{"id":1493,"date":"2018-05-21T13:07:15","date_gmt":"2018-05-21T10:07:15","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1493"},"modified":"2023-09-11T00:36:15","modified_gmt":"2023-09-10T21:36:15","slug":"voiko-laulutaidoton-oppia-laulamaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2018\/05\/voiko-laulutaidoton-oppia-laulamaan\/","title":{"rendered":"Voiko laulutaidoton oppia laulamaan?"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittaminen syntyi kysymyksest\u00e4, kuinka ohjaisin oppilasta, joka ajattelee, ettei osaa laulaa tai h\u00e4nell\u00e4 ei ole ollenkaan nuottikorvaa.<\/p>\n

Uskon siihen, ett\u00e4 on olemassa ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole musikaalisia mill\u00e4\u00e4n tavalla. He eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 opi ikin\u00e4 laulamaan hyvin, jos heid\u00e4n oma korvansa ei kerro \u00e4\u00e4nen ep\u00e4vireisyydest\u00e4. Jokaisella on kuitenkin oikeus p\u00e4\u00e4st\u00e4 musisoimaan ja laulamaan. Uskon siihen, ett\u00e4 laulutaidoton ihminen voi oppia laulamaan kohtuullisella tavalla sinnikk\u00e4\u00e4n harjoittelun ja ammattitaitoisen opettajan avulla. Kaikista ei varmastikaan tule maailmanluokan laulajia, mutta tarvitseeko tullakaan, jos ihminen kokee saavansa laulamisesta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 iloa tai mukavan harrastuksen. Laulaminen on mahtava keino esimerkiksi vaikeiden tunteiden k\u00e4vittelyyn ja ilmaisuun. Miksi t\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi olla tavoittamattomissa oleva keino ihmisille, joilla ei ole laulutaitoa.<\/p>\n

Mit\u00e4 on laulutaito?\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

Miten voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 on laulutaidottomuus? Musiikin maisteri Jaana Turusen, 2016 mukaan laulutaidottomuus on sit\u00e4, ettei ihminen pysty tuottamaan tahdottua s\u00e4velkorkeutta, vaan h\u00e4n laulaa nuotinvierest\u00e4. H\u00e4nen mukaansa joskus on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen on laulanut liian v\u00e4h\u00e4n ja taito on ik\u00e4\u00e4n kuin ruosteessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi h\u00e4n nostaa esille, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tunnistaa, kuinka suuri merkitys niin sanotuilla laululihaksilla on (Turunen, 2016.)<\/p>\n

Oman kokemukseni mukaan laululihaksilla tarkoitetaan tukilihaksia, joilla s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n ulos ja sis\u00e4\u00e4nhengityksen ilmanpainetta laulaessa. N\u00e4it\u00e4 lihaksia ovat lantiopohjan lihakset, suorat-, vinot- ja poikittaiset vatsalihakset, selk\u00e4- ja kylkilihakset. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi laululihaksia on my\u00f6s yl\u00e4sel\u00e4ss\u00e4, lapaluitten v\u00e4liss\u00e4 olevat lihakset, jotka kannattelevat yl\u00e4selk\u00e4\u00e4 ja ryhti\u00e4.<\/p>\n

Haasteellisin tilanne Turusen mukaan on silloin, kun ihminen tunnistaa s\u00e4velkorkeuden, muttei kykene itse sit\u00e4 muuttamaan. T\u00e4ll\u00f6in laulaja tarvitsee harjoituttaa lihasten lis\u00e4ksi my\u00f6s korvaa ja aivoja. Kaikista hankalin tilanne on sellaisilla laulajilla, jotka eiv\u00e4t hahmota s\u00e4velt\u00e4 ollenkaan, eiv\u00e4tk\u00e4 osaa sanoa laulavatko v\u00e4\u00e4rin vai oikein (Turunen 2016.)<\/p>\n

Onko olemassa t\u00e4ysin laulutaidottomia?<\/strong><\/p>\n

Onko sitten olemassa sellaisia ihmisi\u00e4, joilla ei ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta oppia laulamaan. Helsingin yliopiston vt. professori Irma J\u00e4rvel\u00e4 on tutkinut musikaalisuuden perinn\u00f6llisyytt\u00e4. J\u00e4rvel\u00e4n tekem\u00e4n tutkimuksen mukaan useat ihmiset v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 eiv\u00e4t ole yht\u00e4\u00e4n musikaalisia tai heill\u00e4 ei ole yht\u00e4\u00e4n nuottikorvaa. Todellisuudessa kuitenkin vain noin 4 prosenttia ihmisist\u00e4 eiv\u00e4t ole lainkaan musikaalisia.\u00a0\u00a0(J\u00e4rvel\u00e4, I. 2010.)<\/p>\n

9\/2009 Tieteen kuvalehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissa tuodaan esille sama asia, mink\u00e4 Irma J\u00e4rvel\u00e4 totesi tutkimuksessaan, ett\u00e4 noin nelj\u00e4ll\u00e4 prosentilla ihmisist\u00e4 ei ole lainkaan s\u00e4velkorvaa. He eiv\u00e4t pysty sanomaan esimerkiksi, soittaako tai laulaako joku nuotin vierest\u00e4. Artikkelissa tuodaan esille, ett\u00e4 kanadalaisen BRAMS-laboratorion tutkijoiden, Isabelle Peretzin ja Robert Zatorren mukaan kyseess\u00e4 on pitk\u00e4lti perint\u00f6tekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 ominaisuus (Jakobsen, 2009).<\/p>\n

Mit\u00e4 laulutaidottomuuden taustalla voi olla?<\/strong><\/p>\n

Musiikin tohtori Ava Numminen uskoo, ett\u00e4 useimmilla laulamiseen liittyv\u00e4t ongelmat ovat niin sanotusti lukkoja, joiden taustalla voi olla huonoja tai jopa traumaattisia kokemuksia lauluun liittyen. H\u00e4n puhuu tunnelukoista ja uskomuslukoista, jolloin ihminen ajattelee, ett\u00e4 ei osaa laulaa tai se kuulostaa hirve\u00e4lt\u00e4. Lannistavat kokemukset lauluun liittyen ovat saattaneet johtaa t\u00e4llaiseen uskomukseen. Nummisen mukaan tuottamislukko liittyy sen sijaan vaikeuteen tuottaa korkeampaa tai kovempaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Mielest\u00e4ni laululihasten k\u00e4ytt\u00e4minen on t\u00e4llaiselle laulajalle t\u00e4ysin vierasta, kuten my\u00f6s Turunen tekstiss\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 mainitsi. Numminen puhuu my\u00f6s havaitsemislukosta, jolloin laulaja ei pysty hahmottamaan laulaako h\u00e4n oikein vai v\u00e4\u00e4rin. (Numminen, 2005, Turunen 2016).<\/p>\n

Uskaltaako laulutaidoton laulaa?\u00a0<\/strong><\/p>\n

Kaikki viittamani kirjoittajat ovat rohkaisevassa hengess\u00e4 ja haluavat kaikella tavalla tukea ihmisi\u00e4, joilla on halu laulaa. Aamulehden artikkelissa (3\/2017) kerrotaan Minna Sallisen vet\u00e4m\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 Rovaniemen kansalaisopistossa. Ryhm\u00e4 on tarkoitettu laulutaidottomille. H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 kursseille olisi tulijoita enemm\u00e4n kuin, mit\u00e4 mahtuisi. Artikkelissa haastatellulla kurssilaisella oli kokemuksia, siit\u00e4, miten h\u00e4nen laulutaitoaan oli arvosteltu l\u00e4heisten toimesta lapsuudessa ja t\u00e4m\u00e4 oli vaikuttanut siihen, ett\u00e4 h\u00e4n ei uskaltanut laulaa julkisesti.<\/p>\n

Sallinen kertoo, ett\u00e4 tunneilla opiskellaan laulutekniikkaa, \u00e4\u00e4nenmuodostusta ja \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 on ainut oikea tapa aloittaa laulunopiskelu tai lauluharrastus. My\u00f6s Turusen ajatukset nukuksissa olevien laululihaksien her\u00e4ttelyst\u00e4 puolustavat ajatusta hyv\u00e4n laulutekniikan ja \u00e4\u00e4nenmuodostuksen olevan perusta kaikelle laulunopiskelulle. Numminen kehoittaa rokaisemaan ihmist\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n puheen ja \u00e4\u00e4nell\u00e4 leikkimisen kauta. (Turunen, 2016;Numminen, 2005; Hietala, 2017).<\/p>\n

Koistinen puhuu samasta asiassa kirjassaan Tunne Kehosi-vapauta \u00e4\u00e4nesi. H\u00e4nen mukaansa kielteiset kommentit tekev\u00e4t kehoomme lukon ja t\u00e4m\u00e4 saa aikaan sen, ett\u00e4 kehomme ei toimi luonnollisesti ja refleksinomaisesti eik\u00e4 hengityksemme ole vapaata. Koistisen mukaan \u00e4\u00e4ni ei voi kulkea luonnollisesti, jos hengitys ei ole vapaata (Koistinen, 2013). <\/span><\/p>\n

Yhdess\u00e4 laulaen eteenp\u00e4in<\/strong> <\/span><\/p>\n

Monet laulutaidottomatkin ihmiset haluavat laulaa. Yksityisiss\u00e4 musiikkikouluissa on her\u00e4tty t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen. Kuopiossa, Laulukoulu Maestra tarjoaa laulunopetusta laulutaidottomille. <\/span><\/p>\n

Uskon siihen, ett\u00e4 ryhm\u00e4opetus toimii parhaiten t\u00e4llaisen henkil\u00f6n kanssa, koska ryhm\u00e4opetuksessa on paljon hyvi\u00e4 puolia. Ryhm\u00e4ss\u00e4 on yleens\u00e4 hyv\u00e4 ja kannustava yhteishenki ja jokainen haluaa saada itselle onnistumisen kokemuksia ja sen kautta tuottaa niit\u00e4 my\u00f6s muille. Itse laulupedagogina en varmaankaan kehottaisi laulutaidotonta ihmist\u00e4 hakemaan laulukilpailuihin tai opiskelemaan laulamisesta ammattia, mutta rohkaisisin nauttimaan musiikista, laulamaan ja harrastamaan musisointia sopivassa kontekstissa.<\/span><\/p>\n

J\u00e4rvel\u00e4n kehottaa ihmisi\u00e4 unohtamaan negatiiviset kokemukset (https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-5651758<\/a><\/span>\u00a0)\u00a0Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 on keskeinen asia laulun opiskelussa. Usko itseen, sinnikkyys harjoittelemisessa ja t\u00e4m\u00e4n kautta onnistumisen kokemusten saavuttaminen voivat auttaa unohtamaan aikaisemmat ik\u00e4v\u00e4t kokemukset. <\/span><\/p>\n

\u00c4\u00e4niharjoituksia laulutunnille<\/strong><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n apua lauluopettajalle l\u00f6ytyy netist\u00e4 hyvin paljon. Olen laatinut t\u00e4h\u00e4n muutamia helppoja harjoituksia, joita itse teett\u00e4isin oppilaalla, jolla on hankalaa laulaa puhtaita s\u00e4veli\u00e4.<\/p>\n

    \n
  1. T\u00e4rkein asia on tutustua omaan kehoon, laululihaksiin ja tuntemuksiin mit\u00e4 laulun tuottaminen aiheuttaa kehossa. Hyv\u00e4n ja tukevan lauluasennon l\u00f6yt\u00e4miseen menee aikaa, mutta sit\u00e4 on hyv\u00e4 muistutella alussa usealla tunnilla. Oppilaan kanssa voi aloittaa niin, ett\u00e4 ei etsi ensimm\u00e4iseksi s\u00e4velkorkeutta, vaan keskittyy tuottamaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nteit\u00e4. Itse aloittaisin r-p\u00e4rin\u00e4ll\u00e4, jota voi tehd\u00e4 huulilla tai kielell\u00e4. Seuraavaksi voisi siirty\u00e4 muihin \u00e4\u00e4nteisiin esimerkiksi vokaaleihin, suhinoihin, mm-\u00e4\u00e4nteeseen ja hymin\u00e4\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n vaiheeseen kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon aikaa.<\/li>\n
  2. Seuraavaksi etsit\u00e4\u00e4n oppilaan kanssa pianon avulla yksitt\u00e4isi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4. Ensin edet\u00e4\u00e4n askel kerrallaan ja sitten v\u00e4hitellen siirryt\u00e4\u00e4n intervalleihin ja sitten sointuihin.<\/li>\n<\/ol>\n

    \"\"\u00a0\u00a0I Haetaan erilaisia intervalleja duurissa ja mollissa samasta l\u00e4ht\u00f6s\u00e4velest\u00e4.<\/p>\n

    \"\"\u00a0 II Lauletaan asteikkoja, ensin duuri ja sitten molli.<\/p>\n

    \"\"<\/a><\/p>\n

    III Lauletaan sointu arbeggioita, ensin duurissa ja sitten mollissa.<\/p>\n

    \"\"<\/a><\/p>\n

    IV Lauletaan sointuarbeggioita, ensin duuriseptimisointu ja sitten molliseptimisointu.<\/p>\n

    \"duuriseptimisointua<\/a><\/p>\n

    \"\"<\/a><\/p>\n

    T\u00e4llaista harjoittelua voi kehitt\u00e4\u00e4 melkein loputtomiin. T\u00e4ss\u00e4 opetetaan oppilasta kuulemaan puhtaita s\u00e4veli\u00e4. Opettaja auttaa oppilasta viritt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman \u00e4\u00e4nens\u00e4 samalla taajudelle, kuin pianosta l\u00e4htev\u00e4 \u00e4\u00e4ni. On oppilaan taidoista ja tilanteesta riippuvaa, kuinka kauan t\u00e4h\u00e4n vaiheeseen menee aikaa. T\u00e4st\u00e4 vaiheesta voi siirty\u00e4 laulamaan oppilaalle mieluisia lauluja. N\u00e4ihin harjoituksiin voi aina palata ja kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uusia harjoitteita laulujen harjoittelun ohessa. Yleens\u00e4 tarve \u00e4\u00e4niharjoituksille nousee ongelmatilanteista, joita laulujen ohessa kohdataan.<\/p>\n

    Voiko laulutaidoton oppia laulamaan?<\/strong><\/p>\n

    Vastaus t\u00e4h\u00e4n kysymykseen ei ole yksiselitteinen. T\u00e4ysin laulutaidoton, joita on vain 4% kaikista ihmisist\u00e4, eiv\u00e4t varmaankaan opi ikin\u00e4 laulamaan. Suurin osa niin sanotuista laulutaidottomista kuitenkin voivat oppia laulamaan, koska laulutaidottomuus heid\u00e4n kohdallaan ei ole lopullista. Kuten edell\u00e4 mainitut l\u00e4hteet osoittivat laulutaidottomuuden taustalla voi olla traumoja, lukkoja tai sit\u00e4, ett\u00e4 laulaja ei ole laulanut pitk\u00e4\u00e4n aikaan, jolloin laululihakset ovat ruosteessa. Kannustavan ja ammattitaitoisen opettajan johdolla t\u00e4llaisetkin laulajat pystyv\u00e4t oppimaan laulamaan ainakin niin, ett\u00e4 se tuottaa iloa heille itselleen ja se on t\u00e4rkeint\u00e4.<\/p>\n

    Kirjoittaja: Sirkku Miettinen 2018, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

    L\u00e4hteet:\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

    Hietala,R. 2017. Laulutaidottomat laulavat yhdess\u00e4 pelkonsa pois. \u201dS\u00e4velkorva on mit\u00e4 on, minulla on omat sovitukset\u201d. Artikkeli Aamulehdess\u00e4 15.3.2017.<\/p>\n

    Jakobsen R-K, , Miss\u00e4 s\u00e4velkorva syntyy? Tieteen Kuvalehti, 15.9.2009<\/p>\n

    J\u00e4rvel\u00e4 I. 2010. Nuottikorvasta puolet geeneist\u00e4. Helsingin Yliopistoon tehty empiirinen tutkimus musikaalisuuden perinn\u00f6llisyydest\u00e4. Yle Uutiset\u00a0\u00a0 16.10.2010. Viitattu 10.1.2018. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-5651758<\/p>\n

    Koistinen, M., 2013; Tunne Kehosi-Vapauta \u00e4\u00e4nesi.<\/p>\n

    Numminen, A., 2005; Laulutaidottomasta kehittyv\u00e4ksi laulajaksi, Sibelius akatemian v\u00e4it\u00f6skirjatutkimus aikuisen laulutaidon lukoista ja niiden aukaisemisesta.<\/p>\n

    Turunen, J.2016. Voiko laulutaidoton oppia laulamaan? Kirjoitus laulukoulumaestran nettisivuilla 17.8.2016.\u00a0\u00a0Viitattu 16.2.2018. https:\/\/maestra.fi\/page\/6\/?cat=-1<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    T\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittaminen syntyi kysymyksest\u00e4, kuinka ohjaisin oppilasta, joka ajattelee, ettei osaa laulaa tai h\u00e4nell\u00e4 ei ole ollenkaan nuottikorvaa. Uskon siihen, ett\u00e4 on olemassa ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole musikaalisia mill\u00e4\u00e4n tavalla. He eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 opi ikin\u00e4 laulamaan hyvin, jos heid\u00e4n oma korvansa ei kerro \u00e4\u00e4nen ep\u00e4vireisyydest\u00e4. Jokaisella on kuitenkin oikeus p\u00e4\u00e4st\u00e4 musisoimaan ja laulamaan. Uskon […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[181,18,370],"class_list":["post-1493","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kuorolaulu","tag-laulunopetus","tag-laulutaito"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1493","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1493"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1493\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2411,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1493\/revisions\/2411"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1493"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1493"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1493"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}