Lapsen musiikkiharrastus alkaa yleens\u00e4 musiikkileikkikoulusta ja painottuu vahvasti ryhm\u00e4opetukseen. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pohdin nelj\u00e4vuotiaan oppilaani mahdollisuuksia rumpusetin soittajana ja peilaan kokemuksiini yksityistunneista. Mink\u00e4laisia haasteita asettaa lapsen ik\u00e4? Miten tunneista saa rakennettua sellaisia, ett\u00e4 ne kehitt\u00e4v\u00e4t oppilaan settisoittoa? Mink\u00e4laiset harjoitteet ovat sopivan haastavia ilman ett\u00e4 ne sammuttavat oppilaan intoa oppia? Ja kuinka pitk\u00e4lle nelj\u00e4vuotiaan oppilaani on mahdollista oppia settisoittoa?<\/p>\n
Lapsen yleinen ja musiikillinen kehitys<\/strong><\/p>\n Opettajan on hyv\u00e4 tuntea ja tiedostaa lapsen erilaiset kehitysvaiheet, ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 oman opetuksensa pohjana. Huomioitavaa on my\u00f6s, ett\u00e4 jokainen lapsi kehittyy yksil\u00f6llisesti, joten ik\u00e4 ja kehitystaso eiv\u00e4t aina vastaa toisiaan. Joidenkin asioiden kehittymiseen pystyt\u00e4\u00e4n vaikuttamaan ulkoap\u00e4in, mutta esimerkiksi hermoston kasvamiseen ulkoinen kasvatus ei vaikuta. (Hongisto-\u00c5berg, Lindeberg-Piiroinen & M\u00e4kinen. 1993. 38.)<\/p>\n Yleisell\u00e4 tasolla on hyv\u00e4 tiedostaa lasten erilaiset kehitysvaiheet. Ne auttavat oman opetuksen suunnittelussa. Opettajan on t\u00e4rke\u00e4 havainnoida omaa oppilastaan my\u00f6s yksil\u00f6tasolla. On hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisia mahdollisuuksia ja rajoitteita oppilaalla yksil\u00f6llisesti on ja mink\u00e4laiset seikat liittyv\u00e4t esimerkiksi motoriikan kehittymiseen. Kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia harjoitteita oppilaan kanssa. Harjoitteiden avulla opettaja oppii tuntemaan oman oppilaansa rajat ja mahdollisuudet. Opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s havainnoida, mik\u00e4 omaa oppilasta kiinnostaa ja mink\u00e4laiset teht\u00e4v\u00e4t ja harjoitukset kehitt\u00e4v\u00e4t oppilasta parhaiten.<\/p>\n Henkil\u00f6kohtaista musiikkileikkikoulua?<\/strong><\/p>\n Haasteena on rakentaa tunneista sellaisia, jotka viev\u00e4t oppilasta eteenp\u00e4in rumpusetin soittajana. Opettajan pit\u00e4\u00e4 osata muuttaa musiikkileikkikouluihin suunnitellut rytmiteht\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6tunteihin sopiviksi harjoitteiksi. Tuntien suunnittelussa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 oppituntiin sopivassa suhteessa sek\u00e4 uutta ett\u00e4 tuttua asiaa. My\u00f6s tunnin rytmitys on huomioitava. Opettajan kannattaa mietti\u00e4 jokaiseen harjoitukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 aika siten, ett\u00e4 varaa on my\u00f6s liikkua oppilaan keskittymisen ja sen hetkisten intressien mukaisesti. Niin pienell\u00e4 kuin nelj\u00e4vuotiaalla oppilaalla keskittyminen on p\u00e4iv\u00e4-, ja hetkikohtaista. T\u00e4m\u00e4n takia opettajan vastuulla on tunnistaa keskittymisen rajat, ja rajojen ylittyess\u00e4 siirrytt\u00e4v\u00e4 seuraavaan harjoitukseen. Tietysti oppitunneilla opetellaan my\u00f6s pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 ja keskittymiskyky\u00e4, mutta opettajan ei pid\u00e4 itsepintaisesti noudattaa suunnittelemaansa aikataulua, vaan heng\u00e4hdystaukoja pit\u00e4\u00e4 olla.<\/p>\n Positiivinen kokemus musiikista<\/strong><\/p>\n Jotta musiikkihetki olisi onnistunut, on opettajan luotava positiivinen ilmapiiri. Lapsen on hyv\u00e4 kokea onnistumisen kokemuksia turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Turvallisen ilmapiirin luovat toistuvat rituaalit ja toimintatavat. Kun lapsi oppii tuntemaan toistuvat asiat ja n\u00e4in toimii odotetulla tavalla, tuottaa se lapselle onnistumisen kokemuksia. Samojen asioiden toistuminen auttaa lasta my\u00f6s selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n uusista pelottavistakin tilanteista (Hongisto-\u00c5berg, M. Lindeberg-Piiroinen, A. M\u00e4kinen, L. 178).<\/p>\n Opettajan olisi syyt\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 instrumenttituntien turhaa tavoitteellisuutta. T\u00e4rkein tavoite mielest\u00e4ni on sytytt\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 oppilaan musiikillista innostusta. Innostavien tuntien sivutuotteena tapahtuu oppimista tunne-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, tiedollisessa kehityksess\u00e4, motoriikassa ja musiikillisessa hahmottamisessa. N\u00e4kisin, ett\u00e4 opettajan rooli lapselle suunnattujen tuntien pit\u00e4misess\u00e4 on luoda puitteet, joiden rajoissa oppilas voi turvallisessa ja kannustavassa ilmapiiriss\u00e4 tutustua rumpujen soittoon. Opettajalta vaaditaan tietynlaista heitt\u00e4ytymist\u00e4 lapsen maailmaan. Oleellista on my\u00f6s antaa oppilaalle vapaus itse oivaltaa ja oppia. Ei siis ole kauhean vakavaa, vaikka tuntihahmotelma ei mene t\u00e4ysin suunnitelmien mukaan. Uusi suunta saattaa antaa opettajallekin \u201dahaa-el\u00e4myksen\u201d.<\/p>\n Teoria kohtaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n<\/strong><\/p>\n Lapsen musiikillinen kehittyminen nelj\u00e4vuotiaana on hyvin yksil\u00f6llist\u00e4 ja laajaa. Osaamisen taso saattaa heitell\u00e4 osa-alueiden mukaan. Harjoitteiden tulisi olla kokonaisvaltaisia ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erilaisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoituksia, joiden avulla nelj\u00e4vuotias pystyy oppimaan ja omaksumaan musiikin eri osa-alueita. (Hongisto-\u00c5berg, Lindeberg-Piiroinen & M\u00e4kinen. 1993. 72.)<\/p>\n Luin ennen tuntien alkua paljon materiaalia lapsen yleisest\u00e4, ja varsinkin musiikillisesta kehityksest\u00e4. Rakensin harjoitteita l\u00e4hdekirjallisuutta hy\u00f6dynt\u00e4en. Olen pyrkinyt s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuntieni rakenteen samanlaisena. Tunnit alkavat ja loppuvat samalla tavalla, mutta sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 on sopivassa suhteessa uusia ja vanhoja asioita. Tutut asiat luovat turvallisen tunteen, jonka kautta oppilas on uskaltanut my\u00f6s kokeilla uusia harjoituksia ja soveltaa vanhoja. Nelj\u00e4vuotiaalle soveltuvat harjoitukset tulisi suunnitella niin, ett\u00e4 niiden kautta tulisi mahdollisimman paljon liikett\u00e4 ja toistoa (Hongisto-\u00c5berg, M. Lindeberg-Piiroinen, A. M\u00e4kinen, L. 47).<\/p>\n Koska kaikissa l\u00e4hdekirjoissa olleet rytmiosiot k\u00e4sitteliv\u00e4t rytmi\u00e4 yleisell\u00e4 tasolla tai teht\u00e4v\u00e4t ovat olleet ryhmille tarkoitettuja, minun on pit\u00e4nyt keksi\u00e4 itse oppilaalleni soveltuvia harjoituksia. Olen pyrkinyt rakentamaan harjoitteet niin, ett\u00e4 ne ovat mahdollisia nelj\u00e4vuotiaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja toteuttaa. Mukana on my\u00f6s vaikeampia harjoituksia, jotka haastavat nelj\u00e4vuotiaan motoriikkaa. Olemme yhdess\u00e4 ja erikseen miettineet milt\u00e4 jokin rumpu kuulostaa, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja jopa tuntuu. Harjoitteissa olen k\u00e4ytt\u00e4nyt muun muassa v\u00e4rej\u00e4, kuulokuvaa ja el\u00e4v\u00e4\u00e4 musiikkia. V\u00e4rien avulla olemme opetelleet dynamiikkaa, jota muuten voisi olla vaikea selitt\u00e4\u00e4 pienelle lapselle. Nuottien sijasta meill\u00e4 on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 rumpujen kuvia, joiden avulla olen muodostanut erilaisia komppeja ja rytmej\u00e4. Olemme tunneilla my\u00f6s harjoitelleet b\u00e4ndisoittoa siten, ett\u00e4 oppilas soittaa rumpuja ja min\u00e4 soitan pianoa. Lis\u00e4ksi olemme harjoitelleet soittamista taustanauhojen kanssa. Olen my\u00f6s pyrkinyt toistamaan harjoituksia riitt\u00e4v\u00e4n monta kertaa, jotta ne j\u00e4isiv\u00e4t lihasmuistiin ja sanavarastoon.<\/p>\n Motoriikan harjoittaminen<\/strong><\/p>\n Merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 huomioon otettavana asiana rumpusetin opettamisessa nelivuotiaalle on lapsen motoriset valmiudet. Jalkojen sek\u00e4 k\u00e4sien samaan- ja eriaikaan tapahtuvat liikesarjat ovat haastavia lapsen motoriikalle. Rumpusetin osat tulee t\u00e4m\u00e4n takia asettaa niin, ett\u00e4 niihin on helppo osua. Harjoitukset tulisi my\u00f6s suunnitella niin, ett\u00e4 ne kehitt\u00e4v\u00e4t rytmitajua ja motorisia taitoja, mutta ovat nelj\u00e4vuotiaalle mahdollisia toteuttaa.<\/p>\n Tunneilla olemme harjoitelleet motoriikkaa muun muassa rytmitoiston avulla. Harjoituksessa opettaja soittaa oppilaalle jonkin rytmisen kuvion rumpusetill\u00e4, jonka j\u00e4lkeen oppilas pyrkii toistamaan saman. Harjoitus on toimiva, koska sit\u00e4 voidaan helposti s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 helpommaksi tai haastavammaksi.<\/p>\n Luovuuden harjoittaminen<\/strong><\/p>\n Oppilaalle on hyv\u00e4 antaa tilaa my\u00f6s improvisoida teht\u00e4vien raamien puitteissa ja miksei keksi\u00e4 omia harjoituksia. Improvisoinnin kautta lapsi saa itsevarmuutta ja onnistumisen kokemuksia, joilla on my\u00f6s positiivinen vaikutus itsetunnon kehittymiselle.<\/p>\n Parhaiten oppiminen on tapahtunut leikin kautta. Oikeastaan aika moni asia on opetettavissa pienelle oppilaalle kunhan se on naamioitu kiinnostavaksi. Pienell\u00e4 lapsella ei ole samanlaista tajua omista rajoistaan, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole selke\u00e4\u00e4 kuvaa mik\u00e4 on helppoa ja mik\u00e4 vaikeaa. T\u00e4m\u00e4 tavallaan helpottaa opettajan ty\u00f6t\u00e4, koska yleens\u00e4 oppilaani on aina ennakkoluulottomasti ja uteliaan innostuneesti kohdannut rumputunneilla k\u00e4ydyt harjoitteet. Lapsen motoriset \u201dpuutteet\u201d eiv\u00e4t ole este rumpusetin soittamiselle, sill\u00e4 rumpukomppeja voidaan soittaa my\u00f6s helpotetulla tavalla. Tuntien tarkoituksena ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole opettaa oikeaoppista kapulaly\u00f6nti\u00e4 tai pedaalitekniikkaa, vaan yhdess\u00e4 ihmetell\u00e4 ja tutustua rumpusetin saloihin.<\/p>\n Kirjoittaja: Karoliina Laukola 2017, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Hongisto-\u00c5berg, M. Lindeber-Piiroinen, A. M\u00e4kinen, L. 1993. Musiikki varhaiskasvatuksessa-Hip Hoi, Musisoi. Tammer-Paino Oy.<\/p>\n Hujala, E. Turja, L. 2011. Varhaiskasvatuksen k\u00e4sikirja. PS-kustannus.<\/p>\n Louhivuori, J. Paananen P. V\u00e4kev\u00e4 L. 2009. Musiikkikasvatus – N\u00e4k\u00f6kulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Suomen Musiikkikasvatusseura FiSME.<\/p>\n Louhivuori, J. Saarikallio, S (toim.). 2011. Musiikkipsykologia. Bookwell Oy.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lapsen musiikkiharrastus alkaa yleens\u00e4 musiikkileikkikoulusta ja painottuu vahvasti ryhm\u00e4opetukseen. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pohdin nelj\u00e4vuotiaan oppilaani mahdollisuuksia rumpusetin soittajana ja peilaan kokemuksiini yksityistunneista. Mink\u00e4laisia haasteita asettaa lapsen ik\u00e4? Miten tunneista saa rakennettua sellaisia, ett\u00e4 ne kehitt\u00e4v\u00e4t oppilaan settisoittoa? Mink\u00e4laiset harjoitteet ovat sopivan haastavia ilman ett\u00e4 ne sammuttavat oppilaan intoa oppia? Ja kuinka pitk\u00e4lle nelj\u00e4vuotiaan oppilaani on mahdollista […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[168,29,366,31],"class_list":["post-1451","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-lasten-opetus","tag-motorinen-kehitys","tag-musiikillinen-kehitys","tag-rumpujensoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1451","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1451"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1451\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2418,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1451\/revisions\/2418"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1451"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1451"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1451"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}