L\u00e4hestyn artikkelissa improvisaatiota klassisen musiikin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mielest\u00e4ni sen tulisi olla t\u00e4rke\u00e4 osa soitonopetusta alusta alkaen ja minulle on ollut itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 haluan omien oppilaideni kanssa improvisoida soittotunneilla. Uskon, ett\u00e4 improvisaation kautta syntyy syvempi suhde omaan instrumenttiin ja musiikkiin.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n asti olen intuitiivisesti ja alitajuisesti kokeillut oppilaideni erilaisia improvisaatioteht\u00e4vi\u00e4, jotka ovat olleet ihan toimivia, mutta niist\u00e4 on usein puuttunut se punainen lanka ja tietty tavoitteellisuus. Toisin sanoen, olemme improvisoineet improvisaation takia ja silt\u00e4 on puuttunut merkitys. Halusin siis saada tietoa aiheesta, ja koenkin, ett\u00e4 t\u00e4stedes osaan opettaa improvisaatiota eri n\u00e4k\u00f6kulmista ja fiksummin kuin aikaisemmin.<\/p>\n
Mit\u00e4 on improvisaatio? <\/strong><\/p>\n Sana improvisaatio tulee latinankielen sanoista \u2019improvisum\u2019, \u2019improvisus\u2019, \u2019ex impro-visio\u2019, jotka tarkoittavat ennalta n\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ennakkoon n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 olevaa ja ilman etuk\u00e4teiskuvailua tapahtuvaa. Improvisaatio on luomista esitt\u00e4mishetkell\u00e4 (Weilin + G\u00f6\u00f6s 1990, 74). Toisin sanoen se on vastakohta kirjoitetulle musiikkiteokselle, n\u00e4ytelm\u00e4lle tai koreografialle. (Lepp\u00e4salo 1997, 7-8.)<\/p>\n L\u00e4nsimaisessa musiikissa k\u00e4sitett\u00e4 improvisaatio ei olisi olemassa ilman k\u00e4sitett\u00e4 s\u00e4vellyksest\u00e4. Niiss\u00e4 musiikkikulttuureissa, joissa ei p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti s\u00e4vellet\u00e4 musiikkia, ei puhuta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n improvisaatiosta (esim. kansanmusiikki). (Weilin + G\u00f6\u00f6s 1990, 74.)<\/p>\n Yleens\u00e4 improvisaatiota ajatellaan haastavana ja luovana prosessina, jota ei voi toteuttaa ilman massiivista tieto- ja taitopankkia. Vapaa improvisaatio on kuitenkin t\u00e4st\u00e4 poikkeavaa. Mielest\u00e4ni siin\u00e4 toteutuu improvisaation syvin olemus, koska ei ole pakko soittaa jonkun tietyn kehyksen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Itse tykk\u00e4\u00e4nkin suhtautua improvisaatioon hyvin leikkis\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4. Saa kokeilla ja leikitell\u00e4 omalla tai jopa itselle vieraalla instrumentilla. Omasta instrumentista voi t\u00e4ll\u00f6in l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia ominaisuuksia, soundeja, harmonioita ja jopa monipuolisempaa instrumentin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi se on hauskaa, eik\u00e4 sit\u00e4 tarvitse ottaa niin vakavasti. Viel\u00e4 hauskempaa improvisoiminen on itselle vieraalla soittimella, koska ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tied\u00e4, miten sit\u00e4 kuuluisi soittaa. Silloin ollaan aidosti vapaan improvisaation l\u00e4hteill\u00e4.<\/p>\n Lapset ja improvisaatio<\/strong><\/p>\n Lasten kohdalla improvisaatioon tulee suhtautua eri tavalla kuin ammattilaisten. Heille improvisaatio on usein luontaista, sill\u00e4 jo luontaisesti lapset musisoivat hyvin spontaanisti. On erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 antaa lapsen soittaa huvikseen. Se voi kuulostaa usein todella rasittavalta, mutta on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lapsen musiikillisen kehityksen kannalta. (Junttu 2015, 81.)<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 tavoin lapsi tutustuu instrumenttiinsa omin ehdoin. Spontaanissa musisoinnissa on aina l\u00e4sn\u00e4 kinesteettinen luonne eli tekeminen, kuuleminen, n\u00e4keminen, kokeminen ja kehollinen kokonaisvaltaisuus. (Emt, 81.)<\/p>\n Lapset ovat luonnostaan spontaaneja, ja improvisoivat leikeiss\u00e4\u00e4n paljonkin, mutta soittotuntitilanteessa saattavat olla arkoja improvisaatioon. T\u00e4ss\u00e4 on usein syyn\u00e4 v\u00e4\u00e4rin soittamisen pelko, josta improvisaation avulla voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon. Juntun ja omien kokemuksien mukaan lapset ovat kuitenkin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti innokkaita improvisoimaan. (Emt, 86.)<\/p>\n Miten l\u00e4hesty\u00e4 improvisaatiota soittotunnilla?<\/span><\/strong><\/p>\n Improvisaatiota voi l\u00e4hesty\u00e4 hyvin monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tulisi ottaa huomioon oppilas ja h\u00e4nen maailmansa sek\u00e4 onko soittaja kokeneempi vai vasta aloitteleva. Aloittelevan oppilaan kanssa on helppo l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle vapaasta improvisaatiosta. (Junttu 2015, 84.)<\/p>\n Improvisaatiota on kuitenkin helpompi l\u00e4hesty\u00e4, jos teht\u00e4v\u00e4\u00e4 rajaa jotenkin. Itse olen omien oppilaideni kanssa tehnyt esimerkiksi niin, ett\u00e4 vain mustia koskettimia saa soittaa. T\u00e4ss\u00e4 on lis\u00e4n\u00e4 sekin jippo, ett\u00e4 mustia koskettimia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lopputuloskin kuulostaa poikkeuksetta hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n Olen my\u00f6s kokenut t\u00e4rke\u00e4ksi muistuttaa aloittelevaa improvisoijaa, ett\u00e4 improvisaatio ei ole vakava asia, ja ideana on ennemminkin heitt\u00e4yty\u00e4 kuin soittaa tiettyj\u00e4 s\u00e4veli\u00e4. Tunnelma ja soittotapa on t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 asemassa, eli sill\u00e4, miten soittaa, on enemm\u00e4n merkityst\u00e4 kuin sill\u00e4, mit\u00e4 soittaa.<\/p>\n Mit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 improvisaatiosta on?<\/span><\/strong><\/p>\n Tutkimusten mukaan improvisaatio kehitt\u00e4\u00e4 \u00e4ly\u00e4, luovuutta ja tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4. (Poutianen 2013, 294) Erilaiset improvisaatioharjoitukset vahvistavat soittajan henkil\u00f6kohtaista musiikkisuhdetta (Karppi 2015, 6), vapauttavat luovuutta ja auttavat usein my\u00f6s hahmottamaan melodiaa, sointuja ja rytmej\u00e4 (Enqvist 2008, 13).<\/p>\n Kupari (2008, 14) esittelee opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n haastattelua, jossa ihmiset kertoivat improvisaation avulla p\u00e4\u00e4sseens\u00e4 yli liiallisesti kriittisyydest\u00e4, kehitt\u00e4v\u00e4n persoonaa. Itse improvisoitu musiikki her\u00e4tt\u00e4\u00e4kin usein paljon enemm\u00e4n ja voimakkaampia tuntemuksia, kuin joku valmiiksi s\u00e4velletty teos, mik\u00e4 puoltaa sit\u00e4 seikkaa, ett\u00e4 musiikissa on pitk\u00e4lt\u00e4 kyse tunteista ja tuntemisesta, mik\u00e4 eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 omaa persoona. Improvisoinnista on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s oman tulkinnan l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ja sen avulla voi oppia my\u00f6s teknisi\u00e4 asioita, jotka olisi mahdollista nuotinnetun musiikin kautta oppia vasta pidemp\u00e4\u00e4n soittaneena (Junttu 2015, 92).<\/p>\n Junttu (87-89) kuvaileekin t\u00e4llaista improvisaatiotilannetta, jossa lopputuloksena oppilas oppi erilaisia soittotekniikoita. Oppilas oli k\u00e4ynyt kuluneella viikolla Linnanm\u00e4en Kammokujalla. T\u00e4st\u00e4 inspiroituneena he miettiv\u00e4t, mill\u00e4 keinoin voi luoda kammottavaa tunnelmaa. Kotiteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oppilaalla oli tunnilla yhdess\u00e4 k\u00e4ydyist\u00e4 aineksista valmistaa improvisaatio Kammokujasta.<\/p>\n Seuraavalla tunnilla oppilas esitti improvisaation, jonka avulla h\u00e4n oppi peruspulssin ja vapaamman soiton yhdist\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 motoris-teknisesti uusia soittotapoja. \u201dH\u00e4m\u00e4h\u00e4kkikuvioinnissa\u201d oppilas itse oivalsi, ett\u00e4 k\u00e4sien tulee olla kevyet, jotta ne liikkuisivat mahdollisimman nopeasti ja kirkumista muistuttavissa \u00e4\u00e4niss\u00e4 puolestaan k\u00e4den tulee olla stabiili ja sormet suorat, jotta k\u00e4si pystyy soittamaan iskev\u00e4sti ja k\u00e4sivarren liike olisi mahdollisimman nopea paikasta toiseen.<\/p>\n Improvisaatioharjoituksia yksil\u00f6opetuksessa<\/span><\/strong><\/p>\n Jotta improvisaatio olisi mahdollisimman mielek\u00e4st\u00e4, kannattaa aiheet valita oppilaalle t\u00e4rkeist\u00e4 asioista, tapahtumista tai yksinkertaisista p\u00e4ivitt\u00e4isit\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4. (Junttu 2015, 84-85)<\/p>\n Esimerkiksi lapsen kanssa voi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle luonnonilmi\u00f6st\u00e4, v\u00e4rist\u00e4, el\u00e4imest\u00e4 tai tutusta sadusta (Emt, 85) Itse olen oppilaideni kanssa esimerkiksi matkinut el\u00e4imi\u00e4 siten, ett\u00e4 oppilaan kanssa vuorotellen toinen keksii el\u00e4imen, jonka toinen ilment\u00e4\u00e4 instrumentillaan. Kokemukseni perusteella t\u00e4m\u00e4 on ollut oppilaistani hauskaa, varsinkin kun he saavat vastavuoroisesti keksi\u00e4 itse mahdollisimman haastavia el\u00e4imi\u00e4 opettajalle soitettavaksi.<\/p>\n Karppi (2013, 10) kertoo opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4neen apuna kuvaa, josta lapsi itse saa kertoa, mit\u00e4 kuvassa tapahtuu. Tarina kirjoitettaan yl\u00f6s, ja opettaja lukee sen sitten oppilaalle virke kerrallaan ja oppilas kuvittaa omalla instrumentillaan tarinaa. Itsekin olen k\u00e4ytt\u00e4nyt vastaavaa tekniikkaa improvisaation apuna. Olemme oppilaideni kanssa improvisoineet valmiista kuvasta, tai oppilaalla on ollut kotil\u00e4ksyn\u00e4 piirt\u00e4\u00e4 seuraavalle tunnille haluamansa kuva, josta sitten olemme improvisoineet.<\/p>\n Edellinen improvisaatioharjoitus sopii hyvin esimerkiksi lapsille, joilla keskittyminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 nuoteista soittamiseen. Ujommalle oppijalle puolestaan t\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole paras tapa aloittaa improvisaatioita. (Karppi 2013, 10)<\/p>\n Yksinkertaisimmillaan improvisaatiossa voi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle muutamasta s\u00e4velest\u00e4. Opettaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 esimerkiksi jonkun tietyn asteikon kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 s\u00e4velt\u00e4, joita oppilas saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Opettaja voi s\u00e4est\u00e4\u00e4 improvisaatiota I \u2013 V soinnuin rytmitt\u00e4\u00e4kseen ja tukeakseen oppilaan omaa soittoa. Seuraavana askeleena voi lis\u00e4t\u00e4 asteikosta seuraavat kaksi \u00e4\u00e4nt\u00e4, jolloin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on viisi \u00e4\u00e4nt\u00e4. (Karppi 2013, 9)<\/p>\n Improvisaatiota voi l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s pienimuotoisin harjoituksin. Esimerkiksi kysymys-vastaus leikki, malli-kaiku soitto ovat my\u00f6s oiva tapa (Korpela 1999, 99-100) tai seuraa johtajaa (Enqvist 2008, 16) ovat my\u00f6s hyvi\u00e4 tapoja l\u00e4hesty\u00e4 improvisaatiota. Min\u00e4 olen oppilaideni kanssa esimerkiksi tehnyt siten, ett\u00e4 oppilaat matkivat tapaa jolla soitan (hiljaa, kovaa, staccato, legato ym.) ja s\u00e4velill\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4. T\u00e4t\u00e4 voi tehd\u00e4 my\u00f6s niin, ett\u00e4 oppilaan tulee tehd\u00e4 juuri p\u00e4invastoin.<\/p>\n Improvisoinnin merkitys ryhm\u00e4ss\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n Ryhm\u00e4ss\u00e4 improvisointi puolestaan kehitt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea vuorovaikutusta ja kuuntelemisen taitoja, mutta my\u00f6s musiikillista kommunikaatiota. Ryhm\u00e4n j\u00e4senet oppivat reagoimaan toistensa soittoon, vaihtamaan ideoita, neuvottelemaan sek\u00e4 arvostamaan ja kunnioittamaan toisiaan. <\/span><\/p>\n Ryhm\u00e4improvisointi vaatii opettajalta totuttelua, ryhm\u00e4dynamiikan ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja kyky\u00e4 organisoida. Opettajan tulee erityisesti luoda oppimisymp\u00e4rist\u00f6, jossa kaikki j\u00e4senet kokevat olonsa turvalliseksi ja hyv\u00e4ksytyksi sek\u00e4 ohjeistaa teht\u00e4v\u00e4t huolellisesti. (Junttu 2015, 86-87.)<\/span><\/p>\n Improvisaatioharjoituksia ryhm\u00e4opetuksessa<\/span><\/strong><\/p>\n Improvisaatiota voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi esimerkiksi uuden ryhm\u00e4n aloituksessa. Erilaisia tutustumisleikkej\u00e4 voi alusta asti yhdist\u00e4\u00e4 musiikkiin, oli sitten kyseess\u00e4 lapsia tai aikuisia. Leikki usein vapauttaa ilmapiiri\u00e4, vaikka monista se saattaakin tuntua ihan tyhm\u00e4lt\u00e4. (Karppi 2013, 13-14.)<\/span><\/p>\n Ryhm\u00e4soitossa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia kuuntelemaan toisia soittajia. Improvisaatio on t\u00e4h\u00e4n oiva keino ja sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 harjoittelee toisten kuuntelemista, p\u00e4\u00e4see yhdess\u00e4 kanssasoittajien kanssa luomaan musiikkia. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 harjoitus, jossa yksi aloittaa soittamaan rytmist\u00e4 tai melodista motiivia. Sen j\u00e4lkeen vuorotellen kukin soittaja liittyy jo olemassa soivaan massaan sopivalla omalla motiivillaan. (Karppi 2013, 15.) <\/span><\/p>\n T\u00e4st\u00e4 helpompi versio kuuntelun harjoittamiseen on, ett\u00e4 jokainen saa vuorotellen keksi\u00e4 rytmisen aiheen (yht\u00e4 s\u00e4velt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en), jonka muut toistavat esimerkiksi dynamiikkaa tai soittotapaa muuttamalla (Enqvist 2008, 16). T\u00e4t\u00e4 voi soveltaa my\u00f6s yksil\u00f6tunnilla, jos rytmin ja pulssin hahmottaminen on oppilaalle haastavaa. <\/span><\/p>\n K<\/span>irjoittaja: Lea J\u00e4rvel\u00e4inen 2018, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/span><\/strong><\/p>\n Enqvist, E.-M., 2008, Improvisoiden soittotunnilla, opinn\u00e4ytety\u00f6, Jyv\u00e4skyl\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, <\/span><\/p>\n Junttu, K., 2015, Improvisaatio pianonsoiton alkuopetuksessa, julkaistu kokoelmassa Musiikillinen improvisaatio, toim. Huovinen, E., Turku, Utukirjat<\/span><\/p>\n Karppi, L., 2013, Improvisaatio soitonopetuksen ja musiikin ryhm\u00e4opetuksen v\u00e4lineen\u00e4 \u2013 esimerkkej\u00e4 improvisaatioharjoitteiden sovelluksesta musiikin opetuksessa, opinn\u00e4ytety\u00f6, Turku, Turun ammattikorkeakoulu<\/span><\/p>\n Korpela, K., 1999, Improvisaatiopedagogiikka, Finaali 3\/1999, Helsinki, Sibelius-Akatemia, DocMus-yksikk\u00f6<\/span><\/p>\n Kupari, J., 2008, improvisointi osana pianotuntia, opinn\u00e4ytety\u00f6, Turku, Turun ammattikorkeakoulu<\/span><\/p>\n Lepp\u00e4salo, K., 1997, Luova asenne, hyv\u00e4 musiikkisuhde ja improvisointi, Finaali 2\/1997, Helsinki, Sibelius-Akatemia, DocMus-yksikk\u00f6<\/span><\/p>\n Poutiainen, A., 2013, Jazz syntyy soittamalla \u2013 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ideoita rytmimusiikin ja improvisoinnin opiskeluun, Juva, PS-kustannus<\/span><\/p>\n Weilin + G\u00f6\u00f6s, 1990, Suuri musiikki, tietosanakirja, Keuruu, Otava<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" L\u00e4hestyn artikkelissa improvisaatiota klassisen musiikin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mielest\u00e4ni sen tulisi olla t\u00e4rke\u00e4 osa soitonopetusta alusta alkaen ja minulle on ollut itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 haluan omien oppilaideni kanssa improvisoida soittotunneilla. Uskon, ett\u00e4 improvisaation kautta syntyy syvempi suhde omaan instrumenttiin ja musiikkiin. T\u00e4h\u00e4n asti olen intuitiivisesti ja alitajuisesti kokeillut oppilaideni erilaisia improvisaatioteht\u00e4vi\u00e4, jotka ovat olleet ihan toimivia, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[369,50,137,10,345],"class_list":["post-1490","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-alkuopetus","tag-improvisaatio","tag-ryhmaopetus","tag-soitonopetus","tag-yksiloopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1490","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1490"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1490\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2413,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1490\/revisions\/2413"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1490"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1490"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1490"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}