{"id":1581,"date":"2018-06-05T17:31:25","date_gmt":"2018-06-05T14:31:25","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1581"},"modified":"2023-09-10T23:15:42","modified_gmt":"2023-09-10T20:15:42","slug":"nuori-ja-ujo-oppilas-tyokaluja-itseilmaisun-vahvistamiseksi-instrumenttiopetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2018\/06\/nuori-ja-ujo-oppilas-tyokaluja-itseilmaisun-vahvistamiseksi-instrumenttiopetuksessa\/","title":{"rendered":"Nuori ja ujo oppilas – ty\u00f6kaluja itseilmaisun vahvistamiseksi instrumenttiopetuksessa"},"content":{"rendered":"

Moni instrumentinopettaja kokee toisinaan voimattomuuden tunnetta tietyntyyppisten soitinopiskelijoiden kanssa. Suurin vaikuttaja t\u00e4h\u00e4n on oppilaan persoonallisuus, joka ei aina mene yksi yhteen opettajan opetustyylin kanssa. Joskus pikku pianistia ei tahdo mill\u00e4\u00e4n pysty\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pianonpenkiss\u00e4 kiinni, kun vilkas ja puhelias kaveri vaeltelee pitkin luokkaa. Toisinaan taas kokonainen tunti voi menn\u00e4 opettajan k\u00e4ydess\u00e4 dialogia l\u00e4hinn\u00e4 itsens\u00e4 kanssa oppilaan korkeintaan ny\u00f6kytelless\u00e4 vastaukseksi. Persoonallisuustyyppej\u00e4 on lukuisia, ja pienetkin vivahteet oppilaan temperamentissa vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti oppimiskokemukseen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli k\u00e4sittelee tilanteita joissa oppilaan ujo persoona ja heikko itseilmaisu hidastavat selke\u00e4sti oppimisprosessia ja soittimen opiskelua. Fokuksessa ovat alakouluik\u00e4iset soitto-oppilaat, mutta ty\u00f6kaluja voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hieman nuorempien, tai vanhempien oppilaiden kanssa. Tarkoitukseni on avata ensin ujoutta hieman k\u00e4sitteen\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen esitell\u00e4 kootusti joitakin ty\u00f6kaluja ja metodeja, joista saattaa olla apua oppilaan j\u00e4nnitystilojen ja lukkojen avaamiseen, sek\u00e4 itseilmaisun kehitt\u00e4miseen. Ty\u00f6kalupakkia olen koonnut haastattelemalla pitk\u00e4n linjan instrumentinopettajia, peilaamalla omia kokemuksiani opettajana vastaavanlaisissa tilanteissa, sek\u00e4 k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4pi pedagogista kirjallisuutta, joka keskittyy erilaisiin oppijoihin.<\/p>\n

Ujous osana persoonallisuutta<\/h3>\n

Ujous on synnynn\u00e4inen temperamentin piirre, sek\u00e4 osa ihmisen persoonallisuutta, ja n\u00e4kyvimmin se ilmenee yksil\u00f6n vet\u00e4ytymisen\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n uusissa sosiaalisissa tilanteissa. Ujous on osa inhibitiotaipumusta (k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja reaktion s\u00e4\u00e4tely\u00e4), johon kuuluu lis\u00e4ksi vet\u00e4ytyvyys eli varautuneisuus uusia ja yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 tilanteita ja asioita kohtaan. (Kukkoaho 2017, 10.) Kukkoahon (2017, 11) mukaan Keltinkangas-J\u00e4rvinen (2008) tuo esille, ett\u00e4 eritt\u00e4in ujon ihmisen j\u00e4nnitt\u00e4misell\u00e4 on fysiologinen pohja, joka olisi hyv\u00e4 ottaa huomioon. Voimakkaan inhibitiotaipumuksen omaava ihminen kokee uudet ihmiset ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t asiat pelottaviksi sek\u00e4 ahdistaviksi ja pyrkii v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 tyytyen tuttuun ja turvalliseksi kokemaansa. Ujolla lapsella saattaa olla siis voimakaskin tarve ja halu toimia sosiaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mutta itsesuojeluvaisto voi laukaista primitiivisen \u201dtaistele tai pakene\u201d- reaktion, kun pelko ja ahdistus ottavat vallan.<\/p>\n

Vuorovaikutustilanteet ujon soitto-oppilaan kanssa voivat olla haastavia opettajalle, joka on tottunut ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n verbaalisen viestinn\u00e4n keinoin. Artikkelissani esitelt\u00e4v\u00e4t toimintatavat ja ty\u00f6kalut pyrkiv\u00e4tkin ottamaan huomioon voimakkaan inhibitiotaipumuksen omaavan oppilaan tavan olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja tukea n\u00e4in paremmin h\u00e4nen oppimistaan. Kukkoaho kiteytt\u00e4\u00e4kin v\u00e4it\u00f6skirjassaan hyvin p\u00e4\u00e4teemat, jotka tulee ottaa huomioon ujon oppilaan kohtaamisessa (kts. kuva 1).<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva 1 \u201dUjon oppilaan kohtaamisen edellytykset, tavoitteet ja opettajien pedagogiset teot\u201d (Kukkoaho 2017, 119.)<\/figcaption><\/figure>\n

Ensimm\u00e4inen tunti<\/h3>\n

Ensimm\u00e4inen soittotunti on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 tilanne sek\u00e4 opettajalle ett\u00e4 oppilaalle, sill\u00e4 kumpikaan ei etuk\u00e4teen tied\u00e4 millaisen persoonan kanssa tulee ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n l\u00e4hitulevaisuudessa tai mahdollisesti pidemp\u00e4\u00e4nkin. Oppilaan mieltymyksi\u00e4 ja taipumuksia olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella sen sijaan, ett\u00e4 pyrkisi heti mahduttamaan t\u00e4m\u00e4n johonkin tietyist\u00e4, hyviksi havaituista muoteista. (Nyman 2013, 9.)<\/p>\n

Ensimm\u00e4isell\u00e4 tunnilla ujon oppilaan kanssa on hyv\u00e4 tunnustella hieman maaper\u00e4\u00e4. Apuun voi kenties ottaa vanhemman, jotta uudessa ja vieraassa tilanteessa on my\u00f6s jotain tuttua ja turvallista. Toisinaan oppilas saattaa j\u00e4nnitty\u00e4 juurikin vanhemman l\u00e4sn\u00e4olon takia, tai turvautuu t\u00e4h\u00e4n katseellaan aina kun opettaja yritt\u00e4\u00e4 saada nuoreen kontaktia. T\u00e4ll\u00f6in on parempi, jos is\u00e4 tai \u00e4iti odottaa vaikkapa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tunnin loppuun saakka. Opettajalta vaaditaan siis hyv\u00e4\u00e4 tilannetajua maaper\u00e4n tunnusteluun, jotta pystyt\u00e4\u00e4n arvioimaan milloin vanhemman l\u00e4sn\u00e4olo rentouttaa oppilasta ja milloin taas aiheuttaa lukkoja.<\/p>\n

Heti ei kannata menn\u00e4 suoraan asiaan, vaan aloittaa rakentamalla rauhallisesti luottamusta opettajan ja oppilaan v\u00e4lille. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu p\u00e4\u00e4osin keskustelemalla, mutta asiaa saattaa hankaloittaa ujon oppilaan niukka itseilmaisu, jolloin hyv\u00e4\u00e4 dialogia ei p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n. Kyselem\u00e4ll\u00e4 on hyv\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 oppilasta, jolla on vaikeuksia oma-aloitteisesti tuottaa verbaalista informaatiota.<\/p>\n

Kun tutustuminen on saatu alulle, voidaan soittimen \u00e4\u00e4rell\u00e4 kokeilla jo jotain helpohkoa kappaletta, tai oppilas voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osan kappaleesta, jota on aikaisemmin harjoitellut. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on luoda heti ilmapiiri, jossa virheiden tekeminen on sallittua ja niihin osataan suhtautua kevyell\u00e4 mielell\u00e4.<\/p>\n

Tunnelman luominen<\/h3>\n

Oikean tunnelman luonti luokkahuoneeseen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 heti ensimm\u00e4isest\u00e4 kerrasta l\u00e4htien, sill\u00e4 se vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti oppilaan ensivaikutelmaan uudesta tilanteesta ja jatkossa h\u00e4nen tapaansa reagoida tunnilla. Nuori muodostaa kokemuksensa pohjalta kokonaisk\u00e4sityksen oppimistilanteesta ja peilaa sit\u00e4 tuleviin soittotunteihin.<\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 oppilaalle tunne siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja arvostetaan, ja ett\u00e4 tunnilla kaiken ei tarvitse menn\u00e4 t\u00e4ydellisesti. Virheiden tekeminen on siis sallittua ja niiden avulla opitaan. Tavoitteena on pyrki\u00e4 kuitenkin aina hyv\u00e4\u00e4n lopputulokseen opittavan asian suhteen, ja keskinkertaisuuteen tyytymisen sijaan olisikin hyv\u00e4 hioa my\u00f6s pienemm\u00e4t detaljit kuntoon.<\/p>\n

Harjoiteltavien asioiden palastelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, eik\u00e4 liian suuria paketteja ole syyt\u00e4 ottaa kerralla ty\u00f6n alle, jotta yksityiskohtiin on helpompi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Vaikeita ja huomiota vaativia paikkoja kannattaa my\u00f6s rohkeasti \u201dloopata\u201d, eli toistaa tietty\u00e4 sektiota kappaleesta useamman kerran. Monesti soitonopettajat kiirehtiv\u00e4t liian nopeasti asiasta toiseen, koska pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 oppilaan keskittymiskyky ja mielenkiinto eiv\u00e4t riit\u00e4 saman asian py\u00f6ritt\u00e4miseen. Kuitenkin juuri t\u00e4m\u00e4 opittavan asian kertaaminen ja toistaminen on avain oppimiseen, ja opettajan olisikin hyv\u00e4 oppia tuntemaan oppilaidensa sietorajat keskittymiskyvyn suhteen.<\/p>\n

Hiljaisuus ei ole aina kultaa<\/h3>\n

Riippuen opettajan persoonallisuudesta, saattaa h\u00e4n luonnostaan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki tyhj\u00e4t aukot puheellaan, tai antaa vastaavasti ajatuksille enemm\u00e4n tilaa. Opettajan on t\u00e4rke\u00e4 havainnoida omaa persoonallista toimintaansa ja pyrki\u00e4 tasoittamaan mahdollisia \u00e4\u00e4rip\u00e4it\u00e4, erityisesti silloin kun huomaa oppilaan olevan j\u00e4nnittynyt opetustilanteessa. Jos olet luonteeltasi todella puhelias, yrit\u00e4 hillit\u00e4 itse\u00e4si hieman, jotta oppilas ei kuormitu liikaa informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Jos taas olet luonteeltasi itsekin ujo, koita patistaa itsest\u00e4si hieman enemm\u00e4n energiaa ulos, jotta tunnista ei j\u00e4\u00e4 oppilaalle ep\u00e4mukava olo. (Dow, 2012.)<\/p>\n

Ujon oppilaan tapauksessa sanallisen viestinn\u00e4n v\u00e4hyys vaatii yleens\u00e4 opettajalta energisemp\u00e4\u00e4 l\u00e4hestymistapaa. Aina ujous ei ilmene pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suullisessa tai kehollisessa viestinn\u00e4ss\u00e4, vaan oppilas voi olla hyvinkin rohkea olemukseltaan, mutta soitossaan taas todella varovainen ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 tasapaino hyperaktiivisen ja varovaisemman opetustyylin v\u00e4lilt\u00e4. Pyri j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatuksille ja pohdinnalle riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa, jotta oppilas p\u00e4\u00e4see tekemisiin luovan ajatteluprosessin kanssa.<\/p>\n

Joskus sit\u00e4 ei edes tajua k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4ns\u00e4 oppilaan mielest\u00e4 uhkaavalla tavalla, mutta nuoret oppilaat ovat hyvin sensitiivisi\u00e4 ja uusi tilanne herkist\u00e4\u00e4 heit\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Matinlassin (2014, 13) opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 Laineen (2005) mukaan \u201dkouluik\u00e4 onkin herkint\u00e4 aikaa lapsen min\u00e4k\u00e4sityksen ja itsetunnon kehittymiselle, koska t\u00e4m\u00e4 saa koulusta useita vertailukohteita varsinkin ik\u00e4tovereistaan, irtautuu kodista sek\u00e4\u00a0saa j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 palautetta muilta ihmisilt\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in. Kavereista, opettajista sek\u00e4 muista ohjaajista muodostuukin lapselle t\u00e4rkeit\u00e4 tukipilareita.\u201d Varsinkin ik\u00e4tovereihin kohdistunut suorittamisen ja vertailun korostuminen tekee lapsesta herk\u00e4n palautteelle ja h\u00e4n oppiikin huomaamaan, mit\u00e4 asioita muut pit\u00e4v\u00e4t h\u00e4ness\u00e4 hyvin\u00e4 ja toivottavina (Kronqvist & Pulkkinen 2007, 146\u2013147).<\/p>\n

Huumorin kautta on my\u00f6s hyv\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 pid\u00e4ttyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 oppijaa, koska ujostelu on hankalampaa, kun on hauskaa (Dow 2012). Koita siis kohdata vaikeat tilanteet hyv\u00e4n huumorintajun avulla, ja saada oppilas nauramaan ja ulos kuorestaan. Mit\u00e4\u00e4n menetett\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ei ole, sill\u00e4 varmaa on, ett\u00e4 vakavan opettajan ja ujon oppilaan yhdistelm\u00e4 takaa tyls\u00e4n ja monotonisen oppitunnin.<\/p>\n

Kuinka saada yhteys?<\/h3>\n

Yhteyden muodostaminen oppilaan kanssa voi aiheuttaa p\u00e4\u00e4nvaivaa, varsinkin jos ik\u00e4eroa on merkitt\u00e4v\u00e4sti tai yhteisi\u00e4 mielenkiinnon kohteita ei l\u00f6ydy heti alkutaipaleella. Down (2012) mukaan on hyv\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 mitk\u00e4 asiat innostavat nuoria oppijoita soittotuntien ulkopuolella, ja avata keskusteluja asioista, joista he pit\u00e4v\u00e4t. Kun hell\u00e4varaisesti rohkaiset oppilasta jakamaan oman maailmansa kanssasi, luot samalla vahvan siteen h\u00e4nen kanssaan, joka lopulta mahdollistaa oppilaan paremman avautumisen oppitunneilla.<\/p>\n

Jo ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 tuntia voit yritt\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 sen hetken trendej\u00e4 kyseisen ik\u00e4ryhm\u00e4n keskuudessa, jota oppilaasi edustaa. Voit vaikkapa haastatella saman ik\u00e4ist\u00e4 sukulaispoikaasi tai kysy\u00e4 neuvoa kollegalta, jolla on ollut kyseiseen ik\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvia oppilaita. Trendit muuttuvat nopeasti, joten on hyv\u00e4 aika ajoin tehd\u00e4 tiedusteluretki\u00e4 nuorten maailmaan ottamalla selv\u00e4\u00e4 heid\u00e4n kiinnostuksen kohteistaan.<\/p>\n

Kyselyn jalo taito<\/h3>\n

Kysymyksien avulla on luontevaa vied\u00e4 tuntia eteenp\u00e4in, johdatella sen rakennetta ja antaa oppilaalle mahdollisuus ilmaista itse\u00e4\u00e4n, mutta ne on osattava muotoilla h\u00e4nelle oikein. Aluksi ei kannata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laajoja avoimia kysymyksi\u00e4, kuten: ”kerro jotain itsest\u00e4si?”, tai ”mit\u00e4 mielt\u00e4 olet musiikista?”. Aloita mieluummin suljetuilla\/rajatuilla kysymyksill\u00e4 joihin voi vastata helposti kyll\u00e4 tai ei, tai muutamalla sanalla kuten: ”Oletko soittanut viulua aikaisemmin?”, josta voidaan jatkaa:” Kuinka monta vuotta olet soittanut sit\u00e4?”. N\u00e4in oppilas ei ylikuormitu heti uudessa ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilanteessa, mutta p\u00e4\u00e4see jo hieman avautumaan.<\/p>\n

On hyv\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kiusallisia hiljaisia tilanteita, joissa yritt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n patistaa oppilaalta vastausta kysymykseen, ja t\u00e4m\u00e4 lopulta kuiskaa pakon edess\u00e4 jotain vastaukseksi. (Dow, 2012.) Oppilas voi my\u00f6s turhautua, jos opettaja keskeytt\u00e4\u00e4 h\u00e4net jo sekunnin j\u00e4lkeen kysymyksest\u00e4, jolloin t\u00e4m\u00e4 ei ehdi mill\u00e4\u00e4n muodostaa kunnollista ajatusprosessia asiasta. Noin kolme sekuntia on yleens\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 aika antaa oppilaan p\u00e4hk\u00e4ill\u00e4 vastausta, jonka j\u00e4lkeen opettaja voi antaa vastauksen ongelmaan tai paremmassa tapauksessa johdatella oppilaan oikealle polulle esimerkiksi lis\u00e4kysymyksien avulla. (Harris 2012, 57.)<\/p>\n

Faktakysymysten kanssa tulee olla my\u00f6s varovainen. Jos luulet, ett\u00e4 oppilaasi ei todenn\u00e4k\u00f6isesti tied\u00e4 vastausta kysymykseesi, j\u00e4t\u00e4 se mieluummin kokonaan kysym\u00e4tt\u00e4. Ujot nuoret kokevat monesti tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden asiana, jota tulee peitell\u00e4 ja h\u00e4vet\u00e4, ja ep\u00e4onnistumisen pelko on heiss\u00e4 vahva. Jos on tarve selvitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 oppilas tiet\u00e4\u00e4 tai ei tied\u00e4 konkreettisen testaamisen (soitto -ja teoriakokeet) sijaan, on t\u00e4llaisten kysymysten esitt\u00e4minen toisinaan perusteltua. (Harris 2012, 54.) Kun tied\u00e4t mit\u00e4 oppilaasi ei tied\u00e4, pystyt paremmin kohdentamaan opetustasi h\u00e4nelle ja parhaassa tapauksessa ryhdytte selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastauksia kysymyksiin yhdess\u00e4.<\/p>\n

Oikean informaation saaminen voi olla melko ty\u00f6l\u00e4skin prosessi juurikin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden peittelyn ja h\u00e4pe\u00e4misen takia, mutta kaiken perustana on, ett\u00e4 oppilas voi luottaa opettajaansa, eli luottamus on rakennettu hyv\u00e4lle ja vankalle pohjalle, jolloin avautuminen on oppilaalle my\u00f6s helpompaa.<\/p>\n

Ennakoitavuus<\/h3>\n

Ujot oppilaat saavat tukea ja turvaa rutiineista, ja heit\u00e4 auttaakin, jos tiet\u00e4v\u00e4t mit\u00e4 odottaa tunnilta (Dow, 2012). V\u00e4lt\u00e4 siis nuoren kanssa tilanteita, joissa heit\u00e4t h\u00e4net yll\u00e4tt\u00e4en kokonaan vieraaseen tai j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tuntuvaan tilanteeseen, kuten vaikkapa yksin improvisointi tai yksin \u00e4\u00e4neen laulaminen. Soittaminen koetaan hyvin henkil\u00f6kohtaisena asiana, ja esimerkiksi improvisoinnissa oma persoonallisuus n\u00e4kyy soitossa vahvasti. Pelko ja ahdistus saattavat laukaista ei toivottuja reaktioita, kuten lukkoon menemisen, jos ujo ihminen joutuu yht\u00e4kki\u00e4 sosiaalisesti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n ja henkil\u00f6kohtaiseen tilanteeseen. Paljon tehokkaampaa onkin yhdess\u00e4 tekeminen.<\/p>\n

Soita oppilaan mukana h\u00e4nt\u00e4 tukien, ja pyri antamaan paljon itseilmaisua tukevaa \u201dsupporttia\u201d. N\u00e4yt\u00e4 mallia, kuinka haluat vaikkapa tietyn kohdan kappaleesta fraseerattavan ja koittakaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen yhdess\u00e4 imitoida soittokuvaa. Pikkuhiljaa kun nuoren luottamus kasvaa opettajaan ja omaan tekemiseen, voi h\u00e4nt\u00e4 alkaa totuttaa my\u00f6s \u201dparrasvaloihin\u201d, eli itsen\u00e4isemp\u00e4\u00e4n musiikin tuottamiseen ilman opettajan tukea antavaa s\u00e4estyst\u00e4.<\/p>\n

Apupy\u00f6rist\u00e4 tulee luopua v\u00e4hitellen ja opettajalta vaaditaankin hyv\u00e4\u00e4 tilannetajua havainnoimaan oppilaan tunteita ja reaktioita uusiin sek\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4viin tilanteisiin. Aina voidaan ottaa takapakkia ja edet\u00e4 hitaammin, jos esimerkiksi oppilaan kehonkieli viestii pelokkuudesta tai ahdistuneisuudesta. Oppilaan luottamuksen saa ansaittua paljon nopeammin, kun opettaja on k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n ennakoitavissa ja opetuksessaan johdonmukainen (Dow, 2012).<\/p>\n

Demonstraatioita,\u00a0ei pelkk\u00e4\u00e4\u00a0kuvailua<\/h3>\n

Dowin (2012) mielest\u00e4 ujoilla oppilailla on monesti ongelmia ymm\u00e4rryksen pukemisessa sanoiksi, vaikka he tiet\u00e4isiv\u00e4tkin mit\u00e4 opettaja tarkoittaa. Kuten aikaisemmin jo mainittu, on nuorilla oppilailla suuri kynnys ilmaista osaamattomuuttaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n sanallisesti opettajalle yritt\u00e4en jopa peitell\u00e4 asiaa. Olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n konkreettisesti onko teht\u00e4v\u00e4nanto tai opittava asia sis\u00e4istetty, sen sijaan ett\u00e4 tyytyy vain verbaaliseen asian kuvailuun, jolloin vaarana on saada v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 informaatiota tai tulkita sit\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. T\u00e4ll\u00f6in kummallekaan osapuolelle ei j\u00e4\u00e4 asioita hampaankoloon, ja opettajan on helpompi arvioida, mitk\u00e4 aihealueet vaativat viel\u00e4 paneutumista, ja milloin on aika siirty\u00e4 asioissa eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Materiaali kuntoon!<\/h3>\n

Oikeanlaisen materiaalin merkitys tunnilla korostuu ujon, nuoren ja sensitiivisen oppilaan kanssa. Instrumentinopettajien haastatteluissa nousi esiin, ett\u00e4 reippaalla ja iloisella kappalevalinnalla jossa on selke\u00e4 biitti, on helpompi vaikuttaa oppilaan itseilmaisuun positiivisesti, kun taas paljon tulkintaa vaativa balladi voi ly\u00f6d\u00e4 lukkoon.<\/p>\n

Oppilaalta kannattaa aina tiedustella musiikillisista mieltymyksist\u00e4 ja kappaletoiveista. Kuitenkin usein vastaus saattaa olla: \u201den m\u00e4\u00e4 tied\u00e4\u201d, tai pelkk\u00e4 olkien kohautus, kun oppilas ei osaa pukea toiveitaan sanoiksi. Musiikkitrendien tunteminen erityyppisten ik\u00e4ryhmien keskuudessa on avainasemassa, kun haluaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oppilaalleen mieleist\u00e4 materiaalia. Jos opettaja on perill\u00e4 nuorten musiikkimaailman trendeist\u00e4, voi h\u00e4n niiden pohjalta ehdottaa oppilaalleen kappaleita, ja observoida mill\u00e4 tavoin t\u00e4m\u00e4 niihin reagoi.<\/p>\n

Kappaleissa\/harjoituksissa on syyt\u00e4 olla selke\u00e4t rakenteet ja selke\u00e4t rajaukset. Esimerkiksi improvisaatiotilanteessa oppilas ylikuormittuu, jos ohjeenanto on liian laaja, kuten: \u201dvain taivas on rajana, soita mit\u00e4 mieleen juolahtaa\u201d. J\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rajausta, kuten: \u201d soita pelkki\u00e4 mustia koskettimia (Bb, Db, Eb ja Gb) nelj\u00e4sosa -ja kahdeksasosanuotteja k\u00e4ytt\u00e4en.\u201d N\u00e4in oppilas ei kuormitu teht\u00e4v\u00e4nannon laajuudesta, ja samalla kokee saavansa itse vaikuttaa musiikilliseen lopputulokseen p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n s\u00e4velien ja rytmien j\u00e4rjestyksest\u00e4. T\u00e4llainen toimintatapa on omiaan tukemaan lapsen itseilmaisun kehittymist\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja<\/p>\n

Panu Korhonen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/p>\n

Dow, A. 2012. How To Teach Piano to the Tongue-Tied; Teaching Piano To Extremely Shy Students. Viitattu 27.11.2017. https:\/\/www.teachpianotoday.com\/2012\/03\/21\/how-to-teach-piano-to-the-tongue-tied\/<\/p>\n

Harris, P. 2012. The Virtuoso Teacher \u2013 the inspirational guide for instrumental and singing teachers. London: Faber Music Ltd.<\/p>\n

Kronqvist, E. & Pulkkinen, M. 2007. Kehityspsykologia \u2013 Matkalla muutokseen. Porvoo: Wsoy.<\/p>\n

Kukkoaho, S. 2017. N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n n\u00e4kyv\u00e4ksi- Ujon oppilaan kohtaaminen yl\u00e4koulussa. V\u00e4it\u00f6skirja. Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta. Viitattu 11.04.2018 https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/186574\/Nakymato.pdf?sequence=1<\/p>\n

Matinlassi, A. 2014. \u201dT\u00e4\u00e4 on niin ihanan hell\u00e4 kohta\u201d. Soitonopiskelu 6\u201211-vuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen tukena. Opinn\u00e4ytety\u00f6, AMK. Oulun ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 13.02.2018 http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/83325\/Matinlassi_Anniina.pdf?sequence=1<\/p>\n

Nyman, H-J. 2013. Tuntisuunnittelun taito \u2013 N\u00e4k\u00f6kulmia alkeissoitonopetuksen valmisteluun. Opinn\u00e4ytety\u00f6, AMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 13.04.2018 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/67260\/tuntisuunnittelun_taito.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Moni instrumentinopettaja kokee toisinaan voimattomuuden tunnetta tietyntyyppisten soitinopiskelijoiden kanssa. Suurin vaikuttaja t\u00e4h\u00e4n on oppilaan persoonallisuus, joka ei aina mene yksi yhteen opettajan opetustyylin kanssa. Joskus pikku pianistia ei tahdo mill\u00e4\u00e4n pysty\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pianonpenkiss\u00e4 kiinni, kun vilkas ja puhelias kaveri vaeltelee pitkin luokkaa. Toisinaan taas kokonainen tunti voi menn\u00e4 opettajan k\u00e4ydess\u00e4 dialogia l\u00e4hinn\u00e4 itsens\u00e4 kanssa oppilaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[106,151,119,388,89,387,105],"class_list":["post-1581","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-dialogisuus","tag-esiintymisjannitys","tag-instrumenttiopetus","tag-itseilmaisu","tag-oppilaslahtoisyys","tag-ujo-oppilas","tag-vuorovaikutus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1581","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1581"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1581\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2385,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1581\/revisions\/2385"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1581"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1581"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1581"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}