Hyv\u00e4\u00e4 soundia haetaan kaikilla instrumenteilla. S\u00e4hk\u00f6kitaran lopullinen soundi muodostuu kitaravahvistimessa, joka on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 osa soitinkokonaisuutta kuin vaikkapa jousisoittimissa jousi. Miksausguru Bobby Owsinskin (n.d.) mukaan suurin osa kitaristeista eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4 tekev\u00e4t s\u00e4\u00e4delless\u00e4\u00e4n vahvistimen s\u00e4\u00e4t\u00f6j\u00e4. Olemme soitonopettajina huomanneet saman. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelemme kokemuksiamme ja esit\u00e4mme menetelmi\u00e4 niin sanotusta soundipedagogiikasta, joka pyrkii kitaravahvistimen perustoimintojen hallinnan saavuttamiseen soitonopetuksessa.<\/p>\n
L\u00e4hes kaikilla soittimilla on mahdollisuus vaikuttaa \u00e4\u00e4nenv\u00e4riin tavalla tai toisella. Muusikkopiireiss\u00e4 puhutaan romanttisesti oman soundin l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4, persoonallista soundia arvostetaan yleis\u00f6n ja kollegoiden toimesta. Oma soundin l\u00f6yt\u00e4minen on my\u00f6s henkil\u00f6kohtainen asia, mutta opastuksesta siihen kuinka soundi muodostuu ja miten sit\u00e4 voi muokata ei ole mit\u00e4\u00e4n haittaa. Oma soundin mets\u00e4stys olisi ollut soittoharjoittelun alkuvuosina varmasti jopa hauskempaa, jos jostain olisi saanut selke\u00e4\u00e4 apua alkuun.<\/p>\n
Aihetta tutkiessamme k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 pieni osa kitaristeista on saanut soundin muodostamiseen opastusta, mutta suurin osa ei. Juuri sen oman soundin l\u00f6yt\u00e4miseen voidaan kuitenkin antaa apua pedagogisesti monin tavoin. Varsinkin klassisen kitaran opetuksessa soundiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 huomioidaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Kanadalainen Traube (2004) on k\u00e4sitellyt aihetta v\u00e4it\u00f6skirjassaan. Miksi t\u00e4h\u00e4n ei panostettaisi samalla tavalla my\u00f6s rytmimusiikin puolella?<\/p>\n
Soittaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tekniikkaa ja tekniikkaa. Se mist\u00e4 \u00e4\u00e4ni tulee, on soittotekniikkaa ja miten se kuuluu, on \u00e4\u00e4nitekniikkaa. S\u00e4hk\u00f6iset soittimet ovat synergiassa \u00e4\u00e4nitekniikan kanssa.
\nKitaravahvistimella vahvistetaan nimens\u00e4 mukaisesti s\u00e4hk\u00f6kitaran \u00e4\u00e4ni eik\u00e4 se kuulu lavalta minnek\u00e4\u00e4n ilman vahvistusta. Koska s\u00e4hk\u00f6kitaran lopullinen soundi muodostuu kitaravahvistimessa, on vahvistimen toimintamahdollisuuksien perusteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen oleellinen osa kokonaisuutta.<\/p>\n
Ilman vahvistinta voi toki soittaa s\u00e4hk\u00f6kitaraa, mutta \u00e4\u00e4net ovat vain resonoivia \u00e4\u00e4niaaltoja ilman varsinaista soundia, jonka s\u00e4hk\u00f6kitaraksi tunnistamme. Mark Phillips ja Jon Chappell tiivist\u00e4v\u00e4t s\u00e4hk\u00f6kitaran vieh\u00e4tyksen monelle Guitar For Dummies -kirjassaan. S\u00e4hk\u00f6kitaralle vahvistimen kautta mahdolliset erilaiset soundit ja \u00e4\u00e4nenpaine. Se rock\u2019n\u2019roll, ett\u00e4 voi soittaa nupit kaakossa. (Phillips & Chappell 2006, 279.)<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa rajaamme kitaravahvistin-k\u00e4sitteen tarkoittamaan vahvistimia, joista l\u00f6ytyv\u00e4t seuraavat peruss\u00e4\u00e4d\u00f6t:<\/p>\n
Kolmikaistainen taajuuskorjain eli 3 band EQ , jolla leikataan tai vahvistetaan kitarasignaalin tietty\u00e4 taajuusaluetta. Siin\u00e4 \u00e4\u00e4nens\u00e4vys\u00e4\u00e4timet on nimetty kaistojen mukaan:
\nBass = alataajuudet, Middle = keskitaajuudet ja Treble = yl\u00e4taajuudet.<\/p>\n
Vahvistimen \u00e4\u00e4nens\u00e4vys\u00e4\u00e4timill\u00e4 voidaan saada kitara paremmin esiin b\u00e4ndimiksauksessa\u00a0muun \u00e4\u00e4nimassan joukosta tai muokataan kitaran \u00e4\u00e4nt\u00e4 tiettyyn tyylisuuntaan esimerkiksi \u201cohut rautalanka-tyylinen soundi\u201d tai \u201cMetallica-tyylinen s\u00e4r\u00f6\u201d.<\/p>\n
Gain = etuasteen vahvistuksen s\u00e4\u00e4t\u00f6. T\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4timell\u00e4 saadaan aikaan signaalin s\u00e4r\u00f6ytyminen eli kansankieless\u00e4 s\u00e4r\u00f6.<\/p>\n
(Master) Volume = p\u00e4\u00e4teasteen vahvistuksen s\u00e4\u00e4t\u00f6. \u00c4\u00e4nenvoimakkuus.<\/p>\n
Soundipedagogiikassa emme keskity eri vahvistintyyppien ominaisuuksien vaan pyrimme antamaan yleisp\u00e4tevi\u00e4 menetelmi\u00e4 vahvistimen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n riippumatta vahvistimen teknisest\u00e4 toteutuksesta. S\u00e4\u00e4t\u00f6mahdollisuuksien opetteluun ei ole olemassa vakiintuneita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 toisin kuin esimerkiksi soittotekniikan harjoitteluun. Oman k\u00e4sityksemme mukaan osittain t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 soittotunneilla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n harvemmin vahvistimen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4s t\u00e4m\u00e4 nuppi tekee?<\/p><\/blockquote>\n
Kuulonvarainen ymm\u00e4rt\u00e4minen siit\u00e4, mit\u00e4 mik\u00e4kin vahvistimen s\u00e4\u00e4din tekee kitarasignaalille, on soundin etsimisen l\u00e4ht\u00f6kohta. N\u00e4in saadaan ty\u00f6n alle \u00e4\u00e4nen muodostumisen p\u00e4\u00e4piirteiden tunnistaminen. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa erilaiset ongelmanratkaisutilanteet, kuten esimerkiksi kuinka saada soundiin kirkkautta ja kuinka saada se pois. Kitaran \u00e4\u00e4nen muodostumisen ymm\u00e4rt\u00e4minen auttaa tekem\u00e4\u00e4n eron my\u00f6s kanssasoittimiin, mik\u00e4 on oleellista b\u00e4ndisoitossa. Basso soi matalalla ja kitara korkeammalta, tarvitseeko kitarasoundiin saada siis lis\u00e4\u00e4 bassoa?<\/p>\n
T\u00e4llainen tutustuminen ja testaaminen on helppo sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 soittotunnin kulkuun. Omien oppilaidemme kanssa saimme aikaan monia oivalluksia, kun jonkin s\u00e4\u00e4t\u00f6nupin vaikutusta kuunneltiin rauhassa ja verrattiin sen vaikutusta soittotuntumaan. Osa oppilaista my\u00f6nsi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, ettei ollut t\u00e4llaista asiaa \u201coikeasti kuunnellen\u201d tehnyt vaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt nuppia vain fiiliksen mukaan parasta toivoen. N\u00e4inkin yksinkertainen l\u00e4hestymistapa j\u00e4\u00e4 usein kokeilematta, mik\u00e4 aiheuttaa h\u00e4mmennyst\u00e4 my\u00f6hemmiss\u00e4 vahvistimen s\u00e4\u00e4t\u00f6tilanteissa. Vahvistimen perustoimintoja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4\/opettamalla oppilas saadaan hakemaan mieleisens\u00e4 soundit itseohjautuvasti. T\u00e4m\u00e4 tehostaa my\u00f6s kotona harjoittelua, kun hyv\u00e4 soundi seuraa soittotunnilta kotiin.<\/p>\n
Tutustumisvinkkej\u00e4 vahvistimen s\u00e4\u00e4t\u00f6ihin on tarjottu my\u00f6s ns. korkeammilta tahoilta. Pitk\u00e4n linjan studiomuusikko ja kitaransoiton opettaja Sandy Williams (2014, 51) ehdottaa kirjassaan Live Sound For Guitar, ett\u00e4 hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta puhtaan soundin etsimiselle on kiert\u00e4\u00e4 vahvistimen bass, middle ja treble -s\u00e4\u00e4d\u00f6t nolliin tai p\u00e4invastoin t\u00e4ysille. N\u00e4it\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6j\u00e4 erikseen kiert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voi tunnustella ja kuunnella, milloin soundi kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
Suomalainen kitaravahvistinten erikoisasiantuntija ja rakentaja Lassi Ukkonen taas ohjeistaa soittajaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n vahvistimesta l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti middlen t\u00e4ysille ja bass ja treble -s\u00e4\u00e4d\u00f6t nollille ja n\u00e4in aloittaa hyv\u00e4n soundin mets\u00e4stys, koska n\u00e4in s\u00e4\u00e4dettyn\u00e4 vahvistin kuulostaa \u2019\u2019luonnollisimmalta\u2019\u2019. (Ukkonen, 2016.) T\u00e4m\u00e4nkaltaiset \u00e4\u00e4rip\u00e4ist\u00e4 aloittamiset ovat hyv\u00e4 tapa tutustua vahvistimen EQ:n ominaisuuksiin, koska my\u00f6s asialle harjaantumaton korva kuulee erot helpommin.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 teoriaa vahvistamaan olemme \u00e4\u00e4nitt\u00e4neet soivia esimerkkej\u00e4 jatkuviksi loopeiksi, jolloin vahvistinta voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 yht\u00e4 aikaa musiikin soidessa. Loopperin k\u00e4ytt\u00f6 oppitunnilla antaa opettajalle ja oppilaalle vapaat k\u00e4det ja t\u00e4yden keskittymisen oikean soundin hakemiseen. Sama musiikillinen motiivi helpottaa my\u00f6s korvan keskittymist\u00e4 \u00e4\u00e4nenv\u00e4rin muutosten havaitsemiseen.<\/p>\n
Kaikissa klipeiss\u00e4 vahvistimen EQ-s\u00e4\u00e4d\u00f6t ovat aluksi klo 12 kohdalla eli passiivisena. S\u00e4\u00e4t\u00f6nuppia k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n aluksi vastap\u00e4iv\u00e4\u00e4n, jolloin ko. taajuusaluetta leikataan eli sit\u00e4 on soundissa \u201cv\u00e4hemm\u00e4n\u201d. Vastap\u00e4iv\u00e4n \u00e4\u00e4riasennosta tullaan sen j\u00e4lkeen my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n eli taajuusaluetta korostetaan. T\u00e4ll\u00f6in sit\u00e4 on soundissa \u201cenemm\u00e4n\u201d. \u00c4\u00e4riasentojen j\u00e4lkeen nuppi palautetaan klo 12-asentoon. Kun kaikki s\u00e4\u00e4d\u00f6t on k\u00e4yty l\u00e4pi, palataan l\u00e4ht\u00f6tilanteeseen.<\/p>\n
S\u00e4\u00e4t\u00f6nuppien l\u00e4pik\u00e4yntij\u00e4rjestys on klipeiss\u00e4 seuraava:<\/p>\n
\n
- Bass<\/li>\n
- Middle<\/li>\n
- Treble<\/li>\n<\/ol>\n