{"id":148,"date":"2012-12-20T15:52:59","date_gmt":"2012-12-20T13:52:59","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=148"},"modified":"2024-05-28T13:46:17","modified_gmt":"2024-05-28T10:46:17","slug":"kokemuksellinen-oppiminen-ja-tunneilmaisu-laulunopetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2012\/12\/kokemuksellinen-oppiminen-ja-tunneilmaisu-laulunopetuksessa\/","title":{"rendered":"Kokemuksellinen oppiminen ja tunneilmaisu laulunopetuksessa"},"content":{"rendered":"<p><strong><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2012\/12\/Kuva12.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-162 size-thumbnail\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2012\/12\/Kuva12-150x150.jpg\" alt=\"V\u00e4rik\u00e4s maalaus ihmiskasvoista\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/a>Kirjoittaja: Niina H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2012, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n<p>Kysyn, mit\u00e4 uusi opiskelija haluaa oppia ostamallaan nelj\u00e4ll\u00e4 laulutunnilla. Vastaukseksi saan: \u201dAjattelin, ett\u00e4 opetellaan ensin ne yl\u00e4-\u00e4\u00e4net ja hengitt\u00e4minen.\u201d \u00c4imistyn, puren huulta ja vaikenen hetkeksi. Laulunopiskelijan tavoittelema pala on aivan liian suuri nielt\u00e4v\u00e4ksi parissa tunnissa.<\/p>\n<p>Lyhytj\u00e4nteisyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy nykyisin yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s soitto- ja laulutunneilla. Opiskelijat saattavat tulla opettajien luokse kuin ruokakauppaan; ostoskoriin valitaan vain tietyt, itse valitut asiat. Opettajan osa tilanteessa on vaikea \u2013 h\u00e4nen odotetaan kaatavan opiskelijan ylle suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 tietoa ja taitoa liian lyhyess\u00e4 ajassa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4nkaltaiset kokemukset ty\u00f6ss\u00e4 ovat saaneet minut pohtimaan oppituntieni rakennetta, laulutaidon kartuttamisen pitk\u00e4llisen prosessin hallintaa ja laulunopetuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 eri opetusymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Haluaisin ohjata kaikkia opiskelijoitani osaamistasoa huomioimatta ajatusmalliin, jossa tekniikka ja tulkinta, tunteet, emootiot sek\u00e4 asiatieto kulkevat mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Tavoitteenani on my\u00f6s opiskelijoiden motivoiminen pitk\u00e4\u00e4n taito-oppimisen matkaan: laulaminen ei ole pelkk\u00e4 lahja, se vaatii harjoittelua ja malttia.<\/p>\n<p>Etsin tasapainoa my\u00f6s tekniikan opettamisen ja laulun riemun v\u00e4lill\u00e4. Ovatko ne erillisi\u00e4 asioita? Voiko tekniikan opiskelu olla hauskaa? Tunnetaanko tunneilla tunteita? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kartoitan keinoja jotka olen havainnut toimiviksi tavoiksi yhdist\u00e4\u00e4 teoria, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja opiskelijan oma luovuus.\u00a0 Pyrin integroimaan \u00e4\u00e4niharjoitukset laulun lomaan ja l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n teknisi\u00e4 pulmia tunneilmaisun kautta. Tavoitteenani on, ett\u00e4 opiskelija pystyy turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tulkitsemaan musiikkia ja v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen kautta tunteita kuulijoilleen.<\/p>\n<p>Laulunopettajille ei ole olemassa yht\u00e4 ainutta opaskirjaa ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Materiaalia koskien laulutekniikkaa, hengityst\u00e4 ja eri tyylilajeja on tarjolla mittavasti, mutta l\u00e4hes kaikki opukset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t opettajan soveltamaan teorian k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n aivan yksin. Usein instrumenttiopetus toimiikin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kompastusten ja nousujen kautta: opettajat kokeilevat mik\u00e4 toimii ja mik\u00e4 ei. Vaistomainen toiminta opetuksessa on usein hyv\u00e4ksi, mutta koen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi minun tulee tutkia opetustyylini taustoja ja l\u00e4ht\u00f6kohtia tarkemmin. Haluan tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 omat vaistonvaraiset impulssini tulevat, ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 teoriatietoa opetukseni tueksi.<\/p>\n<p>My\u00f6s Juha Varilan (1999) mukaan Kansanen (1988) ja Wilenius (1975) ovat todenneet, ett\u00e4 jokaisella kasvattajalla on oma kasvatusfilosofiansa, vaikkakin se on harvoin tietoinen. Varilan (1999) mukaan tietoisuus omasta kasvatusfilosofiasta ei ole itseisarvo, mutta sen puute altistaa vaihtoehdottomaan, itse\u00e4\u00e4n toistavaan toimintaan jossa reflektointi, jos sit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tapahtuu, on l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. (Varila 1999, 16.) Pedagogisten opintojen aikana on hyv\u00e4 tilaisuus pys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan omaa kasvatusfilosofiaansa. Uskon, ett\u00e4 omien opetustapojen ja -mieltymysten kartoittaminen selkeytt\u00e4\u00e4 ja monipuolistaa opetusta ja kasvattaa ammatillista itsetuntoa. Kun tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tekee ja miksi, on helpompi tehd\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 hyvin.<\/p>\n<p><strong>KASVATUSPSYKOLOGIAN HAARAT: MUOTTI- JA PUUTARHURIMENETELM\u00c4T<\/strong><\/p>\n<p>Juha Varila (1999) m\u00e4\u00e4rittelee kasvatusfilosofioiden taustaksi kaksi suurta kasvatuksen linjaa, ja nime\u00e4\u00e4 ne muotti- ja puutarhurimenetelmiksi. Muottimenetelm\u00e4n suuntaiselle kasvatusmetodille on tyypillist\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, ja sen mukaan kasvatus on tavoitteellista vaikuttamista sek\u00e4 muokkaamista halutun kaltaiseksi. T\u00e4ll\u00f6in opiskelijan teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 sopeutuminen h\u00e4nelle valmiiksi kirjoitettuun, ennalta hahmotettuun muottiin. Kasvatus noudattaa aina ennalta sovittua linjaa, ja rajautuu t\u00e4ll\u00f6in tietoisten muutostoimenpiteiden toteuttamiseksi. Opiskelijan omille toiveille ja tunteille j\u00e4\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n kasvutilaa. (Varila, 18\u201319.)<\/p>\n<p>Puutarhurimenetelm\u00e4ss\u00e4 yksil\u00f6n sisin ydin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n luonnonmukaisen kasvun ja kehityksen suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Vapaimmillaan kasvatus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 kasvamaan saattamiseksi. Suunnassa annetaan arvo my\u00f6s informaaliselle oppimiselle ja luotetaan luonnollisen kasvun voimaan ja kunnioitetaan sen suuntaa. Tunteet ovat osa kasvun prosessia ja sen energisoijia. Tunteet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kasvatuksen l\u00e4ht\u00f6kohtina, jotka on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 sellaisinaan. Huolellisesti suunnitellussa kasvatuksessa, koulutuksessa ja kehitysty\u00f6ss\u00e4 tunteiden merkityst\u00e4 ei yksinkertaisesti voida kiist\u00e4\u00e4. \u00a0(Varila 1999, 18\u201320.)<\/p>\n<p>Soiton- ja laulunopetus soutaa n\u00e4iden kahden menetelm\u00e4n ristiaallokossa. Opetussuunnitelmat ja oma oppilaitos antavat aina suuntaviivat opettajan ty\u00f6lle. Usein opiskelijaa vaaditaan ohjaamaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa tiettyyn suoritukseen, esimerkiksi kurssitutkintoon. On olemassa siis tietty linja, m\u00e4\u00e4r\u00e4tty p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, jolle opettajan on opetuksessaan oltava uskollinen. Instrumenttiopetus on kuitenkin p\u00e4\u00e4osin yksil\u00f6opetusta. Opettaja p\u00e4\u00e4see halutessaan suunnittelemaan yhdess\u00e4 opiskelijan kanssa hyvinkin yksil\u00f6idyn oppipolun. Tunteille l\u00f6ytyy siis instrumenttiopetuksessa tilaa, jos opettaja vaan haluaa sit\u00e4 yhdess\u00e4 opiskelijan kanssa etsi\u00e4.<\/p>\n<p><strong>KOKEMUKSELLISEN OPPIMISEN MALLI JA SEN INTEGROINTI LAULUNOPETUKSEEN<\/strong><\/p>\n<p>Suurten kasvatuspsykologisten linjojen lomasta olen l\u00f6yt\u00e4nyt oman opetukseni pohjaksi kokemuksellisen oppimisen mallin. T\u00e4m\u00e4 malli ei ole vastavaihtoehto behaviorismille tai kognitiiviselle teorialle, vaan l\u00e4hestymistapa, jossa yhdistet\u00e4\u00e4n kokemus, havainto, kognitio ja toiminta (R\u00e4s\u00e4nen 2000, 11).\u00a0 R\u00e4s\u00e4nen (2000) kuvaa David Kolbin (1984) kehittelem\u00e4\u00e4 kokemuksellisen oppimisen mallia prosessiksi, jossa tieto syntyy transformaation eli kokemuksen muuntamisen avulla. Ajatuksena on, ett\u00e4 oppimisen edellytyksen\u00e4 on sek\u00e4 kokemuksen k\u00e4sitt\u00e4minen ett\u00e4 kokemuksen ymm\u00e4rt\u00e4misen saattaminen johonkin muotoon (R\u00e4s\u00e4nen 2000,11).<\/p>\n<p>Kokemuksellisessa oppimisessa oppiminen tapahtuu tunteiden, aistimuksien ja ihmiselle itselleen tiedostamattomien osien sek\u00e4 tiedostetun, k\u00e4sitteille perustuvan tiet\u00e4misen vuorovaikutuksessa. My\u00f6s transformoinnissa, eli kokemuksen muuntamisessa voidaan erottaa kaksi eri l\u00e4hestymistapaa jotka kuitenkin toimivat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n. Mallin mukaan oppimista tapahtuu silloin, kun opiskelija reflektoi sis\u00e4isesti toteuttamaansa asiaa, sek\u00e4 silloin kun h\u00e4n laajentaa sen itsens\u00e4 ulkopuolelle. Tiedostamattoman tiedon ja tiedostetun teoriatiedon ymm\u00e4rt\u00e4minenon siis kokemuksellisen oppimisen l\u00e4ht\u00f6kohta. (R\u00e4s\u00e4nen 2000, 11.)<\/p>\n<p>Laulutunnilla pyrin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n tavanomaisiin tekniikka- ja \u00e4\u00e4nenavausharjoituksiin mielikuvia tai fyysisi\u00e4 harjoitteita ja antamaan oppilaalle tunnetiloja joihin el\u00e4yty\u00e4. Harjoitusteni taustalla piilev\u00e4t sanat <em>emovere <\/em>ja <em>inspire.<\/em> Sana e<em>mootio<\/em> juontuu suomen kieleen latinan verbist\u00e4 <em>emovere<\/em>, joka tarkoittaa liikkeelle panemista. T\u00e4st\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 useita merkityksi\u00e4: Tunteet ovat usein syit\u00e4 toiminnallemme ja toisaalta seurauksia siit\u00e4. Ne heijastuvat suoraan my\u00f6s kehoomme \u2013 jokaisella tunnetilalla on oma tapa ilmet\u00e4 kehossamme ja vaikuttaa sen rytmiin, suuntiin, asentoihin, eleisiin ja hengitykseen (V\u00e4yrynen 2010, 1). \u201dInspire\u201d-sana tarkoittaa paitsi inspiroitumista my\u00f6s sis\u00e4\u00e4n hengitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Laulaessamme meid\u00e4n tulee siis ensin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tunne, joka saa paitsi kehomme liikkeelle my\u00f6s sisimp\u00e4mme ilmaisemaan jotakin. Vasta ilmaisutahdon l\u00f6yt\u00e4misen j\u00e4lkeen laulaja \u201dinspiroituu\u201d eli hengitt\u00e4\u00e4 tunteen kautta sis\u00e4\u00e4n. Viimeisen\u00e4 on itse \u00e4\u00e4nen vuoro.<\/p>\n<p>Tuntitilanteessa t\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 mielikuva nyyhkytyksest\u00e4 aktivoi opiskelijan vartaloa niin, ett\u00e4 ennen vaikealta tuntunut harjoitus helpottuu huomattavasti. Erilaiset tunnetilat ja mielikuvat luovat usein tietynlaisen fyysisen reaktion, joka voi olla avain teknisten ongelmien ratkaisuun. Opiskelija siis ik\u00e4\u00e4n kuin tiedostamattaan oppii palan tekniikkaa. Todellista oppimista ei kuitenkaan tapahdu, jos opiskelija ei hahmota ilmi\u00f6t\u00e4 kokemuksensa takaa. Pyrin opetuksessani siihen, ettei tekniikka j\u00e4\u00e4 yksipuolisesti vain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiksi tuntemuksiksi, vaan sanallistan aina teoriatiedon kunkin opiskeltavan asian takaa.<\/p>\n<p>Laulunopetuksen kompastuskiven\u00e4 on perinteisesti ollut ep\u00e4selvyys siit\u00e4 mit\u00e4 opettaja tarkoittaa termeill\u00e4\u00e4n, mielikuvillaan ja fysiologilla faktoillaan. Keskustelu opettajan ja opiskelijan v\u00e4ill\u00e4 on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Avoimuudella v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rien mielikuvien synty muun muassa lauluteknisist\u00e4 seikoista ja kasvatetaan opiskelijan omaa tulkinta- ja pohdintakyky\u00e4. N\u00e4in ollen opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ja reflektoida oppimaansa.<\/p>\n<p><strong>VOIKO TUNNETTA OPETTAA?<\/strong><\/p>\n<p>Musiikki on pohjimmiltaan emootion v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 yleis\u00f6lle; vuorovaikutusta, jossa viestit\u00e4\u00e4n tunteita. Laulunopettajana haluaisin ohjata opiskelijoitani tunnistamaan, el\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ja lopulta v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n tunteita. Laulunopetuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei toki saisi olla vain omien tuntemuksien selittely ja itsetutkiskelu, vaan opiskelijan tulisi lopulta osata el\u00e4yty\u00e4 my\u00f6s oman kokemuspiirin ulkopuolisiin tuntemuksiin. Toisin sanoen taidokas laulaja pystyy esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin erilaista hahmoa erilaisine tunteineen kuin mit\u00e4 itse arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on.<\/p>\n<p>Parhaimmillaan el\u00e4ytyminen on omien sis\u00e4isten rajojen rikkomista. Kun uskaltautuu hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n jonkun toisen, kuvitteellisenkin, henkil\u00f6n saappaisiin laulun tai esityksen ajaksi, saattaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n uusia maailmoja. Haastattelussani laulupedagogi, FM P\u00e4ivi Virolainen-Kalpio toteaakin:<\/p>\n<p><em>\u201dLaulaminen on itseilmaisua, ulottumista omien rajojen ulkopuolelle ja v\u00e4r\u00e4htely\u00e4 ihmiselt\u00e4 ihmiselle. Laululla on parantava voima monessa mieless\u00e4; se on tunteiden l\u00e4pik\u00e4ynti\u00e4 eri el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. Ja jokainen laulaa \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n \u2013 ei tarvitse olla ammattilainen saadakseen laulamisesta tyydytyst\u00e4.\u201d <\/em><\/p>\n<p>El\u00e4ytyminen, tunteiden n\u00e4ytt\u00e4minen ja niiden v\u00e4litt\u00e4minen ei kuitenkaan ole helppoa. Se on itsens\u00e4 tutkimista, itsest\u00e4\u00e4n ammentamista ja riisuutumista toisten silmien alla. Toisen ihmisen tuntemaa tunnetta ei voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 eik\u00e4 opettaa t\u00e4sm\u00e4llisesti, mutta niille voi pedata hyv\u00e4n kasvualustan. Laulunopettajan vastuulle j\u00e4\u00e4kin tunneilmaisulle suotuisan ilmapiirin luominen. Luova, turvaisa ymp\u00e4rist\u00f6 antaa opiskelijalle mahdollisuuden toteuttaa itse\u00e4\u00e4n ilman v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4\u00e4 arvostelua. Tulosvastuun, kilpailun ja arvostelun ilmapiiriss\u00e4 luovuus taas usein tukahtuu. (Uusikyl\u00e4 2005, 49\u201350.)<\/p>\n<p>Opettajalta vaaditaankin taidokkuutta, tunneherkkyytt\u00e4 ja taitoa hallita omat tunteensa opiskelijan oppipolun varrella. Perinteisesti instrumenttiopiskelijoita on painostettu kurssitutkintojen tai konserttien l\u00e4hestymisell\u00e4, ja aikaansaannoksena on syntynyt l\u00e4hinn\u00e4 ahdistusta ja pelkoa. Vanhakantaista opettaja\u2013oppilassuhdetta tuskin en\u00e4\u00e4 kannatetaan yleisesti: On onni, ett\u00e4 opettajat ovat huomanneet ett\u00e4 parhaat tulokset saavutetaan kannustamalla, kuuntelemalla ja yhdess\u00e4 oppilaan kanssa keskustelemalla.<\/p>\n<p><strong>KASVATUSFILOSOFIASTA OPETTAJAN K\u00c4YTT\u00d6TEORIAAN<\/strong><\/p>\n<p>Olen saanut runsaasti ev\u00e4it\u00e4 opetukseen kokemuksellisen oppimisen mallista ja tunneilmaisun keinoista. Uskon, ett\u00e4 pystyn nyt paremmin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4ni opettajana niin, ett\u00e4 opiskelijani saavat monipuolisen kuvan lauluharrastuksesta, eiv\u00e4tk\u00e4 vierasta niin tekniikkaharjoituksia kuin musiikkiin el\u00e4ytymist\u00e4k\u00e4\u00e4n. Pyrkimyksen\u00e4ni on, ett\u00e4 opiskelijat suhtautuisivat laulamiseen pitk\u00e4j\u00e4nteisen\u00e4 mutta palkitsevana ty\u00f6skentelyn\u00e4, hauskuutta unohtamatta.<\/p>\n<p>Tied\u00e4mme kuitenkin, ett\u00e4 vain vieriv\u00e4 kivi ei sammaloidu. Ihminen, ei siis my\u00f6sk\u00e4\u00e4n opettaja, saa olla yhden metodin vanki. Pyrin siis uudelleen arvioimaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaani alati. Kenties laulunopetuksesta avautuu minulle taas hetken ty\u00f6skentelyn j\u00e4lkeen ovi, joka vie uuteen ajatusmaailmaan.<\/p>\n<p><strong>L\u00c4HTEET<\/strong><\/p>\n<p>R\u00e4s\u00e4nen, M. 2000. Sillanrakentajat. Kokemuksellinen taiteen ymm\u00e4rt\u00e4minen. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus Kirjapaino Oy.<\/p>\n<p>Uusikyl\u00e4, K. 2005. Voiko luovuutta opettaa? Teoksessa Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Toim. Kansanen, P. Uusikyl\u00e4, K. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n<p>Varila, J. 1999. Tunteet ja aikuisdidaktiikka. Tunteiden aikuisdidaktisen merkityksen teoreettinen ja empiirinen j\u00e4ljitys. Joensuu: Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.<\/p>\n<p>Virolainen-Kalpio, P. 2012. FM, Laulupedagogi. Haastattelu 8.2.2012.<\/p>\n<p>V\u00e4yrynen, H. 2010. Tunneilmaisu ja nukke. N\u00e4k\u00f6kulmia tunneilmaisun keinoihin ja merkityksiin nukketeatterissa. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Turun ammattikorkeakoulu, Kulttuuriala, esitt\u00e4v\u00e4n taiteen koulutusohjelma. Viitattu 18.4.2012. Http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2010121718623.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittaja: Niina H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2012, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Kysyn, mit\u00e4 uusi opiskelija haluaa oppia ostamallaan nelj\u00e4ll\u00e4 laulutunnilla. Vastaukseksi saan: \u201dAjattelin, ett\u00e4 opetellaan ensin ne yl\u00e4-\u00e4\u00e4net ja hengitt\u00e4minen.\u201d \u00c4imistyn, puren huulta ja vaikenen hetkeksi. Laulunopiskelijan tavoittelema pala on aivan liian suuri nielt\u00e4v\u00e4ksi parissa tunnissa. Lyhytj\u00e4nteisyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy nykyisin yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s soitto- ja laulutunneilla. Opiskelijat saattavat tulla opettajien luokse [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"2029,1284,1665,1032,1116,1809","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6,5],"tags":[25,18],"class_list":["post-148","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kokemuksellinen-oppiminen","tag-laulunopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=148"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2578,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148\/revisions\/2578"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=148"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=148"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=148"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}