Mentaaliharjoittelulla tarkoitetaan soiton tai laulun harjoittelemista pelk\u00e4n kuvittelukyvyn ja ajatusten avulla (Arjas 1997). Se on aktiivista, energiaa kuluttavaa toimintaa, joka suoritetaan tietoisesti sek\u00e4 mahdollisimman systemaattisesti. Perusperiaatteena on se, ett\u00e4 soittaja kuvittelee itsens\u00e4 sek\u00e4 oman suorituksensa ideaalitapauksessa eli \u201dmahdollisimman hyvin\u201d.<\/p>\n
T\u00e4rkeint\u00e4 on henkinen kontrolli ja mielikuvien kontrolloitu k\u00e4sittely ei niink\u00e4\u00e4n fyysiset liikkeet. Mielikuvaharjoittelu koostuu liikkeen, liikesarjan, tilanteen tai tilanteiden sarjan kuvittelusta perustuen Carpenter \u2013 ilmi\u00f6\u00f6n. Siin\u00e4 liikett\u00e4 kuvitellessa syntyy impulsseja samoissa hermoissa kuin todellista liikett\u00e4 suorittaessa, jolloin hermoratayhteydet vahvistuvat. Toiminnan kuvittelulla pystyt\u00e4\u00e4n saamaan hermoverkoissa aikaan samanlaista aktiivisuutta kuin toiminnalla itsell\u00e4\u00e4n (Jansson 1990).<\/p>\n
Toiminnan kuvittelu synnytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 vahvistaa suorituksen kinesteettisi\u00e4 (tunto), visuaalisia (n\u00e4k\u00f6) sek\u00e4 auditiivisia (kuulo) osioita, jotka vahvistavat itse lihaksen toimintaa. Mentaaliharjoittelulla voidaan t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s luoda t\u00e4ysin uutta eli tuotetaan t\u00e4ysin uusia liikkeen ja tilanteen hallitsemiseen tarvittavia ominaisuuksia (Jansson 1990).<\/p>\n
Perusperiaatteena voidaan my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ajatus on toiminnan edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 ja psyykeen t\u00e4ytyy hallita kehoa eik\u00e4 toisin p\u00e4in. Systemaattinen sek\u00e4 harkittu ajatusten kontrollointi ja k\u00e4ytt\u00e4minen saa aikaan monipuolisen lis\u00e4yksen omaan analysointiin.<\/p>\n
Itse laulajana koen, ett\u00e4 laulajan instrumentti on hyvin fyysinen sek\u00e4 kokemusper\u00e4inen, mutta loppujen lopuksi opetuksessa k\u00e4yt\u00e4mme paljon abstrakteja ja juuri mielikuvia her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 keinoja opetellessamme tulkintaa tai vaikkapa tekniikkaa. K\u00e4ymme my\u00f6s l\u00e4pi paljon asioita ajatellen ja sen j\u00e4lkeen vasta toteutamme. Mutta onko t\u00e4m\u00e4 mentaaliharjoittelua vai vaan yleist\u00e4 ajattelua? Luulen, ett\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ollaan yleist\u00e4 ajattelua, koska mentaaliharjoittelusta ei oikeastaan puhuta. T\u00e4ll\u00f6in ajattelu ei ole niin tietoista ja systemaattista kuin se voisi olla.<\/p>\n
Miksi mentaaliharjoittelu kannattaa?<\/strong><\/p>\n Kaikessa yksinkertaisuudessaan mentaaliharjoittelulla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 monia suoritustasoa alentavia tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 korostaa positiivista ajattelua omasta tekemisest\u00e4\u00e4n. Soittosuoritukseen vaikuttavat monet sek\u00e4 monenlaiset eri tekij\u00e4t: vireystila, oma itsetunto, fyysinen \u201dkunto\u201d, stressi, j\u00e4nnitys. Suoritus koostuu sek\u00e4 fyysisist\u00e4 ett\u00e4 psyykkisist\u00e4 piirteist\u00e4. Musiikki on siin\u00e4 suhteessa monimutkaisempi mentaaliharjoittelun kohde kuin esimerkiksi urheilu, ett\u00e4 siin\u00e4 taito ilmenee enemm\u00e4nkin musiikin tulkinnassa kuin pelkiss\u00e4 fyysisiss\u00e4 suorituksissa. Musiikki on moniulotteisempaa, jolloin taitoa on vaikeampi mitata.<\/p>\n Mentaaliharjoitteluun liittyy hyvin selke\u00e4sti tutustuminen itseen sek\u00e4 hyv\u00e4n itsetunnon rakentaminen ja omaan motivaatioon liittyvien kysymysten pohtiminen. N\u00e4in p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n psyykeen vahvistamiseen, omien rajojen laajentamiseen sek\u00e4 esiintymistilanteiden ja vaikeiden tunteiden etuk\u00e4teiseen k\u00e4sittelyyn. Sen avulla voidaan my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hermostuneisuutta sek\u00e4 hallita paremmin stressitilanteita. N\u00e4iden asioiden kurissa pit\u00e4minen on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suorituksen onnistumisen kannalta, koska ahdistuneisuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valppautta sek\u00e4 havaintokyky\u00e4. Kun mieli suunnataan t\u00e4rkeisiin ja olennaisiin asioihin, turhat ja ep\u00e4olennaiset asiat tippuvat pikku hiljaa kokonaan pois.<\/p>\n Mentaaliharjoittelun mielikuvat voisivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 harjoiteltavaan toimintaan liittyv\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 kuuntelemista ja visualisointia, fyysisten liikeratojen ja tuntoaistimusten harjoittamista mieless\u00e4 sek\u00e4 kokonaisvaltaista el\u00e4ytymist\u00e4 esiintymistilanteisiin sek\u00e4 niihin liittyviin tunnetiloihin. (Immonen 2007.)<\/p>\n Mentaaliharjoittelun kohteita<\/p>\n (mm. Immonen 2007.)<\/p>\n Mentaaliharjoittelulla pyrit\u00e4\u00e4n siis varmistamaan musiikista olevaa sis\u00e4ist\u00e4 mielikuvaa. Ne vahvistavat sek\u00e4 varmentavat omaa osaamista merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Kohteiden sek\u00e4 hy\u00f6tyjen lista on pitk\u00e4 ja monialainen, joten voisi varmasti sanoa, ett\u00e4 mentaaliharjoittelulla voi vaikuttaa mihin tahansa ja kaikkeen mihin itse mentaaliharjoittelija haluaa. Ainakin suurimpaan osaan asioista.<\/p>\n Mentaaliharjoittelun hy\u00f6dyt<\/strong><\/p>\n Mentaaliharjoittelun suurimmat hy\u00f6dyt on saatu niin, ett\u00e4 sit\u00e4 on k\u00e4ytetty fyysisen harjoittelun tukena. Parhaimmat tulokset on saavutettu, kun on k\u00e4ytetty fyysist\u00e4 harjoittelua ja mentaaliharjoittelua vuorotellen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vain yksi oppimisen tekij\u00e4 ja tutkitusti harjoittelun laatu on huomattavasti t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n Musiikissa mentaaliharjoittelun ajoitus harjoitteluprosessissa vaihtelee paljon eri soittajien v\u00e4lill\u00e4. Jos soittajalla ei ole ollenkaan fyysist\u00e4 kokemusta uuden motorisen taidon oppimisesta, niin mentaaliharjoittelu on t\u00e4ysin turhaa. Musiikin opiskelussa mentaaliharjoittelua voisi ottaa mukaan sen j\u00e4lkeen, kun kappale on jollain tavalla teknisesti sek\u00e4 tulkinnallisesti kunnossa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 tarkistaa, onko mentaaliharjoittelu auttanut tai vienyt kappaletta eteenp\u00e4in sek\u00e4 oikeaan suuntaan konkreettisen tekemisen kautta eli fyysisesti soittaen.<\/p>\n T\u00e4rkein tekij\u00e4 mentaaliharjoittelun onnistumisen kannalta on motivaatio. Jos ei ole motivaatiota, oppimista ei tapahdu. Motivaatio on kuitenkin oppimisen t\u00e4rkein taustatekij\u00e4. Se saa tekij\u00e4n aloittamaan tekemisen sek\u00e4 jatkamaan sit\u00e4. Omien tavoitteiden merkitysten pohtiminen suuntaa omia voimavaroja sek\u00e4 tietoisesti ett\u00e4 alitajuisesti kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamista. Motivointia auttavat ja helpottavat osa- ja v\u00e4litavoitteet kokonaistavoitteiden rinnalla. Mentaaliharjoittelussa tulisi hakea positiivisia oppimiskokemuksia ja tilanteita, sill\u00e4 niiden avulla voi vakuuttaa itselleen onnistuvansa jatkossakin, koska onnistui my\u00f6s aiemmin. Itseluottamus antaa rohkeutta ja avaa energiavirroille v\u00e4yl\u00e4n kohti tavoitteita (Kauppila 2003).<\/p>\n Mentaaliharjoittelu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/p>\n Muusikon mentaaliharjoittelun ydinalueita ovat hengitys-, rentoutus- ja keskittymisharjoitukset. Sopivan rentoutunut tila on optimaalinen oppimisen kannalta. Silloin keskit\u00e4mme energiamme olennaiseen eli opittavaan asiaan. Energiaa vapautetaan suorituskyky\u00e4 hidastavista tekij\u00f6ist\u00e4 sit\u00e4 edist\u00e4viin tekij\u00f6ihin. Rentoutumisella pyrit\u00e4\u00e4n yleisten ja paikallisten j\u00e4nnitystilojen poistamiseen, keskittymiskyvyn parantamiseen, itsekontrollin tehostamiseen sek\u00e4 suorituskyvyn nostamiseen. Rentoutusharjoituksissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oma motivaatio ja kyky tunnistaa oman kehon reaktioita ja toimintatapoja.<\/p>\n Rentoutumisen perustana toimii p\u00e4\u00e4asiallisesti hengitt\u00e4minen. Se auttaa verenkiertoa kuljettamaan verta sek\u00e4 lihaksiin ett\u00e4 aivoihin, se edist\u00e4\u00e4 aineenvaihduntaa ja ehk\u00e4isee lihaskramppeja sek\u00e4 lihasten j\u00e4nnitystiloja. Hengitt\u00e4misell\u00e4 on siis suora yhteys jaksamiseen. Se vapauttaa soittoa, edesauttaa luonnollista tulkintaa ja auttaa esiintymisj\u00e4nnityksen laukaisemisessa.<\/p>\n Keskittyminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 suuntaa huomion olennaiseen. Hyv\u00e4 keskittyminen \u2013 ihminen tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tahtoo ja keskittyy vain ja ainoastaan siihen puhdistamalla huomiokykyns\u00e4 kaikesta muusta (Jansson 1990). Kukaan ei pysty pakottamaan itse\u00e4\u00e4n keskittym\u00e4\u00e4n, mutta olennaista onkin tunnistaa keskittymisen alku sek\u00e4 loppu ja pohtia, mik\u00e4 saa sen herpaantumaan. Tarkkavaisuuteen ja keskittymiseen panostaminen voi my\u00f6s parantaa muistia, tehostaa kappaleiden ulkoa oppimista. Keskittymist\u00e4 voidaan lis\u00e4t\u00e4 ja parantaa harjoittelun oikeanlaisella tauotuksella, ajatusten keskitt\u00e4misell\u00e4 soitettavaan musiikkiin tai vaikkapa hengitykseen ja mieless\u00e4 py\u00f6rivien asioiden kirjoittamisella yl\u00f6s.<\/p>\n Millaiselle muusikolle?<\/strong><\/p>\n Mentaaliharjoittelu on hyvin vaativa harjoittelumetodi, joten muusikolta kelle se periaatteessa sopii edellytet\u00e4\u00e4n paljon. Yleisestikin oppimisessa t\u00e4ytyy siet\u00e4\u00e4 asioiden monimutkaisuutta, moniselitteisyytt\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ennakoimattomuutta. N\u00e4m\u00e4 kaikki edelliset seikat liittyv\u00e4t my\u00f6s mentaaliharjoitteluun. Parhaimman hy\u00f6dyn mentaaliharjoittelusta saavat ahkerat ja pitk\u00e4j\u00e4nteiset yksil\u00f6t, joiden asenne on my\u00f6nteinen ja vastaanottavainen.<\/p>\n Niin kuin jo aikaisemmin on todettu, mentaaliharjoittelussa suoritus ei toteudu konkreettisesti, joten suora palaute j\u00e4\u00e4 kokonaan saamatta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n suorittaja itse ei voi olla t\u00e4ysin varma, onko suoritus mennyt hyvin ja oikein. Oppijan t\u00e4ytyy olla hyvin pitk\u00e4j\u00e4nteinen toiminnassaan ja omata kyky odottaa tuloksia kauemmankin aikaa. Jotta mentaaliharjoittelu onnistuisi, oppijan t\u00e4ytyy kyet\u00e4 itsen\u00e4iseen ty\u00f6h\u00f6n. Oppijalla t\u00e4ytyy olla selke\u00e4t k\u00e4sitykset omista kyvyist\u00e4\u00e4n, mahdollisuuksistaan sek\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4n. Kaikkien n\u00e4iden toteutumiseen tarvitaan tietyn tasoista \u00e4lykkyytt\u00e4 sek\u00e4 loogista ajattelua.<\/p>\n Muusikolla t\u00e4ytyy olla my\u00f6s itsell\u00e4\u00e4n oma sis\u00e4inen motivaatio mentaaliharjoitteluun, koska yleisell\u00e4 tasolla fyysinen harjoittelu miellet\u00e4\u00e4n \u201drehellisemm\u00e4ksi\u201d kuin mentaaliharjoittelu. N\u00e4iden lis\u00e4ksi tulisi omata el\u00e4ytymiskyky\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei varmastikaan ole suurin mahdollinen ongelma ainakaan musiikin alalla. Kaikkien n\u00e4iden avulla voidaan vahvistaa itsesuggestiokyky\u00e4 ja positiivista min\u00e4kuvaa, keskitt\u00e4\u00e4 ajatukset oleelliseen sek\u00e4 hallita paremmin esiintymistilanteita.<\/p>\n Opettajan rooli mentaaliharjoittelussa<\/strong><\/p>\n Opettajan rooli liittyen mentaaliharjoitteluun on ohjaava ja aiheeseen johdatteleva. Ei voida ajatella, ett\u00e4 opettaja ns. kaataa tietoa suoraan oppilaan p\u00e4\u00e4h\u00e4n, vaan antaa neuvoja ja vinkkej\u00e4 miten mentaaliharjoittelua voisi toteuttaa ja ihan aluksi kertoo oppilaalle, ett\u00e4 t\u00e4llainenkin harjoittelun muoto on olemassa.<\/p>\n Mentaaliharjoittelun sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 kannattaisi upottaa muuhun soitonopetukseen enemm\u00e4n, ei niink\u00e4\u00e4n irrottaa sit\u00e4 t\u00e4ysin irralliseksi kaikesta muusta. Opettaja voisi enemm\u00e4nkin puhua yleisesti harjoittelun tavoitteista sek\u00e4 sen aikatauluttamisesta. T\u00e4ll\u00f6in opettaja voisi samalla ohjata oppilasta mentaaliharjoittelun maailmaan. Sit\u00e4 voisi pilkkoa pienemmiksi palasiksi ja k\u00e4yd\u00e4 eri vaiheiden kautta l\u00e4pi erilaisia harjoitusmetodeita.<\/p>\n Ryhm\u00e4opetuksessa voisi rohkeasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mentaaliharjoittelun erilaisia harjoitteita liittyen rentoutumiseen sek\u00e4 keskittymiseen. Ryhm\u00e4ss\u00e4 oppilaat uskaltavat kokeilla uusia asioita helpommin ja tekemist\u00e4 auttaa se, ett\u00e4 kaikki muutkin t\u00e4ss\u00e4 tekev\u00e4t samoja, oppilaan mielest\u00e4 ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n erikoisia harjoitteita. Opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 monipuolistaa ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa opetustaan koko ajan ja pysty\u00e4 \u201dluomaan nahkansa\u201d monta kertaa opetusuransa aikana. T\u00e4rkeint\u00e4 sek\u00e4 mentaaliharjoittelun opetuksessa ett\u00e4 yleisesti kaikessa opetuksessa on muistaa, ett\u00e4 kaikki oppilaat ovat yksil\u00f6it\u00e4. Opettajan t\u00e4ytyy pysty\u00e4 soveltamaan harjoituksia eri ik\u00e4isille ja eri vaiheessa oleville soittajille.<\/p>\n Kaiken kaikkiaan soittamisen opettamiseen liittyv\u00e4t mentaaliharjoittelun metodinen ja pedagoginen alue on hyvin laaja sek\u00e4 uusi kohde kehitett\u00e4v\u00e4ksi ja tutkittavaksi. Mentaaliharjoittelun haasteina n\u00e4en juuri erilaisten oppijien sek\u00e4 oppimistyylien laajan kirjon sek\u00e4 muusikoissa syv\u00e4ll\u00e4 asuvat tavat ja tottumukset. T\u00e4rkeint\u00e4 on muistaa, ett\u00e4 miss\u00e4\u00e4n harjoittelun muodossa harjoitteluun k\u00e4ytetty aika ei ole paras menestyksen tai tehokkuuden vakuuttaja, vaan se miten harjoittelemme.<\/p>\n Opettajana on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 todelliset tapahtumat saattavat poiketa suurellakin tavalla mieless\u00e4 l\u00e4pik\u00e4ydyist\u00e4 mielikuvista. Mutta konkreettinen tapahtuma tulee olemaan aina ainakin jollain tavalla samankaltainen kuin mielikuva. Haluankin lopettaa tekstini Arnold A. Lazarusen sanoin: \u201dFortis imaginatio generat casum\u201d (voimakas kuvittelu synnytt\u00e4\u00e4 todellisen tapahtuman). (Lazarus 1984, 67-68.)<\/p>\n Kirjoittaja: Hanna Raittila 2018, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Arjas P. 1997. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4. Atena Kustannus Oy.<\/p>\n H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen P. 2012. Voittoon. Mentaalivalmennusta j\u00e4\u00e4kiekkoilijoille ja muille tavoitteellisille. Helsinki. Kirjapaja.<\/p>\n Immonen O. 2007. Muusikon mentaaliharjoittelu. Haastattelututkimus konsertoivan ja opettavan pianistin mentaaliharjoittelusta. Helsinki. Yliopistopaino. V\u00e4it\u00f6skirja.<\/p>\n Jansson L. 1990. Urheilijan psyykkinen valmennus. Helsinki. Otava.<\/p>\n Kauppila R. 2003. Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. Jyv\u00e4skyl\u00e4. PS-kustannus.<\/p>\n Laine M. 2011. Psyykkinen valmentautuminen ja mentaaliharjoittelu osana viulunsoittoa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoituksia ja ideoita opetukseen. Opinn\u00e4ytety\u00f6, alempi AMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma, musiikkipedagogi. www.theseus.fi<\/p>\n Lazarus A. 1984. In the mind\u2019s eye. The United States of America. The Guilford Press.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mentaaliharjoittelulla tarkoitetaan soiton tai laulun harjoittelemista pelk\u00e4n kuvittelukyvyn ja ajatusten avulla (Arjas 1997). Se on aktiivista, energiaa kuluttavaa toimintaa, joka suoritetaan tietoisesti sek\u00e4 mahdollisimman systemaattisesti. Perusperiaatteena on se, ett\u00e4 soittaja kuvittelee itsens\u00e4 sek\u00e4 oman suorituksensa ideaalitapauksessa eli \u201dmahdollisimman hyvin\u201d. T\u00e4rkeint\u00e4 on henkinen kontrolli ja mielikuvien kontrolloitu k\u00e4sittely ei niink\u00e4\u00e4n fyysiset liikkeet. Mielikuvaharjoittelu koostuu liikkeen, liikesarjan, […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[151,373,309,302],"class_list":["post-1530","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-esiintymisjannitys","tag-lauluopetus","tag-mielikuvaharjoittelu","tag-soiton-harjoittelu"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1530","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1530"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1530\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2407,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1530\/revisions\/2407"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1530"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1530"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1530"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n