Musiikin hahmottaminen on m\u00e4\u00e4ritetty musiikin perusteiden sis\u00e4lt\u00f6alueeksi taiteen perusopetuksessa (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2002.). M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mit\u00e4 musiikin hahmottamisella t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoitetaan. Kyse voi olla havaitsemisesta, hoksaamisesta, ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, sis\u00e4ist\u00e4misest\u00e4, henkil\u00f6kohtaisista preferensseist\u00e4, ilmi\u00f6iden yhdist\u00e4misest\u00e4, korvakuulolta soittamisen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4, nuottien luku- ja kirjoitustaidoista tai vaikka kyvyst\u00e4 kuvailla musiikillisia havaintoja. Todenn\u00e4k\u00f6isesti musiikin hahmottaminen on er\u00e4\u00e4nlainen yhdistelm\u00e4 kaikkia edell\u00e4 mainittuja m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Musiikin hahmottaminen on parhaimmillaan hyvinkin moniulotteinen taito ja sen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 voidaan ajatella olevan musiikissa esiintyvien ilmi\u00f6iden kokonaisvaltainen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja n\u00e4iden soveltaminen omaan musiikilliseen toimintaan.<\/p>\n
Opetus kattaa musiikinteorian, s\u00e4veltapailun ja musiikkitiedon ja etenee tavallisesti rinnakkain instrumenttiopintojen kanssa sek\u00e4 soveltuvin osin my\u00f6s yhteismusisointiin integroituna. Jatkuvuus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mahdollistaa erilaisten pedagogisten keinovarojen k\u00e4yt\u00f6n ja aihealueiden ryhmittelyn. (Mt.) Musiikin perusteiden opetusmenetelmiin tai oppimateriaaleihin ei OPS:ssa oteta suoraan kantaa, mutta konstruktivistisuus n\u00e4kyy l\u00e4hes kaikissa opetuksen j\u00e4rjestelyihin koskevissa teksteiss\u00e4. Erilaiset opetusmenetelm\u00e4t palvelevat erilaisia oppimistyylej\u00e4 ja persoonia. Toisaalta musiikin perusteiden opetuksessa behaviorismin ja konstruktivismin osittain vastakkaisetkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. (Meriranta 2011, 16, 18, 64, 78.)<\/p>\n
Musiikin perusteiden opetuksen ryhmiss\u00e4 on useiden eri instrumenttien oppilaita, eli soitinkohtaisia ryhmi\u00e4 ei tavallisesti ole. Kaikkia asioita ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mahdollista k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi oppitunnin aikana omaa instrumenttia soittaen. Harmoniasoittimet ovat kuitenkin oivia havainnollistamisv\u00e4lineit\u00e4 teoriaopiskelussa ja oppilas hy\u00f6tyy s\u00e4velkulkujen, intervallien ja sointujen kuulemisesta omalla soittimellaan, jolloin h\u00e4n saavuttaa syv\u00e4llisemm\u00e4n ymm\u00e4rryksen tason musiikin hahmottamisessa. (\u00c4ik\u00e4s 2005, 10.) Harmonikansoittajalla voi kuitenkin olla vaikeuksia hahmottaa esimerkiksi pianon koskettimien ja oman soittimen n\u00e4pp\u00e4inten yhteytt\u00e4, vaikka molemmat soittimet edustavat harmoniasoitinten soitinryhm\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Musiikin perusteiden opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta Kyll\u00f6nen (2008) toteaa huomanneensa, miten soitonopettajat ottavat tunneillaan esille my\u00f6s harjoiteltaviin kappaleisiin liittyvi\u00e4 teoria-asioita, mutta yht\u00e4 lailla \u201cmonissa keskusteluissa muusikko- ja opettajakollegoiden kanssa olemme pohtineet teorianopiskelun ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n musisoinnin suhdetta tai sen puutetta.\u201d <\/em>Kirjoittaja puhuu mielest\u00e4ni osuvasti musiikin perusteiden opettajasta yhten\u00e4 osatekij\u00e4n\u00e4 oppilaan teoriaopintojen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n muusikkouden linkkien rakentamisessa ja korostaa soitonopettajan vastuuta teoreettisten ilmi\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottamiseen oman soittimen hallinnan yhteydess\u00e4 (Kyll\u00f6nen 2008, 7, 9, 15.) Itsekin siis allekirjoitan Kyll\u00f6sen ajatuksia – soitonopettaja ei voi olettaa, ett\u00e4 musiikin perusteet siirtyv\u00e4t automaattisesti k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Sujuva yhteisty\u00f6 soitonopettajan ja musiikin perusteiden opettajan v\u00e4lill\u00e4 on ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppilaan musiikin hahmotuksellisen kehittymisen tukemisessa.<\/p>\n Harmonikan ominaispiirteiden mahdollisuudet<\/strong><\/p>\n Harmonikan diskanttipuoli l\u00f6ytyy soittajasta katsottuna oikealta. N\u00e4pp\u00e4inharmonikan sormio koostuvat pystysuorista riveist\u00e4, jotka rakentuvat p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isist\u00e4 pienist\u00e4 tersseist\u00e4. C l\u00f6ytyy keskimm\u00e4iselt\u00e4 rivilt\u00e4. Viisirivisess\u00e4 harmonikassa on kolmen perusrivin lis\u00e4ksi kaksi perusrivej\u00e4 tuplaavaa\u00a0\u00a0 apurivi\u00e4\u00a0\u00a0 ja\u00a0\u00a0 n\u00e4pp\u00e4inharmonikan\u00a0\u00a0 ehdoton\u00a0\u00a0 vahvuus\u00a0\u00a0 on\u00a0\u00a0 sen\u00a0\u00a0 n\u00e4pp\u00e4r\u00e4\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 soitettavuus.<\/p>\n (Kym\u00e4l\u00e4inen 1994, 14-15.) Sormion vasemmasta laidasta oikealle alaviistoon l\u00e4htev\u00e4t vinorivit koostuvat puolen s\u00e4velaskelen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan olevista s\u00e4velist\u00e4 ja keskirivit (perusrivit) muodostavat n\u00e4in ollen kromaattisen asteikon. (\u00c4ik\u00e4s 2005, 11.) Romu (2006, 29) on opetustilanteissa huomannut, ett\u00e4 lasten on helpompi hahmottaa n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6, kun alussa soitetaan vain perusriveilt\u00e4.<\/p>\n Musiikin perusteiden keskeisiin opetettaviin asioihin kuuluvat intervallit ja harmonikan diskanttisormiolla on eritt\u00e4in helppo toteuttaa erilaisia intervalleja. K\u00e4den asento ja n\u00e4pp\u00e4inten v\u00e4limatka on vakio, oli l\u00e4ht\u00f6s\u00e4vel ja intervalli mik\u00e4 tahansa. My\u00f6s soinnut tulevat vastaan jo musiikin perusteiden opiskelun alkutaipaleilla ja niidenkin soittaminen tapahtuu pitk\u00e4lti samalla tavalla kuin intervallienkin. On mahdollista soittaa erilaisia sointuja – kukin sointu omalla sormiotteellaan – mist\u00e4 tahansa l\u00e4ht\u00f6s\u00e4velest\u00e4. (\u00c4ik\u00e4s 2005, 11-12.)<\/p>\n Standardibassoj\u00e4rjestelm\u00e4 on harmonikan yleisin basson\u00e4pp\u00e4inj\u00e4rjestelm\u00e4. Standardibassossa matalat yksi\u00e4\u00e4niset perusbassot l\u00f6ytyv\u00e4t kahdesta palkeenpuoleisesta pystyrivist\u00e4. Toisen perusbassorivin n\u00e4pp\u00e4imet on yleens\u00e4 jollain tapaa merkitty (esim. kuoppa, koriste) \u00e4\u00e4nten l\u00f6yt\u00e4misen helpottamiseksi. Perusbasson s\u00e4velten ambitus on suuri septimi ja molemmat n\u00e4pp\u00e4inrivit on j\u00e4rjestetty kvinttiympyr\u00e4n mukaan. Alennusmerkkiset s\u00e4vellajit l\u00f6ytyv\u00e4t liikkuessa C:st\u00e4 alasp\u00e4in ja ylennysmerkkiset s\u00e4vellajit liikkuessa C:st\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in. Melodioiden soittaminen perusbassoilla on s\u00e4velten rajoitetun ambituksen takia hiukan hankalaa, mutta on kuitenkin mahdollista soittaa diskanttipuolen melodioita t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 bassokulkuja, jotka ovat n\u00e4pp\u00e4inj\u00e4rjestyksen ansioista \u201ckuvioina\u201d siirrett\u00e4viss\u00e4 mihin tahansa s\u00e4vellajiin. (Kym\u00e4l\u00e4inen 1994, 15; Mannerjoki 2017.)<\/p>\n Nelj\u00e4\u00e4n seuraavaan riviin on sijoitettu toisen rivin perusbassojen mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t duuri-, molli-, septimisointubassot sek\u00e4 v\u00e4hennetyt septimisointubassot. Yht\u00e4 n\u00e4pp\u00e4int\u00e4 painamalla saadaan siis aikaan kokonainen kolmisointu, jonka k\u00e4\u00e4nn\u00f6s kuitenkin pysyy aina samana. J\u00e4rjestelm\u00e4 toimii parhaimmillaan diskantin melodioiden s\u00e4est\u00e4j\u00e4n\u00e4. (Kym\u00e4l\u00e4inen 1994, 16; Mannerjoki 2017.)<\/p>\n Yhteenvetona voidaan todeta harmonikan ominaispiirteiden tarjoavan varsin helppoja ratkaisuja musiikin hahmottamiseen. Sek\u00e4 diskantti- ett\u00e4 bassopuolen n\u00e4pp\u00e4inj\u00e4rjestelm\u00e4t mahdollistavat esimerkiksi intervallien, sointujen ja jopa asteikoiden soittamista siten, ettei soitettavan materiaalin sormitus tai \u201cmuoto\u201d muutu lainkaan. T\u00e4m\u00e4n \u201csamanmuotoisuuden\u201d ansioista my\u00f6s solmisaation harjoittaminen ja transponointi ovat harmonikalla helposti toteutettavissa. Kuviot ovat siirrett\u00e4viss\u00e4 ja soitettavissa mist\u00e4 tahansa l\u00e4ht\u00f6s\u00e4velest\u00e4.<\/p>\n Harmonikansoiton opettajien ajatuksia musiikin hahmottamisesta<\/strong><\/p>\n Toteutin syksyll\u00e4 2016 harmonikansoiton opettajien asenteita kartoittavan verkkokyselyn musiikin perusteiden (MuPe) opetuksen osa-alueesta, musiikin hahmottamisesta. Kyselyn tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva MuPe-opetukseen liittyvist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4 harmonikansoiton n\u00e4k\u00f6kulmasta. Halusin erityisesti tutkia, mill\u00e4 tavalla harmonikansoittajan tapa hahmottaa musiikkia ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n eroaa muiden muusikoiden k\u00e4sityksest\u00e4 aiheesta ja voivatko mahdolliset erot toimia voimavarana MuPe-opetuksessa? Yhten\u00e4 hypoteesina oli my\u00f6s se, ett\u00e4 soittajan soitinhistoria vaikuttaa musiikin hahmottamisen eroihin. T\u00e4m\u00e4n artikkelin kyselyn tulokset esitell\u00e4\u00e4n laajemmin ja perusteellisemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 valmistuvassa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni (Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu).<\/p>\n Kyselyyn vastasi 36 harmonikansoiton opettajaa. Vastaajien ik\u00e4jakauma on tasainen ja suurin osa vastaajista on eritt\u00e4in kokeneita harmonikansoitonopettajia, 14 vastaajalla (38,9%) on yli 25 vuoden kokemus soitonopettajana olemisesta. Soitonopettajan ty\u00f6skentelev\u00e4t p\u00e4\u00e4osin musiikkiopistoissa ymp\u00e4ri Suomessa (29 vastaajaa). Valtaosa vastaajista (69,4%) on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 musiikin perusteiden integroiminen harmonikansoittajan n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin on helppo teht\u00e4v\u00e4, kun taas vajaa kolmasosa vastaajista on eri mielt\u00e4. Melkein kaikki kyselyyn vastanneet (91,7%) joko integroivat tai ovat integroineet musiikin perusteita omaan opetukseen.<\/p>\n Diagrammi (Kuvio 1) osoittaa, mik\u00e4 on kyselyyn vastanneiden harmonikansoiton opettajien mielest\u00e4 t\u00e4rkein tapa hahmottaa musiikkiteoreettisia ilmi\u00f6it\u00e4. Ylivoimaisesti suurimman ryhm\u00e4n (22 vastausta) muodostavat ne vastaajat, jotka kannattavat visuaalista oppimista harmonikan kautta – esimerkiksi soinnut ja melodiat kuvioina tai jopa v\u00e4rein\u00e4. Toiseksi suurin ryhm\u00e4 koostuu esimerkiksi s\u00e4veltapailun merkityst\u00e4 painottavista, kuulonvaraisista oppijoista (7 vastausta) ja kolmanneksi suurin kinesteettisist\u00e4, esimerkiksi lihasmuistia korostavista oppijoista (3 vastausta). Yksi vastaaja painottaa oppimista t\u00e4ysin teoreettisesti, kuten nuottiviivaston kautta ja toinen hahmottaa musiikkiteoreettisia ilmi\u00f6it\u00e4 muun soittimen kautta. Kaksi vastaajaa eiv\u00e4t osanneet nimet\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 hahmotustapaa.<\/p>\n Enemmist\u00f6 vastaajista (77,8%) on soittanut jotain muuta soitinta harmonikan lis\u00e4ksi. Vain 8:lla vastaajalla ei ole lainkaan sivusoitinta. Suosituin sivusoitin vastaajien keskuudessa on ylivoimaisesti piano, josta on vastauksissa 21 mainintaa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa siis, ett\u00e4 yli puolet vastaajista soittaa tai on soittanut pianoa. On mahdollista ajatella pianon opiskelulla olleen vastaajilla vaikutusta musiikin hahmottamiseen liittyviss\u00e4 asioissa. Karkea jako vastaajien soitinhistoriasta l\u00f6ytyy Kuviosta\u00a02. Huomioitavaa on, ett\u00e4 sivusoitinpianistit l\u00f6ytyv\u00e4t sek\u00e4 Harmonikka + harmoniasoitin ett\u00e4 Useita soittimia -kategoriasta. Jaossa ei ole huomioitu laulua erillisen\u00e4 soittimena.<\/p>\n H\u00e4nninen (2013) arvelee eri instrumenttien soittajien todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n aistejaan eri tavoin. N\u00e4k\u00f6aistilla on oletettavasti erilainen merkitys ainakin aloittelevalle pianistille ja viulistille ja olisi mielenkiintoista selvitt\u00e4\u00e4, voidaanko eri instrumentteja soittavien oppilaiden oppimistyyleiss\u00e4 havaita eroja tai yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. (H\u00e4nninen 2013, 51-52.) Kyselyss\u00e4ni olin erityisen kiinnostunut siit\u00e4, miten vastaajien oma soitinhistoria vaikuttaa musiikkiteoreettisten ilmi\u00f6iden hahmotustapoihin. Diagrammista (Kuvio 3) selvi\u00e4\u00e4 ainakin se, ett\u00e4 harmonikansoittajat tai muun harmoniasoittimen (l\u00e4hinn\u00e4 pianon) soittajat ovat hyvin pitk\u00e4lti visuaalisia oppijoita. Harmonikansoittajien ja melodiasoittimen soittajien muodostama ryhm\u00e4 (2 vastaajaa) on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa liian pieni mink\u00e4\u00e4nlaisten johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen. Kyselyn mielenkiintoisin anti on kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 useiden soitinten soittajien hahmotustapojen monimuotoisuus. Kuulonvaraisuudella on t\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 selke\u00e4sti isompi merkitys muihin ryhmiin verrattuna. Vastausten perusteella voisi olettaa \u201cmulti-instrumentalistien\u201d edustavan erilaisia hahmotustapoja muita soittajia useammin, sill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 esiintyy kaikkein laajin vastausspektri.<\/p>\n Vastaajien mielest\u00e4 harmonikan ominaispiirteet tuovat enemm\u00e4n mahdollisuuksia ja hy\u00f6ty\u00e4 kuin ongelmia ja haasteita musiikin hahmottamisen ja musiikin perusteiden omaksumisen ja oppimisen kannalta. Asteikolla 1-10 (1 = ongelmia ja haasteita, 10 = mahdollisuuksia ja hy\u00f6ty\u00e4) harmonikansoiton opettajien asenteiden keskiarvoksi muodostui 9,1. Voidaan n\u00e4in ollen ajatella, ett\u00e4 eritt\u00e4in suuri osa kyselyyn vastanneista opettajista on hyvin perehtynyt opetettavan soittimensa mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Vastaajat osaavat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 harmonikan ominaispiirteit\u00e4 tarkoituksenmukaisesti parhaansa n\u00e4kem\u00e4ll\u00e4 tavalla musiikin perusteiden tavoitteiden saavuttamiseksi.<\/p>\n N\u00e4pp\u00e4intuntuma<\/strong><\/p>\n Ihmisen mieli toimii ty\u00f6v\u00e4lineiden kautta (Ahonen 2004, 28). Harmonikka palvelee soittimena niin visuaalisia, audatiivisia kuin kinesteettisia oppijoita ja sen kokonaisvaltainen hahmottaminen koostuu soittoasennosta, vasemman ja oikean k\u00e4den k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, palkeen hallinnasta sek\u00e4 n\u00e4iden osa-alueiden yhteisty\u00f6st\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Nettikyselyyn vastanneista harmonikansoitonopettajista moni mainitsee harmonikan visuaalisuuden t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 hahmottamisen v\u00e4lineen\u00e4, mutta haluan itse korostaa t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi erityisesti harmonikansoittajille ominaisen \u201cn\u00e4pp\u00e4intuntuman\u201d merkityst\u00e4 soittimen oppimisen ja hahmottamisen kannalta.<\/p>\n \u201cN\u00e4pp\u00e4intuntuma\u201d koostuu hyvist\u00e4 sormitusk\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 sek\u00e4 melodisten kulkujen, intervallien ja sointujen muodostamien kuvioiden omaksumisesta ja on oikein hy\u00f6dynnettyn\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 musiikin perusteiden oppimisen ja hahmottamisen apuv\u00e4line. Ahonen (2004, 28) kirjoittaa aiheesta n\u00e4in: Soittaja ajattelee soittimensa v\u00e4lityksell\u00e4, k\u00e4det ja sormet ty\u00f6skentelev\u00e4t sopusoinnussa instrumentin kanssa ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat \u201ckasvaneet siihen kiinni\u201d <\/em>ja olen varma, ett\u00e4 jokainen vannoutunut harmonikansoittaja voi yhty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n lainaukseen.<\/p>\n Kirjoittaja: Julia Hansson, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu 2017<\/p>\n L\u00e4hteet<\/p>\n Ahonen, K. 2004. Johdatus musiikin oppimiseen. Helsinki: Finn Lectura.<\/p>\n H\u00e4nninen, A. 2013. Korvakuulolta soittamisen merkitys musiikin perusteiden opetuksessa. Pro gradu. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n Kyll\u00f6nen, J. 2008. Mist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, onko t\u00e4ss\u00e4 duuri vai molli? : lasten ja nuorten musiikin perusteiden opetus musiikkiopiston perustasolla. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/p>\n Kym\u00e4l\u00e4inen, H. 1994. Harmonikka taidemusiikissa. Helsinki ; Ikaalinen: Sibelius-akatemia : Suomen harmonikkainstituutti.<\/p>\n Mannerjoki, V. 2017. Vapaalehdykk\u00e4-sivusto. Viitattu 13.4.2017. http:\/\/vapaalehdykka.net<\/a><\/p>\n Romu, T. 2006. Harmonikkaviikarit musiikkimaassa : Colourstrings-menetelm\u00e4n soveltamisperiaatteita harmonikalle. Lopputy\u00f6. Sibelius-Akatemia.<\/p>\n Meriranta, K. 2011. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4: Oppimisk\u00e4sityksen ja yleisten tavoitteiden soveltaminen musiikin perusteiden opetukseen. Pro gradu. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2002.\u00a0Opetushallitus. Viitattu 13.4.2017. http:\/\/www.oph.fi\/saadokset_ja_ohjeet\/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet\/tai <\/a>teen_perusopetus<\/a><\/p>\n \u00c4ik\u00e4s, K. 2005. Yhdess\u00e4 oppimaan : harmonikan erityispiirteiden hy\u00f6dynt\u00e4minen musiikin perusteiden pienryhm\u00e4opetuksessa. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Musiikin moniosaajana soitan sit\u00e4 sun t\u00e4t\u00e4, mit\u00e4 milloinkin miss\u00e4kin tyylilajissa – niin korvakuulolta kuin my\u00f6s nuottien kanssa. P\u00e4\u00e4soittimeni on kuitenkin aina kysytt\u00e4ess\u00e4 ep\u00e4r\u00f6im\u00e4tt\u00e4 harmonikka, vaikka instrumenttiopinnot alkoivat 6-vuotiaana pianolla ja sekin on kulkenut harmonikan rinnalla mukana l\u00e4hes koko ajan. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti en hahmota musiikin teoriaa oman p\u00e4\u00e4soittimeni kautta, mik\u00e4 on v\u00e4lill\u00e4 tuntunut h\u00e4mment\u00e4v\u00e4lt\u00e4. T\u00e4h\u00e4n on varmasti […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[363,364,24],"class_list":["post-1420","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-harmonikansoiton-opetus","tag-musiikin-hahmottaminen","tag-musiikin-teoriaopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1420","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1420"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1420\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2420,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1420\/revisions\/2420"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1420"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1420"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1420"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2017\/06\/Kuvio_1.png\")
<\/a><\/a><\/a>