Isot peilit tanssisalissa voivat olla itsest\u00e4\u00e4nselvyys kokeneille oppilaille balettitunneilla, eik\u00e4 niiden l\u00f6ytyminen salista vasta-alkajillekaan tule yll\u00e4tyksen\u00e4. Mit\u00e4 peilist\u00e4 on tarkoitus katsoa balettitunneilla? Muita, vai itse\u00e4? Peili antaa joka tapauksessa tietoa siit\u00e4, milt\u00e4 oma tanssiminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja harjaantuneet oppilaat ovat analysoida omia liikkeit\u00e4\u00e4n ja korjata tarpeen mukaan liikkeen suorituksia, kun taas vasta-alkajat voivat joutua kamppailemaan h\u00e4mmennyksen kanssa: oma liikkuminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivan erilaiselta kuin muiden tai opettajan, mutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkempaa syyt\u00e4 erolle ei osata viel\u00e4 eritell\u00e4. Joidenkin aikuisopiskelijoiden keskuudessa itsens\u00e4 katsominen peilist\u00e4 koetaan vaivaannuttavaksi ja jotkut ovat jopa sanoneet, ett\u00e4 ovat yritt\u00e4neet parhaansa mukaan v\u00e4ltell\u00e4 itsens\u00e4 katsomista peilin kautta. Peilill\u00e4 voi siis olla hyvin voimakas vaikutus oppilaaseen ja t\u00e4t\u00e4 my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s oppimiseen.<\/p>\n
Taito k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 peili\u00e4<\/strong><\/p>\n Radell ja h\u00e4nen tutkimusryhm\u00e4ns\u00e4 tuovat esiin oppilaiden taitotason vaikutuksen siihen, miten peili koetaan balettitunneilla. Radell ja h\u00e4nen tutkimusryhm\u00e4ns\u00e4 vertailivat oppilaiden kokemuksia balettitunneista peilin kanssa harjoitelleiden ja ilman peili\u00e4 harjoitelleiden kanssa, jonka lis\u00e4ksi oppilaat jaettiin matalan tason ja korkean tason suoriutujiin. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 matalan tason suoriutujien kehonkuvaan peili vaikutti my\u00f6nteisesti ja ilman peili\u00e4 harjoitelleiden keskuudessa taas kielteisesti. Tutkijat pohtivat, ett\u00e4 ilman peili\u00e4 harjoitelleiden el\u00e4v\u00e4 kokemus baletin harjoittelemisesta j\u00e4i kenties puutteelliseksi ja oli n\u00e4in v\u00e4hemm\u00e4n todellinen, jonka lis\u00e4ksi tutkijat otaksuivat, ett\u00e4 matalan tason oppilaat eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet harjaantuneet havaitsemaan puutteita tekemisess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Korkean tason suoriutujien keskuudessa taas ilman peili\u00e4 harjoitteleminen vaikutti kehonkuvaan my\u00f6nteisesti. Syyn arvellaan olevan siin\u00e4, ett\u00e4 korkean tason suoriutujat kritisoivat itse\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n ilman peili\u00e4, jonka ansiosta he ovat kehoonsa tyytyv\u00e4isempi\u00e4. Tutkijat kuitenkin mainitsevat, ett\u00e4 heid\u00e4n aikaisemmissa tutkimuksissaan peilin vaikutus kehonkuvaan my\u00f6s matalan tason suoriutujissa balettitunneilla oli kielteinen ja he toteavatkin, ett\u00e4 peili vaikuttaa oppilaiden kehonkuvaan lukuisien eri tekij\u00f6iden vuoksi. N\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 voivat olla harjoittelemiseen k\u00e4ytetty aika, taitotaso, tanssitekninen vaativuus, itsens\u00e4 vertailu muihin ja oppilaiden odotukset liittyen tanssitunteihin. Tutkijoiden mielest\u00e4 tanssijoita tulisikin harjoituttaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n peili\u00e4 silloin, kun se on heid\u00e4n oppimisen kannaltaan hy\u00f6dyksi ja ohjaamaan opettajia, milloin peili\u00e4 taas ei tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. (Radell, Adame, Cole ja Blumenkehl 2011, 114-115.)<\/p>\n Peilin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen tiedostaminen<\/strong><\/p>\n Opettamissani aikuisryhmiss\u00e4 peilin k\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aiheuttavan ristiriitaisia tunteita. Toisaalta sen avulla on helpompaa muistaa harjoituksessa teht\u00e4v\u00e4t liikkeet paremmin, toisaalta taas itsens\u00e4 katseleminen peilin kautta saattaa tuntua kiusalliselta ja se voi vaatia totuttelua. Uskon, ett\u00e4 aikuisopiskelijoita olisi hy\u00f6dytt\u00e4nyt se, ett\u00e4 opetuksessa olisi jo varhaisessa vaiheessa t\u00e4hdennetty sit\u00e4, mihin tarkoitukseen peilej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. N\u00e4in opiskelijoiden tietoisuutta voisi ohjata havaitsemaan oman kehon tuntemuksia tarkemmin, jonka lis\u00e4ksi opiskelijoiden tieto oikein suoritettavasta liikeradasta t\u00e4smentyisi. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa my\u00f6s sen puntaroimisen, mik\u00e4 balettitunneilla koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi: harjoituksien muistaminen tai havainnoiminen ulkoa k\u00e4sin peilin v\u00e4lityksell\u00e4 vai liikkeen erilaisten laatujen tunnistaminen ja ty\u00f6st\u00e4minen ja oman kehon aistiminen.<\/p>\n Harjoituksen muistaminen ulkoa hidastuu merkitt\u00e4v\u00e4sti peilien k\u00e4yt\u00f6n my\u00f6t\u00e4 kokemukseni mukaan, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in suuri osa ryhm\u00e4st\u00e4 voi nojata jonkun toisen opiskelijan muistiin. N\u00e4in huomio harjoituksen aikana keskittyy enemm\u00e4n muilta katsomiseen ja \u201dtekemiseen per\u00e4ss\u00e4\u201d kuin omien liikkeiden laadun havaitsemiseen ja oman kehon tuntemuksiin. Uskon, ett\u00e4 harjoituksien nopeampi ulkoa oppiminen johtaa parempiin oppimistuloksiin, kun keskittymist\u00e4 voi ohjata enemm\u00e4n liikelaatujen ty\u00f6st\u00e4miseen kuin liikesarjojen muistamiseen. Voi my\u00f6s k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 oppilas luulee muistavansa harjoituksen, vaikka todellisuudessa n\u00e4in ei ole, koska oppilas ei tiedosta riitt\u00e4v\u00e4n hyvin, mink\u00e4 kaiken h\u00e4n muistaa itse ja mitk\u00e4 asiat h\u00e4n katsoo muilta. Viikkokausien harjoittelun j\u00e4lkeen on hyvin yleist\u00e4, etteiv\u00e4t oppilaat edelleenk\u00e4\u00e4n pysty tekem\u00e4\u00e4n harjoitusta itsen\u00e4isesti, kun peilit poistetaan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6n olen havainnut varsinkin aloittelevien harrastajien keskuudessa, olivatpa he nuoria lapsia tai aikuisia, kun ollaan vasta oppimassa balettitunneille tavallista ty\u00f6skentelytapaa.<\/p>\n Havainnoinnin kehitt\u00e4minen: mit\u00e4 peilist\u00e4 katsotaan?<\/strong><\/p>\n Opetuksessani olen huomannut, ett\u00e4 peilin voi valjastaa oppilaan avuksi oppimisessa kertomalla oppilaille, mit\u00e4 asioita omassa liikkumisessa voi tarkastella peilin avulla ja pyrki\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. N\u00e4in oppilas harjaantuu havainnoimaan omaa liikkumistaan tarkemmin, mink\u00e4 uskon parantavan my\u00f6s oppilaan itseohjautuvaa otetta harjoittelemiseen. Toisaalta yhden ja saman korjauksen voi antaa oppilaalle useammankin kerran ja avustaa h\u00e4nt\u00e4 liikeradan suorituksessa ohjaten kosketuksella liikett\u00e4, eik\u00e4 oppilas silti n\u00e4yt\u00e4 edistyv\u00e4n liikkeen suorituksessa. Toisinaan kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 oppilas ei k\u00e4sit\u00e4 annettua korjausta, eik\u00e4 pysty havaitsemaan korjauksen ja oman liikesuorituksen v\u00e4list\u00e4 eroa, toisinaan kyse taas n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan siit\u00e4, ettei oppilas todella tiedosta annettua korjausta, koe sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi tai ole samaa mielt\u00e4. Leijen (2009) kumppaneineen nostaa esiin reflektoimisen merkityksen tanssitaidon kehittymiseen. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n reflektoiminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 oppilaiden tietoisuutta kehostaan ja sen liikkeist\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 taas on oleellista tanssitaidon kehittymisess\u00e4 korkeammalle tasolle. Leijen ja muut selvittiv\u00e4t tutkimuksessaan, kuinka oppilaiden reflektointia voisi helpottaa ja kuinka oppilaat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n reflektoivat omaa osaamistaan. (Leijen, Lam, Wildschut, Simons ja Admiraal 2009.)<\/p>\n Leijen kumppaneineen eritteli reflektoimisen kolmeen vaiheeseen, joista ensimm\u00e4isess\u00e4 oppilas kuvailee kokemustaan, toisessa oppilas arvioi kokemustaan ja kolmannessa niist\u00e4 h\u00e4n oppii kokemuksestaan useammasta n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin. Leijen ja muut huomauttavat, ett\u00e4 pysty\u00e4kseen arvioimaan kokemustaan oppilaan tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ne standardit ja ne kriteerit, joihin arviointi nojaa. (Leijen ym. 2009, 170.)<\/p>\n Kun esimerkiksi peili\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n harjoituksen havainnointiin, jotta sit\u00e4 voitaisiin reflektoida, tulee oppilaan tiet\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 peilist\u00e4 katsotaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi opettajan pit\u00e4isi tuoda esille ja selitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 standardit ja kriteerit ovat ja kuinka ne voi havaita katsoen omaa liikkumistaan peilin kautta. Opettaja voi ohjata oppilasta katsomaan esimerkiksi jotakin tietty\u00e4 kehonosaa ja selitt\u00e4\u00e4, mink\u00e4laista liikelaatua tavoitellaan. T\u00e4m\u00e4n uskon lis\u00e4\u00e4v\u00e4n keho- ja liiketietoisuutta, joka edell\u00e4 todettiin kehittymisen kannalta oleelliseksi. Leijen tutkijaryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa tuokin esille, ett\u00e4 opettaja voi antaa oppilaille tietoa tavoiteltavasta liikelaadusta, mutta h\u00e4n voi my\u00f6s antaa oppilaiden reflektoida omaa tanssimistaan nojaten oppilaan subjektiivisiin kriteereihin. He t\u00e4sment\u00e4v\u00e4t kuitenkin, ett\u00e4 mik\u00e4li oppilas nojaa subjektiivisiin kriteereihin, tulee h\u00e4nen kirjoittaa ne auki, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n avulla oppilaat oppivat, mit\u00e4 heid\u00e4n omat k\u00e4sityksens\u00e4 ovat ja arvostamaan arviointia. (Leijen ym. 2009, 170.)<\/p>\n Videotallenteen hy\u00f6dynt\u00e4minen havainnoimisessa ja itsearvioinnissa<\/strong><\/p>\n Leijenin ja h\u00e4nen tutkijaryhm\u00e4ns\u00e4 tutkimusasetelmassa oppilaat olivat reflektoineet omaa tanssiansa videotallenteita katsellen. Mielenkiintoista oli, ett\u00e4 heid\u00e4n tuloksistaan k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 oppilaat kokevat itsearvioinnin merkityksellisemm\u00e4ksi kuin pelk\u00e4t opettajalta saadut korjaukset. Itsearviointi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekev\u00e4n oppilaista aktiivisempia oppimisprosessissa, jolloin heid\u00e4n ei tarvitse nojata pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n opettajan kommentteihin. (Leijen ym. 2009, 171.) Opettajan n\u00e4kemys oppilaan tarvitsemista korjauksista ei siis tarvitse olla yksi totuus, vaan oppilas voi kokea merkityksellisemm\u00e4ksi sen, ett\u00e4 saa itse tehd\u00e4 havaintoja tanssimisestaan ja punnita niit\u00e4 oman arvostelukykyns\u00e4 mukaisesti. Toisaalta taas tutkimuksessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 oppilaat kertoivat opettajan antamien korjauksen tulleen merkityksellisemm\u00e4ksi. My\u00f6s oppilaiden opettaja huomasi, ett\u00e4 reflektointiteht\u00e4v\u00e4 auttoi oppilaita havaitsemaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n korjauksia, joita h\u00e4n luokassa antoi. (Leijen ym. 2009, 171.)<\/p>\n Leijen tutkijaryhmineen nosti esille er\u00e4\u00e4n tutkimukseen osallistujan huomion siit\u00e4, ett\u00e4 oma kokemus saattaa erota siit\u00e4, milt\u00e4 tanssiminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kun sit\u00e4 p\u00e4\u00e4see katsomaan videolta my\u00f6hemmin. Tuolloin jokin liike saattaa esimerkiksi tuntua hyv\u00e4lt\u00e4, mutta videolta katsottuna se ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4yt\u00e4k\u00e4\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4. Toinen tutkimukseen osallistuja toi taas esille sen, miten videotallenteen avulla omaa tanssimistaan saattoi analysoida syv\u00e4llisemmin kuin pelk\u00e4n peilin avulla. Peilist\u00e4 saattoi havaita senhetkisen suorituksen, mutta t\u00e4ss\u00e4 lyhyess\u00e4 ajassa mieli ei ehdi pukea kaikkea n\u00e4hty\u00e4 sanoiksi, kun taas video mahdollisti riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ime\u00e4 tietoa. (Leijen ym. 2009, 171.) Olen p\u00e4\u00e4ssyt kokeilemaan videoitujen harjoituksien ja oppilaiden itsearvioinnin vaikutusta siihen, miten oppilaat havaitsevat omaa liikkumistaan. My\u00f6s omat kokemukseni tukevat edell\u00e4 esiintuotuja seikkoja: oppilaat ovat vahvistaneet huomanneensa samoja asioita videolta kuin mist\u00e4 olen heille balettitunneilla puhunut. Koen, ett\u00e4 videointi on hy\u00f6dyllist\u00e4 balettitunneilla ja se voi olla jopa tehokkaampaa oppimisen kannalta kuin sanalliset korjaukset tai kosketuksen avulla annetut korjaukset harjoituksissa.<\/p>\n Peilien kanssa vai ilman?<\/strong><\/p>\n Radell toi esille sen, ett\u00e4 peilit voivat vaikuttaa oppilaan itsetuntoon sek\u00e4 kielteisesti ett\u00e4 my\u00f6nteisesti ja ett\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tulisikin punnita tarkasti pyrkien siihen, ett\u00e4 oppilaan kannalta niit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin silloin, kun se parhaiten palvelee oppimista ja yht\u00e4 lailla j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. (Radell ym. 2011, 115.) K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mielest\u00e4ni opettajan on melko helppoa havaita se, milloin oppilaat muistavat harjoituksen ulkoa itse, eik\u00e4 muihin nojaten. T\u00e4m\u00e4n vuoksi uskon, ett\u00e4 peilit kannattaa melko varhaisessakin vaiheessa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois, jotta oppilaat tiedostavat paremmin sen, kuinka pitk\u00e4lle he muistavat harjoitukset itse. N\u00e4in oppilaat oppivat nopeammin harjoitukset, jonka j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n tavoiteltavia liikelaatuja. Yhdell\u00e4 tunneistani my\u00f6s er\u00e4s aikuisopiskelija sanoi, ett\u00e4 opittuaan harjoituksia ulkoa, oli helpompaa keskitty\u00e4 liikkeiden laatuihin. Peilien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n voisi mielest\u00e4ni hyvin palata siin\u00e4 vaiheessa, kun harjoitus muistetaan hyvin, kunhan opettaja muistaa selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 peilin avulla voi pyrki\u00e4 huomiomaan omasta liikkumisestaan harjoituksen aikana. Toisaalta mielest\u00e4ni on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nostaa esiin se, mink\u00e4 kokee t\u00e4rke\u00e4ksi opetuksessa ja mit\u00e4 tavoitellaan. T\u00e4m\u00e4 voi auttaa oppilaita tottumaan peileihin ja oman peilikuvansa katselemiseen.<\/p>\n Harjoituksien videoiminen taas voi mahdollistaa syvemm\u00e4n oppimisen, kuten Leijenin ja h\u00e4nen kumppaneidensa tutkimuksessa k\u00e4vi ilmi (Leijen ym. 2009). T\u00e4m\u00e4 voi my\u00f6s auttaa oppilasta hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n opettajan antamia korjauksia, joka voi tehostaa oppimista, kun esimerkiksi videoimisen j\u00e4lkeen opettaja antaa korjauksen, jonka oppilas pysty helpommin ja nopeammin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n. Varsinkin, kun kyse on vapaa-ajan harrastuksesta, on mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilas kokee harjoittelemisen merkitykselliseksi.<\/p>\n Videointi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n merkityksellisyytt\u00e4 oppilaalle itselleen, mutta my\u00f6s opettajan ohjauksen merkityksellisyytt\u00e4. Se, mit\u00e4 peileill\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, ei suinkaan ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, eik\u00e4 se, miten niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suhtaudutaan opettajan ja oppilaiden keskuudessa. Minulle esimerkiksi yll\u00e4tyksen\u00e4 oli tullut se, ett\u00e4 itsens\u00e4 katsominen peilist\u00e4 saattoi olla kiusallista. Toisessa tapauksessa taas peilien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 keskusteleminen oppilaiden kanssa toi ilmi sen, kuinka vahvasti oppilaat saattoivat tukeutua niihin. Mik\u00e4li keskustelua peilien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ei olisi kummassakaan tapauksessa k\u00e4yty, olisi niiden k\u00e4ytt\u00f6 j\u00e4\u00e4nyt tiedostamatta. T\u00e4ll\u00f6in olisi j\u00e4\u00e4nyt my\u00f6s pohtimatta se, milloin peilit palvelevat kunkin oppilaan tai ryhm\u00e4n kohdalla oppimista ja milloin ne taas saattavat jopa haitata sit\u00e4, mik\u00e4li oppilas tulee niist\u00e4 riippuvaiseksi. Peilin ja videoinnin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kannattaa siis pohtia enemm\u00e4n, jotta niiden k\u00e4ytt\u00f6 voidaan valjastaa tehokkaammin palvelemaan oppimista.<\/p>\n Kirjoittaja:<\/strong><\/p>\n Hanna Tuuha 2018, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Leijen, \u00c4li; Lam, Ineke; Wildschut, Liesbeth; Simons, Robert-Jan P. & Admiraal Wilfried 2009: Streaming video to enhance student\u2019s reflection in dance education. Computers & Education An International Journal, 169-176.<\/p>\n Radell, Sally; Adame, Daniel D.; Cole, Steven P.; Blumenkehl, Nicole J. 2011: The Impact of Mirrors on Body Image and Performance in High and Low Performing Female Ballet Students. Dance Medicine & Science 2011, 108-115.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Isot peilit tanssisalissa voivat olla itsest\u00e4\u00e4nselvyys kokeneille oppilaille balettitunneilla, eik\u00e4 niiden l\u00f6ytyminen salista vasta-alkajillekaan tule yll\u00e4tyksen\u00e4. Mit\u00e4 peilist\u00e4 on tarkoitus katsoa balettitunneilla? Muita, vai itse\u00e4? Peili antaa joka tapauksessa tietoa siit\u00e4, milt\u00e4 oma tanssiminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja harjaantuneet oppilaat ovat analysoida omia liikkeit\u00e4\u00e4n ja korjata tarpeen mukaan liikkeen suorituksia, kun taas vasta-alkajat voivat joutua kamppailemaan h\u00e4mmennyksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[166,129,380,11,379],"class_list":["post-1543","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-baletinopetus","tag-harjoittelumetodit","tag-reflektio","tag-tanssinopetus","tag-videointi"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1543"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2403,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1543\/revisions\/2403"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}