Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 kohtaa usein laulupedagogin ty\u00f6ss\u00e4. Kyse ei ole ainoastaan oppilaan j\u00e4nnityksest\u00e4 konserttitilanteessa, vaan my\u00f6s kahdenkeskisen tuntiopetuksen yhteydess\u00e4. Laulaminen on hyvin henkil\u00f6kohtaista. Oppilas voi kokea vaikeaksi hyv\u00e4ksy\u00e4 taitotasonsa ja kokea h\u00e4pe\u00e4\u00e4, kun laulutekniset ohjeet eiv\u00e4t heti iskostu lihasmuistiin. Kuinka toimia pedagogina oppilaalle, jolla on vahvoja pelko- ja j\u00e4nnitystiloja laulun opiskelussa?<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelen laulun opiskelijan esiintymisj\u00e4nnitykseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Etsin syit\u00e4 ja ratkaisuja siihen, kun oppilas ei uskalla heitt\u00e4yty\u00e4 tutkimaan laulu-instrumenttiaan tuntitilanteessa ja my\u00f6s siihen, kun esiintyminen ahdistaa. Etsin my\u00f6s ty\u00f6kaluja laulupedagogille, jotta ongelmia voisi lievitt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi jaan omakohtaisia kokemuksiani ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kerron, miten olen itse l\u00e4htenyt purkamaan oppilaideni j\u00e4nnitystiloja.<\/p>\n
Miksi j\u00e4nnitystila syntyy?<\/strong><\/p>\n J\u00e4nnitt\u00e4minen on autonomisen hermoston primitiivinen reaktio uhkaavalta tuntuvasta tilanteesta. Tilanteissa, joissa ihminen kokee jonkin uhkaavan h\u00e4nt\u00e4, ilmenee alkukantainen \u2019\u2019taistele tai pakene\u2019\u2019-ilmi\u00f6. Elimist\u00f6 valmistautuu maksimaaliseen suoritukseen, adrenaliini kohoaa, aistit ter\u00e4v\u00f6ityv\u00e4t ja syke kiihtyy. Vaikka musiikillista suoritusta ei voi verrata taistelu- tai pakotilanteeseen, niin siit\u00e4 huolimatta muusikon valmistautuessa esiintymiseen elimist\u00f6n reaktiot ja fyysiset oireet voivat olla ongelmallisia ja tilanne tuntua hyvinkin uhkaavalta. (Arjas 2001, 16-17.)<\/p>\n Esiintyminen ja toiselle ihmiselle laulaminen voivat tuntua j\u00e4nnitt\u00e4ess\u00e4 yht\u00e4 pelottavalta, kuin henke\u00e4 uhkaava tilanne. Esitystilanteen purkaminen on melkein yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin esitykseen valmistautuminen. (Arjas, 1997, 108). Arjas kuvaa ilmi\u00f6t\u00e4, jossa soittajalle ei esiintymisen j\u00e4lkeen anneta palautetta muusta kuin ep\u00e4onnistumisista, koska onnistumiset soittajan oletetaan huomanneen itsekin. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa negatiivisesti opiskelijan itsetuntoon ja varmuuteen menn\u00e4 esiintym\u00e4\u00e4n jatkossa. Opiskelija alkaa pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n virheiden tekemist\u00e4, joka taas johtaa puolittain, varovasti suorittamiseen, musiikista nauttimisen ja siihen heitt\u00e4ytymisen sijaan.<\/p>\n Ulkopuolelta tulevan informaation lis\u00e4ksi muusikolla on usein vahva sis\u00e4inen monologi, jossa h\u00e4n arvioi omaa onnistumistaan, etsii kaikki virheet ja pohtii kuulijoiden mielipiteit\u00e4. Syntyy nopeasti kuva oman taitotason heikkoudesta ja tilanne tuntuu toivottomalta. Sek\u00e4 pedagogina, ett\u00e4 omassa taiteellisessa ty\u00f6ss\u00e4ni olen pyrkinyt ohjaamaan ajattelua ennemmin onnistumisiin ja kehittymisen tavoitteluun v\u00e4linearvojen avulla.<\/p>\n Muusikon taipumus perfektionismiin on niin silmiinpist\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 monet muusikoiden kanssa ty\u00f6skennelleet tutkijat ovat kiinnitt\u00e4neet asiaan erityist\u00e4 huomiota. Salmon ja Meyer, jotka ovat pohtineet esiintymisongelmia, toteavat, ett\u00e4 itsearviointia ei tule sotkea itsekritiikkiin. Muusikot ovat hyvin tietoisia siit\u00e4, kuinka helppoa on olla kriittinen sellaisenkin esiintymisen j\u00e4lkeen, joka on oikeastaan mennyt hyvin. (Arjas, 1997, 110) Kirjassa tuodaan ilmi mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4 pointti, ettei esiintymisen tasoa tulisikaan verrata virtuoosisiin levytyksiin, vaan omaan harjoitusvaiheen tasoon. Opiskelija my\u00f6s vertaa itse\u00e4\u00e4n muihin, mutta arvioi herk\u00e4sti oman osaamisensa reilusti alakanttiin. Itsekritiikki on vahvempi, kuin kriittisyys muiden musisointia kohtaan. Her\u00e4\u00e4 kysymys, miksei muusikoiden koulutuksessa usein ole mink\u00e4\u00e4nlaista mentaalivalmennusta esiintymiseen liittyen?<\/p>\n Muusikon mentaalivalmennus<\/strong><\/p>\n Mentaalivalmennukseen tutustuessani t\u00f6rm\u00e4sin artikkeliin, jossa tuli esille t\u00e4rke\u00e4 ajatus.\u00a0 \u2019\u2019Erilliskursseihin saattaa nimitt\u00e4in liitty\u00e4 my\u00f6s ongelmia. Erilliskurssit voidaan tulkita viesteiksi siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4nnitys on jonkinlainen patologia, joka tarvitsee erikoishoitoa. T\u00e4m\u00e4 viesti voidaan tulkita my\u00f6s niin, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitys on tuntemus, joka on vain joillakin ja johon esiintymistaitokursseilla ei voida vaikuttaa. T\u00e4llainen ajattelutapa voi lietsoa esiintymistaitokoulutuksen alalla kehityst\u00e4, joka medikalisoi esiintymisj\u00e4nnityksen.\u2019\u2019 (Valkonen 2006, 68). J\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4 tulee helposti my\u00f6s \u2019\u2019m\u00f6rk\u00f6\u2019\u2019, jolloin aletaan j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4. Mielest\u00e4ni esiintymisj\u00e4nnityksen syihin ja siihen liittyviin tuntemuksiin tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 huomiota, muttei siit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4 suurempaa ongelmaa.<\/p>\n Esiintymisj\u00e4nnitykseen on minullekin suositeltu l\u00e4\u00e4kkeellist\u00e4 hoitoa, mutta en koe sen olevan tarpeellista. Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 ei ole ratkaisu mihink\u00e4\u00e4n. L\u00e4\u00e4kkeet peitt\u00e4v\u00e4t ongelman, eiv\u00e4t korjaa sit\u00e4. J\u00e4nnitt\u00e4misen tunne ja etenkin olo sen j\u00e4lkeen on upeinta mit\u00e4 tied\u00e4n, enk\u00e4 halua koskaan luopua siit\u00e4. J\u00e4nnitt\u00e4misen voi valjastaa voimavaraksi, joka luo esiintymistilanteeseen latauksen, jonka avulla pystyy antamaan enemm\u00e4n kuin normaalissa harjoitustilanteessa. Esiintymisj\u00e4nnityksen l\u00e4\u00e4kkeellist\u00e4 hoitoa kannattaa harkita tarkoin.<\/p>\n J\u00e4nnitys on hyv\u00e4 renki, mutta huono is\u00e4nt\u00e4<\/strong><\/p>\n Akuutteja esiintymispelon ja j\u00e4nnitystilojen oireita ovat t\u00e4risev\u00e4t k\u00e4det ja jalat, nopea ja pinnallinen pulssi, kurkun kipeys, kuiva suu, heikko ja korkea \u00e4\u00e4ni, vatsaj\u00e4nnitys- tai kipu, hengitysvaikeus, muistinkadotus, kyyristelev\u00e4 asento ja hikoilu. Esiintymispelkoa tai emotionaalista j\u00e4nnityst\u00e4 ilmenee kaikilla, jos he ovat tilanteessa, jossa esiintyminen on t\u00e4rke\u00e4 ja lopputulos ep\u00e4varma. (Harra, 2004, 70.)<\/p>\n Ty\u00f6kaluja esiintymisj\u00e4nnitykseen on monia, mutta jokaisen tulee itse l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleen toimivat apukeinot. Olen kehitellyt itselleni toimivan \u2019\u2019ensiapupaketin\u2019\u2019, jota olen jakanut my\u00f6s oppilailleni:<\/p>\n 1. Hengit\u00e4. Tunne painosi lattialla ja seiso tasaisesti koko jalalla.<\/p>\n 2. Palauta itsesi tilaan ravistelemalla raajat. J\u00e4nnitt\u00e4ess\u00e4 ihminen alkaa helposti \u2019\u2019leijailla\u2019\u2019, jolloin kehoyhteys katoaa ja laulaminen tai soittaminen on vaikeaa.<\/p>\n 3. Koukista polvia ja rullaa pari kertaa nikama nikamalta eteenp\u00e4in 90 asteen kulmaan ja takaisin yl\u00f6s.<\/p>\n 4. Mene peilin eteen, katso itse\u00e4si ja hymyile. Taputa tai silit\u00e4 itse\u00e4si esimerkiksi olkap\u00e4\u00e4st\u00e4 ja kehu itse\u00e4si hyvin valmistellusta ty\u00f6st\u00e4 ennen konserttia. Sin\u00e4 osaat t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n 5. Visualisoi k\u00e4velysi lavalle, kumarrus, esiintymisen j\u00e4lkeinen kumarrus ja poistuminen. Mene lavalle ja unohda kaikki. Keskity hetkeen ja nauti.<\/p>\n Yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 voimaa<\/strong><\/p>\n Keskustellessani aiheesta opiskelutovereideni kanssa, huomaan itsetunto-ongelmien ja itsekriittisyyden olevan yleinen ongelma. Musiikin tekeminen on hyvin henkil\u00f6kohtaista, joten ei ihme, ett\u00e4 sen \u00e4\u00e4rell\u00e4 ihminen on herkk\u00e4. On vaikeaa mietti\u00e4, mist\u00e4 itsekriittisyys kenell\u00e4kin kumpuaa. Omalla kohdallani koen, ett\u00e4 haluan niin kovasti kehitty\u00e4, ett\u00e4 etsin jatkuvasti keinoja siihen. Nautin esiintymisest\u00e4 ja koen olevani lahjakas. Kuitenkin my\u00f6s ep\u00e4varmuus v\u00e4lill\u00e4 valtaa mielen.<\/p>\n Katsoin Royal Opera Housen youtube-kanavalta videon nimelt\u00e4 Becoming Zerlina, jossa sopraano Elizabeth Watts valmistautuu esiintym\u00e4\u00e4n Don Giovanni-oopperassa. H\u00e4n sanoi videolla: \u2019\u2019En usko, ett\u00e4 olen yksin suuren ep\u00e4varmuuden tunteen kanssa harjoitusprosessin keskell\u00e4.\u2019\u2019 T\u00e4m\u00e4 tuntui lohdulliselta. Upea, menestynyt laulaja, joka on toiminut ammatissa jo kauan, painii aivan samojen asioiden kanssa kuin min\u00e4 ja opiskelutoverini.<\/p>\n Erityisesti n\u00e4ihin asioihin haluaisin paneutua my\u00f6s opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni. Mielest\u00e4ni, jos asiasta puhuttaisiin enemm\u00e4n, ei siit\u00e4 tulisi niin iso asia. Kaikki joskus j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t ja ep\u00e4ilev\u00e4t itse\u00e4\u00e4n ja se on aivan normaalia. J\u00e4nnitt\u00e4minen ei tarkoita, etteik\u00f6 olisi valmis suoriutumaan koitoksista, se tarkoittaa, ett\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00e4\u00e4. Oikein valjastettuna j\u00e4nnitt\u00e4minen on voimavara, jonka avulla pystyy antamaan kaikkensa ja viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n.<\/p>\n Kirjoittaja: Janette Teittinen 2018, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Almonkari, M., Koskimies, R. (toim.) 2006. Esiintymisj\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4lle apua. Ylioppilaiden terveydenhoitos\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaisuja. Helsinki.\u00a0 Viitattu 22.5.2018. http:\/\/www.yths.fi\/filebank\/356-Esiintymisjannittajille_apua_2.pdf<\/p>\n Arjas, P. 2001 Iloa esiintymiseen! Muusikon psyykkinen valmennus<\/p>\n Esiintymisj\u00e4nnitys 2018, viitattu 1.2.2018 http:\/\/www.yths.fi\/terveystieto_ja_tutkimus\/terveystietopankki\/133\/esiintymisjannitys<\/p>\n Harra, K. 2004 Muusikon ep\u00e4suotuisat stressireaktiot ja niiden hallinta<\/p>\n Valkonen, T. 2006. Tarvitaanko erillisi\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityskursseja? Teoksessa Almonkari, M., Koskimies, R. (toim.) 2006. Esiintymisj\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4lle apua. Ylioppilaiden terveydenhoitos\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaisuja. Helsinki.\u00a0 Viitattu 22.5.2018. http:\/\/www.yths.fi\/filebank\/356-Esiintymisjannittajille_apua_2.pdf , s. 67 – 74.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 kohtaa usein laulupedagogin ty\u00f6ss\u00e4. Kyse ei ole ainoastaan oppilaan j\u00e4nnityksest\u00e4 konserttitilanteessa, vaan my\u00f6s kahdenkeskisen tuntiopetuksen yhteydess\u00e4. Laulaminen on hyvin henkil\u00f6kohtaista. Oppilas voi kokea vaikeaksi hyv\u00e4ksy\u00e4 taitotasonsa ja kokea h\u00e4pe\u00e4\u00e4, kun laulutekniset ohjeet eiv\u00e4t heti iskostu lihasmuistiin. Kuinka toimia pedagogina oppilaalle, jolla on vahvoja pelko- ja j\u00e4nnitystiloja laulun opiskelussa? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelen laulun opiskelijan esiintymisj\u00e4nnitykseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[151,18,381],"class_list":["post-1549","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-esiintymisjannitys","tag-laulunopetus","tag-mentaalivalmennus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1549","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1549"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1549\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2398,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1549\/revisions\/2398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1549"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1549"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1549"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}