{"id":1485,"date":"2018-05-21T14:58:48","date_gmt":"2018-05-21T11:58:48","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1485"},"modified":"2023-09-11T00:15:42","modified_gmt":"2023-09-10T21:15:42","slug":"mihin-menet-pianonsoiton-opetus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2018\/05\/mihin-menet-pianonsoiton-opetus\/","title":{"rendered":"Mihin menet, pianonsoiton opetus?"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pianonsoiton alkeisopetuksessa oppilaan t\u00e4ytyy valita joko klassinen ja pop\/jazz-linja. Onko n\u00e4in aina ollut ja n\u00e4in aina oleva? Voisiko tulevaisuudessa jokin muuttua?<\/p>\n<h2>Mist\u00e4 olemme tulossa?<\/h2>\n<p>Pianonsoiton opetus on perinteisesti jaettu hyvin jyrk\u00e4sti klassiseen ja pop\/jazz-puolen opetukseen. Klassista pianonsoittoa on voinut Suomessa opiskella aina vuodesta 1882 alkaen, jolloin ensimm\u00e4inen musiikkiopisto perustettiin Helsinkiin. Suomen musiikkioppilaitoksia on pyritty yhten\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n heti alusta asti, mik\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi pianonsoiton kannalta sit\u00e4, ett\u00e4 tasosuoritukset ovat olleet alusta asti ymp\u00e4ri Suomen samanlaisia, oppisis\u00e4ll\u00f6t ovat pysyneet samana musiikkiopistosta riippumatta. (Hasu 2016, 21-22.)<\/p>\n<p>Soitettava ohjelmisto pyrittiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman klassisena ja esimerkiksi Helsingin musiikkiopiston pianonsoitonopettaja Ingerborg Hymanderin esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ohjelmistotavoitteessa pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ns. salonkimusiikkia, joka oli aikansa viihdemusiikkia. Sit\u00e4 ei ollut suotavaa antaa oppilaalle soitettavaksi, sill\u00e4 se h\u00e4nen mukaansa pilasi oppilaan musiikillisen maun ja aiheutti kaikenlaisia \u201ddiletanttimaisuuksia\u201d soitossa. (Hasu 2016, 24.)<\/p>\n<p>Suomessa pop\/jazz \u2013puolen opetus k\u00e4ynnistyi erillisess\u00e4 musiikkioppilaitoksissa vuonna1972, kun Oulunkyl\u00e4\u00e4n perustettiin ensimm\u00e4inen pop\/jazz-opisto. Opetusta ei ole ollut saatavilla yht\u00e4 laajasti kuin klassisella puolella, eik\u00e4 se ole ollut yht\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4. (Lahtinen 2015, 13.) N\u00e4in ollen ei-klassisen pianonsoiton opiskelu on ollut l\u00e4hinn\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 korvakuulolta opettelua ja yksitt\u00e4isten soittotuntien saamista asiantuntijoilta.<\/p>\n<p>Klassisella puolella vapaa s\u00e4estys otettiin opetuksen sis\u00e4lt\u00f6ihin mukaan 1980-luvulla. Vapaan s\u00e4estyksen ensimm\u00e4iset valtakunnalliset tasosuoritusten sis\u00e4ll\u00f6t ja arvioinnin perusteet tulivat musiikkiopistoissa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2005. Vapaa s\u00e4estys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 oppiaineina korvakuulolta soittamista, melodian s\u00e4est\u00e4mist\u00e4 sointumerkeist\u00e4 ja ilman niit\u00e4, sek\u00e4 erilaisten tyylien tuntemusta. (Lahtinen 2015, 8.)<\/p>\n<p>Suuri ero klassisen ja ei-klassisen musiikin opettamisessa on perinteisesti ollut se, kuinka paljon nuotteja opetuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Klassinen musiikki jota opetellaan, perustuu l\u00e4hes t\u00e4ysin nuottikuvaan, jonka s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 on kirjoittanut. T\u00e4m\u00e4 on toki luonnollista siksi, ett\u00e4 usein pidemm\u00e4lle menev\u00e4t klassiset kappaleet ovat niin monimutkaisia, ett\u00e4 niiden opetteleminen kuulokuvan varassa tuottaisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen suuren ty\u00f6n.<\/p>\n<h2>Mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tapahtuu?<\/h2>\n<p>Haastattelimme kolmea eri pianonsoitonopettajaa, joista osa toimii klassisella ja osa pop\/jazz \u2013puolella. Halusimme tiet\u00e4\u00e4, kuinka he opettavat pianonsoiton alkeita ja eroavatko klassisen ja ei-klassisen soiton opetus toisistaan. Lis\u00e4ksi halusimme tiet\u00e4\u00e4, kuinka he suhtautuvat n\u00e4iden linjojen yhdistymiseen tulevaisuudessa. Perehdyimme my\u00f6s aiheesta tehtyihin opinn\u00e4ytet\u00f6ihin.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pianon soittoa opetetaan musiikkiopistoissa eroteltuna kevyeen ja klassiseen musiikkiin. Haastattelujemme ja aiheesta aiemmin tehtyjen opinn\u00e4ytet\u00f6iden perusteella tilanne n\u00e4ytt\u00e4isi kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi alkeisopetuksessa niin klassisella, kuin ei-klassisella puolella k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n &#8211; opettajasta luonnollisesti riippuen &#8211; monipuolisempaa materiaalia, eik\u00e4 raja n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole niin jyrkk\u00e4 kuin aikaisemmin. L\u00e4ht\u00f6kohtana pidet\u00e4\u00e4n oppilaan omia toivekappaleita tyylilajista riippumatta.<\/p>\n<p>Esimerkiksi Salli Rautiainen (2016) on opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n testannut oppilaidensa kanssa sek\u00e4 klassista ja pop\/jazz-opetusta. Yhdist\u00e4minen toi kirjoittajan mukaan monipuolisuutta pianotunneille ja oppilaat kokivat t\u00e4m\u00e4n hieman j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ksi, mutta kuitenkin my\u00f6nteiseksi kokemukseksi. (Rautiainen 2016, 44.)<\/p>\n<p>Klassisen puolen tutkinnot ovat selke\u00e4sti avartuneet menneest\u00e4 kappalevalintojen ja my\u00f6s suoritustyylin osalta. Haastatteluidemme perusteella esimerkiksi oppilaan itse tuomiin kappaleisiin suhtaudutaan avoimesti, eik\u00e4 genre ole t\u00e4ll\u00f6in mitenk\u00e4\u00e4n rajoittava tekij\u00e4. Oppilas saa aiempaa enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tutkintojen sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 kappaleista, eik\u00e4 niiden tarvitse olla en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 tiukkojen raamien mukaisia. Tutkintoja varten kuitenkin l\u00f6ytyy yleisp\u00e4tev\u00e4t ohjeet Suomen musiikkioppilaitosten liiton sivuilta, toisin kuin pop\/jazz -pianon opetuksesta. Tutkintojen sis\u00e4ll\u00f6t ovat pop\/jazz -puolella oppilaitoskohtaisia, eiv\u00e4tk\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n niin samanlaisia, kuin klassisella puolella.<\/p>\n<p>Tutkaillessa pianonsoiton opetuskirjoja voi my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4 kehityksen menneist\u00e4 ajoista t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Vivo-opetuskirjat (J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen &amp; Kantala 2001), jotka ovat suosittuja pianon alkeisopetuksessa, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon korvakuulolta soittamista, improvisoimista, pieni\u00e4 s\u00e4vellysteht\u00e4vi\u00e4, erilaisten rytmisten komppien opettelua ja my\u00f6s sointujen opettelua. Kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kappaleita eri tyylilajeista, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole vain klassisia. Vertailtaessa esimerkiksi aiemmin k\u00e4ytettyyn Aaronin pianokouluun (Aaron 1947), kirjojen tarjoamat opetussis\u00e4ll\u00f6t ovat monipuolistuneet, eiv\u00e4tk\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4ydy niin paljon en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n klassisessa musiikissa.<\/p>\n<p>Perinteinen n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 nuottikuva on klassisille soittajille melkeinp\u00e4 pyh\u00e4 asia, eik\u00e4 eroavaisuuksia nuotin ja soittamisen v\u00e4lill\u00e4 ole juurikaan toivottu on edelleen kuitenkin jossain m\u00e4\u00e4rin voimissaan. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 haastattelussamme esille tullut tilanne, jossa opettaja oli saanut suurta ihmetyst\u00e4 osakseen kun oli transponoinut er\u00e4\u00e4n tunnetun klassisen kappaleen helpompaan s\u00e4vellajiin, jotta oppilas kykenisi kappaleen soittamaan. Transponointi toki voi muuttaa hieman kappaleen luonnetta, mutta haastateltavamme perustelu oli kuitenkin t\u00e4rke\u00e4: olisiko sitten parempi, ettei oppilas olisi ollenkaan soittanut kappaletta, josta oli innoissaan?<\/p>\n<p>Ammattiopinnot jaotellaan nykyisinkin tiukasti klassiseen ja pop\/jazz -puoleen, vaikka alemmilla tasoilla raja on h\u00e4lventynyt. \u00a0Aineistomme pohjalta klassisen puolen opettajat kokivat ep\u00e4varmuutta pidemm\u00e4lle etenev\u00e4st\u00e4 pop\/jazz -puolen opetuksesta, esimerkiksi tyylinmukaisista sovituksista tai improvisoinnista.<\/p>\n<h2>Miten opetamme tulevaisuudessa?<\/h2>\n<p>Vuonna 2018 voimaan astuva Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa oppilaan omien musiikillisten mielenkiinnon kohteiden l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja terveen musiikkisuhteen muodostumista (Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017, 41). Jotta musiikilliset mielenkiinnon kohteet l\u00f6ytyv\u00e4t, on oppilaalle tarjottava monipuolista opetusta tyylilajiin katsomatta.<\/p>\n<p>Tekemiss\u00e4mme haastatteluissa nousi selv\u00e4sti esiin se, ett\u00e4 klassisen ja ei-klassisen musiikin opetuksen yhdist\u00e4minen vaatisi opettajilta nykyist\u00e4 laaja-alaisempaa osaamista, ja nykyinen koulutus- tai lis\u00e4koulutustarjonta ei sit\u00e4 viel\u00e4 tarjoa. T\u00e4m\u00e4n ratkaisemiseksi tarvittaisiin joko opettajakoulutuksen uudistamista tai useampia saman instrumentin opettajia samaan oppilaitokseen, sek\u00e4 oppilaille mahdollisuus k\u00e4yd\u00e4 eri opettajien tunneilla. T\u00e4m\u00e4 tuo mukanaan my\u00f6s hallinnollisia haasteita, kun opettajien tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4t pit\u00e4isi pysty\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kuitenkin tasaisina.<\/p>\n<p>Lahtisen (2015) opinn\u00e4ytety\u00f6n haastatteluiden vastauksissa esitettiin my\u00f6s sellainen n\u00e4kemys, ett\u00e4 sek\u00e4 klassisen, ett\u00e4 ei-klassisen musiikin opiskelu vaarantaisi huipputasolle kehittymisen. Tekemiss\u00e4mme haastatteluissa ei kuitenkaan kukaan uskonut t\u00e4m\u00e4n riskin olemassaoloon. Ennemminkin n\u00e4htiin t\u00e4m\u00e4n kaltaisen opetuksen tuovan etua oppilaiden kehittymiselle sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 oppilaan mahdollisuudet oman mielenkiinnonkohteen l\u00f6yt\u00e4miseen kasvaa.<\/p>\n<p>Haastattelujemme perusteella vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 asenteet ovat jo muuttuneet tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin muuttumassa. Klassisen sek\u00e4 ei-klassisen musiikin opettamisen yhdist\u00e4minen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ennemmin ajan kysymyksen\u00e4, kuin kysymyksen\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 niin tehd\u00e4 vai ei.<\/p>\n<p>Haastattelujen lis\u00e4ksi esittelimme tuloksemme Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoululla j\u00e4rjestetyss\u00e4 posterin\u00e4yttelyss\u00e4. K\u00e4ydess\u00e4mme n\u00e4yttelyn yhteydess\u00e4 keskusteluja sek\u00e4 opettajien ett\u00e4 opettajiksi opiskelevien kanssa saimme pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 tukevia kommentteja. Huolenaiheeksi nousi se, miten tulevien opettajien ammattitaito riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n toteuttamiseen. Opetuksen yhdist\u00e4mist\u00e4 varten opettajilla on oltava laaja-alainen osaaminen, eik\u00e4 oman alan virtuoottinen osaaminen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulevaisuudessa en\u00e4\u00e4 riit\u00e4.<\/p>\n<p>Kysymys kuuluukin: vastaako opettajan koulutus t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tulevaisuuden laaja-alaiseen osaamiseen erottamalla edelleenkin klassisen ja pop\/jazz-puolen tiukasti omaksi linjoikseen. Voisiko tulevaisuudessa esimerkiksi opetuksen yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 jakamalla esimerkiksi kursseittain eri tyylilajien opettelun? Opiskelija voisi valita esimerkiksi laajan osaamisen impressionismista ja bebopista, hieman suppeamman barokista ja reggaesta?<\/p>\n<h3>Kirjoittajat<\/h3>\n<p>Aaro Laitinen\u00a0ja Enni\u00a0Meril\u00e4inen<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Aaron, M. 1947. Pianokoulu:1. Helsinki: Fazer cop.<\/p>\n<p>Hasu, J. 2016. Musiikkiopiston erilaiset oppijat ammatillisen oppimistavoitteen puristuksessa. \u00a0teoksessa Kartanoista kaikkien soittimeksi \u2013pianonsoiton historiaa Suomessa. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.<\/p>\n<p>J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, K. &amp; Kantala, J. 2001. Vivo piano : alkeiskirja. Helsinki: Otava.<\/p>\n<p>Lahtinen, T. 2015. Klassisen ja kevyen musiikin yhdist\u00e4minen pianonsoitonopetuksessa. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/p>\n<p>Rautiainen, S. 2016. P\u00e4\u00e4instrumenttina piano, kaikki tyylit: Kokemuksia klassisen musiikin ja rytmimusiikin yhdist\u00e4misest\u00e4 pianonsoitonopetuksessa. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Lahden ammattikorkeakoulu.<\/p>\n<p>Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017. Viitattu 3.4.2018. http:\/\/www.oph.fi\/download\/186919_Taiteen_perusopetuksen_yleisen_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017.pdf<\/p>\n<p>Taiteen perusopetuksen laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2017. Viitattu<\/p>\n<p>3.4.2018. http:\/\/www.oph.fi\/download\/186920_Taiteen_perusopetuksen_laajan_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017.pdf<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pianonsoiton alkeisopetuksessa oppilaan t\u00e4ytyy valita joko klassinen ja pop\/jazz-linja. Onko n\u00e4in aina ollut ja n\u00e4in aina oleva? Voisiko tulevaisuudessa jokin muuttua? Mist\u00e4 olemme tulossa? Pianonsoiton opetus on perinteisesti jaettu hyvin jyrk\u00e4sti klassiseen ja pop\/jazz-puolen opetukseen. Klassista pianonsoittoa on voinut Suomessa opiskella aina vuodesta 1882 alkaen, jolloin ensimm\u00e4inen musiikkiopisto perustettiin Helsinkiin. Suomen musiikkioppilaitoksia on [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[47],"class_list":["post-1485","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-pianonsoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1485","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1485"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1485\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2400,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1485\/revisions\/2400"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1485"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1485"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1485"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}