Maahanmuuton kasvaessa on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota erilaisiin kotouttamista edist\u00e4viin asioihin, jotta jokainen maahanmuuttaja voi kokea uuden maan kodikseen ja tuntea olevansa osallinen yhteiskunnassa. Musiikin tiedet\u00e4\u00e4n toimivan kulttuurien v\u00e4listen j\u00e4nnitteiden v\u00e4hent\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kohtaamalla eri kulttuurien taidetta, voidaan lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kulttuurien erityispiirteist\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 kulttuurien kohtaamista. (Louhivuori 2009, 17.) Miten yhteis\u00f6llisell\u00e4 musiikkitoiminnalla voidaan edist\u00e4\u00e4 tasa-arvoista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa, lis\u00e4t\u00e4 vuorovaikutusta eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4lill\u00e4 ja aikaansaada osallisuuden kokemuksia?<\/p>\n
Vieraaseen maahan muuttaminen ei aina ole helppoa. Vieras kieli, kulttuurierot, erilaiset tavat ja tottumukset voivat yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 monella tavalla. Yht\u00e4kki\u00e4 ihminen on tilanteessa, jossa ei ymm\u00e4rr\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 puhutaan. Arkistenkin asioiden hoitaminen vie moninkertaisesti aikaa ja on haastavaa kielimuurin takia. Toisinaan saattaa kohdata tilanteita, joissa tulee olo, ettei ole tullut kohdelluksi tasa-arvoisesti. Ulkopuolisuuden tunne voi my\u00f6s nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, kun ei tule ymm\u00e4rretyksi samalla tavalla kuin omassa kulttuurissaan.<\/p>\n
Vieraalla maalla, kotoisalla maalla<\/strong><\/p>\n Globalisaation my\u00f6t\u00e4 ihmisten liikkuvuus on kasvanut huomattavasti ja sen my\u00f6t\u00e4 moni ihminen on asettunut my\u00f6s uuteen maahan asumaan. Suomessa maahanmuuton p\u00e4\u00e4asiallisia syit\u00e4 ovat perhesyyt, ty\u00f6 ja opiskelu. Kansainv\u00e4lisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita on noin 8 %. (Maahanmuutto kasvaa ja monipuolistuu n.d.). Maahanmuuton lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota erilaisiin kotouttamista tukeviin toimiin, jotta jokainen maahanmuuttaja voi kokea uuden maan kodikseen ja tuntea olevansa osallisena yhteiskunnassa.<\/p>\n Kotoutumisen kannalta yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 asioista on kielen oppiminen ja sosiaaliset verkostot, tunne siit\u00e4, ett\u00e4 on osa yhteis\u00f6\u00e4 ja yhteiskuntaa. My\u00f6s tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen sek\u00e4 my\u00f6nteisen vuorovaikutuksen edist\u00e4minen eri v\u00e4est\u00f6ryhmien kesken on kotoutumislain tarkoituksena (Laki kototutumisen edist\u00e4misest\u00e4 2010). On jokaisen ihmisen perusoikeus tuntea kuuluvansa jonnekin ja olla osa jotakin. Jokaiselle ihmiselle kuuluu paikka, jota voi kutsua kodikseen. Turvallisuuden tunne ja osallisuuden kokemus ovat peruselementtej\u00e4 ihmisen olemassaololle.<\/p>\n Kotoutumisen haasteita<\/strong><\/p>\n Kotoutumiseen vaikuttaa moni tekij\u00e4. Jos on muuttanut maahan perheen, ty\u00f6n tai opiskelun takia, on todenn\u00e4k\u00f6isesti helpompi kotoutua ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikkansa yhteis\u00f6ss\u00e4 ja yhteiskunnassa, sill\u00e4 on jo valmiiksi sosiaalisia verkostoja ja todenn\u00e4k\u00f6isesti perusasiat kuten perustoimeentulo ja asuminen kunnossa. Perheen, ty\u00f6n tai opiskelun vuoksi maahan muuttaminen on my\u00f6s vapaaehtoista, ihminen on silloin l\u00e4htenyt toiseen maahan omasta tahdostaan.<\/p>\n Kotoutuminen voi olla haasteellisempaa ihmisille, jotka ovat joutuneet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotimaansa pakon edess\u00e4. Osa perheest\u00e4 on saattanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 sodan keskelle, on jatkuva huoli l\u00e4heisist\u00e4 ja kotimaan tilanteesta. Perheenyhdist\u00e4misen kriteerien tiukentaminen saattaa my\u00f6s osaltaan olla heikent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kotoutumista. Etenkin yksin tulleet alaik\u00e4iset turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa ja nuorten kotoutumisen tukeminen onkin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Sodan tai konfliktien keskelt\u00e4 saapuva ihminen on my\u00f6s joutunut kokemaan traumaattisia asioita ja t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon kotouttamistoiminnassa.<\/p>\n Yhteist\u00e4 kielt\u00e4k\u00e4\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ja sosiaaliset turvaverkot uudessa maassa voivat olla olemattomat. T\u00e4llaisissa tilanteissa kotoutumisen tukeminen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja useamman toimijan vastuulla. N\u00e4in pystyt\u00e4\u00e4n ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n syrj\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n Asenteella on v\u00e4li\u00e4<\/strong><\/p>\n Eurooppaan saapuvien siirtolaisten ja pakolaisten suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut haaste kaikille EU-j\u00e4senmaille ja t\u00e4st\u00e4 johtuen trendin\u00e4 on viime aikoina ollut turvapaikkapolitiikan kiristyminen. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 kahtiajako on voimistunut ajatukseen \u201dme ja muut\u201d ja vihamielisyys kasvanut. Moni Euroopan valtio on my\u00f6s p\u00e4\u00e4tynyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kyseenalaisiin ratkaisuihin tilanteen muuttamiseksi, esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 muun muassa Unkari ja Bulgaria, jotka ovat rakentaneet muureja rajoille rajoittaakseen pakolaisten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 (Eurooppaan j\u00e4lleen muuri \u2013 nyt Unkarin ja Serbian rajalle 2015). Ihmisi\u00e4 on alettu kohdella yksil\u00f6iden sijasta massana ja t\u00e4llainen suppeakatseinen ja vihamielinen asenne on osaltaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rasismia.<\/p>\n Turvapaikkapolitiikan kiristymisest\u00e4 esimerkkin\u00e4 on my\u00f6s turvapaikanhakijoiden palautukset, joita on tehty heikoin perustein ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 todellista kuvaa turvapaikanhakijan kotimaan sen hetkisest\u00e4 turvallisuustilanteesta. Erityisesti viranomaisten tekem\u00e4t perusteettomat arviot turvallisuustilanteen parantumisesta ovat kohdistuneet maihin, joista on saapunut eniten turvapaikanhakijoita. (van Gulik ja\u00a0Laajapuro 2016.<\/span>) YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 14 artiklassa todetaan: \u201dJokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Kansainv\u00e4lisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvan palautuskiellon periaatteen (non refoulement -periaate) mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saada palauttaa alueelle, jossa h\u00e4nt\u00e4 uhkaa joutuminen vakavien ihmisoikeusloukkausten uhriksi.\u201d (Pakolaiset ja siirtolaiset n.d.) T\u00e4m\u00e4nhetkinen maailman tilanne on haastava, mutta sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyminen ei auta ket\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kotoutumisen kannalta yhteiskunnan yhdenvertainen asenneilmapiiri on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jossa v\u00e4est\u00f6n monimuotoistuessa yhteiskunta muuttuu ja maahanmuuttaja hankkii yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Kotoutuminen on vuorovaikutusta maahanmuuttajan ja vastaanottavan yhteiskunnan v\u00e4lill\u00e4 ja molemmin puolinen ymm\u00e4rrys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Yhteiskunnan kahtiajakautumisella ja eriarvoistumisella on mittavia vaikutuksia yhteiskunnalle. Sen seurauksia voi todeta valtioista, joissa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo perusperiaatteina eiv\u00e4t toteudu. (Maahanmuuttajien kotouttaminen edellytt\u00e4\u00e4 yhdenvertaisuutta ja yhteisty\u00f6t\u00e4 n.d.)<\/p>\n Virallisten toimenpiteiden lis\u00e4ksi kotoutumista edistet\u00e4\u00e4n arkip\u00e4iv\u00e4n tilanteissa ja l\u00e4hiyhteis\u00f6iss\u00e4, kuten p\u00e4iv\u00e4kodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja ty\u00f6paikoilla, joissa my\u00f6s yhteis\u00f6llisell\u00e4 musiikkitoiminnalla ja musiikkipedagogin ammattitaidolla voi olla t\u00e4rke\u00e4 rooli yhdenvertaisen asenneilmapiirin edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n Musiikista hyvinvointia<\/strong><\/p>\n Yhteis\u00f6llinen musiikkitoiminta toimii mit\u00e4 parhaimpana tukena kotoutumiselle. Musiikki toimii kulttuurien v\u00e4listen j\u00e4nnitteiden v\u00e4hent\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja sen avulla voidaan lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kulttuurien erityispiirteist\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 kulttuurien kohtaamista (Louhivuori 2009, 17). Yhdess\u00e4 laulaminen ja soittaminen lis\u00e4\u00e4v\u00e4t luottamusta ja turvallisuudentunnetta ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s uusia kohtaamisia (Musiikki yhdist\u00e4\u00e4 n.d.). Musiikin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s tukevan kielen oppimista, sill\u00e4 musiikki ja kieli toimivat samoilla alueilla aivolohkoissa. Esimerkiksi musiikkileikit auttavat oikeinkirjoitusta, \u00e4\u00e4nteiden erottelua ja rytmitajua. (Veirto 2016.)<\/p>\n Musiikin terveysvaikutuksia on tutkittu paljon viime aikoina ja on saatu tutkimustulosta siit\u00e4, ett\u00e4 musiikilla on paljon hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia. Musiikki muun muassa lievitt\u00e4\u00e4 stressi\u00e4, vahvistaa sosiaalisia siteit\u00e4 ja hoitaa esimerkiksi kipua, ahdistuneisuutta, masennusta ja yksin\u00e4isyytt\u00e4. Yhteismusisoinnilla ja laulamisella lis\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s vuorovaikutusta ihmisten v\u00e4lill\u00e4. (Heikkinen 2012.)<\/p>\n Musiikki sensitiivisyydell\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4 v\u00e4yl\u00e4 erilaisten tunteiden k\u00e4sittelemiseen ja vaikeita kokemuksia voi olla helpompi k\u00e4sitell\u00e4 musiikin kautta.<\/p>\n Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta<\/strong><\/p>\n Yhteis\u00f6llisell\u00e4 musiikkitoiminnalla on t\u00e4rke\u00e4 rooli syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyss\u00e4. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 lapsille ja nuorille suunnatusta musiikkitoiminnasta on muun muassa Tempo-orkesteri, joka toimii Vantaalla ja Helsingiss\u00e4 koulup\u00e4iv\u00e4n ohessa. Noin puolet soittajista on kantav\u00e4est\u00f6n lapsia ja puolet ns. toisen sukupolven maahanmuuttajia, jotka ovat joko syntyneet tai muuttaneet Suomeen varhaisessa vaiheessa. Tempo-orkesterin toiminta perustuu venezuelalaiseen El Sistema-musiikkikasvatusmenetelm\u00e4\u00e4n. Kapellimestari Jose Antonio Abreu kehitti menetelm\u00e4n vuonna 1975, tarkoituksenaan suojella slummilapsia huumeilta ja rikollisuudelta klassisen musiikin avulla. (Ahvenainen 2015, 18.)<\/p>\n Tempo-toiminnan keskeisen\u00e4 tavoitteena on monitaustaisten lasten keskeisen kumppanuuden vahvistaminen musiikin ja yhdess\u00e4 soittamisen avulla sek\u00e4 soittoharrastuksen mahdollistaminen kaikille lapsille riippumatta perheen sosioekonomisesta tilanteesta. Opetus on ilmaista ja soittimen saa ilmaiseksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Orkesteriin ei ole p\u00e4\u00e4sykoetta eik\u00e4 musikaalisuustestej\u00e4. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa yhteis\u00f6llisyyden tunnetta soittajien ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 keskuudessa ja ehk\u00e4ist\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja passivoitumista. (Ahvenainen 2015, 19.)<\/p>\n Rytmimajakka-projekti on my\u00f6s hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 matalan kynnyksen osallistumisesta. Rytmimajakka toimii Helsingiss\u00e4 musiikkiopistojen yhteisty\u00f6n\u00e4 kouluille. Toiminnan tarkoituksena on perustaa b\u00e4ndej\u00e4 ja b\u00e4ndiin saa osallistua, vaikka ei olisikaan omaa soitinta tai soittotaitoa. B\u00e4ndej\u00e4 on ohjaamassa musiikkiopistojen soitonopettajat. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan lasten ja nuorten osallistumisessa taiteen perusopetukseen on suuria alueellisia eroja kaupungin sis\u00e4ll\u00e4. Samoilla alueilla on usein paljon pienituloisia perheit\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n opetustarjontaa. Taiteen perusopetuksen vieminen yh\u00e4 useamman saataville on yksi hallituksen k\u00e4rkihankkeista ja esimerkiksi Rytmimajakan tyyppisell\u00e4 toiminnalla edistet\u00e4\u00e4n tasa-arvoista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. (Aalto 2016.)<\/p>\n Nuorille suunnatut musiikkity\u00f6pajat tuovat my\u00f6s ihmisi\u00e4 yhteen eri kulttuuritaustoista. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on muun muassa Rap-ty\u00f6pajat nuorten toimintakeskus Hapessa Helsingiss\u00e4. Kaikille avoimissa ty\u00f6pajoissa kulttuurit kohtaavat ja syntyy uusia yst\u00e4vyyssuhteita yhdess\u00e4 tekemisen kautta. Musiikilla on yhdist\u00e4v\u00e4 voima, rap-ty\u00f6pajoissa nuorilla on mahdollisuus tehd\u00e4 yhdess\u00e4 omaa juttuaan: \u201d Kaveriporukka, jolla on hyv\u00e4 meininki, on taustoista riippumatta nuorelle valtava voimavara.\u201d (Valkonen 2015.)<\/p>\n Yhten\u00e4 mielenkiintoisena projektina oli my\u00f6s el\u00e4v\u00e4n musiikin yhdistys ELMU ry:n, Kulttuurikeskus Caisan, Skanskan ja Helsingin vastaanottokeskusten yhteisty\u00f6, jossa vastaanottokeskusten muusikot ja helsinkil\u00e4iset ammattimuusikot verkostoituivat. Elmun Nosturin treenitilat olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Helsingin vastaanottokeskuksissa asuville muusikoille kes\u00e4n ajan. Projektissa koottiin b\u00e4ndi vastaanottokeskusten asukkaista, ja lis\u00e4ksi soitettiin yhdess\u00e4 my\u00f6s Nosturissa harjoittelevien kantasuomalaisten ammattimuusikoiden kanssa. Yhteisty\u00f6n tuloksena j\u00e4rjestettiin konsertti Nosturissa ja kulttuurikeskus Caisassa. (Miikkulainen 2016.)<\/p>\n \u201dVastaanottokeskuksissa on paljon lahjakkaita muusikoita, jotka eiv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voi toteuttaa itse\u00e4\u00e4n musiikillisesti. Haluamme avata heille Helsingin musiikkikentt\u00e4\u00e4 tarjoamalla treenitiloja ja mahdollisuuden soittaa yhdess\u00e4 suomalaisten ammattimuusikoiden kanssa\u201d, toteaa Caisan kulttuurituottaja Jaana Lindman haastattelussa Elmu ry:n sivuilla. Kansainv\u00e4lisen musiikkineuvoston musiikkioikeuksien perusajatuksen mukaan jokaisella maailman ihmisell\u00e4 on oikeus ilmaista itse\u00e4\u00e4n ja osallistua. (Miikkulainen 2016.)<\/p>\n Jutellaan ja kaffitellaan<\/strong><\/p>\n Maahanmuuttokeskustelu on ollut viime aikoina paljon pinnalla niin uutisissa kuin muuallakin mediassa ja keskittynyt pitk\u00e4lti turvapaikanhakijoihin maailman tilanteen vuoksi. Syyrian, Irakin ja Afganistanin pitkittyneet konfliktit ja Afrikan sarven sek\u00e4 L\u00e4nsi-Afrikan kriisit ovat antaneet kasvot maailmanlaajuiselle pakolaiskriisille (Muuttoliike ja pakolaiskriisi Euroopassa 2016). YK:n pakolaisj\u00e4rjest\u00f6n arvion mukaan jopa 65 miljoonaa ihmist\u00e4 joutui j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa vuoden 2015 aikana (Figures at a Glance n.d.).<\/p>\n Suomeen on saapunut eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta (Pakolaisten vastaanoton k\u00e4sikirja n.d.). Koulutustaso ja kielitaito voi olla alhaisempi, joka vaikuttaa ty\u00f6llistymiseen ja sit\u00e4 kautta kotoutumiseen. L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. N\u00e4iss\u00e4 ryhmiss\u00e4 naisten koulutusaste on alhainen, erityisesti \u00e4ideill\u00e4. Alhaisen koulutusasteen vuoksi kielitaito on heikko ja my\u00f6s ty\u00f6llisyysaste alhainen. (Sutela 2016.)<\/p>\n \u00c4itien osallistaminen olisi eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja yhten\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 osallistamisen ja kotouttamisen muotona on \u00e4iti-lapsi-muskarit. Kotouttamisen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 on sek\u00e4 maahanmuuttajaperheit\u00e4 ett\u00e4 kantav\u00e4est\u00f6\u00e4. N\u00e4in lis\u00e4t\u00e4\u00e4n integraatiota, kielen oppimista ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, kulttuurien v\u00e4lisi\u00e4 kohtaamisia. Muskarissa \u00e4idin ja lapsen vuorovaikutus lis\u00e4\u00e4ntyy ja vuorovaikuttaminen ryhm\u00e4l\u00e4isten v\u00e4lill\u00e4 on musiikin keinoin helpompaa, vaikka yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ei olisikaan. Soili Perki\u00f6 muistuttaa Helsingin Sanomien artikkelissa, ett\u00e4 muskarin yksi tavoite on (musiikillisten tavoitteiden lis\u00e4ksi) my\u00f6s saada \u00e4idit yhteen: \u201dEtt\u00e4 \u00e4idit saisivat jutella ja kaffitella\u201d.<\/p>\n Kohdataanko musiikin kielell\u00e4?<\/strong><\/p>\n Taiteen ja kulttuurin merkitys kotouttamisen tukena on otettu huomioon my\u00f6s valtion kotouttamisohjelmassa. Kotouttamisohjelmassa todetaan: \u201dTaiteen ja kulttuurin keinoin voidaan madaltaa turvapaikanhakijoiden kynnyst\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 nopeammin osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat tarvitsevat enemm\u00e4n toimivia v\u00e4yli\u00e4 itsens\u00e4 ilmaisuun ja mielekk\u00e4\u00e4seen ajanviettoon vastaanottokeskusten ja oppilaitosten ulkopuolella. Kulttuuri ja taide tarjoavat moninaisia keinoja itseilmaisuun ja osallistavaan toimintaan erityisesti silloin, kun kielitaito on rajallinen.\u201d Tavoitteena on vahvistaa taidelaitosten sek\u00e4 muiden taide- ja kulttuurialan toimijoiden turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille suunnattua, kotoutumista edist\u00e4v\u00e4\u00e4 taide- ja kulttuuripalvelujen tarjontaa sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 yhteis\u00f6llist\u00e4 ja luovaa eri taiteen lajeihin liittyv\u00e4\u00e4 vapaa-ajan toimintaa, joka tukee kotoutumiseen tarvittavaa ihmisten v\u00e4list\u00e4 kohtaamista, yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 sek\u00e4 tutustuttaa maahanmuuttajat suomalaiseen kulttuuriin. (Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2016-2019 n.d., 30.)<\/p>\n Toiminnallinen opetuksesta on hyvi\u00e4 kokemuksia kotoutumisen edist\u00e4misess\u00e4. Se on tehokas tapa tutustua uuden asuin seudun asukkaisiin ja kulttuuriin ja samalla opetukseen osallistuva kantav\u00e4est\u00f6 oppii uusien asukkaiden tapoja ja kulttuuria. Toiminnallinen opetus saa kaikki liikkeelle, ulos kotoa ja vuorovaikutuksellisen toiminnan piiriin. Se sopii hyvin my\u00f6s luku- ja kirjoitustaidottomille ja siin\u00e4 voidaan edet\u00e4 yksil\u00f6llisesti ottaen huomioon mielenkiinnon kohteet. Sanavarasto karttuu toiminnan ohessa ja se lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s opiskelumotivaatiota. (Ruhanen 2013, 28.)<\/p>\n Omien kokemusteni kautta olen ehdottomasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 yhdess\u00e4 soittaminen ja musiikin tekeminen toimivat mit\u00e4 parhaimpana tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Sen avulla vuorovaikutus eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4lill\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy ja tulee kokemuksia osallisuudesta.<\/p>\n Ty\u00f6ss\u00e4ni olen huomannut, kuinka paljon musiikista on apua kielen oppimisen kannalta ja kuinka jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rytmin avulla j\u00e4\u00e4 sanoja paljon paremmin mieleen. Yleens\u00e4 musiikki saa innostumaan, koska vaikka ryhm\u00e4ss\u00e4 ei olisikaan yhteist\u00e4 kielt\u00e4, musiikin kautta pystyy kommunikoimaan ja ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi laulamisen kautta ja esiintyess\u00e4 pystyy ilmaisemaan itsest\u00e4\u00e4n muille jotain sellaista mit\u00e4 ei ole pystynyt sanoittamaan.<\/p>\n Usein tarvitaan vain pieni \u201dicebreaker\u201d vaikka yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ei olisikaan. Sellaisena toimii hyvin yhdess\u00e4 soittaminen ja esimerkiksi yhdess\u00e4 erilaisiin soittimiin tutustuminen. Toiminnan kautta vuorovaikutus syntyy kuin itsest\u00e4\u00e4n. Kun ryhm\u00e4ss\u00e4 on maahanmuuttajia ja kantav\u00e4est\u00f6\u00e4 syntyy paljon molemmin puolista oppimista.<\/p>\n Yhdess\u00e4 soittaessa ja improvisoidessa on l\u00e4sn\u00e4 muille soittajille ja pit\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 kuuntelemaan ja havainnoimaan. Yhdess\u00e4 musisoidessa tulee vahvasti olo, ett\u00e4 on osana yhteis\u00f6\u00e4, vaikka ei puhuisikaan samaa kielt\u00e4. Se, ett\u00e4 saavuttaa yhteyden muihin ihmisiin ja kokee olevansa yhdenvertaisesti osallisena, on kaikista t\u00e4rkeint\u00e4. Musiikki on universaali kieli. Vaikka yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ei olisikaan, onneksi voimme kohdata musiikin kielell\u00e4.<\/p>\n Kirjoittaja: Anna-Sofia Sahlstedt, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu 2017<\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n Aalto, M. 2016. Ekat soittotreenit ja keikka viikonloppuna \u2013 uudenlainen b\u00e4ndikoulu vie musiikkia It\u00e4- ja Koillis-Helsinkiin. Helsingin Sanomat. 12.9.2016. Viitattu 27.4.2017. http:\/\/www.hs.fi\/kaupunki\/art-2000002920380.html<\/p>\n Ahvenainen, J. 2015. Tempo toiminta sosiokulttuurisen innostamisen viitekehyksess\u00e4. Unkari-Virtanen, L. (toim.) Musiikki kuuluu kaikille. Musiikin YAMK muuttuvan musiikkipedagogiikan tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 18\/2015. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.4.2017. http:\/\/www.metropolia.fi\/fileadmin\/user_upload\/Julkaisutoiminta\/Julkaisusarjat\/AATOS\/PDF\/AATOS_18_Musiikki_kuuluu_kaikille.pdf<\/p>\n Eurooppaan j\u00e4lleen muuri \u2013 nyt Unkarin ja Serbian rajalle. Julkaistu 17.6.2015. MTV Uutiset. Viitattu 23.4.2017. http:\/\/www.mtv.fi\/uutiset\/ulkomaat\/artikkeli\/eurooppaan-jalleen-muuri-nyt-unkarin-ja-serbian-rajalle\/5190310<\/p>\n Figures at a Glance. n.d. UNHCR The UN Refugee Agency. Viitattu 23.4.2017. http:\/\/www.unhcr.org\/figures-at-a-glance.html<\/p>\n van Gulik, G . ja\u00a0Laajapuro, N. 2016.\u00a0Ih<\/span>misoikeuksien mallimaa pyrkii nyt pohjalle. 7.10.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.4.2017. http:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/art-2000002924255.html<\/p>\n Heikkinen, K. 2012. Musiikki tehoaa kuin l\u00e4\u00e4ke. Hyv\u00e4 Terveys 22.12.2012. Viitattu 24.4.2017. http:\/\/www.hyvaterveys.fi\/artikkeli\/mieli\/musiikki_tehoaa_kuin_laake<\/p>\n Laki kotoutumisen edist\u00e4misest\u00e4 30.12.2010\/1386. Kotouttaminen.fi. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Viitattu 23.4.2017. http:\/\/kotouttaminen.fi\/laki-kotoutumisen-edistamisesta<\/p>\n Lehtinen, A. 2015.\u00a0Hallituksen turvapaikkapolitiikassa on ristiriitaisuuksia. Yle Uutiset. Viitattu 24.4.2017. http:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8514258<\/p>\n Louhivuori, J. 2009. N\u00e4k\u00f6kulmia musiikkikasvatuksen merkityksiin. Teoksessa Louhivuori, Paananen & V\u00e4kev\u00e4 (toim.). Musiikkikasvatus. N\u00e4k\u00f6kulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Suomen Musiikkikasvatusseura FISME r.y. Ykk\u00f6s-Offset Oy. Vaasa.<\/p>\n Maahanmuuttajien kotouttaminen edellytt\u00e4\u00e4 yhdenvertaisuutta ja yhteisty\u00f6t\u00e4. n.d. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Viitattu 23.4.2017. http:\/\/tem.fi\/maahanmuuttajien-kotouttaminen<\/p>\n Maahanmuutto kasvaa ja monipuolistuu. n.d. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Viitattu 23.4.2017. http:\/\/kotouttaminen.fi\/maahanmuutto-kasvaa-ja-monipuolistuu<\/p>\n Miikkulainen. 2016. El\u00e4v\u00e4n musiikin yhdistys Elmu ry, Caisa ja Skanska aloittavat yhteisty\u00f6n Helsingin vastaanottokeskusten kanssa. Elmu ry. 10.6.2016. Viitattu 27.4.2017. http:\/\/ry.elmu.fi\/uutiset\/elmu-ry-caisa-ja-skanska-aloittavat-yhteistyon<\/p>\n Musiikki yhdist\u00e4\u00e4. n.d. Tunne musiikki. Vapaaehtoistoimintaa kaikille aisteille. El\u00e4kel\u00e4isliitto ry. Viitattu 25.4.2017. http:\/\/www.tunnemusiikki.fi\/hyvinvointia+musiikista\/musiikki+yhdistaa\/<\/p>\n Muuttoliike ja pakolaiskriisi Euroopassa. P\u00e4ivitetty 5.10.2016. Ulkoasiainministeri\u00f6. Viitattu 23.4.2017. http:\/\/www.formin.finland.fi\/Public\/default.aspx?nodeid=49795&culture=fi-FI&contentlan=1<\/p>\n Pakolaiset ja siirtolaiset. n.d. Amnesty International. Viitattu 23.4.2017. https:\/\/www.amnesty.fi\/tyomme\/teemat\/pakolaiset\/<\/p>\n Pakolaisten vastaanoton k\u00e4sikirja. n.d. Kotouttaminen.fi. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Viitattu 25.4.2017. http:\/\/kotouttaminen.fi\/pakolaisten-vastaanoton-kasikirja<\/p>\n Ruhanen, M. 2013. Kiinti\u00f6pakolaisten vastaanotto. Kokemuksia kotouttamisen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Viitattu 28.4.2017. http:\/\/kotouttaminen.fi\/documents\/3464316\/4304967\/kiintiopakolaisten_vastaanotto_kokemuksia_kotouttamisen_jarjestamisesta.pdf\/bfd8d5c5-2a42-4626-8d22-b7a5fc7bbed8<\/p>\n Sutela, H. 2016. L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota. Tieto & trendit 2\/2016. 12.5.2016. Viitattu 25.4.2017. http:\/\/tietotrendit.stat.fi\/mag\/article\/167\/<\/p>\n Valkonen, T. 2015. Kulttuurit kohtaavat nuorten rap-ty\u00f6pajoissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 26.5.2015. Viitattu 27.4.2017. https:\/\/www.thl.fi\/fi\/web\/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus\/-\/kulttuurit-kohtaavat-nuorten-rap-tyopajoissa<\/p>\n Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2016-2019. n.d. Viitattu 28.4.2017. https:\/\/tem.fi\/documents\/1410877\/3181440\/Valtion_kotouttamisohjelma_vuosille_2016-2019.pdf\/5d99abfe-0889-4eec-9a66-8e5bf587c1f7<\/p>\n Veirto, T. 2016. Musiikin menetelm\u00e4t auttavat vieraan kielen oppimista. Yle uutiset. 13.1.2016. Viitattu 26.4.2017. http:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8592607<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Maahanmuuton kasvaessa on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota erilaisiin kotouttamista edist\u00e4viin asioihin, jotta jokainen maahanmuuttaja voi kokea uuden maan kodikseen ja tuntea olevansa osallinen yhteiskunnassa. Musiikin tiedet\u00e4\u00e4n toimivan kulttuurien v\u00e4listen j\u00e4nnitteiden v\u00e4hent\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kohtaamalla eri kulttuurien taidetta, voidaan lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kulttuurien erityispiirteist\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 kulttuurien kohtaamista. (Louhivuori 2009, 17.) Miten yhteis\u00f6llisell\u00e4 musiikkitoiminnalla voidaan edist\u00e4\u00e4 tasa-arvoista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6],"tags":[355,353,352,354,356,152],"class_list":["post-1396","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","tag-hyvinvointi","tag-kotouttaminen","tag-kotoutuminen","tag-maahanmuuttaja","tag-musiikkityopaja","tag-yhteisollisyys"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1396","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1396"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1396\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2437,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1396\/revisions\/2437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1396"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}