{"id":1574,"date":"2018-06-04T14:14:12","date_gmt":"2018-06-04T11:14:12","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1574"},"modified":"2023-09-10T23:18:21","modified_gmt":"2023-09-10T20:18:21","slug":"keholahtoinen-laulunopetus-apuna-esiintymisjannitykseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2018\/06\/keholahtoinen-laulunopetus-apuna-esiintymisjannitykseen\/","title":{"rendered":"Kehol\u00e4ht\u00f6inen laulunopetus apuna esiintymisj\u00e4nnitykseen"},"content":{"rendered":"

Laulajan instrumentti on h\u00e4nen oma kehonsa, jota on opittava hallitsemaan kehitty\u00e4kseen laulajana. Monen laulajan arkeen kuuluu esiintyminen, mutta silti moni k\u00e4rsii liiallisesta esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4. Se katkaisee yhteyden kehoon, itse instrumenttiin ja n\u00e4in ollen vaikuttaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti esiintymissuoritukseen. Monet eiv\u00e4t ehk\u00e4 tule ajatelleeksikaan sit\u00e4, kuinka fyysist\u00e4 laulaminen oikeastaan on. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskitynkin laulamisen kehollisuuteen ja sen suhteesta liiallisesta esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4 selvi\u00e4miseen.<\/span><\/p>\n

Psykofyysisen kokonaisuuden huomioiminen<\/strong><\/p>\n

Vaikka laulaminen on hyvin fyysinen tapahtuma, sit\u00e4 opiskellessa ja opettaessa on muistettava, ett\u00e4 ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jolloin kaikki vaikuttaa kaikkeen \u2013 mieli ja keho ovat yht\u00e4 (Koistinen 2003, 30). Laulaminen on ilmaisun keino, jossa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 peilaamaan omia tuntemuksiaan ja jakamaan tunteitaan kuulijoille \u2013 ihmisen \u00e4\u00e4ness\u00e4 on l\u00e4sn\u00e4 h\u00e4nen koko persoonansa (Vaalio 1997, 9). Laulaminen on siis hyvin kokonaisvaltaista \u2013 laulu\u00e4\u00e4neemme vaikuttaa niin fyysiset kuin psyykkisetkin seikat. \u201d\u00c4\u00e4ni on sielun peili\u201d \u2013 tapamme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4mme kertoo meist\u00e4 ihmisin\u00e4 (Koistinen 2003, 10).<\/p>\n

My\u00f6s esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 reaktion taustalla saattaa olla suuriakin mielen kamppailuja, vaikka oireet ilmenev\u00e4tkin paljolti fyysisin\u00e4. Pelkoja aiheuttavat ennemminkin tilanteista tehdyt tulkinnat, kuin siis itse tilanteet (Mielenterveystalo 2018). On toki muistettava, ett\u00e4 pienell\u00e4 j\u00e4nnityksell\u00e4 on positiivinen vaikutus suoritukseen, sill\u00e4 se saa veren kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ajatuksen juoksemaan (Kielijelppi 2010).<\/p>\n

Oppilaan ty\u00f6st\u00e4ess\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4\u00e4n on opettajan hell\u00e4sti haastettava oppilastaan pohtimaan j\u00e4nnityksen taustalla vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mekaanisesti yritt\u00e4\u00e4 kitke\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4 pois kehonhallinnan avulla. Kehitty\u00e4ksemme laulajana tulee meid\u00e4n olla valmiita k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi niin mielen kuin kehon prosesseja.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span>Esiintymisj\u00e4nnityksen vaikutus laulajan instrumenttiin<\/strong><\/p>\n

Esiintymisj\u00e4nnityksen voidaan sanoa olevan yksi stressin ilmenemismuodoista (Hautam\u00e4ki 1997, 73). Stressi on kehon luonnollinen reaktio el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kohtaamaamme haastavaan tilanteeseen, johon liittyy sopeutuminen ja jopa selviytyminen (Nuorten Mielenterveystalo 2018). Vireystaso nousee ja kehomme alkaa tuottamaan adrenaliinia koko elimist\u00f6mme reagoidessa t\u00e4h\u00e4n kokonaisvaltaiseen h\u00e4lytystilaan, joka vaatii jonkinlaista henkist\u00e4 ponnistusta (Kielijelppi 2010).<\/p>\n

El\u00e4inmaailma opettaa meille \u201dtaistele tai pakene\u201d \u2013 reaktiosta: vaaran uhatessa el\u00e4in joko taistelee tai pakenee, tai edellisten vaihtoehtojen ollessa mahdotonta, lamaantuu (Nuorten Mielenterveystalo 2018). T\u00e4m\u00e4n voimme ajatella tapahtuvan itsellemme tilanteessa, jonka mielemme tulkitsee uhkaavaksi ja saa kroppamme reagoimaan negatiivisella tavalla. Kroppamme kokee olevansa tilanteessa, josta on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 pakoon. Erityisesti laulamisessa kehon rooli ja tila on olennainen \u2013 onko instrumenttimme niin sanotusti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme vai ei?<\/p>\n

Tanskalainen laulupedagogi Helle Henning muistutti mestarikurssillaan, ett\u00e4 kehonhallintaa on harjoitettava lavan ulkopuolella, jotta kehomme tottelisi ja toimisi haluamallamme tavalla itse esiintymistilanteessa. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 vakuuttelemme itsellemme p\u00e4\u00e4mme sis\u00e4ll\u00e4 juuri ennen lavalle nousua, ett\u00e4 tarvetta j\u00e4nnitt\u00e4miselle ei ole. Sen sijaan meid\u00e4n on saatava kroppamme uskomaan se. Meid\u00e4n tulisikin siis ensisijaisesti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiomme laulamisessa siihen, mist\u00e4 \u00e4\u00e4ni tulee, ennemmin kuin siihen, milt\u00e4 se \u00e4\u00e4ni kuulostaa (ks. kuva alla). Kun keskittyy laulamisen ytimeen ja siihen, mik\u00e4 on \u00e4\u00e4nen pohjana, alkaa laulu kuulostamaankin paremmalta. (Henning 2017.) <\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Henningin ajatus siit\u00e4, keskitymmek\u00f6 laulaessa siihen, milt\u00e4 \u00e4\u00e4ni kuulostaa, vai siihen, mist\u00e4 \u00e4\u00e4ni l\u00e4htee.
\nKuva: Sini Poikkim\u00e4ki<\/p>\n

Laulajan tuki ja juurtuminen<\/strong><\/p>\n

Mystinen termi \u201dlaulajan tuki\u201d saattaa h\u00e4mment\u00e4\u00e4 tai her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ristiriitaisia mielikuvia siit\u00e4, mit\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan (Koistinen 2003, 37). Tavalla tai toisella kaikki laulunopettajat joka tapauksessa opettavat laulajan tukea, joko suoraan \u201dtukeen\u201d viitaten tai muilla keinoin, sill\u00e4 se on olennainen asia laulamisessa. Yleens\u00e4 tuella viitataan \u00e4\u00e4nt\u00f6hengitykseen, eli uloshengitett\u00e4v\u00e4n ilman paineen s\u00e4\u00e4telyyn \u00e4\u00e4nihuulten v\u00e4r\u00e4hdelless\u00e4 (Ik\u00e4valko 2018). Oppilaan tulisikin aluksi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hengityksen toiminta ja kehon oikea asento, sill\u00e4 \u201dhengitys on laulu\u00e4\u00e4nen el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde\u201d (Haefflinger 1993).<\/p>\n

Koska keho on laulajan instrumentti, laulajan asento rakennetaan varpaista p\u00e4\u00e4lakeen \u2013 juurista latvaan. Laulajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltainen yhteys kehoonsa ja oppia tuntemaan omaa kehoaan, jolloin olennaista on tunnistaa etenkin vartalomme alaosat, luoda yhteys jalkapohjiin ja maahan. T\u00e4t\u00e4 kehon kokonaisuuden hahmottamista kutsutaan \u201dmaattumiseksi\u201d (juurtuminen, maadoittuminen). Monilla t\u00e4m\u00e4 yhteys omaan kroppaan ja erityisesti sen alaosiin sek\u00e4 maahan on kadoksissa, koska el\u00e4m\u00e4mme keski\u00f6ss\u00e4 on usein yl\u00e4vartalomme ja j\u00e4rki. (Koistinen 2003, 19.)<\/p>\n

\u00a0Laulajan tukena kokonaisvaltainen kehotietoisuus ja kehonhallinta<\/strong><\/p>\n

Mielest\u00e4ni \u201dlaulajan tuen\u201d m\u00e4\u00e4rittelyksi ei riit\u00e4 vain oikean hengitystekniikan ja oikean asennon hallitseminen, vaan se tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaisempana kehotietoisuutena ja kehonhallintana. Tuki on kehon valjastamista \u00e4\u00e4nen kannatteluun, ja vaikka se on lihasty\u00f6n tulosta, se ei ole j\u00e4nnityst\u00e4 (Tasanto 1997, 43). Haasteena tuen aktivoimisessa \u00e4\u00e4nen ja kropan yhteytt\u00e4 etsiess\u00e4 on se, ett\u00e4 tuki on tasapainottelua kehon rentouden ja aktiivisuuden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kaltaisen tuen eli kehonhallinnan treenaamiseen tulee opettajan teett\u00e4\u00e4 oppilaalleen monipuolisia harjoituksia, niin perinteisi\u00e4 hengitys- ja tukiharjoituksia kuin rentouttavia, kehotietoisuutta edist\u00e4vi\u00e4 harjoituksia.<\/p>\n

Omassa opetuksessani pyrin aktiivisesti edist\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nen ja kehon v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muun muassa liikett\u00e4 apuna. Perusteellisten, kehol\u00e4ht\u00f6isten harjoitteiden my\u00f6t\u00e4 oppilas voi oppia kehotietoisuutta ja kehonhallintaa, ja sit\u00e4 kautta menesty\u00e4 paremmin my\u00f6s esiintymistilanteissa. Mielest\u00e4ni laulunopetuksessa tulisi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle t\u00e4m\u00e4n vankan perustan laskemisesta, jonka p\u00e4\u00e4lle on helpompaa kasata muita ominaisuuksia kuten eri soundien opettelu, tekstin tulkinta yms.<\/p>\n

Laulutaito on henkil\u00f6kohtainen prosessi<\/strong><\/p>\n

Laulua opitaan hyvin pitk\u00e4lti oman kokemuksen ja henkil\u00f6kohtaisten oivallusten kautta, ja tilaisuuden n\u00e4ihin hetkiin tarjoaa toivottavasti oma laulunopettaja tai \u2013opettajat. L\u00e4hestymistapoja laulunopettamiseen on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin on laulunopettajiakin, esimerkiksi tekstintulkinta ja ilmaisu tai puhdas tekniikka. Tapa, joka sopii erinomaisesti yhdelle oppilaalle, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimikaan toiselle, mutta saman asian voi opettaa ja oppia eri tavalla. Itse laulupedagogina koen t\u00e4rke\u00e4ksi korostaa kehon ja \u00e4\u00e4nen yhteytt\u00e4 omille oppilailleni. Osa laulunharrastajista ei tied\u00e4 mit\u00e4 kehossa tapahtuu laulaessa, eiv\u00e4tk\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 v\u00e4lit\u00e4k\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, sill\u00e4 laulamisen sielukkuutta ja tulkintaa saatetaan pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin tekniikkaa ja kehon l\u00e4sn\u00e4oloa (Lindeberg 2005, 116).<\/p>\n

Opettajan tulee valita l\u00e4hestymistapansa oppilaan taipumusten mukaan, k\u00e4sitell\u00e4k\u00f6 \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ilmi\u00f6it\u00e4 fysiologisesti vai mieluummin tunnetilojen ja el\u00e4mysten kautta (Vaalio 1997, 10). Kuitenkin pitk\u00e4ll\u00e4 olevan laulajan tulisi perehty\u00e4 \u00e4\u00e4nentuottamisen fysiologiaan, ja pyrki\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 teoriatieto k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, eli tutustua laulussa tapahtuviin fysiologisiin ilmi\u00f6ihin oman kehonsa kautta. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 laulaja tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 \u00e4\u00e4niv\u00e4yl\u00e4ss\u00e4 tapahtuu, tai edes miten saada pallea laskeutumaan hengityksess\u00e4. H\u00e4nen tulee tiedostaa oman kehonsa osien muodostama kokonaisuus ja hahmottaa kehonsa toimintaa kokonaisvaltaisesti.<\/p>\n

On my\u00f6s muistettava laulunopiskelun pitk\u00e4j\u00e4nteisyys, ja se, ett\u00e4 oppiminen tapahtuu pitkien prosessien tuloksina. Jotkut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t n\u00e4e laulamisen kehollisuuden korostamista tarpeellisena, eiv\u00e4tk\u00e4 koe k\u00e4rsiv\u00e4ns\u00e4 liiallisesta esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4. Useat laulunharrastajat pit\u00e4v\u00e4t kyll\u00e4 fyysisi\u00e4 harjoituksia mahdollisuutena kehitt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja sen hallintaa, mutta eiv\u00e4t silti esimerkiksi laiskuudeltaan niit\u00e4 juuri tee (Lindeberg 2005, 120).<\/p>\n

Kehotietoisuutta her\u00e4ttelevi\u00e4 harjoituksia<\/strong><\/p>\n

Tuulimylly-harjoitus (Koistinen 2003, 144)
\n<\/em>Seiso hyv\u00e4ss\u00e4 perusasennossa rentona, pid\u00e4 paino tasaisesti molemmilla jalkapohjilla \u00e4l\u00e4k\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 polvia lukkoon. Tunne lantionpohjasi ja maa tukevasti jalkojen alla, sulje silm\u00e4t ja anna sek\u00e4 suun ja nen\u00e4n kautta kulkevan syv\u00e4n hengityksen rentouttaa koko kehosi. L\u00e4hde lantiosta l\u00e4htev\u00e4ll\u00e4 voimalla varovasti kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n yl\u00e4kroppaasi oman keskiakselisi ymp\u00e4ri oikealle ja vasemmalle, k\u00e4sivarsien roikkuessa velttoina \u2013 anna niiden heilua omalla painollaan piirt\u00e4en ympyr\u00e4n itsesi ymp\u00e4rille. Keskittyen keskiakselin ymp\u00e4ri py\u00f6rimiseen anna kiertoliikkeen kasvaa. Sitten anna liikkeen pienenty\u00e4 hiljalleen, samalla ajatellen keskivartalon venymisen tunnetta \u2013 kuin p\u00e4\u00e4laki kohoaisi kattoa kohti yht\u00e4 aikaa jalkojen painuessa vahvasti lattiaan. Anna kiertoliikkeen pys\u00e4hty\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ympyr\u00e4 lantiolla (kehitelm\u00e4 Henningin harjoituksesta)
\n<\/em>Seiso hyv\u00e4ss\u00e4 perusasennossa ja sulje silm\u00e4si. Ala piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n hallitusti lantiollasi suurta ympyr\u00e4\u00e4 itsesi ymp\u00e4ri pit\u00e4en jalat suorina. Voit pit\u00e4\u00e4 k\u00e4det lantiolla tai antaa vapaasti roikkua sivuilla. Hae tuntumaa jalkapohjiin ja tunne yhteys sielt\u00e4 p\u00e4\u00e4lakeen asti, tiedosta, kuinka kaikki kehonosat ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa. Liike on hallittu – muista aktivoida keskivartalon lihakset, ettei yl\u00e4kroppasi roiku vain sel\u00e4n varassa lantiota takapuolelle viet\u00e4ess\u00e4. Piirr\u00e4 ympyr\u00e4\u00e4 molempiin suuntiin.<\/p>\n

Energia virtaa koko kehossa (Henningin teett\u00e4m\u00e4 harjoitus mestarikurssilla)
\n<\/em>Seiso hyv\u00e4ss\u00e4 perusasennossa ja ala raskain ja hitain askelluksin polkemaan maata jaloillasi. Ota liikkeeseen mukaan k\u00e4det ly\u00f6den kyyn\u00e4rp\u00e4ill\u00e4 kohtisuoraan sivuille yht\u00e4 aikaa saman puoleisen jalan askelluksen kanssa. Voit liitt\u00e4\u00e4 liikkeeseen voimakkaan puhalluksen, matalan huokauksen tai jopa murahduksen, kuitenkaan liikaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 miettim\u00e4tt\u00e4 ja valmistelematta. Sulkemalla silm\u00e4t voit paremmin keskitty\u00e4 yhteyden tuntemiseen, kuinka koko keho toimii yhdess\u00e4. Tunne j\u00e4lleen vahva yhteys maahan ja lantioon, asentosi on vankka. Hiljalleen nopeuta poljentoa, kehittyen voimakkaaksi ja jopa aggressiiviseksi, kunnes et pysty en\u00e4\u00e4 nopeuttamaan. Tee \u00e4kkipys\u00e4hdys, ja tunne kuinka energia virtaa l\u00e4pi koko kehosi. Anna hengityksen tasaantua rauhassa.<\/p>\n

Liikkuva pallo kehon alla<\/em> (Haefflinger 1993, 45)<\/em>
\nMakaa sel\u00e4ll\u00e4si jalat ja k\u00e4det sivuille suoristettuina. Kuvittele, ett\u00e4 kehosi alla liikkuu pallo alkaen toisen jalan alta edeten selk\u00e4rankaa pitkin saman puolen k\u00e4den alle ja sielt\u00e4 niskan ali toisen k\u00e4den puolelle ja j\u00e4lleen selk\u00e4rankaa pitkin toisen jalan alle.<\/p>\n

Kehonosien venytys<\/em> (Haefflinger 1993, 45)
\n<\/em>Makaa sel\u00e4ll\u00e4si jalat ja k\u00e4det sivuille suoristettuina. Kuvittele tuntemus siit\u00e4, ett\u00e4 joku vet\u00e4\u00e4 sormenp\u00e4ist\u00e4si venytt\u00e4en k\u00e4tt\u00e4si olkap\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien kauemmas kehostasi, sitten toista k\u00e4tt\u00e4. Kuvittele sama tuntemus kummallekin jalalle omalla vuorollaan, venytys l\u00e4htee lantiosta saakka.<\/p>\n

Keinulauta jalkojen alla (Haefflinger 1993, 46)
\n<\/em>Seiso suorassa ja pid\u00e4 niska pitk\u00e4n\u00e4 kuvitellen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4laestasi l\u00e4htee naru, joka on kiinnitetty kattoon. Pid\u00e4 k\u00e4det vaakatasossa sivuilla, jousta polvistasi ja kuvittele jalkojesi alle keinulauta, jolla tasapainoilet oikealta puolelta vasemmalle.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/strong><\/p>\n

Sini Poikkim\u00e4ki 2018, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n

Haefflinger, E. 1993. Die Singstimme (suom. Laulu\u00e4\u00e4ni, Heinonen E.). Laulupedagogi 2007-2008. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Kopijyv\u00e4 Oy, 43-64. http:\/\/www.laulupedagogit.fi\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/Laulupedagogi_2007-2008_sisus.pdf. 10.2.2018.<\/p>\n

Hautam\u00e4ki, T. 1997. Esiintymisj\u00e4nnitys. Hautam\u00e4ki, T. (toim.). Laulajan opas. Sein\u00e4joki: Rytmi-instituutti, 73-78.<\/p>\n

Henning, H. 2017. Laulupedagogin mestarikurssi. Karelia-ammattikorkeakoulun musiikkipedagogin koulutuksessa 15.-17.5.17.<\/p>\n

Ik\u00e4valko, T. 2018. Laulajan tuki (\u00c4\u00e4nt\u00f6hengitys). Viitattu 18.4.2018. \u00a0https:\/\/www.teroikavalko.fi\/laulutekniikka-opetus-materiaali\/laulajan-tuki-teoria\/.<\/p>\n

Kielijelppi. 2010. Esiintymisj\u00e4nnitys. Helsingin yliopiston Kielikeskus. Viitattu 6.2.2018. http:\/\/kielijelppi.virtamieli.fi\/puheviestinta\/esiintymisjannitys-ja-viestintaarkuus<\/a>.<\/p>\n

Koistinen, M. 2003. Tunne kehosi \u2013 vapauta \u00e4\u00e4nesi, \u00e4\u00e4nitimpurin k\u00e4sikirja. Helsinki: Sulasol.<\/p>\n

Lindeberg, A-M. 2005. Millainen laulaja olen – opettajaksi opiskelevan vokaalinen min\u00e4kuva. Joensuu: Joensuun yliopisto.<\/p>\n

Mielenterveystalo. 2018. Mist\u00e4 sosiaalisessa j\u00e4nnitt\u00e4misess\u00e4 on kyse? Viitattu 10.2.2018. https:\/\/www.mielenterveystalo.fi\/aikuiset\/itsehoito-ja-oppaat\/itsehoito\/sosiaalisen_jannituksen_omahoito\/Pages\/mista_sosiaalisessa_jannittamisessa_on_kyse.aspx#huomion_k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen_sis%C3%A4%C3%A4np%C3%A4in.<\/p>\n

Nuorten Mielenterveystalo. 2018. Toivo \u2013 kriisist\u00e4 selviytymisen oma-apuohjelma nuorille: Mieli ja keho. Viitattu 6.2.2018. https:\/\/www.mielenterveystalo.fi\/nuoret\/itsearviointi_omaapu\/oma-apu\/toivo\/Pages\/osio_6_lue_lisaa.aspx.<\/p>\n

Tasanto, M. 1997. Hengitys ja tuki. Hautam\u00e4ki, T. (toim.). Laulajan opas. Sein\u00e4joki: Rytmi-instituutti, 38-46.<\/p>\n

Vaalio, K. 1997. \u00c4\u00e4ni-instrumentti ja sen rakenne. Hautam\u00e4ki, T. (toim.). Laulajan opas. Sein\u00e4joki: Rytmi-instituutti, 9-18.<\/p>\n

Kuva:<\/strong> Sini Poikkim\u00e4ki<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laulajan instrumentti on h\u00e4nen oma kehonsa, jota on opittava hallitsemaan kehitty\u00e4kseen laulajana. Monen laulajan arkeen kuuluu esiintyminen, mutta silti moni k\u00e4rsii liiallisesta esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4. Se katkaisee yhteyden kehoon, itse instrumenttiin ja n\u00e4in ollen vaikuttaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti esiintymissuoritukseen. Monet eiv\u00e4t ehk\u00e4 tule ajatelleeksikaan sit\u00e4, kuinka fyysist\u00e4 laulaminen oikeastaan on. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskitynkin laulamisen kehollisuuteen ja sen suhteesta liiallisesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[151,53,386,18],"class_list":["post-1574","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-esiintymisjannitys","tag-hengitystekniikka","tag-kehotietoisuus","tag-laulunopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1574","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1574"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1574\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2388,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1574\/revisions\/2388"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1574"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1574"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1574"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}