Olipa sitten ammattilaulaja tai vasta-alkaja, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaisesti, mit\u00e4 hengityksess\u00e4mme tapahtuu ja kuuluisi tapahtua kun laulamme. \u00c4\u00e4nt\u00f6hengitys eroaa normaalista uloshengityksest\u00e4 siten, ett\u00e4 ilmanpainetta tulisi s\u00e4\u00e4dell\u00e4 niin, ettemme kuluta kaikkea ulostulevaa ilmaa liian nopeasti. Mit\u00e4 paremmin hengitystekniikka on hallinnassa, sit\u00e4 pidempi\u00e4 fraaseja jaksamme laulaa ja \u00e4\u00e4ni soi vapaammin. Tarkastelen artikkelissa kahta eri tekniikkaa, kuinka tuki niiss\u00e4 k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Tuki<\/strong><\/p>\n Tuki on hyvin keskeinen k\u00e4site laulunopetuksessa ja sen merkitykset vaihtelevat riippuen siit\u00e4 kuka kyseist\u00e4 toimintaa opettaa. Laulajan tuki, eli \u00e4\u00e4nt\u00f6hengitys on ilmanpaineen s\u00e4\u00e4tely\u00e4 hengityslihaksistolla, jolloin uloshengityslihakset ty\u00f6nt\u00e4v\u00e4t keuhkoista ilmaa pois ja sis\u00e4\u00e4nhengityslihakset hidastavat niiden tuottamaa liikett\u00e4 niin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 toiminta pysyy tasapainossa. \u00c4\u00e4nt\u00f6 on uloshengityst\u00e4, jolloin kurkunp\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevat \u00e4\u00e4nihuulet tuottavat \u00e4\u00e4nt\u00e4 v\u00e4r\u00e4hdelless\u00e4\u00e4n. Ajatuksena on, ett\u00e4 hengitys on \u00e4\u00e4nt\u00f6jen v\u00e4liss\u00e4 tapahtuva rentoutus, joka pit\u00e4\u00e4 huolen, ettei ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 j\u00e4nnityksi\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi kertym\u00e4\u00e4n kurkun alueelle. <\/span>(Ik\u00e4valko 2018.) <\/span><\/p>\n Lihasten j\u00e4nnitt\u00e4minen ei tue laulamista, vaan aiheuttaa pikemminkin ns. hengityslukkoja. Hengityslukolla tarkoitetaan johonkin kehon osaan aikaansaamaa estett\u00e4 tai muuria, jolloin ilma ja energia eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se virtaamaan l\u00e4pi vapaasti. Hengitystekniikalla on suuri merkitys, kun tukea harjoitellaan. Ilmanpaineen s\u00e4\u00e4tely on keskeisess\u00e4 asemassa, sill\u00e4 liian suuri ilmanpaine \u00e4\u00e4nihuulia vasten voi johtaa liian suureen v\u00e4r\u00e4htelynopeuteen, mik\u00e4 saattaa aiheuttaa yl\u00e4vireisyytt\u00e4 sek\u00e4 \u00e4\u00e4nen kireytt\u00e4. Liian pieni ilmanpaine puolestaan voi tuottaa heikkoa ja vuotoista, jopa alavireist\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4. (Koistinen 2003, 37.)<\/p>\n Hengitys<\/strong><\/p>\n Hengityselimist\u00f6 koostuu keuhkoista, nen\u00e4- ja suuonteloista sek\u00e4 nielusta <\/span>(Hirvonen 2017, 8)<\/span>. <\/span>Uloshengityslihaksista t\u00e4rkeimm\u00e4t ovat vatsalihakset sek\u00e4 sisemm\u00e4t kylkiv\u00e4lilihakset. Sis\u00e4\u00e4nhengityksess\u00e4 pallea sek\u00e4 uloimmat kylkiv\u00e4lilihakset ovat keskeisess\u00e4 asemassa. <\/span>(Ik\u00e4valko <\/span>2018.)<\/p>\n Pallea on yksi tuen t\u00e4rkeimmist\u00e4 lihaksista. Se on kiinnittyneen\u00e4 rintalastaan, alimpaan kuuteen kylkiluuhun. Monet luulevat, ett\u00e4 pallea on pieni nyrkin kokoinen lihas vatsan keskell\u00e4, mutta tosiasiassa se on laskuvarjon muotoinen, maksimissaan yhden senttimetrin paksuinen lihaslevy. Sis\u00e4\u00e4nhengityksess\u00e4 supistuessaan ja laskeutuessaan pallea painaa ruoansulatuselimist\u00f6\u00e4 alasp\u00e4in tehden tilaa keuhkoille. Uloshengityksess\u00e4 se palautuu takaisin alkuasentoonsa. <\/span>(Hapuoja 2015,<\/span>24.) <\/span>Normaalissa hengityksess\u00e4 pallea liikkuu muutamia senttej\u00e4, mutta syv\u00e4ss\u00e4 hengityksess\u00e4 <\/span>10-12 sentti\u00e4 <\/span>(Sadolin 2009, 23).<\/span><\/p>\n Kuinka sitten l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 hengitys? Ensinn\u00e4kin sis\u00e4\u00e4nhengitys on saatava mahdollisimman tehokkaaksi ja nopeaksi. Usein laulaessa ei ehdi hengitt\u00e4\u00e4 nen\u00e4n kautta sis\u00e4\u00e4n, joten sit\u00e4 ei kannata harjoitella. Laulaessa sis\u00e4\u00e4nhengitys tapahtuu rauhallisesti ja vapaasti suun kautta niin, ettei huulet py\u00f6risty ja ettei hengitys ole liian \u00e4\u00e4nek\u00e4s. <\/span>(Sadolin 2009, 23.) <\/span>Yleens\u00e4 vatsan <\/span>ty\u00f6ntyminen ulosp\u00e4in on selkeimmin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, jolloin laulajat usein uskovat hengitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vatsallaan ja sen olevan syv\u00e4hengityst\u00e4. Syv\u00e4hengityksess\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kuitenkin siihen, ett\u00e4 keuhko-ontelo laajenee sek\u00e4 vaakatasossa ett\u00e4 pystytasossa alasp\u00e4in, jolloin laajeneminen n\u00e4kyy kylkien liikkumisena sek\u00e4 rintakeh\u00e4n levi\u00e4misen\u00e4. Hengityksen pit\u00e4isi siis tuntua kevyen\u00e4 alasel\u00e4ss\u00e4, kyljiss\u00e4 sek\u00e4 vatsassa. <\/span>(Ik\u00e4valko 2018.) <\/span>Hengityksen voisi kuvitella p\u00e4\u00e4ttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, <\/span>ympyr\u00e4nmuotoisena prosessina, miss\u00e4 jokainen lihas sek\u00e4 toiminto ty\u00f6skentelev\u00e4t sulassa sovussa luoden yhten\u00e4isen sek\u00e4 elastisen kokonaisuuden. Jotta t\u00e4m\u00e4 kaikki mahdollistuu, kehon on oltava oikeassa asennossa, jolloin selk\u00e4ranka ja lantio vapauttavat lihakset rauhassa toteuttamaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4. (Koistinen 2003, 36.) Lauluasennolla ja ryhdill\u00e4 on siis merkityst\u00e4.<\/p>\n Kokonaisvaltainen \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6ntekniikka (CVT) laulajan tukena<\/strong><\/p>\n CVT:ss\u00e4 tuki on mainittu yhten\u00e4 perusperiaatteena, olipa musiikin tyylilaji mik\u00e4 tahansa. Tehokkaalla tuella pystyt\u00e4\u00e4n tuottamaan pidempi\u00e4 s\u00e4veli\u00e4 sek\u00e4 tasaisempaa \u00e4\u00e4nt\u00e4, \u00e4\u00e4niala laajenee, eik\u00e4 laulu\u00e4\u00e4ni k\u00e4heydy tai rasitu, voi tuottaa voimakkaampaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja hallitsemaan s\u00e4velpuhtautta. Tuki on uloshengityksen hallintaa, joka tehd\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pallea alhaalla, pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rintakeh\u00e4 laajentuneena ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kolmen lihasryhm\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Kyse on uloshengityksen pid\u00e4ttelyst\u00e4. \u00c4\u00e4nen tukeminen vaatii jatkuvaa ja dynaamista vastavoimaa.<\/p>\n CVT:ss\u00e4 tuki tehd\u00e4\u00e4n vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vatsaa sis\u00e4\u00e4n navan kohdalta, j\u00e4nnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 selk\u00e4lihaksia ja pyrkim\u00e4ll\u00e4 vet\u00e4m\u00e4\u00e4n selk\u00e4\u00e4 notkolle. Tarkoitus ei kuitenkaan ole j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 vatsalihaksia, koska se voi aiheuttaa kurkun kuromista sek\u00e4 painetta yl\u00e4- sek\u00e4 alavatsassa. Oikeanlaisen tuen l\u00f6yt\u00e4miseksi on ensin tunnettava luonnollinen tuki, jolloin laulajan ei tarvitse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin sanotusti fyysist\u00e4 voimaa \u00e4\u00e4nen tukemiseen, koska pallea on jo supistuneena. Mutta heti, kun uloshengitys alkaa ja pallea pyrkii rentoutumaan sek\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n loput ilmat keuhkoista ulos, on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 v\u00e4hitellen aktiivista tukea. Aktiivisella tuella pidennet\u00e4\u00e4n uloshengityst\u00e4 niin pitk\u00e4\u00e4n kuin mahdollista k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 edell\u00e4 mainittuja metodeja. <\/span>(Sadolin 2009, 23-37.)<\/span><\/p>\n Alexander-tekniikka laulajan tukena<\/strong><\/p>\n Alexander-tekniikassa tuki ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n suurempana kuin yleens\u00e4 k\u00e4sitetty ajatus pallean, hengityksen tai vatsan tukemisesta. Hengitystuki ja lihastuki kuuluvat saumattomasti yhteen, jolloin ne muodostavat kokonaisvaltaisen \u00e4\u00e4nen toimintaa edist\u00e4v\u00e4n tilan. Jotta hengitys on vapaa edellytt\u00e4\u00e4 se vapaata lihaksistoa. Kun lihakset ovat vapaat, ne tukevat \u00e4\u00e4nt\u00e4 automaattisesti. Lihastuen ei pit\u00e4isi miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tuntua ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 kannata tietoisesti tehd\u00e4, nimitt\u00e4in hengitt\u00e4minen aktivoi lihaksistoa tarvittavalla tavalla. Usein ajatellaan, ett\u00e4 \u00e4\u00e4ni tulee kantavammin ja kovemmin \u201dparemman\u201d tukemisen my\u00f6t\u00e4 esimerkiksi ihmisill\u00e4, joilla on heikko ja pieni \u00e4\u00e4ni. Asia on kuitenkin juuri p\u00e4invastoin. Lihasj\u00e4nnitykset, kuten kroonisesti j\u00e4nnittyneet selk\u00e4- tai vatsalihakset est\u00e4v\u00e4t hengityksen vapaan toiminnan ja t\u00e4m\u00e4 voi jo aiheuttaa heikkoa ja pient\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa laulunopettaja saattaa pyyt\u00e4\u00e4 oppilasta tekem\u00e4\u00e4n lihaksillaan \u00e4\u00e4nen tukemiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 liikkeit\u00e4, mist\u00e4 voi seurata vain tilanteen paheneminen. Eli keho ei pysty tukemaan \u00e4\u00e4nt\u00e4, koska lihakset ovat niin j\u00e4nnittyneet. N\u00e4it\u00e4 tilanteita ei pit\u00e4isi siis korjata lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4, vaan vapauttamalla. <\/span>(Matikainen 2013, 48-49.)<\/span><\/p>\n Yleinen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 on opeteltava tietynlainen hengitystekniikka, jotta hengitys voidaan muuttaa tietoisen tekemisen kautta paremmaksi. Mutta esimerkiksi palleahengityksess\u00e4 on menty hieman harhaan, sill\u00e4 se on ollut selke\u00e4 vastalause liian ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 hengitt\u00e4miseen. Nyt on kuitenkin erehdytty hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n liian matalalla ja \u201dtukea\u201d liikaa, jolloin alavatsalihaksia ylik\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in keskivartalo ja pallea romahtavat, alaselk\u00e4 painuu notkolle, lantion lihakset ja jalat j\u00e4ykistyv\u00e4t sek\u00e4 vartalon etupuolen lihakset lyhenev\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4 tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hengityselimist\u00f6\u00e4. Hengityst\u00e4 on eroteltu sen mukaan, milt\u00e4 hengitystapahtuma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esim. rintahengitys, vatsahengitys, palleahengitys eli syv\u00e4hengitys ja solisluuhengitys. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin hyvin k\u00e4rjistetty\u00e4, sill\u00e4 mik\u00e4\u00e4n hengitystapa ei toteudu t\u00e4ysin puhtaana. <\/span>(Matikainen 2013, 36-37.)<\/span><\/p>\n Uloshengityksess\u00e4 hyvin tyypillist\u00e4 on ilman pid\u00e4ttely. Vatsahengitys puolestaan aiheuttaa ilman kiskomista. N\u00e4m\u00e4 kaksi tapaa esiintyv\u00e4t usein yhdess\u00e4 ja vahvistavat toisiaan. N\u00e4m\u00e4 virhetoiminnot aiheuttavat lis\u00e4\u00e4 j\u00e4nnityksi\u00e4, jolloin laulamisesta muodostuu ponnistelua vaativaksi. Alexander-tekniikan mukaan on lakattava h\u00e4iritsem\u00e4st\u00e4 hengityst\u00e4 kaikenlaisella tekemisell\u00e4, kuten liialla kontrollilla. T\u00e4rkeint\u00e4 olisi harjoitella vapaata ilman kulkua niin sis\u00e4\u00e4n kuin ulos ja antaa sen toimia itsest\u00e4\u00e4n. Laulaminen ja hengitys eiv\u00e4t ole tekniikkalajeja, ainakaan siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, mit\u00e4 siit\u00e4 ajatellaan. <\/span>(Matikainen 2013, 38, 68.)<\/span><\/p>\n Tekniikoiden hy\u00f6dynt\u00e4minen laulunopettajana<\/strong><\/p>\n Olen kokenut tuen opettamisen toisinaan haastavaksi, sill\u00e4 siit\u00e4 liikkuu hyvin erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 laulunopettajien keskuudessa. Tarkastellessani kahta eri tekniikkaa, huomasin, kuinka eri tavalla tuki niiss\u00e4 k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n. Alexander-tekniikassa painotetaan lihasj\u00e4nnityksien vapautumista, mik\u00e4 edist\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00f6hengityst\u00e4. CVT:ss\u00e4 puolestaan keskityt\u00e4\u00e4n konkreettisemmin eri lihasten toimintaan, joita tietoisesti aktivoimalla saadaan aikaan hyv\u00e4 tuki. Olen kysynyt oppilailtani, kuinka he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t laulajan tuen ja kuulen siit\u00e4 usein kahta eri versiota. Osa ajattelee, ett\u00e4 vatsalihaksia tulee j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n tuen saavuttamiseksi, toiset puolestaan ajattelevat, ett\u00e4 vatsa tulee pit\u00e4\u00e4 mahdollisimman rentona. Oli tekniikka mik\u00e4 tahansa, hyv\u00e4 yleinen s\u00e4\u00e4nt\u00f6 on, ettei vatsalihaksia tule j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 tai vet\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. Laulunopettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta suosin molempien tekniikoiden metodeja, mutta niit\u00e4 tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikein, ettei synny v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4. On hyv\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eri tekniikoiden harjoituksia ja poimia sielt\u00e4 ne toimivimmat. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 laulaminen ja hengitys tuntuisi vaivattomalta sek\u00e4 rennolta.<\/p>\n Kirjoittaja: Tiia-Riina Laitinen 2018, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n \n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n FINSTAT ry. 2018. Suomen Alexander-tekniikan opettajat. Viitattu 30.1.2018. https:\/\/www.finstat.fi\/<\/p>\n Hirvonen, E. 2017. Laulutuki pop\/jazz-laulussa. Opinn\u00e4ytety\u00f6, AMK. Karelia-ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 31.1.2018. http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/123306\/hirvonen_emmi.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n Ik\u00e4valko, T. N.d. Laulutekniikka-opetus-materiaali. Viitattu 30.1.2018. http:\/\/www.teroikavalko.fi\/laulutekniikka-opetus-materiaali\/<\/p>\n Koistinen, M. 2003. Tunne kehosi-vapauta \u00e4\u00e4nesi, \u00e4\u00e4nitimpurin k\u00e4sikirja. 4.painos. Helsinki: Vammalan kirjapaino.<\/p>\n Matikainen, M. 2013. Alexander-tekniikka laulajan ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4. Opinn\u00e4ytety\u00f6, AMK. Karelia-ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 1.2.2018. http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/54263\/matikainen_marjaana.pdf?sequence=1&is Allowed=y<\/p>\n Sadolin, C. 2009. Kokonaisvaltaisen \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n tekniikka. Tanska: Shout Publishing.<\/p>\n \n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olipa sitten ammattilaulaja tai vasta-alkaja, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaisesti, mit\u00e4 hengityksess\u00e4mme tapahtuu ja kuuluisi tapahtua kun laulamme. \u00c4\u00e4nt\u00f6hengitys eroaa normaalista uloshengityksest\u00e4 siten, ett\u00e4 ilmanpainetta tulisi s\u00e4\u00e4dell\u00e4 niin, ettemme kuluta kaikkea ulostulevaa ilmaa liian nopeasti. Mit\u00e4 paremmin hengitystekniikka on hallinnassa, sit\u00e4 pidempi\u00e4 fraaseja jaksamme laulaa ja \u00e4\u00e4ni soi vapaammin. Tarkastelen artikkelissa kahta eri tekniikkaa, kuinka tuki […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[319,276,18,169],"class_list":["post-1572","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-aanenkaytto","tag-alexander-tekniikka","tag-laulunopetus","tag-laulutekniikka"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1572","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1572"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1572\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2389,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1572\/revisions\/2389"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1572"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1572"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1572"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}