{"id":1554,"date":"2018-05-23T11:14:39","date_gmt":"2018-05-23T08:14:39","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1554"},"modified":"2023-09-11T00:13:31","modified_gmt":"2023-09-10T21:13:31","slug":"miten-kohdata-kehitysvammainen-oppilas-kaytannon-neuvoja-musiikkikasvattajille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2018\/05\/miten-kohdata-kehitysvammainen-oppilas-kaytannon-neuvoja-musiikkikasvattajille\/","title":{"rendered":"Miten kohdata kehitysvammainen oppilas? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvoja musiikkikasvattajille"},"content":{"rendered":"<p>Olen ollut pienest\u00e4 asti tekemisiss\u00e4 kehitysvammaisten henkil\u00f6iden kanssa \u00e4itini ty\u00f6n vuoksi, joten heid\u00e4n kohtaamisensa on minulle luontevaa. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni ohjaan erityisoppijoita. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa haluan jakaa muille opiskelijoille ja opettajille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvoja kehitysvammaisten kanssa ty\u00f6skentelyyn, ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n heid\u00e4n kohtaamiseen.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 kehitysvammaisuus tarkoittaa?<\/strong><\/p>\n<p>Kehitysvammaisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 oppimisessa ja ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 on vaikeuksia. Se ei ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 sairaus, vaan kehitysvamma on oire tai oirekokonaisuus. Oire taas on merkki siit\u00e4, ett\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4 tapahtuu jotain poikkeavaa. Kehitysvammaisella mielen ja oppimisen kehitys tulee viiveell\u00e4 tai se on pys\u00e4htynyt. \u00c4lykkyys, sosiaalisuus, liikunnallisuus, sosiaaliset ja kielelliset taidot ovat sellaisia lapsuudessa kehittyvi\u00e4 taitoja, joissa voi olla puutteita. Kehitysvammaisuuteen liittyy aina \u00e4lykkyyteen liittyvi\u00e4 puutteita. Esimerkiksi ainoastaan liikuntarajoitteinen ei ole automaattisesti kehitysvammainen. (Rintahaka 2017.)<\/p>\n<p>Kehitysvammoja on eri asteista, osa kehitysvammaisista henkil\u00f6ist\u00e4 kykenee asumaan omillaan ja tarvitsee vain hiukan apua toiminnassaan. Osa taas on vaikeasti vammaisia, jolloin he tarvitsevat apua p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 toimissaan. Joskus kehitysvammaisuuden syyt\u00e4 ei saada selville. Yleisimpi\u00e4 syit\u00e4 kehitysvammaisuudelle ovat perint\u00f6tekij\u00e4t, ongelmat raskausaikana, hapen puute synnytyksess\u00e4, onnettomuus tai sairaus lapsuusaikana, ja \u00e4idin alkoholink\u00e4ytt\u00f6 raskausaikana. Suomessa on arvioilta 40\u00a0000 kehitysvammaista henkil\u00f6\u00e4. (Kehitysvammaisuus, Kehitysvammaliitto.fi 2016.)<\/p>\n<p>Kehitysvammoja ja erilaisia oireyhtymi\u00e4, jotka liittyv\u00e4t kehitysvammoihin, on eritt\u00e4in paljon. Ulkoisesti tunnistettavin n\u00e4ist\u00e4 on ehk\u00e4 Downin syndrooma. Down henkil\u00f6ll\u00e4 on yksi kromosomi enemm\u00e4n kuin tavallisesti. T\u00e4m\u00e4 yksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kromosomi vaikuttaa mm. poikkeavuutena ulkon\u00e4\u00f6ss\u00e4 ja kehityksess\u00e4. (Wilska 2011.)<\/p>\n<p><strong>Miten kohtaan kehitysvammaisen oppilaan? <\/strong><\/p>\n<p>Aluksi kehitysvammaisen oppilaan kohtaaminen voi tuntua j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, jos ei ole aiempaa kokemusta asiasta. Poistumalla omalta mukavuusalueelta, voi avata paljon uusia mahdollisuuksia ja kokemuksia. Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on avoin, oma itsens\u00e4, empaattinen, iloinen ja mukava. Rohkea ja ennakkoluuloton asenne viev\u00e4t pitk\u00e4lle. Katsekontakti ja selke\u00e4 puheen artikulointi ovat my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4. Kehitysvammaisen henkil\u00f6n kohtaaminen ei ole sen kummallisempaa, kuin henkil\u00f6n ilman t\u00e4t\u00e4 ominaisuutta. Loppujen lopuksi kehitysvammaisuutta ei tule mietitty\u00e4, vaan n\u00e4kee heid\u00e4t persoonina. Minun mielest\u00e4ni kehitysvammaisuus on vain yksi ihmisen ominaisuus, samalla tavalla, kuin jollain henkil\u00f6ll\u00e4 on vaaleat tai tummat hiukset.<\/p>\n<p>Kohdatessa kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4, saattaa itselle her\u00e4t\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin tunteita. Niit\u00e4 ei kannata pel\u00e4sty\u00e4, vaan kannattaa mietti\u00e4 mist\u00e4 omat tunteet johtuvat. Olen eritt\u00e4in herkk\u00e4 ja usein kohdatessani kehitysvammaisen henkil\u00f6n, mietin, millainen h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on ollut ja tulee olemaan, millainen h\u00e4nen diagnoosinsa on, onko h\u00e4nell\u00e4 hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja onko h\u00e4n onnellinen. On aivan sallittua kokea erilaisia tunteita ja k\u00e4yd\u00e4 niit\u00e4 l\u00e4pi. Mit\u00e4 enemm\u00e4n olen ollut tekemisiss\u00e4 kehitysvammaisten henkil\u00f6iden kanssa, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n mietin en\u00e4\u00e4 edell\u00e4 mainittuja asioita.<\/p>\n<p>Mielest\u00e4ni parasta kehitysvammaisten kanssa ty\u00f6skentelyss\u00e4 on se, ett\u00e4 he antavat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti palautteen, oli se sitten positiivista tai negatiivista. Useimmiten kuitenkin positiivista. Heid\u00e4n tunnereaktionsa ovat usein voimakkaampia, mik\u00e4 on mielest\u00e4ni vain rikkautta. Heist\u00e4 n\u00e4kee kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n, kun he nauttivat musiikista ja sen tekemisest\u00e4. Pienetkin onnistumiset ovat heille eritt\u00e4in suuria.<\/p>\n<p><strong>Miten ohjaan kehitysvammaista oppilasta? <\/strong><\/p>\n<p>Ennen opetustilannetta on hyv\u00e4 ottaa selv\u00e4\u00e4, millaisia kehitysvammoja oppilailla on, jos se vain on mahdollista. T\u00e4m\u00e4 tieto auttaa sinua opettajana suunnittelemaan tuntisi oppilaille sopivaksi. K\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 oppilas esimerkiksi py\u00f6r\u00e4tuolia? Pystyyk\u00f6 h\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n soittimia k\u00e4siss\u00e4\u00e4n ja millaisia soittimia? Millaiset motoriset taidot h\u00e4nell\u00e4 on? Pystytk\u00f6 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kehorytmiikkaa? Tarvitseeko oppilas kommunikointinsa apuna esimerkiksi kuvia tai tukiviittomia?<\/p>\n<p>Jos ohjaat ryhm\u00e4\u00e4, ota huomioon, ett\u00e4 ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 voi olla hyvinkin erilaisia oppijoita. Osa saattaa olla py\u00f6r\u00e4tuolissa ja osa saattaa olla hyvinkin lahjakkaita motorisesti. T\u00e4m\u00e4n voit huomioida suunnitellessasi tuntia. Tee harjoituksia kaiken tasoisille oppijoille. Opetustilanteessa kannattaa aina l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle mahdollisimman hitaasti ja helpoista asioista. Olen huomannut opetustilanteissa l\u00e4htev\u00e4ni vet\u00e4m\u00e4\u00e4n harjoituksia liian nopealla tempolla. Onneksi oppilailta saa kuitenkin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti palautteen! Mieti jo aluksi hidas tempo, ja v\u00e4henn\u00e4 siit\u00e4 ajatellusta temposta viel\u00e4 puolet pois. Harjoituksia voi vaikeuttaa asteittain mm. tempoa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Omaa kehoa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rytmisoittimena, t\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 kutsutaan kehorytmiikaksi eli body percussioniksi. Kehorytmiikan hy\u00f6dynt\u00e4minen opetuksessa kehitt\u00e4\u00e4 oppilasta motorisesti, rytmisesti ja tuntemaan musiikin kehossa kokonaisvaltaisesti. (<a href=\"http:\/\/etno.net\/system\/files\/roope_aarnio_kehorytmiharjoituksia.pdf\">Aarnio n.d<\/a>.) Olen kokeillut omien oppilaitteni kanssa kehorytmiikan alkeita. Se on haastavaa ja t\u00e4ytyy l\u00e4hte\u00e4 todella yksinkertaisista asioista liikkeelle. Olen huomannut, ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n haastavia ovat jo taputukset reisiin ja k\u00e4siin. Pikku hiljaa olen lis\u00e4nnyt kuvioon my\u00f6s askelia, jotka tuottavat osalle oppilaista paljon haasteita. Kehorytmiikkaa harjoiteltaessa kuitenkin huomaa kehityksen eritt\u00e4in nopeasti, mik\u00e4 on aivan mahtavaa! Oppilaat my\u00f6s itse huomaavat kehityksens\u00e4 ja saavat siit\u00e4 onnistumisen kokemuksia.<\/p>\n<p>Osa kehitysvammaisista henkil\u00f6ist\u00e4 tarvitsee kommunikointinsa tueksi esimerkiksi kuvia tai tukiviittomia. Tukiviittomia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puheen rinnalla ja ne t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t puhetta. Tukiviittomilla viestit\u00e4\u00e4n asian keskeisimm\u00e4t sanat. (\u201dTukiviittomat kommunikoinnissa\u201d, papunet.net 2017.) My\u00f6s kuvia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puheen tukena ja ne havainnollistavat puheessa tai kirjoituksessa vaikeasti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 asiaa. Kuvilla voidaan havainnollistaa asiaa, jota ei pysty muilla tavoin ilmaisemaan. (Laine 2017.)<\/p>\n<p>Yksi t\u00e4rke\u00e4 apuv\u00e4line esimerkiksi b\u00e4ndiopetuksessa ovat kuvionuotit. Itse en ole viel\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt opettamaan kuvionuoteista soittamista, mutta toivottavasti jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4sen. Musiikkiterapeutti ja Resonaarin johtaja Kaarlo Uusitalo kehitti 1990-luvulla kuvionuottij\u00e4rjestelm\u00e4n. Siihen aikaan ei viel\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n muuta j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, mik\u00e4 olisi ollut helpommin opeteltavissa, kuin tavalliset nuotit. Konkreettinen merkint\u00e4tapa v\u00e4rien ja muotojen avulla mahdollistavat soittamisen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. (Uusitalo 2017.)<\/p>\n<p>Ennen kaikkea kehitysvammaisia oppilaita opettaessa tarvitaan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Oppiminen tapahtuu hitaammin ja pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, kuin henkil\u00f6ill\u00e4 ilman kehitysvammaa. Vaikka sinusta itsest\u00e4si opettajana tuntuisi silt\u00e4, ett\u00e4 tietty\u00e4 asiaa on harjoiteltu jo tarpeeksi kauan, todenn\u00e4k\u00f6isesti oppilaasi ei ole turhautunut tai kyll\u00e4stynyt harjoitteeseen. Minusta kehitysvammaisten oppilaiden opettaminen on todella antoisaa ja avartavaa, joten suosittelen sit\u00e4 ihan kaikille.<\/p>\n<p>Kirjoittaja: Sara Wil\u00e9n 2018, Savonia- amk<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Aarnio, R. Kehorytmiharjoituksia. Viitattu 6.2.2018 http:\/\/etno.net\/opintodokumentti\/kehorytmiharjoituksia<\/p>\n<p>Kehitysvammaisuus 2016. Kehitysvammaliiton www-sivut. Viitattu 13.2.2018. http:\/\/www.kehitysvammaliitto.fi\/kehitysvammaisuus\/<\/p>\n<p>Kehitysvammaisuus 2018. Verneri.net. Verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta. Kehitysvammaliitto. Viitattu 23.5.2018. http:\/\/verneri.net\/yleis\/kehitysvammaisuus<\/p>\n<p>Kuvionuotit 2017. Helsinki mission www-sivut. Viitattu 13.2.2018. https:\/\/www.helsinkimissio.fi\/resonaari\/kuvionuotit<\/p>\n<p>Laine, K. 2017. Kuvat kommunikoinnissa. Viitattu 12.2.2018. http:\/\/papunet.net\/tietoa\/kuvat-kommunikoinnissa<\/p>\n<p>Rintahaka, J. 2017. Rinnekoti-S\u00e4\u00e4ti\u00f6 Kv-tietopankki. Viitattu 13.2.2018. http:\/\/www.kvtietopankki.fi\/kehitysvammaisuus<\/p>\n<p>Tukiviittomat kommunikoinnissa 2017. Papunet www-sivut. Viitattu 12.2.2018 http:\/\/papunet.net\/tietoa\/tukiviittomat-kommunikoinnissa<\/p>\n<p>Uusitalo, K. 2017. Kuvionuotit. Helsinki mission www-sivut. Viitattu 13.2.2018. https:\/\/www.helsinkimissio.fi\/resonaari\/kuvionuotit<\/p>\n<p>Wilska, M. 2011. Downin oireyhtym\u00e4. Verneri.net. Verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta. Kehitysvammaliitto. Viitattu 23.5.2018. http:\/\/verneri.net\/yleis\/downin-oireyhtyma<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen ollut pienest\u00e4 asti tekemisiss\u00e4 kehitysvammaisten henkil\u00f6iden kanssa \u00e4itini ty\u00f6n vuoksi, joten heid\u00e4n kohtaamisensa on minulle luontevaa. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni ohjaan erityisoppijoita. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa haluan jakaa muille opiskelijoille ja opettajille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvoja kehitysvammaisten kanssa ty\u00f6skentelyyn, ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n heid\u00e4n kohtaamiseen. Mit\u00e4 kehitysvammaisuus tarkoittaa? Kehitysvammaisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 oppimisessa ja ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 on vaikeuksia. Se ei ole miss\u00e4\u00e4n [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[511,382,174,105],"class_list":["post-1554","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-apuvalineet","tag-kehitysvammaisuus","tag-kuvionuotit","tag-vuorovaikutus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1554","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1554"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1554\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2397,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1554\/revisions\/2397"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1554"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1554"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}