K\u00e4sitykset musikaalisuudesta vaikuttavat siihen, kuka aloittaa musiikkiharrastuksen tai kenelle musiikkiharrastusta suositellaan. T\u00e4m\u00e4 artikkeli tarkastelee musikaalisuuden puhetapoja eli diskursseja mediassa. Musikaalisuudesta puhutaan monella eri tavalla ja n\u00e4in tuotetaan erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, kenelle musiikkiharrastus kuuluu.<\/p>\n
Musikaalisuuden k\u00e4sitykset musiikkiharrastuksen taustalla<\/strong><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 artikkeli tarkastelee musikaalisuuden diskursseja mediassa eli sit\u00e4, millaisia musikaalisuuden puhetapoja toistetaan ja tuotetaan: miten mediassa puhutaan musikaalisuudesta? Artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n erityisesti siihen, ket\u00e4 kannustetaan harrastamaan musiikkia ja mist\u00e4 syist\u00e4.<\/p>\n Musiikkiharrastuksen aloittaminen ja jatkaminen liittyy k\u00e4sityksiin omasta pystyvyydest\u00e4 ja oppimiskyvyst\u00e4. Musiikin kohdalla puhutaan usein musikaalisuudesta, jolla yleens\u00e4 tarkoitetaan synnynn\u00e4ist\u00e4 tai opittua ominaisuutta, jonka avulla musiikissa taitavat ihmiset ovat kehitt\u00e4neet taitonsa. N\u00e4in puhe siit\u00e4, mit\u00e4 musikaalisuus on, liittyy keskusteluun siit\u00e4, kuka saa tai kenen kannattaa harrastaa musiikkia. Median tuottamat musikaalisuuden diskurssit ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska niiden v\u00e4lityksell\u00e4 erilaiset k\u00e4sitykset musikaalisuudesta tulevat my\u00f6s muiden kuin musiikin harrastajien tai ammattilaisten arkeen.<\/p>\n Musikaalisuus tutkimuksessa ja kirjallisuudessa<\/strong><\/p>\n Musikaalisuuteen liittyv\u00e4 tutkimus on pohtinut muun muassa sit\u00e4, onko musikaalisuus periytyv\u00e4\u00e4 vai opittua, sek\u00e4 sit\u00e4, kuinka musikaalisuutta kannattaisi mitata. Ahonen (2004, 36) kirjoittaa, ett\u00e4 musikaalisuutta ei voi mitata kuten pituutta tai painoa, vaan jotta musikaalisuutta voidaan mitata, ensin on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 se on. Kaikki tavat mitata musikaalisuutta ovat siis samalla my\u00f6s n\u00e4kemyksi\u00e4, k\u00e4sityksi\u00e4 tai kannanottoja siit\u00e4, mit\u00e4 \u201dmusikaalisuudeksi\u201d kutsuttavan ominaisuuden tulisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 \u2013 samoin kuin \u00e4lykkyytt\u00e4 mitattaessa joudutaan pohtimaan, mit\u00e4 \u00e4lykkyys on ja mit\u00e4 kaikkea siis pit\u00e4isi mitata.<\/p>\n Ahosen (2004, 37) mukaan varhaisin standardoitu musikaalisuustesti oli Carl Seashoren Seashore Measures of Musical Talents<\/em>, joka julkaistiin vuonna 1919. Seashore piti musikaalisuutta korvan kykyn\u00e4 erotella tarkasti erilaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4, ja h\u00e4nen musikaalisuustestiss\u00e4\u00e4n mitattiinkin sit\u00e4, kuinka pieni\u00e4 eroja tai muutoksia testattavat henkil\u00f6t kykeniv\u00e4t erottamaan oskillaattorilla tuotetuista \u00e4\u00e4nist\u00e4 (Ahonen 2004, 37-38) My\u00f6hemmin musikaalisuuden mittaamisen osaksi tuli k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 havaitsemamme \u00e4\u00e4net eiv\u00e4t riipu yksinomaan korvan erottelukyvyst\u00e4, vaan my\u00f6s havaitsijan mieli muokkaa havaintoja. Emme siis kuule musiikkia \u201dsellaisenaan\u201d vaan mielemme muokkaa kuulemistamme asioista meille ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 ja tunnistettavia. Seashoren musikaalisuustesti\u00e4 kritisoi muun muassa James Mursell, jonka mielest\u00e4 musikaaliset kyvyt ovat kokonaisuus, vaikkakin joitain osa-alueita pystyy tarkastelemaan erillisin\u00e4. Mursell my\u00f6s kiinnitti huomiota nimenomaan musiikin hahmottamiseen eik\u00e4 korvan erottelutarkkuuteen \u2013 musikaalisuus oli siis pikemminkin mielen kuin korvan ominaisuus. (Ahonen 2004, 39.)<\/p>\n Toinen keskeinen aihe musikaalisuustutkimuksessa on ollut kysymys siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin musikaalisuus on periytyv\u00e4\u00e4 ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden tuottamaa. 2000-luvulla synnynn\u00e4ist\u00e4 lahjakkuutta korostavasta ajattelusta on siirrytty pohtimaan taitavaa suoritusta<\/em>. Samalla n\u00e4k\u00f6kulma on siirtynyt aiempaa enemm\u00e4n oppimiseen: ollaan kiinnostuneita ensisijaisesti siit\u00e4, millainen harjoittelu johtaa taitavaan suoritukseen. (Ahonen 2004, 47.) Toisaalta my\u00f6s musikaalisuuden periytyvyytt\u00e4 koskevaa tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n: esimerkiksi Oikkonen (2016) tutkii Helsingin yliopistolle tehdyss\u00e4 perinn\u00f6llisyystieteen v\u00e4it\u00f6skirjassaan sit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja miss\u00e4 geeneiss\u00e4 musikaalisuus periytyy. V\u00e4it\u00f6skirjansa tiivistelm\u00e4ss\u00e4 Oikkonen toteaa, ett\u00e4 aiheena on \u201dselvitt\u00e4\u00e4 musikaalisuuden geneettist\u00e4 taustaa, sit\u00e4 yksil\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 eroa, joka antaa meille erilaiset l\u00e4ht\u00f6kohdat musiikin harjoittamiseen\u201d (Oikkonen 2016, 10).<\/p>\n Musikaalisuuden puhetavat tutkimuksen kohteena<\/strong><\/p>\n Aineistonani t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on Ylen verkkosivujen artikkeleita, joissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n musikaalisuutta tai mainitaan musikaalisuus. Aineisto on koottu etsim\u00e4ll\u00e4 verkkosivujen hakutoiminnolla artikkeleita, joissa esiintyy hakusana musikaalisuus. Aineistossa on mukana 22 artikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2017 ja 2016. Aineisto on listattuna t\u00e4m\u00e4n artikkelin lopussa.<\/p>\n Tarkastelen musikaalisuuden diskursseja eli puhetapoja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 diskurssianalyysia, joka on sellaista kielen ja tekstien tutkimusta, jossa \u201danalysoidaan yksityiskohtaisesti sit\u00e4, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4\u201d (Jokinen, Juhila ja Suoninen 1993, 9-10). Mielenkiinnon kohteena ei siis ole maailma \u201dsin\u00e4ns\u00e4\u201d tai t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esimerkiksi se, mit\u00e4 musikaalisuus \u201doikeasti\u201d on, vaan se, millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4 tuotetaan. Kielen ajatellaan muotoutuvan vuorovaikutuksen kautta ja rakentavan sosiaalista todellisuutta \u2013 siis esimerkiksi k\u00e4sityksi\u00e4 musikaalisuudesta (Jokinen, Juhila ja Suoninen 1999, 17). Diskurssit puolestaan ovat puhetapoja, jotka sek\u00e4 mahdollistavat k\u00e4sityksemme jostakin ett\u00e4 tuottavat tuota k\u00e4sityst\u00e4 uudelleen (Warf 2006, 445). Diskurssit ovat siis sellaisia tapoja puhua asioista, joita pid\u00e4mme ymm\u00e4rrett\u00e4vin\u00e4 \u2013 ja jotka siis linkittyv\u00e4t jotenkin sosiaaliseen todellisuuteemme.<\/p>\n Olen toteuttanut diskurssianalyysin siten, ett\u00e4 pyrin tunnistamaan aineistosta erilaisia tapoja puhua musikaalisuudesta. Erityisesti huomioin ne kohdat, joissa musikaalisuus on mainittu sanana, mutta perehdyn artikkeleihin my\u00f6s kokonaisuutena sik\u00e4li kun niiden teksti muokkaa niiden tuottamia ja toistamia k\u00e4sityksi\u00e4 musikaalisuudesta. Kiinnit\u00e4n huomiota esimerkiksi siihen, puhutaanko artikkeleissa musikaalisuudesta harjoituksen my\u00f6t\u00e4 kehittyv\u00e4n\u00e4 vai synnynn\u00e4isen\u00e4 ja muuttumattomana ominaisuutena. N\u00e4it\u00e4 molempia esiintyy aineistossa osittain rinnakkain ja toisiinsa kietoutuneina, mutta painotuseroja on.<\/p>\n Seuraavassa kahdessa kappaleessa kerron kahdesta keskeisest\u00e4 diskurssista, jotka toistuvat aineistossa ja liittyv\u00e4t keskeisesti n\u00e4k\u00f6kulmaani eli siihen, kuinka musikaalisuuden diskurssit liittyv\u00e4t k\u00e4sityksiin siit\u00e4, kenelle musiikkiharrastuksen ajatellaan soveltuvan. Olen nimennyt n\u00e4m\u00e4 kaksi diskurssia musiikkiharrastus soveltuu kaikille <\/em>-diskurssiksi ja musiikkiharrastus soveltuu lahjakkaille <\/em>-diskurssiksi. N\u00e4m\u00e4 liittyv\u00e4t erilaisiin musikaalisuuden diskursseihin siten, ett\u00e4 ajattelen musikaalisuutta periytyv\u00e4n\u00e4 ja\/tai muuttumattomana yksil\u00f6n ominaisuutena korostavien diskurssien tuottavan diskurssia siit\u00e4, ett\u00e4 musiikkiharrastus soveltuu musiikillisesti lahjakkaille eli musikaalisille. Aineistossa on my\u00f6s puhetta musikaalisuudesta harjoittelun kautta kehittyv\u00e4n\u00e4 ominaisuutena, mink\u00e4 ajattelen tuottavan diskurssia siit\u00e4, ett\u00e4 musiikkiharrastus soveltuu kaikille.<\/p>\n Musiikkiharrastus soveltuu kaikille<\/strong><\/p>\n Musiikkiharrastus soveltuu kaikille<\/em> -diskurssi korostaa ajatusta, ett\u00e4 ihmisen musikaalisuudella ei ole merkityst\u00e4 sen kannalta, kannattaako h\u00e4nen harrastaa musiikkia ja kannattaako h\u00e4nen musiikkiharrastustaan tukea. Esimerkiksi artikkelissa Musiikinopettaja kirjoittaa kannustavaa palautetta eik\u00e4 pid\u00e4 kokeita \u2013 \u201dHaluan n\u00e4hd\u00e4 pienenkin hyv\u00e4n\u201d <\/em>haastateltu musiikinopettaja Heli Samela toteaa sitaatissa: \u201dMusiikki kuuluu kaikille ja jokaisen taitoja voi harjoittaa\u201d (Ahjopalo 2017).<\/p>\n Musiikkiharrastus soveltuu kaikille <\/em>-diskurssia tuotetaan erityisesti kahdessa artikkelissa, joista toinen k\u00e4sittelee Suzuki-menetelm\u00e4\u00e4 soitonopetuksessa ja toisessa haastatellaan Suzuki-menetelm\u00e4n soitonopettajaa musiikkiopistojen p\u00e4\u00e4sykokeita ja musiikin harrastamisen rahoitusta koskevassa jutussa. Viulistit\u00e4htien sijaan onnellisia ihmisi\u00e4 \u2013 it\u00e4mainen soittomenetelm\u00e4 kaivaa piilev\u00e4n muusikon esiin<\/em> -artikkelissa korostuu Suzuki-menetelm\u00e4n ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 musiikki on osa lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ihmisen kasvua, ik\u00e4\u00e4n kuin kaikkien oikeus. Vaikka artikkelissa tuodaan esiin se, ett\u00e4 jotkut oppivat soittamista nopeammin kuin toiset, t\u00e4t\u00e4 ei selitet\u00e4 musikaalisuus-sanalla vaan painotetaan sit\u00e4, ett\u00e4 kaikkien opettaminen ja kaikkien musiikkiharrastus on arvokasta. Samoin korostuu ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki voivat oppia soittamaan ja ett\u00e4 musikaalisuuden testauksen ei pid\u00e4 olla harrastuksen aloittamisen kynnyksen\u00e4. (Nykyri 2017)<\/p>\n Nyt p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, kuka saa harrastaa musiikkia <\/em>-artikkeli puolestaan k\u00e4sittelee erityisesti musiikkiharrastuksen julkista rahoitusta ja sit\u00e4, kenelle t\u00e4m\u00e4 musiikin opetus tulisi suunnata. Toinen siin\u00e4 haastatelluista soitonopettajista edustaa Suzuki-menetelm\u00e4\u00e4 ja tuo sitaateissaan vahvasti esiin musikaalisuuden mittaamisen vaikeuden sek\u00e4 ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 musiikkiharrastuksen perusteena tulisi olla halu harrastaa musiikkia, ei testattu tai oletettu musikaalisuus. (Puukka 2016)<\/p>\n Musiikkiharrastus soveltuu lahjakkaille<\/strong><\/p>\n Musiikkiharrastus soveltuu lahjakkaille <\/em>-diskurssia tuottavat puhetavat, jotka korostavat sit\u00e4, ett\u00e4 musiikkiharrastus ja laadukkain ja monipuolisin musiikinopetus tulisi suunnata ensisijaisesti lahjakkaimmille lapsille. T\u00e4m\u00e4 diskurssi ei mielest\u00e4ni ole aineistossa yht\u00e4 vahvasti l\u00e4sn\u00e4 kuin musiikkiharrastus soveltuu kaikille <\/em>-diskurssi, varsinkin mik\u00e4li ajatellaan, ett\u00e4 harjoittelun ja motivaation merkityst\u00e4 perityn tai varhaislapsuudessa kehittyneen musikaalisuuden sijaan tai ohella korostavat diskurssit tukevat my\u00f6s diskurssia siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki voivat harrastaa musiikkia. Vastakkaista diskurssia kuitenkin tuotetaan esimerkiksi jo yll\u00e4 mainitussa Nyt p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, kuka saa harrastaa musiikkia <\/em>-artikkelissa, jossa haastateltu musiikkioppilaitoksen rehtori huomioi musikaalisuustestien riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden sanomalla, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole kattavia, mutta pit\u00e4\u00e4 karsimista v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, koska kaikki halukkaat eiv\u00e4t mahdu valtion tukeman musiikinopetuksen piiriin, ja lis\u00e4ksi ehdottaa tiukempaa vaatimustasoa niiden suhteen, jotka saavat laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n musiikinopetusta musiikkiopistoissa ja konservatorioissa (Puukka 2016).<\/p>\n Koulun musiikkiluokkien p\u00e4\u00e4sykokeita ja musikaalisuuden testausta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 artikkelissa Pulpetissa istuu harvoin muusikko \u2013 lapsen lahjat kypsyv\u00e4t i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 <\/em>puolestaan puhutaan musikaalisuudesta ominaisuutena, joka voi tulla esiin (\u201dkypsy\u00e4\u201d) my\u00f6hemminkin kuin esimerkiksi alakoului\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa musikaalisuustestej\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kohtuullisen luotettavina, jolloin ik\u00e4\u00e4n kuin tuetaan n\u00e4kemyst\u00e4, ett\u00e4 jonkinlainen musikaalisuus-niminen ominaisuus on musiikin harrastamisen ja tavoitteellisen opiskelun perusta. (Nykyri 2017)<\/p>\n Artikkelissa Pulpetissa istuu harvoin muusikko \u2013 lapsen lahjat kypsyv\u00e4t i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 <\/em>mainitaan, ett\u00e4 \u201dmusikaalisuuden toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 on neurologinen h\u00e4iri\u00f6 amusia, kyvytt\u00f6myys erottaa s\u00e4velkorkeuksia\u201d, ja artikkelissa haastateltu musiikinopettaja mainitsee samassa yhteydess\u00e4 my\u00f6s \u201drytmikuurouden\u201d (Nykyri 2017). Amusia mainitaan kahdessa aineiston artikkelissa, ja sen esiin nostamisen voikin ajatella tuottavan musikaalisuutta korostavaa diskurssia, koska se esitet\u00e4\u00e4n molemmissa artikkeleissa jonkinlaisena musikaalisuuden vastakohtana tai t\u00e4ydellisen\u00e4 musikaalisuuden puutteena. Kyseisiss\u00e4 artikkeleissa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mill\u00e4\u00e4n lailla tuoteta k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 ihmiset voisivat harrastaa musiikkia tai nauttia musiikista, jolloin amusian mainitseminen toimii l\u00e4hinn\u00e4 ulossulkevana.<\/p>\n Musikaalisuuden diskurssit musiikkipedagogin ty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/p>\n T\u00e4t\u00e4 artikkelia varten tutkimassani Ylen verkkoartikkeleista koostuvassa aineistossa musikaalisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy v\u00e4lill\u00e4 ihmisten tai musiikillisten ilmi\u00f6iden ominaisuutena, jota ei sen kummemmin selitell\u00e4, v\u00e4lill\u00e4 periytyv\u00e4n\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden kuten varhaislapsuuden musiikkikokemusten muokkaamana, ja v\u00e4lill\u00e4 vaikeasti tai ei lainkaan mitattavana ilmi\u00f6n\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 taas l\u00e4hes portinvartijana mielekk\u00e4\u00e4lle musiikkiharrastukselle. T\u00e4ss\u00e4 tutkitut artikkelit eiv\u00e4t toki muodosta kokonaiskuvaa esimerkiksi suomalaisesta mediasta eiv\u00e4tk\u00e4 edes Ylen uutisoinnista, mutta koska Yle on verorahoin tuotettu ja luultavasti melko laajasti luotettavaksi ja \u201dneutraaliksi\u201d koettu media, Ylen artikkeleiden voi ajatella edustavan esimerkki\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4laisia musikaalisuuden diskursseja suomalaisessa mediassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuotetaan. On mielenkiintoista, ett\u00e4 artikkeleista l\u00f6ytyy monenlaisia diskursseja ja ett\u00e4 ne kulkevat p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in ja limitt\u00e4in, ja ett\u00e4 samalla musikaalisuudesta <\/em>puhutaan useimmiten kuin sen olemassaolo olisi itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, eik\u00e4 sen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kyseenalaisteta. Useat erilaiset diskurssit antavat kuitenkin aihetta pohtia, onko musikaalisuus<\/em> sanana edes alan asiantuntijoina haastatelluille henkil\u00f6ille tai toimittajille kovin yksiselitteinen.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa olen erityisesti kiinnostunut kysymyksest\u00e4, kuka saa harrastaa musiikkia. Kenelle musiikkiharrastuksen ajatellaan sopivan? Ket\u00e4 media-aineiston musikaalisuusdiskurssit kannustavat musiikin harrastamisen pariin? Tuotetaanko musikaalisuuden diskursseilla k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 musiikin harrastamiseen vaaditaan musikaalisuutta vai k\u00e4sityksi\u00e4 musikaalisuudesta musiikin harrastamisen my\u00f6t\u00e4 kehittyv\u00e4n\u00e4 ominaisuutena?<\/p>\n Ylen verkkoartikkeleissa n\u00e4kyy se, ett\u00e4 musiikkipedagogiikan ammattilaiset ajattelevat musikaalisuudesta ja musiikkiharrastuksen suuntaamisesta eri tavoin. N\u00e4m\u00e4 kysymykset nousevat esiin my\u00f6s musiikkipedagogin ty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n artikkelin keskeisin viesti onkin se, ett\u00e4 musiikkipedagogin pit\u00e4isi tunnistaa musikaalisuus-sanan haasteet ja sit\u00e4 koskevien, osittain vastakkaisten diskurssien moninaisuus. Musiikkipedagogi saattaa joutua esimerkiksi kertomaan n\u00e4kemyksens\u00e4 siit\u00e4, kenelle musiikkiharrastus soveltuu. My\u00f6s esimerkiksi musiikkiopistojen p\u00e4\u00e4sykokeita kehitt\u00e4ess\u00e4 musikaalisuuden diskursseilla on suuri merkitys, oli se sitten kehitt\u00e4jill\u00e4 tiedossa tai ei. Musiikkipedagogien tulisi pysty\u00e4 oman alansa asiantuntijoina osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun siit\u00e4, mik\u00e4 on kulttuuriharrastusten merkitys, miksi niihin pit\u00e4\u00e4 suunnata julkisia varoja, ja kuinka paljon ja kenelle.<\/p>\n Kirjoittaja: Katariina Kotila 2018, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Ahonen, K. 2004. Johdatus musiikin oppimiseen. 1. painos. Helsinki: Finn Lectura.<\/p>\n Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. 1993. Diskurssianalyysin aakkoset. 1. painos. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. 1999. Diskurssianalyysi liikkeess\u00e4. 1. painos. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n Oikkonen, J. 2016. Genetics and genomics of musical abilities. Helsinki: Helsingin yliopisto, Bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteellinen tiedekunta, Biotieteiden laitos.<\/p>\n Warf, B. 2006. Spaces of Representation. Teoksessa Warf, B. (toim.). Encyclopedia of Human Geography. 356-358. Thousand Oaks, Lontoo ja New Delhi: Sage Publications.<\/p>\n Diskurssianalyysin aineisto:<\/strong><\/p>\n Ahjopalo, J. 2017. Musiikinopettaja kirjoittaa kannustavaa palautetta eik\u00e4 pid\u00e4 kokeita \u2013 \u201dHaluan n\u00e4hd\u00e4 pienenkin hyv\u00e4n\u201d. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9618287. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n Ahjopalo, J. 2017. Tutkija: \u201d\u00c4idin musikaalisuus periytyy \u2013 kehtolaulut kantavat hedelm\u00e4\u00e4\u201d. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8886889. Viitattu 19.1.2018.<\/p>\n Holopainen, H. 2017. Voice of Finland -pankin r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4nyt Saija Saarnisto vasta aloittelee estradeilla. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9406395. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n J\u00e4ntti, M. 2017. Perhe, jossa lapsi nukutettiin kitaran soitolla \u2013 viisihenkinen perhe jammailee yhdess\u00e4. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9572675. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n Kononen, H. 2016. Melkein euroviisumies, jonka mahdollisesta kuolemasta tiedot olivat vahvasti ennenaikaisia. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8871021. Viitattu 19.1.2018.<\/p>\n Koskinen, R. 2017. Keminmaalainen rumpali Jani Kentt\u00e4 voitti Suomen kovin Rosanna-komppi -kilpailun. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9606175. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n Leinonen, L. 2017. Lauri Tilkanen hypp\u00e4\u00e4 Olavi Virrasta kertovan elokuvan p\u00e4\u00e4rooliin: \u201dOn yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 elokuva tehd\u00e4\u00e4n vasta nyt\u201d. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9582940. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n Leiwo, H. 2017. Musiikkioppilaitos ilman p\u00e4\u00e4sykokeita? Soveltuvuusvuosi korvaa testit Kuula-opistossa. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8778592. Viitattu 19.1.2018.<\/p>\n Mattila, M. 2017. Kulttuurivieras, kapellimestari Klaus M\u00e4kel\u00e4 puskee menestym\u00e4\u00e4n: \u201dInnostus ja keskittymiskyky ratkaisevat\u201d. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8922497. Viitattu 19.1.2018.<\/p>\n Mattila, M. 2017. Olli Mustonen: On v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys, ett\u00e4 vain lapsena voi oppia soittamaan. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9607055. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n Merit\u00e4hti, P. 2017. L\u00e4hes jokaisesta voi tulla muusikko \u2013 perim\u00e4 antaa toisille paremmat l\u00e4ht\u00f6kohdat. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9449324. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n Nykyri, T. 2017. Pulpetissa istuu harvoin muusikko \u2013 lapsen lahjat kypsyv\u00e4t i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9473710. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n Nykyri, T. 2017. Viulistit\u00e4htien sijaan onnellisia ihmisi\u00e4 \u2013 it\u00e4mainen soittomenetelm\u00e4 kaivaa piilev\u00e4n muusikon esiin. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9473462. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n Parkkinen, P. & Vuohelainen, J. 2016. Einojuhani Rautavaaran lahjakkuuden huomasi jo Sibelius. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9056727. Viitattu 19.1.2018.<\/p>\n Parkkinen, P. 2016. \u201dN\u00e4kemyksellisyys oli h\u00e4nen oppinsa\u201d \u2013 Kollegat muistelevat Einojuhani Rautavaaraa. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9058109. Viitattu 19.1.2018.<\/p>\n Peltola, S-L. 2016. Madamet aikuisten naisten b\u00e4ndileirill\u00e4: \u201dN\u00e4in rumpupalikat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa\u201d \u2013 video. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9028948. Viitattu 19.1.2018.<\/p>\n Puukka, P. 2016. Nyt p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, kuka saa harrastaa musiikkia. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9198244. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n Tapiola, P. 2016. T\u00e4h\u00e4n kuoroon ei ole p\u00e4\u00e4syvaatimuksia \u2013 \u201dEn osaa, mutta haluan laulaa\u201d. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8693797. Viitattu 19.1.2018.<\/p>\n Tuomikoski, M. 2016. Bingon musikaalinen versio pit\u00e4\u00e4 kisaajat skarppina: Nyt tulee laulubingo. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8841262. Viitattu 19.1.2018.<\/p>\n Vedenp\u00e4\u00e4, V. 2016. Norjalainen dj-tuottaja Kygo Suomessa: Huipulle ei p\u00e4\u00e4se pelk\u00e4ll\u00e4 tietokoneosaamisella. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8950766. Viitattu 19.1.2018.<\/p>\n Vedenp\u00e4\u00e4, V. 2016. Saara Aallon vanhemmat j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t Lontoossa: Kisan seuraaminen on raastanut hermoja. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9345777. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n Vilkman, S. 2016. Kulttuurivieras, bluestohtori Aija Puurtiselle taidekasvatus on perusoikeus: \u201dEi liikuntakaan ole tarkoitettu vain huippu-urheilijoille\u201d. Ylen verkkoartikkeli. Https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9133422. Viitattu 11.1.2018.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" K\u00e4sitykset musikaalisuudesta vaikuttavat siihen, kuka aloittaa musiikkiharrastuksen tai kenelle musiikkiharrastusta suositellaan. T\u00e4m\u00e4 artikkeli tarkastelee musikaalisuuden puhetapoja eli diskursseja mediassa. Musikaalisuudesta puhutaan monella eri tavalla ja n\u00e4in tuotetaan erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, kenelle musiikkiharrastus kuuluu. Musikaalisuuden k\u00e4sitykset musiikkiharrastuksen taustalla T\u00e4m\u00e4 artikkeli tarkastelee musikaalisuuden diskursseja mediassa eli sit\u00e4, millaisia musikaalisuuden puhetapoja toistetaan ja tuotetaan: miten mediassa puhutaan musikaalisuudesta? […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[242,368,367],"class_list":["post-1480","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-lahjakkuus","tag-musiikkiharrastus","tag-musikaalisuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1480","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1480"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1480\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2416,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1480\/revisions\/2416"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1480"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1480"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1480"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}