Ohjelmiston merkitys musiikinopiskelussa on ajankohtainen, soittimesta riippumaton polttava aihe, jonka jokainen tuleva pedagogi joutuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n opetusprosessissaan l\u00e4pi. Artikkelini k\u00e4sittelee eri mielipiteit\u00e4 aiheeseen liittyen, sek\u00e4 omia kokemuksiani pianistin\/pedagogin n\u00e4k\u00f6kulmasta yksil\u00f6llisen opetuksen ja ohjelmiston suunnittelun suhteen.<\/p>\n
Motivaatio \u2013 harrastuksen perusta<\/strong><\/p>\n Musiikinopetuksessa merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 on aina koettu motivaation s\u00e4ilytt\u00e4minen. Harjottelun mielekkyys usein perustuu aiheisiin ja teoksiin, joissa oma mielenkiinto ja sis\u00e4inen palo s\u00e4ilyy arkip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 tekemisess\u00e4. Musiikkipedagogin suurimpia haasteita on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteinen s\u00e4vel nuoren muusikonalun kanssa, sill\u00e4 kehitysvaiheessa oleva lapsi tai varhaisteini on altis kouluymp\u00e4rist\u00f6n asettamille paineille, jotka eiv\u00e4t usein suosi esimerkiksi klassisen musiikin harrastamista. Monet aloittavat musiikinharrastuksen my\u00f6s vanhempien painostuksella, jolloin ty\u00f6skentelyst\u00e4 useimmiten tulee molemminpuoilsta pakkopullaa.<\/p>\n Mik\u00e4 siis neuvoksi? <\/strong><\/p>\n Luova opettaja kaivaa vaativastakin oppilaasta parhaat puolet esille, vaikka kunkin mielikappaleita sovittamalla. Ei makeaa mahan t\u00e4ydelt\u00e4 -kortti on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hihassa, sill\u00e4 tarpeelliset tekniset harjoitukset on helppo sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 tuntisuunnitelmaan, kun ilmapiiri saadaan pysym\u00e4\u00e4n positiivisena.<\/p>\n Pianokoulu \u2013 uhka vai mahdollisuus?<\/strong><\/p>\n Alkeisopetuksessa paljolti k\u00e4ytetyt pianokoulut alkavat olla kappaleiden ja harjoitusten puolesta aikansa el\u00e4neit\u00e4. Jokaiselle suomalaiselle enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tuttu Aaron-pianokoulu eriv\u00e4risineen kantineen on surullisen kuuluisa esimerkki. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston lehtori FT ja diplomipianisti Erja Kosonen kommentoi aihetta Yleisradion haastattelussa: ” Aaron j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jotain hyvin olennaista pois: miten min\u00e4 opin soittamaan korvakuulolta, miten min\u00e4 opin s\u00e4est\u00e4m\u00e4\u00e4n”(Sepp\u00e4l\u00e4, 2015).<\/p>\n I\u00e4nikuiset ratiritirallaat eiv\u00e4t j\u00e4t\u00e4 paljoakaan mielikuvituksen varaan. Taiteellinen puoli katoaa t\u00e4ysin systemaattisessa pianokoulukonseptissa, jossa pyrit\u00e4\u00e4n menem\u00e4\u00e4n sivu kerrallaan kaikille samaksi paketiksi suunnitellussa nuottisarjassa. Nykyaikaisen mallin mukaan otetaan oppilaan toiveet, l\u00e4ht\u00f6kohdat ja realiteetit huomioon. Tarkoitus on luoda tulevia taiteilijan alkuja, ei liukuhihnalta kuljetukseen pakattuja s\u00e4rkyvi\u00e4 paketteja, jotka lopulta hajoavat mielenkiinnon ja omatoimisuuden puutteeseen. Karuna esimerkkin\u00e4 vertailin vanhoja oppilaskonserttiohjelmia kolmen vuoden ajalta, joissa kappaleet s\u00e4ilyiv\u00e4t, mutta soittajat vaihtuivat. Nyky\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy teosluetteloina jokaiseen tasosuoritukseen tarpeeksi vaativat ja musiikillisesti rikkaat listat, joista opettaja voi antaa oppilaskohtaisesti kappaleita kunkin mielen mukaisesti.<\/p>\n Aaronin systemaattisuuden ja sivukohtaisen etenemisen vastapainona on toinen, mielest\u00e4ni jokseenkin aikansa el\u00e4nyt menetelm\u00e4 Suzuki-pianokoulu. Suzuki-menetelm\u00e4n kehitt\u00e4nyt japanilainen opettaja Tri Shinichi Suzuki kertoo usein, ett\u00e4 jokainen lapsi voi oppia soittamaan samalla tavalla, kuin h\u00e4n oppii puhumaan \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. Lapsi oppii puhumaan, kun h\u00e4n omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n kuuntelee toisten puhetta, alkaa matkia \u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja toistaa \u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja sanoja yh\u00e4 uudelleen ja uudelleen. Ehdollistaminen ja altistaminen voi muodostua passiiviseksi pakottamiseksi.<\/p>\n Varhaisessa kehitysvaiheessa on toki hyv\u00e4ksi, jos varttuu musikaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kyseinen menetelm\u00e4 on kuitenkin mielest\u00e4ni enemm\u00e4nkin el\u00e4m\u00e4ntapa, kuin musiikkiharrastus. Ryhm\u00e4ytymist\u00e4, yhteissoittoa ja sosiaalisia taitoja musiikin parissa kehitet\u00e4\u00e4n ennenkuin osataan varsinaisesti edes soittaa. Suzuki-menetelm\u00e4 nojaa vahvasti korvakuulolta oppimiseen, joka saattaa n\u00e4ky\u00e4 negatiivisena elementtin\u00e4 jatkon kannalta. Jos varhaassa i\u00e4ss\u00e4 oppii kaiken kuulon avulla, saattaa nuottien omaksuminen ja noudattaminen koitua kohtaloksi. Nuotit ovat t\u00e4rke\u00e4 apuv\u00e4line, korostaen apuv\u00e4line, sill\u00e4 tulkintaa ja tyylinmukaisuutta ei nuoteista opi. Uudenmallinen ”pianokoulu” pyrkisi innovatiivisuuteen, omatoimiseen ja itseomaksuvaan oppijaan, jota voisi ohjailla tilanteeseen sopivilla teknisill\u00e4 harjoituksilla ja pitk\u00e4ll\u00e4 olevan opettajan tietotaidolla, ei niink\u00e4\u00e4n valmiin mallin mukaisella kirjalla tai metodilla.<\/p>\n \u00c4l\u00e4 luo kasvottomia oppilaita!<\/strong><\/p>\n Marja Linnankivi, Liisa Tenkku ja Ellen Urho nostavat esille kirjassaan Musiikin didaktiikka (1988) Thomas A. Regelskin luokitteluja oppimiseen johtavista toiminnoista. Regelski (1975) painotti erityisesti affektiivisen toimintojen merkityst\u00e4 musiikin opiskelussa kognitiivisten (havaitseminen, analysointi, yhdist\u00e4minen jne.) ja psykomotoristen (matkiminen, kertaus, toiminnan koordinointi jne) toimintojen lis\u00e4ksi Affektiivisen alueen johtavia toimintoja oppimiselle ovat intuitiivinen reagointi, vapaa tulkinta, parempana pit\u00e4minen, nauttiminen, luonnehtiminen \u201dtunteiden\u201d perusteella, luominen tai organisoiminen \u201dsubjektiivisesti\u201d ja tunteen perusteella valitseminen. Regelskin mielest\u00e4 opettajan olisi hyv\u00e4 kysy\u00e4, millaisesta musiikista oppilaat pit\u00e4v\u00e4t. Oppilaiden \u201dsubjektiivinen\u201d musiikin arvostaminen muuttuukin vuosien mittaan. Musiikista nauttiminen ilmenee tavallisimmin oppilaiden toivekappaleina. Taideopetuksessa ei ole kysymys pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n loogisen ajattelun kehitt\u00e4misest\u00e4 vaan siihen liittyy aina paljon tunteita. Taiteen oppiminen ja kokeminen pit\u00e4isi olla aina l\u00e4ht\u00f6isin oppilaan positiivisista tunteista ja asenteista, koska t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oppilaan motivaatioon. Oppilaiden min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4 tukien opetuksen tulisi ep\u00e4onnistumisten v\u00e4ltt\u00e4miseksi olla oppilaan kehitystasoa vastaavaa. (Tikka, 2013, 11.)<\/p>\n On p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ettei kaikkia ole tehty samasta muotista, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki pid\u00e4 samasta musiikista. Omakohtaisten kokemusteni my\u00f6t\u00e4 olen huomannut oppilaissani aivan uutta eloa antaessani jonkin mieleisen teoksen. Lapset yleens\u00e4 vieroksuvat heille entuudestaan tuntemattomia teoksia ja harjoittelu saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 lev\u00e4per\u00e4iseksi, kun mielenkiinto soittamiseen hiipuu. Joulunaikaan tutut joululaulut ovat her\u00e4tt\u00e4neet kiinnostusta soittamiseen. Into siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see s\u00e4est\u00e4m\u00e4\u00e4n ja soittamaan joululauluja perheelle on ollut suosittua. Sovitan itse usein teoksia lapsille sopiviksi ja annan paikotellen vapauksia pieneen improvisointiinkin. Tutut s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t tuovat intoa soittamiseen. Alkeisopetuksen ja nuottien oppimisen j\u00e4lkeen esitetty kysymys ”Ovatko s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t Bach tai Mozart sinulle tuttuja?” on her\u00e4tt\u00e4nyt mielenkiintoa oppilaissani paljon enemm\u00e4n, kuin ett\u00e4 ne tulisivat vain sivuina muiden joukossa pianokoulukirjoissa.<\/p>\n Kirjoittaja: <\/strong>Iiro Pulkkinen 2018, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Linnankivi M., Tenkku L. & Urho E. 1981. Musiikin didaktiikka. WSOY.<\/p>\n Sepp\u00e4l\u00e4 A. 2015. Aaronin pianokoulu on aikansa el\u00e4nyt: \u201dMusiikillinen keksiminen puuttuu\u201d. Lehtori, FT, dipl. pianisti Erja Kososen haastattelu Ylen verkkosivuilla. Viitattu 27.01.2018 https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8067446<\/p>\n Tikka A. 2013. Pianonsoiton harrastuksen tukeminen yksil\u00f6llist\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Opinn\u00e4ytety\u00f6, AMK. Karelia-ammattikorkeakoulu, Musiikin koulutusohjelma. Viitattu 27.01.2018 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/64991\/anna_tikka.pdf?sequence=1<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ohjelmiston merkitys musiikinopiskelussa on ajankohtainen, soittimesta riippumaton polttava aihe, jonka jokainen tuleva pedagogi joutuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n opetusprosessissaan l\u00e4pi. Artikkelini k\u00e4sittelee eri mielipiteit\u00e4 aiheeseen liittyen, sek\u00e4 omia kokemuksiani pianistin\/pedagogin n\u00e4k\u00f6kulmasta yksil\u00f6llisen opetuksen ja ohjelmiston suunnittelun suhteen. Motivaatio \u2013 harrastuksen perusta Musiikinopetuksessa merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 on aina koettu motivaation s\u00e4ilytt\u00e4minen. Harjottelun mielekkyys usein perustuu aiheisiin ja teoksiin, joissa oma […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[87,372,124],"class_list":["post-1519","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-motivaatio","tag-pianokoulu","tag-pianonsoiton-alkuopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1519","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1519"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1519\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2408,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1519\/revisions\/2408"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1519"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1519"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1519"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}