S\u00e4velt\u00e4minen on musiikillista toimintaa, jossa pyrit\u00e4\u00e4n luomaan jotain uutta ja mielenkiintoista. S\u00e4vellys termin\u00e4 on kuitenkin monisyisempi ja siihen sis\u00e4ltyy monia erilaisia ennakkoluuloja sek\u00e4 tunnelatauksia. Ervastin, Muhosen sek\u00e4 Tikkasen (2013) mukaan s\u00e4velt\u00e4minen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lukuisia mahdollisuuksia yhdist\u00e4\u00e4 luovia musiikillisia toimintatapoja. S\u00e4velt\u00e4minen onkin tekniikkalaji, jota harjoittamalla jokainen voi oppia s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kuitenkin s\u00e4velt\u00e4miseen k\u00e4sitteen\u00e4 liittyy monesti jonkinlainen statusajattelu ja mielikuva ekspertiydest\u00e4. (Ervasti, Muhonen, Tikkanen 2013, 253.)<\/p>\n
S\u00e4velt\u00e4minen voidaan siis jakaa eri vaiheisiin, jotka korostuvat eri musiikkigenreiss\u00e4 erilaisin tavoin. Esimerkiksi klassisessa musiikissa niin sanottu etuk\u00e4teiss\u00e4vellys, jossa s\u00e4vellysty\u00f6 tapahtuu soittamalla ja nuotintamalla musiikkia, on hyvin normaalia, kun taas jazz-musiikissa hetkess\u00e4 s\u00e4velt\u00e4minen eli improvisaatio on genren keskeinen ty\u00f6kalu. (Ervasti, Muhonen, Tikkanen 2013, 252.)<\/p>\n
S\u00e4velt\u00e4misen taito alkaa Ervastin, Muhosen ja Tikkasen (2013, 253) mukaan improvisoinnista ja se onkin looginen paikka aloittaa tutustuminen s\u00e4velt\u00e4miseen. Sill\u00e4 onhan s\u00e4velt\u00e4misen t\u00e4rkeimpi\u00e4 ainesosia oma luovuus, mielikuvitus ja leikkimielisyys. Jotta n\u00e4ihin p\u00e4\u00e4sisi k\u00e4siksi, on vain ryhdytt\u00e4v\u00e4 soittamaan seuraamalla ajatuksia siin\u00e4 hetkess\u00e4 ja katsoa mihin ne viev\u00e4t.<\/p>\n
Psyykkinen kehitys ja s\u00e4velt\u00e4minen k\u00e4sik\u00e4dess\u00e4<\/strong><\/p>\n Tutkimuksissa on todistettu, ett\u00e4 tietyss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 lapsi alkaa tarkkailemaan omia tekojaan ja oivaltaa, jos esimerkiksi soittaa v\u00e4\u00e4rin. Erityisesti t\u00e4m\u00e4n kehitysvaiheen tunnistaminen on opettajan ty\u00f6ss\u00e4 ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 hetkess\u00e4 saatetaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oppilaan suhde s\u00e4velt\u00e4miseen ja luomiseen jopa koko el\u00e4m\u00e4n ajaksi.<\/p>\n Pienille lapsille s\u00e4velt\u00e4minen ja itsens\u00e4 ilmaiseminen on luontaista. Vilkko-Riihel\u00e4n (1999, 241) mukaan koulumaailmaan siirrytt\u00e4ess\u00e4 toveripiirin vaikutus lapseen kasvaa. Konkreettiset pelot muuttuvat sosiaalisiksi peloiksi; esiintymist\u00e4 aristellaan ja pel\u00e4t\u00e4\u00e4n tovereiden kritiikki\u00e4. Esimurrosi\u00e4ss\u00e4 itsen\u00e4isyys ja kriittisyys lis\u00e4\u00e4ntyy. Nuorelle kehittyy k\u00e4sitys siit\u00e4 mit\u00e4 muut arvostavat ja millainen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen \u201dkuuluu asiaan\u201d. (Vilkko-Riihel\u00e4, 1999, 240-241). Toisin sanoen n. 10\u201311-vuotiaana lapsi alkaa pohtimaan muiden k\u00e4sityksi\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, ja aristelemaan omien mielipiteiden ja luovuuden esille tuomista.<\/p>\n My\u00f6nteiset kokemukset saavat aikaan sen, ett\u00e4 lapsen toimintaa motivoi sis\u00e4inen halu oppia, eik\u00e4 ulkoinen hyv\u00e4ksymiseen sidottu suoriutumisen tarve (Nurmi ym., 2010, 227). My\u00f6nteinen kokemus s\u00e4velt\u00e4misen parissa motivoi lasta oppimaan asiasta lis\u00e4\u00e4. S\u00e4velt\u00e4misen kokeminen positiivisena asiana, ennen kuin lapsi alkaa miettim\u00e4\u00e4n muiden mielipiteit\u00e4, voikin est\u00e4\u00e4 S\u00e4vellysm\u00f6r\u00f6n syntymisen kokonaan.<\/p>\n Musiikki on monelle henkil\u00f6kohtainen asia, ja sen avulla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja koetaan tunteita, joita ei aina haluta tai osata muuten tuoda esille. Siksi moni kokee my\u00f6s s\u00e4velt\u00e4misen vaikeana. Saarikallion mukaan (2009, 227) musiikkikasvattaja voi kannustaa oppilasta tutustumaan omiin tunteisiinsa improvisaatioharjoitusten muodossa. H\u00e4n painottaa, ett\u00e4 nuorille musiikin k\u00e4ytt\u00e4minen syvien tunteiden k\u00e4sittelyss\u00e4 on todella henkil\u00f6kohtainen kokemus, joka tapahtuu yksin ollessa. Hyv\u00e4 pedagogi antaa ohjeita ja apuv\u00e4lineit\u00e4 improvisointiin ja s\u00e4velt\u00e4miseen, mutta antaa nuorelle tilaa kokeilla musiikin luomista omissa oloissaan.<\/p>\n Parhaimmillaan improvisoinnin ja s\u00e4velt\u00e4misen harjoittaminen jo varhaisella i\u00e4ll\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 lapsen kyky\u00e4 tunnistaa ja k\u00e4sitell\u00e4 omia tunteitaan. Positiivinen kokemus s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4 voi my\u00f6skin ehk\u00e4ist\u00e4 itsens\u00e4 ilmaisemiseen liittyvi\u00e4 ep\u00e4varmuuden tunteita, ja ep\u00e4varmuuden sijaan s\u00e4velt\u00e4minen koetaan motivoivana oppimiskokemuksena.<\/p>\n Kuinka S\u00e4vellysm\u00f6rk\u00f6 syntyy?<\/strong><\/p>\n Haastateltuamme kymment\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 k\u00e4vi ilmi, ettei S\u00e4vellysm\u00f6rk\u00f6 ole t\u00e4ysin kuolematon hahmo. Sen syntym\u00e4\u00e4 ei osattu sijoittaa mihink\u00e4\u00e4n tarkkaan ajankohtaan, mutta useimmilla se oli sidoksissa ep\u00e4onnistumisen tunteen kehittymiseen. Haastateltavat kuvailivat tilanteita omista kokemuksistaan oppilaana, joissa pel\u00e4ttiin kavereiden reaktiota niin paljon, ettei koko s\u00e4vellysprosessi ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt edes alkamaan.<\/p>\n Monet olivat kuitenkin kokeneet my\u00f6s onnistumisen tunteita s\u00e4velt\u00e4misen parissa, mutta jotain oli tapahtunut ammattiopintojen alkaessa tai harrastuksen muuttuessa tavoitteellisemmaksi. Koettiin, ett\u00e4 tietoisuus musiikin tekemisess\u00e4 vallitsevista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 loivat jo ennen koko prosessin alkua asetelman mahdollisesta ep\u00e4onnistumisesta.<\/p>\n Varttuneempana musiikin harrastajana onkin tavallista alati analysoida sek\u00e4 arvioida omaa tekemist\u00e4\u00e4n. Onko suoritukseni hyv\u00e4 tai huono? T\u00e4m\u00e4 jatkuva arvioimisen ja arvottamisen prosessi on mukana niin harjoittelussa, keikoilla kuin s\u00e4vellystilanteissakin. Nopeasti t\u00e4st\u00e4 hyvin kriittisest\u00e4 tavasta tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 alkaa muodostua ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 asia, ja S\u00e4vellysm\u00f6rk\u00f6 saa alkunsa. Jatkuva oman ty\u00f6skentelyn ja s\u00e4vellysten arvioiminen lamaannuttaa helposti ja saa aikaan tilanteen, jossa s\u00e4velt\u00e4minen koetaan ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja ahdistavana, sill\u00e4 pelko ep\u00e4onnistumisesta tai huonoista s\u00e4vellyksist\u00e4 tuntuu ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n M\u00f6r\u00f6n sel\u00e4tt\u00e4neiden oivalluksia<\/strong><\/p>\n Avainasemassa S\u00e4vellysm\u00f6r\u00f6n sel\u00e4tt\u00e4miselle koettiin olevan heitt\u00e4ytyminen sek\u00e4 itsekritiikin unohtaminen. S\u00e4vellysprosessissa tuli p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti kaikista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, jotka mahdollisesti loivat mieless\u00e4 torjuvan ajatusketjun. Haastateltavat kertoivat, ett\u00e4 pyrkiv\u00e4t palaamaan siihen lapsenomaiseen riemuun, joka luomisprosessissa on ihan ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla ollut.<\/p>\n T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidettiin my\u00f6s oivallusta s\u00e4vellysrutiinin luomisesta. Siin\u00e4 miss\u00e4 asteikkojen tai sointujen harjoittelu on osa perinteist\u00e4 musiikin opiskelua, on s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s teht\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. N\u00e4in omat tavat musiikin luomiseen tulevat tutuksi ja ty\u00f6h\u00f6n ryhtymisen kynnys madaltuu.<\/p>\n Yksi artikkelimme kirjoittajista kuvailee kokemuksiaan n\u00e4in:<\/p>\n \u201cOmassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni S\u00e4vellysm\u00f6rk\u00f6 on ollut hyvinkin vahvasti l\u00e4sn\u00e4. Pelko huonon s\u00e4vellyksen tekemisest\u00e4 saa aikaan tunteen t\u00e4ydellisest\u00e4 ep\u00e4onnistumisesta soittajana sek\u00e4 muusikkona, ja t\u00e4m\u00e4 vie mielenkiinnon koko s\u00e4vellysprosessia kohtaan.<\/p>\n Olen tietoisesti yritt\u00e4nyt muuttaa ajattelutapaani niin, ett\u00e4 saisin s\u00e4velt\u00e4miseen rennon ja stressitt\u00f6m\u00e4n otteen. Helpottavaksi tekij\u00e4ksi olen huomannut sen, kun teen itselleni selv\u00e4ksi, ettei kyse ole mist\u00e4\u00e4n muusta, kuin s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4 \u2013 sen ei ole tarkoitus olla vakavaa. Minun ei tarvitse tehd\u00e4 maailman parasta kappaletta tai hienointa sointukiertoa. Tavoitteeni on ainoastaan luoda jotain omaa, musiikkia, joka kumpuaa minusta itsest\u00e4ni. Ei ole tarkoitus keksi\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mullistavaa, vaan kaikki on hyv\u00e4\u00e4 juuri sellaisenaan. T\u00e4rkeint\u00e4 on olla tuomitsematta ideoita.\u201d<\/p>\n S\u00e4velt\u00e4minen luonnolliseksi osaksi opetusta<\/strong><\/p>\n Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet kokivat muutoksen vasta ihan hetki sitten ja useimmat musiikkiopistot ovat jo onnistuneesti ottaneet osia uudesta opetussuunnitelmasta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Kokonaan uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen on siirrytt\u00e4v\u00e4 31.7.2021 menness\u00e4 (Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017).<\/p>\n Uutena ja ehk\u00e4p\u00e4 merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 erona vanhaan n\u00e4hden uudessa opetussuunnitelmassa on tutkintojen ja numeroarvioinnin poistuminen, sek\u00e4 juurikin improvisoinnin ja s\u00e4velt\u00e4misen korostaminen. (Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017).<\/p>\n Tilanteessa, jossa oppilas ei ole koskaan kuullut s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4, on sen tuominen opetukseen kaikkein helpointa. Oppilaalla ei ole viel\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siihen liittyvist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, vaan se voidaan esitell\u00e4 leikin kautta, jossa kaikki on mahdollista.<\/p>\n Kehittelimme muutamia harjoituksia, joissa s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 ja improvisaatiota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n osana teknist\u00e4 harjoitusta, ja l\u00e4hdimme seuraamaan, kuinka ne vaikuttavat oppilaan ty\u00f6skentelyyn. Pyrimme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4velt\u00e4minen-sanan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, jotta uuden luomisessa olisi mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n ennalta m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 mielikuvia.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 esimerkkej\u00e4 pasuunalle tehdyist\u00e4 harjoituksista, joita kokeilimme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 musiikin perusopetuksessa:<\/p>\n Kolmen s\u00e4velen svengi (harjoitus 1)<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/em>Tee 4 tahtia kest\u00e4v\u00e4 teos k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alla olevia s\u00e4veli\u00e4 f, es ja d. Ensimm\u00e4inen s\u00e4vel on annettu valmiiksi. Jokaiseen tahtiin tulee 4 s\u00e4velt\u00e4.<\/em><\/p>\n Harjoitusta tunnilla soittaessa huomattiin, ett\u00e4 vetojen tarkkuudessa ja s\u00e4velten puhtaudessa oli huomattava ero aikaisempaan. Selke\u00e4sti oman s\u00e4vellyksen soittaminen sai oppilaan olemaan tarkempana n\u00e4iden asioiden kanssa.<\/p>\n S<\/strong>elke\u00e4t s\u00e4velet <\/strong>(harjoitus 2)<\/p>\n Artikulaatioharjoitus, jossa harjoitellaan esim. legatoa, staccatoa tai eri dynamiikkoja.<\/em><\/p>\n Opettaja antaa oppilaalle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden s\u00e4velen, jota tulee soittaa harjoituksen aikana (s\u00e4velten m\u00e4\u00e4r\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy oppilaan tason mukaan). <\/em><\/p>\n \u00a0<\/em>Aluksi opettaja antaa oppilaalle helpon rytmin, jota toistetaan koko harjoituksen ajan. Kun rytmi alkaa sujua, voidaan ottaa mukaan useampia rytmej\u00e4, joita oppilas saa vaihdella. <\/em><\/p>\n \u00a0<\/em>Lopulta, kun rytmit sujuvat ja oppilas on rohkaistunut soittamaan reippaasti, annetaan h\u00e4nelle vapaat k\u00e4det rytmien suhteen. Harjoituksen alla voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tahansa sointukiertoa, johon annetut s\u00e4velet sopivat. <\/em><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 esimerkiss\u00e4 on k\u00e4ytetty 12 tahdin blues kiertoa. <\/em><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2018\/06\/S\u00e4vellysm\u00f6rk\u00f6_kuva_1.png\")
<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n