![\"\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2017\/06\/Meditation_symbol_transparent_Iiro.jpg\"){kind=spacer}
<\/a>Vastausta etsim\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/p>\n Ei ole ep\u00e4tavallista, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n hallita esimerkiksi l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 tai alkoholilla. Henkil\u00f6kohtaisesti ne eiv\u00e4t tuntuneet kovin hyvilt\u00e4 ratkaisuilta ongelmaani.<\/p>\n Alkoholiannos ennen esiintymist\u00e4 ei ollut kovin hy\u00f6dyllinen, enk\u00e4 nauttinut olotilasta. L\u00e4\u00e4kityst\u00e4 en kokeillut. L\u00e4\u00e4kkeen nappaaminen tuntui kuitenkin ep\u00e4loogiselta. Se oli minusta hieman, kuin antaisi n\u00e4lk\u00e4iselle dieettipillerin – n\u00e4l\u00e4n tunne katoaa, mutta n\u00e4lk\u00e4 j\u00e4\u00e4. Sit\u00e4paitsi, ne vaativat rahaa. Huonommassa tapauksessa olisin voinut tulla ainakin henkisesti riippuvaiseksi niist\u00e4.<\/p>\n En tahtonut peitt\u00e4\u00e4 ongelmaani, vaan pureutua sen juureen, jos mahdollista.<\/p>\n Etsin kirjastosta esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 k\u00e4sittelevi\u00e4 kirjoja. My\u00f6nn\u00e4n lukeneeni niit\u00e4 hieman puolivillaisesti ja skeptisesti, mutta p\u00e4\u00e4tin kuitenkin kokeilla joitakin oppaissa mainittuja j\u00e4nnityksenhallintatekniikoita ennen tulevia esiintymisi\u00e4.<\/p>\n Saatoin puhkua ilmat keuhkoistani kerralla pois, tai j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 ja sitten rentouttaa kehoni lihaksia yksi lihasryhm\u00e4 kerrallaan. Yritin keskitty\u00e4 joihinkin yksityiskohtiin huoneessa, harhauttaa mieleni pois j\u00e4nnityksest\u00e4. Harrastin liikuntaa s\u00e4nn\u00f6llisesti ja k\u00e4vin juoksulenkill\u00e4 ennen lavalle astumista, ehk\u00e4 se helpottaisi.<\/p>\n Valmistauduin esiintymistilanteisiin eritt\u00e4in hyvin, mutta niinh\u00e4n olin aikaisemminkin pyrkinyt tekem\u00e4\u00e4n. Koetin my\u00f6s klassisesti kuvitella yleis\u00f6n ilman vaatteita. Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 ei kuitenkaan toiminut minulle. J\u00e4nnitin esiintymisen aikana aivan yht\u00e4 paljon, vaihtelevin oirein. Juoksemisen j\u00e4lkeen jalkani olivat lis\u00e4ksi v\u00e4syneet ja kankeat, mik\u00e4 haittasi soittamista entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ratkaisu?<\/strong><\/p>\n Puoli vuotta my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4dyin hieman sattumalta Mindfulness -esittelytunnille. Buddhalainen ajatusmaailma oli minulle jokseenkin tuttu, joten l\u00e4mpesin my\u00f6s Mindfulnessin ajatuksille. Samalla karisivat my\u00f6skin loput ”New Age” – mystiikan mielleyhtym\u00e4t, sill\u00e4 ainakin t\u00e4m\u00e4 Mindfulness-suuntaus vaikutti enemm\u00e4nkin psykologialta.<\/p>\n P\u00e4\u00e4tin kysy\u00e4 kurssin ohjaajalta, olisiko h\u00e4nell\u00e4 neuvoa esiintymisj\u00e4nnityksen kaitsemiseen. H\u00e4n suositteli kokeilemaan meditaatiota. T\u00e4t\u00e4 ennen olin pit\u00e4nyt sit\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, tyls\u00e4n\u00e4, itselleni varsin ep\u00e4relevanttina istuskeluna.<\/p>\n Pienen juttutuokion j\u00e4lkeen sain kuitenkin h\u00e4ilyv\u00e4n oivalluksen aiheesta. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen meditaation harjoittaminen tuottaisi tuloksia, jotka aivoissa olisivat verrattavissa lihasmuistiin. Meditoimalla ennen esiintymist\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin l\u00e4mmittelisit aivosi ”liikeratoja” ja muistuttaisit niit\u00e4 siit\u00e4 rauhallisesta tilasta mit\u00e4 olet harjoitellut. T\u00e4m\u00e4n pystyin jotenkin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, seh\u00e4n olisi kuin instrumenttitaitoja treenaisi.<\/p>\n Aloitin l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4isen harjoittelun ennen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esiintymist\u00e4. Ennen kuin kerron tuloksista, tutustutaanpa meditaatioon ja esiintymisj\u00e4nnitykseen hieman l\u00e4hemmin.<\/p>\n Meditaation historiaa<\/strong><\/p>\n L\u00e4nsimaissa meditaation juuret n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t olevan suhteellisen lyhyet. Joidenkin l\u00e4hteiden mukaan meditaatio olisi alkanut yleisty\u00e4 l\u00e4nsimaissa hiljalleen 1700-luvulla. (Chow, S. 2015.) 1920-luvulla meditaatio ”rantautui” Yhdysvaltoihin. 1970-luvulla Yhdysvaltalainen Jon Kabat-Zin kehitti Mindfulness Based Stress Reduction – systeemin, joka perustui muun muassa buddhalaiseen meditaatioon. Nykyiset Mindfulness-suuntaukset juontuvat l\u00e4hinn\u00e4 t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n ’Meditaatio’ sanana her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin herkemmin mielleyhtym\u00e4t kaapuihin pukeutuneisiin, lootusasennossa istuviin it\u00e4maisiin munkkeihin. Buddhalaisella psykologialla onkin Timo Klemolan (2013) mukaan 2500 vuotta vanhat, viel\u00e4 el\u00e4v\u00e4t perinteet.<\/p>\n Ja ei meditaatio liity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n buddhalaisuuten. Meditaatiolla saattaa olla ainakin 5000 vuotta vanhat juuret. Varhaisimpia s\u00e4ilyneit\u00e4 todisteita on kuitenkin l\u00f6ydetty 1500 eaa Intian Hindu-perinteest\u00e4. (Chow, S. 2015.) My\u00f6s Tao- ja Zen-kulttuurit, sek\u00e4 juutalaisuus ja Islam k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t meditaatiota harjoitusmuotona tavalla tai toisella.<\/p>\n Mutta mit\u00e4 on mainitsemani Buddhalainen psykologia? Klemolan (2013) mukaan buddhalaista psykologiaa voidaan pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 psykologian haarana, ja historiallista Buddha Shakyamunia voidaan hyvin verrata l\u00e4nsimaisiin antiikin filosofeihin. Buddhalaisen ajatusmaailman mukaan ”–mieli tekee jatkuvasti virheit\u00e4 tiedostamisprosessissa, tulkitsee maailmaa jatkuvasti omien intressiens\u00e4 ja ennakkok\u00e4sitystens\u00e4 kautta eik\u00e4 kykene n\u00e4kem\u00e4\u00e4n todellisuutta sellaisena kuin se on ja perustaa my\u00f6s toimintansa t\u00e4h\u00e4n puutteelliseen ymm\u00e4rrykseen. Mielt\u00e4 siis pit\u00e4\u00e4 harjoittaa, jotta se kykenisi heijastamaan todellisuutta selke\u00e4mmin ja tarkemmin ilman v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4.” (Klemola 2013, 15-16)<\/p>\n Siirryt\u00e4\u00e4np\u00e4 t\u00e4m\u00e4n Timo Klemolan oivasti muotoileman lainauksen valossa seuraavaksi tarkastelemaan esiintymisj\u00e4nnityksen syit\u00e4.<\/p>\n Mist\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitys johtuu?<\/strong><\/p>\n Syit\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitykseen on monia. J\u00e4nnitys voi johtua v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 esiintymiskokemuksesta, jolloin emme tied\u00e4 mit\u00e4 odottaa: tuntematon pelottaa. Aiemmat kielteiset kokemukset saattavat kummitella mieless\u00e4 luoden paineita. Harva tahtoo menn\u00e4 muiden eteen ep\u00e4onnistumaan. J\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4 voi p\u00e4invastoin tahtoa yleis\u00f6n t\u00e4ydellist\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kasvuymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on suuri merkitys. J\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4\u00e4 on saatettu suojella lapsena ep\u00e4miellytt\u00e4vilt\u00e4 kokemuksilta, jolloin h\u00e4n ei ole saanut tilaisuutta oppia k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n niit\u00e4. H\u00e4nelt\u00e4 on toisaalta voitu odottaa nuorena nopeaa itsen\u00e4istymist\u00e4, jolloin h\u00e4nell\u00e4 on ollut paine t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sukulaistensa odotukset, pel\u00e4ten hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Tai ehk\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 on v\u00e4h\u00e4telty, jolloin h\u00e4n on oppinut kyseenalaistamaan omaa arvokkuuttaan. (Esiintymisj\u00e4nnitys, 2017)<\/p>\n J\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4 voi my\u00f6skin ottaa j\u00e4nnityksen osaksi omaa identiteetti\u00e4\u00e4n: ”Olen j\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4, olen aina ollut, ja tulen aina olemaan.” T\u00e4llainen ajatusmalli voi vaikeuttaa j\u00e4nnityksen syiden kohtaamista ja k\u00e4sittely\u00e4, sek\u00e4 rajoittaa omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Saattaahan esiintymisj\u00e4nnitys olla my\u00f6s peritty tapa reagoida esiintymiseen.<\/p>\n Jos tarkastelemme esiintymisj\u00e4nnityksen syit\u00e4 tarkemmin ja yrit\u00e4mme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niille yhteist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4, v\u00e4itt\u00e4isin sen olevan pelko ulkopuolelle j\u00e4\u00e4misest\u00e4. Pelko siit\u00e4, ett\u00e4 emme kelpaa ryhm\u00e4\u00e4n, laumaamme. Menett\u00e4isimme asemamme, turvamme ja j\u00e4isimme oman onnemme nojaan.<\/p>\n Kuvitelkaamme, ett\u00e4 n\u00e4in olisi k\u00e4ynyt esimerkiksi 10 000 vuotta sitten: Luolamies soittaa luolarumpuaan luolaihmisryhm\u00e4n edess\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Luolaihmisryhm\u00e4 raivostuu ja karkottaa luolarumpalin. Selviytyyk\u00f6 h\u00e4n yksin?<\/p>\n Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ihmisen voi olla verrattain helppo p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n ja hankkia ruokaa el\u00e4\u00e4kseen, mutta yksin\u00e4isyytt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n silti vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Pelko on siis t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta aiheellinen, tai ainakin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4. Mutta onko t\u00e4t\u00e4 aiheellista pel\u00e4t\u00e4 esiintymislavalla?<\/p>\n Menneisyys ja tulevaisuus<\/strong><\/p>\n Jos viel\u00e4 palaamme tarkastelemaan j\u00e4nnitt\u00e4misen syit\u00e4 hieman eri n\u00e4k\u00f6kulmasta, voimme huomata, ett\u00e4 ne pohjautuvat pitk\u00e4lti joko menneeseen tai tulevaan. Tulevaisuus on meille tuntematon. Pystymme ennustamaan sit\u00e4 menneisyydest\u00e4 oppimamme perusteella, mutta emme voi tiet\u00e4\u00e4 varmasti mit\u00e4 seuraavassa hetkess\u00e4 tapahtuu. Tuntematon on meille tyhji\u00f6. T\u00e4t\u00e4 tyhji\u00f6t\u00e4 pyrimme t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielikuvituksellamme. Saatamme aiempien kokemuksien perusteella olettaa, ett\u00e4 tulemme taas ep\u00e4onnistumaan, niin kuin ennenkin.<\/p>\n Oikeastaan menneisyys ja tulevaisuus eiv\u00e4t kuitenkaan ole olemassa. Ne ovat vain ajatuksia p\u00e4\u00e4ss\u00e4mme. Osa n\u00e4ist\u00e4 ajatuksista saattaa olla varsin mahdollisia tulevaisuuden kulkuja. Osa taas ei. Mutta jos murehdimme mennytt\u00e4 tai tulevaa p\u00e4idemme sis\u00e4ll\u00e4, emme luultavasti el\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Luomme vain turhaa stressi\u00e4 ja ahdistusta siit\u00e4, mik\u00e4 on jo mennytt\u00e4, tai siit\u00e4 mit\u00e4 saattaisi tapahtua l\u00e4hitulevaisuudessa. Emme el\u00e4 hetkess\u00e4, jonka voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevan todellisuutta, vaan pahimmassa tapauksessa annamme mielemme tuottaa v\u00e4\u00e4ristyneit\u00e4 tulkintoja menneen ja tulevan varjossa.<\/p>\n Kaikki t\u00e4m\u00e4 on helppo sanoa. Mutta pelkk\u00e4 n\u00e4iden seikkojen tiedostaminen ei ainakaan oman kokemukseni perusteella paljoa lohduttanut j\u00e4nnitt\u00e4misen suhteen. Mik\u00e4 siis avuksi?<\/p>\n Puhuja p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4<\/strong><\/p>\n Harjaantumaton mieli on kuin likaista vett\u00e4 tai pilvien peitt\u00e4m\u00e4 aurinko. Vesi on kirkasta, ja aurinko paistaa pilvien takana, mutta ensin vesi t\u00e4ytyy puhdistaa ja pilvien t\u00e4ytyy v\u00e4isty\u00e4 auringon edest\u00e4, jotta n\u00e4kisimme niiden oikean luonteen. <\/em>T\u00e4h\u00e4n tapaan munkki Wangpo Tenzo (2017) kuvaili ihmismielt\u00e4 luennollaan Kuopiossa.<\/p>\n Meill\u00e4 kaikilla on p\u00e4\u00e4mme sis\u00e4ll\u00e4 oma kommentaattori, joka analysoi, tuomitsee, arvostelee, tekee johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja muodostaa n\u00e4iden pohjalta omia tarinoitaan. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4nsis\u00e4inen puhuja on luultavasti ollut ihmisille hyv\u00e4 ty\u00f6kalu muun muassa ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4miseen (Klemola, 2013) ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n selviytymiseen.<\/p>\n Asian ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 omalla kohdallani helpottaa, kun yrit\u00e4n hamottaa puhujamme toimintaa reviiritietoisen petoel\u00e4imen n\u00e4k\u00f6kulmasta: omaa aluetta ja paikkaa hierarkiassa t\u00e4ytyy puolustaa eloonj\u00e4\u00e4misen takaamiseksi. T\u00e4llaisesta kumpuavat toimintamallit ovat valitettavasti yhteiskunnassamme useassa tapauksessa jo ajat sitten vanhentuneet. Ongelmat alkavatkin siit\u00e4, jos otamme t\u00e4m\u00e4n puhujamme liian tosissamme. Sill\u00e4 kun on taipumusta olla v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ajatuksemme voivat olla kuin liejua tai mustetta, joka samentaa veden.<\/p>\n Klemola puhuu kirjassaan harjaantumattomasta ja harjaantuneesta mielest\u00e4. Karkeasti voisi sanoa, ett\u00e4 harjaantumaton mieli samaistuu p\u00e4\u00e4nsis\u00e4iseen puhujaansa, toisin sanoen egoonsa. Lyhyemmin ilmaisten h\u00e4n uskoo, ett\u00e4 ego on yht\u00e4 kuin ’min\u00e4’. Harjaantunut mieli taas tiedostaa ja hyv\u00e4ksyy puhuja-min\u00e4ns\u00e4 olemassaolon, mutta tarkastelee sit\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin matkan p\u00e4\u00e4st\u00e4, kuin puheliasta yst\u00e4v\u00e4\u00e4, joka tykk\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 hieman kertojan suolaa tarinoihinsa.<\/p>\n Meditaatio ty\u00f6kaluna<\/strong><\/p>\n Miten t\u00e4m\u00e4 nyt liittyy mitenk\u00e4\u00e4n esiintymisj\u00e4nnitykseen? Ja meid\u00e4nh\u00e4n piti puhua meditoinnista! Kuten \u00e4sken totesimme, t\u00e4m\u00e4 sis\u00e4inen puhujamme muodostaa tarinoita. Se muistelee menneit\u00e4 tapahtumia ja ennustaa niiden perusteella tulevaa. Hieman aiemmin tarkastelimme esiintymisj\u00e4nnityksen syit\u00e4, joiden p\u00e4\u00e4ttelimme kumpuavan my\u00f6skin menneisyydest\u00e4 ja kuvitellusta tulevaisuudesta. Ent\u00e4 jos voisimme ottaa hieman et\u00e4isyytt\u00e4 sis\u00e4iseen tarinaniskij\u00e4\u00e4mme ja tarttua nykyhetkeen? T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4semme viimeinkin meditaation pariin.<\/p>\n Meditaatio tarjoaa meille ty\u00f6kalun, mill\u00e4 suodattaa vett\u00e4 kirkkaammaksi tai h\u00e4lvent\u00e4\u00e4 pilviverhoa auringon edest\u00e4. Tarkoituksena on suunnata huomio johonkin kehosi tuntemukseen, esimerkiksi hengitykseen tai eri l\u00e4mp\u00f6tiloihin kropassasi. Miksi? Koska toisin kuin mielesi, kehosi el\u00e4\u00e4 nykyhetke\u00e4. Aistimukset tapahtuvat t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. N\u00e4in harjoitat mielt\u00e4si olemaan paremmin l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4, sek\u00e4 treenaat keskittymiskyky\u00e4si. Saat my\u00f6s hieman v\u00e4limatkaa kommentaattoriisi, ja et ehk\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole niin paljon sen armoilla.<\/p>\n Miten meditoida?<\/strong><\/p>\n Yksinkertaisimmillaan tarvitset rauhallisen paikan, hyv\u00e4n asennon ja keskityt hengitykseesi. Voit olla makuullasi, istua tuolilla tai perinteisemm\u00e4ss\u00e4 lootusasennossa lattialla tyynyn p\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 olet valppaana, etk\u00e4 nukahda. V\u00e4lt\u00e4 turhaa liikuskelua, ja rauhoitu paikallesi. Silm\u00e4t voivat olla raollaan, katse kiinnittyneen\u00e4 yhteen kohteeseen, tai sitten ne voivat olla kiinni.<\/p>\n Voit valita yhden asian johon keskityt hengityksess\u00e4si. Voit olla vain tietoinen hengityksest\u00e4si sis\u00e4\u00e4n ja sitten ulos. Ehk\u00e4p\u00e4 tunnustelet mieless\u00e4si, miten vatsasi seutu kohoaa ja laskee hengityksesi mukana. Itse tykk\u00e4\u00e4n keskitty\u00e4 siihen, milt\u00e4 ilmanvirta tuntuu, kun se kulkee nen\u00e4n kautta. Sinun ei tarvitse kommentoida hengityst\u00e4si: ”Nyt hengit\u00e4n sis\u00e4\u00e4n, nyt hengit\u00e4n ulos” tai mit\u00e4\u00e4n muutakaan tuntemusta kehossasi. T\u00e4m\u00e4 voi olla aluksi hankalaa, mutta ole tietoinen t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n On hyv\u00e4 muistaa, ettei tarkoituksena ole lopettaa ajattelua kokonaan. Esiintymisj\u00e4nnityksen suhteen mielest\u00e4ni on olennaista vaimentaa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oleva puhujaa, jottei se esiintymisen aikana ilmestyisi h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n huomiotasi. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ole harjoitukset tarkoitus. Et siis aktiivisesti yrit\u00e4 taistella sis\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4si vastaan, et komenna sit\u00e4 olemaan hiljaa, vaan keskityt kehosi aistimuksiin. Sivutuotteena et anna puhujallesi en\u00e4\u00e4 niin paljon huomiotasi.<\/p>\n Kun v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jossakin vaiheessa huomaat mielesi seilaavan ajatustesi mukana muualla, huomaa se ja keskit\u00e4 huomiosi takaisin hengitykseen. Pid\u00e4 t\u00e4t\u00e4 huomion herpaantumista ja sen uudelleen keskitt\u00e4mist\u00e4 esimerkiksi mielen hauisk\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4. Tarvitset toistoja, jotta kehittyisit (Klemola 2013). Aloita pienest\u00e4. Eih\u00e4n aloitteleva juoksijakaan l\u00e4hde ensiksi juoksemaan maratonia. 5-10 minuuttia s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tehtyn\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 aluksi.<\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 meditaation pituutta asteittain ehk\u00e4 viikon, parin v\u00e4lein, kunnes p\u00e4\u00e4set 20 minuuttiin. Totta kai voit meditoida pidemp\u00e4\u00e4nkin. Muista my\u00f6s, ettei kelloa ole tarkoitus vilkuilla. Kannattaa siis pist\u00e4\u00e4 h\u00e4lytys p\u00e4\u00e4lle tietyn ajanjakson p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Vaihtoehtoisia tapoja<\/strong><\/p>\n Jos paikoillaan istuminen ei tunnu mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4, voit l\u00e4hte\u00e4 k\u00e4velylle (Virolainen, H., Virolainen, I. 2016.) T\u00e4ll\u00f6in voit esimerkiksi keskitty\u00e4 paineen tunteeseen jalkapohjissa jokaisella askeleella tai \u00e4\u00e4niin ymp\u00e4rill\u00e4si. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 ankkuroit huomiosi nykyhetkeen johonkin kehosi aistimukseen.<\/p>\n Voi olla my\u00f6skin hyv\u00e4 idea ladata \u00e4lypuhelimeesi jokin meditaatio-applikaatio. N\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 eri mittaisia, ohjattuja meditaatio-ohjelmia, jotka voivat tuoda rakennetta, vinkkej\u00e4 ja konkretiaa harjoitukseen. Voit k\u00e4yd\u00e4 tutkimassa sovellustarjontaa laitteesi tukemasta verkkokaupasta esimerkiksi hakusanoilla ”mindfulness” tai ”meditation”. Suosittelen kokeilemaan ja vertailemaan ilmaisia versioita, ennen mahdollista ostop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Tiede meditaation tukena<\/strong><\/p>\n K\u00e4sittelem\u00e4ni asiat voivat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti tuntua abstrakteilta ja ep\u00e4uskottavilta h\u00f6pin\u00f6ilt\u00e4. Onhan meditaatiolla vahvat mielleyhtym\u00e4t uskontoihin. Mit\u00e4 siis tieteell\u00e4 on sanottavaa aiheesta?<\/p>\n It\u00e4mainen filosofia ja meditaatio ovat viimeaikoina olleet l\u00e4nsimaisen tieteen kiinnostuksen kohteina. Mindfulnessia, l\u00e4sn\u00e4olon taitoa, voitaisiin pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6skin jonkinlaisena trendi-ilmi\u00f6n\u00e4. Meditaatiomenetelmill\u00e4 on kuitenkin saatu aivoissa asti n\u00e4kyvi\u00e4 tuloksia aikaan. Meditaatiolla n\u00e4ytt\u00e4isi my\u00f6s olevan monia terveyshy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n Meditaation on todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n muun muassa stressihormoninakin tunnettua kortisolia, alentavan verenpainetta ja sykett\u00e4, lis\u00e4\u00e4v\u00e4n onnellisuuden tunnetta ja rentouttavan. Se aktivoi parasympaattisen hermoston, eli tahdosta riippumattomat hermoston toisen p\u00e4\u00e4osan, joka s\u00e4\u00e4telee esimerkiksi verenkiertoelimien ja rauhasten toimintaa (Virolainen, H., Virolainen, I. 2016), (Parasympaattinen hermosto. n.d.)<\/p>\n Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tutkittiin meditaation vaikutusta sairaanhoitajien stressiin. Kahdeksan viikon meditointijakson j\u00e4lkeen stressitason todettiin tippuneen puoleen l\u00e4ht\u00f6tasosta. Toinen tutkimus, jossa my\u00f6skin meditoitiin kahdeksan viikon ajan osoitti, ett\u00e4 Irakiin l\u00e4htevien sotilaiden stressinsietokyky parani. (Virolainen, H., Virolainen, I. 2016.)<\/p>\n Meditaation on todettu my\u00f6s muuttavan aivoja. Kahdeksan viikon meditaatiojakso muokkasi aivoalueita, jotka ovat vastuussa esimerkiksi tunteiden s\u00e4\u00e4telyst\u00e4, oppimisesta, muistista ja mielen ”vaeltamisesta” vain muutamia mainitakseni. Mantelitumakkeen, eli toisin sanoin taistele tai pakene – alueen, todettiin pienentyneen Mindfulness based stress reduction – koulutuksen my\u00f6t\u00e4. (Schulte, B. 2015)<\/p>\n Kuinka pitk\u00e4\u00e4n on tarpeeksi?<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteest\u00e4 riippuen suositeltu aika vaihtelee vain 10 minuutista 40 minuuttiin p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Pysyv\u00e4mpi\u00e4 vaikutuksia voi odottaa 8 viikon s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen harjoittelun j\u00e4lkeen. Itse olen kokenut saavani tuloksia noin 20 minuutin harjoituksella. Viimeaikoina en kuitenkaan ole meditoinut p\u00e4ivitt\u00e4in. Joskus pid\u00e4n intensiivisempi\u00e4 jaksoja, joskus taas teen ”yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4” harjoittelua muutamana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa.<\/p>\n Useampien viikkojen tauon olen huomannut vaikuttavan olotilaani kielteisesti. Ennen esiintymist\u00e4 olen ottanut rutiiniksi meditoida 20 minuutin ajan juuri ennen lavalle astumista. Keikkaa edelt\u00e4vin\u00e4 viikkoina olen todennut j\u00e4rkev\u00e4ksi lis\u00e4t\u00e4 meditaation p\u00e4iv\u00e4tiheytt\u00e4.<\/p>\n Mieleen voisi suhtautua lihaksena – kun sit\u00e4 harjoittaa, se kehittyy. Harjoituksen puute taas surkastuttaa sit\u00e4.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t olevan hyvi\u00e4 uutisia esiintymisj\u00e4nnityksen kannalta. Tutkimusten mukaan mielt\u00e4 pystyisi siis harjoittamaan siet\u00e4m\u00e4\u00e4n stressi\u00e4 paremmin, sek\u00e4 stressaamaan v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n Tuloksia<\/strong><\/p>\n Olen harrastanut meditaatiota noin 13 kuukautta siihen hetkeen, kun kirjoitin t\u00e4t\u00e4 artikkelia. Onko meditoinnista ollut apua?<\/p>\n Meditaation vaikutuksia on vaikea mitata. Niit\u00e4 ei voi suoraan n\u00e4hd\u00e4, kuulla, tai k\u00e4sin kokea samalla tavalla, kuin esimerkiksi harjoittelun tuloksia instrumentin parissa. Kehitys on t\u00e4ysin henkist\u00e4, n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja siksi h\u00e4ilyv\u00e4\u00e4. Muita tekij\u00f6it\u00e4, kuten esiintymiskokemuksen ja soittotaitojen karttumista, ei voida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sulkea pois: ne kasvattavat itsevarmuutta. Meditaatioon liittyv\u00e4\u00e4 filosofiaa tai psykologiaa ei sovi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sivuuttaa vaikuttajana.<\/p>\n Koen kuitenkin, ett\u00e4 meditaatio on hy\u00f6dytt\u00e4nyt minua suuresti. Ei, se ei ole vienyt pois j\u00e4nnityksen tunnetta ennen esiintymist\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen meditoinnin harrastaminen on kuitenkin kokemukseni mukaan antanut minulle keinon oppia keskittym\u00e4\u00e4n hetkeen, kun sen aika on.<\/p>\n Esiintymiskokemukseni ovat olleet positiivisempia. Meditointi ennen esiintymist\u00e4 auttaa minua p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n tilaan, jossa keskityn paremmin musiikin tuottamiseen, \u00e4\u00e4niin, soundeihin ja yhteissoittoon. T\u00e4ss\u00e4 tilassa sis\u00e4inen analysaattorini on napsautettu ik\u00e4\u00e4n kuin huomaamattani pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4, tai ainakin ohjattu mutisemaan kauemmaksi jonnekin mielen sopukkaan. Kokemukset toki vaihtelevat p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 riippuen, se t\u00e4ytyy hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n Lopuksi<\/strong><\/p>\n Joillekin t\u00e4m\u00e4 niin kutsuttu l\u00e4sn\u00e4olemisen taito on varmasti luontaista samalla tavalla, kuin jotkut ihmiset ovat ”lahjakkaampia” juoksijoita, kirjoittajia, tai esimerkiksi omaksuvat jonkin soittimen nopeammin. Joidenkin t\u00e4ytyy taas harjoitella, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t samalle tasolle. Samalla tavalla j\u00e4nnit\u00e4jien t\u00e4ytyy siis ty\u00f6skennell\u00e4 hieman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n Jos koet esiintymisj\u00e4nnityksen rajoittavan el\u00e4m\u00e4\u00e4si tai esiintymist\u00e4si, meditaatio voi olla varteenotettava vaihtoehto kokeilla ennen muiden, mahdollisesti kalliimpien tai terveysvaikutuksiltaan kyseenalaisempien, keinojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottamista.<\/p>\n Meditaation heikkona puolena voisi n\u00e4hd\u00e4, ettei se ole nopea ratkaisu. Se vaatii pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 ja vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4. Ihminen on luonnostaan mukavuudenhaluinen. Varsinkin nykyajan nopeiden palkintojen ja hektisyyden keskell\u00e4, 20 minuutin paikallaan oleminen saattaa siis tuntua pitk\u00e4lt\u00e4 ja haasteelliselta. Toisaalta, olisiko hyv\u00e4ksi rauhoittua hetkeksi? Syntyyk\u00f6 merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloksia ilmaiseksi?<\/p>\n Tiedekin n\u00e4ytt\u00e4isi puoltavan, ett\u00e4 meditaation avulla l\u00e4sn\u00e4olon taitoa voi harjoitella. Se voi toimia esiintymisj\u00e4nnityksen hallinnassa, monien muiden positiivisten vaikutusten lis\u00e4ksi. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tehtyn\u00e4 saatat jokin p\u00e4iv\u00e4 huomata meditaatiotaitojesi hiipineen osaksi luontaista olemistasi. Harjoittelu vie vain 20 minuuttia p\u00e4iv\u00e4st\u00e4si. Miksi et siis meditoisi?<\/p>\n Kirjoittaja: Iiro Laitinen 2017, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Chow, S. 2015. Meditation history. Viitattu 24.02.2017. Esiintymisj\u00e4nnitys (n.d.), Artikkeli esiintymisj\u00e4nnityksen syist\u00e4. Viitattu 24.02.2017 http:\/\/www.yths.fi\/terveystieto_ja_tutkimus\/terveystietopankki\/133\/esiintymisjannitys<\/p>\n Klemola, T. 2013. Mindfulness – Tietoisuuden harjoittamisen taito. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Docendo<\/p>\n Parasympaattinen hermosto (n.d.). Viitattu 24.02.2017. http:\/\/www.tohtori.fi\/?page=4069997&search=parasympaattinen%20hermosto<\/p>\n Schulte, B. 2015. Harvard neuroscientist: Meditation not only reduces stress, here\u2019s how it changes your brain. Virolainen, H., Virolainen, I. 2016. Mielen voima. Helsinki: Viisas el\u00e4m\u00e4 Oy<\/p>\n Wangpo, T. 2017. Tiibetinbuddhalainen munkki. Luento meditaatiosta Kuopiossa 03.01.2017<\/p>\n Kuvat:<\/strong><\/p>\n Kuva 1: Iiro Laitinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Huomaavatkohan he mit\u00e4\u00e4n? K\u00e4teni t\u00e4risev\u00e4t mielett\u00f6m\u00e4sti. Syd\u00e4n jyskytt\u00e4\u00e4 kuin haluten ulos rinnastani, hengitys on pinnallista. Rumpukapulat pysyv\u00e4t viel\u00e4 k\u00e4siss\u00e4ni, mutta vasen k\u00e4si on kuin turta. Sormet eiv\u00e4t vain tottele. Baarin katetulla terassilla vastassani on kymmenp\u00e4inen yleis\u00f6. Paistaakohan ep\u00e4mukavuuteni kasvoiltani? Liikeradat eiv\u00e4t tunnu ollenkaan samalta, ei silt\u00e4 mit\u00e4 olen jo vuosia harjoitellut. T\u00e4rin\u00e4n ja puisevien k\u00e4sien […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[151,350,351],"class_list":["post-1380","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-esiintymisjannitys","tag-meditaatio","tag-mindfulness"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1380","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1380"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1380\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2440,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1380\/revisions\/2440"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1380"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1380"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1380"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nhttp:\/\/www.news-medical.net\/health\/Meditation-History.aspx<\/p>\n
\nViitattu 24.02.2017. https:\/\/www.washingtonpost.com\/news\/inspired-life\/wp\/2015\/05\/26\/harvard-neuroscientist-meditation-not-only-reduces-stress-it-literally-changes-your-brain\/?utm_term=.0197f11ac3bb<\/p>\n