Musiikkipedagogin koulutuksessa ei juurikaan puhuta ty\u00f6ntekij\u00e4n ja ty\u00f6nantajan velvollisuuksista ja oikeuksista. Usein ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n lainalaisuuksiin perehtyminen tapahtuu valmistumisen j\u00e4lkeen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja kantap\u00e4\u00e4n kautta. Olisi kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielenkiintoa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kohtaan jo opintojen aikana, jotta tulevat musiikkipedagogit osaisivat huolehtia oikeuksistaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirrytty\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n artikkelin tarkoituksena on tutustuttaa musiikkipedagogiopiskelijat ammattiyhdistysliikkeeseen, tarkastella ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n oikeuksia ja velvollisuuksia sek\u00e4 hahmotella niit\u00e4 etuja, joita ammattiyhdistys j\u00e4senilleen tarjoaa. Artikkelia varten on haastateltu Suomen musiikinopettajien liiton pitk\u00e4aikaista aktiivia Mirja Kopraa sek\u00e4 oman opettajayhdistyksen pitk\u00e4aikaista aktiivia ja ty\u00f6suojeluasiamiest\u00e4 Arto Lehtosta, jonka perusteella k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yleisimpi\u00e4 ongelmia, joihin musiikkipedagogit ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
Ammattiyhdistysliike on musiikkipedagogin turvaverkko<\/strong><\/p>\n Ammattiyhdistysliikkeen eli AY-liikkeen keskeisimp\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on solmia ty\u00f6nantajapuolen kanssa ty\u00f6ehtosopimukset eli TES:t (Ammattiyhdistysliikkeen ABC). Musiikkipedagogien kattoj\u00e4rjest\u00f6 on AKAVA, jonka alaisuudessa toimivan OAJ:n eli Opetusalan ammattij\u00e4rjest\u00f6n piiriin musiikkipedagogit ovat oikeutettuja liittym\u00e4\u00e4n. OAJ jakautuu alaj\u00e4rjest\u00f6ihin. Opiskeluaikoina ammattiyhdistyksen palveluita tarjoaa Suomen opettajaksi opiskelevien liitto SOOL. Valmistuneet musiikkipedagogit liittyv\u00e4t yleens\u00e4 paikalliseen ammattiyhdistykseen, jotka toimivat alueyhdistysten alaisuudessa Esimerkiksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n alueella on Jyv\u00e4skyl\u00e4n musiikkipedagogit ry, joka toimii OAJ:n Keski-Suomen alueyhdistys ry:n alaisuudessa. Edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi tukensa antaa my\u00f6s musiikkialaan erikoistunut Suomen musiikinopettajien liitto SMOL.<\/p>\n Ammattiyhdistykseen kuuluminen on enemm\u00e4n kuin suotavaa, sill\u00e4 sen tarjoamat edut ovat huomattavia:<\/p>\n Ty\u00f6ehtosopimuksiin kannattaa tutustua<\/strong><\/p>\n Ty\u00f6ehtosopimuksissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mm. palkkoihin, ty\u00f6aikoihin ja lomiin liittyv\u00e4t yksityiskohdat. TES:t perustuvat ty\u00f6sopimuslakiin ja ne jaotellaan yleissitoviin ja normaalisitoviin sopimuksiin. Yleissitovat sopimukset ovat valtakunnallisia ja niit\u00e4 noudatetaan my\u00f6s sellaisissa organisaatioissa, jotka eiv\u00e4t kuulu mihink\u00e4\u00e4n ty\u00f6nantajaliittoon. Normaalisitovat sopimukset koskevat niit\u00e4 osapuolia, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai kuuluvat ty\u00f6ehtosopimuksen allekirjoittaneeseen j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n. (Yritt\u00e4j\u00e4t.fi)<\/p>\n Musiikkipedagogin ty\u00f6ehtosopimus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy toimintaymp\u00e4rist\u00f6n perusteella. Kuntien j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 opetuksessa noudatetaan Kunnallista opetushenkil\u00f6st\u00f6n virka- ja ty\u00f6ehtosopimusta, kun taas yksityisiss\u00e4 instituutioissa ty\u00f6skentelev\u00e4t opettajat lukeutuvat Yksityist\u00e4 opetusalaa koskevan ty\u00f6ehtosopimuksen piiriin, mik\u00e4li oppilaitos kuuluu Sivistysty\u00f6nantajien liittoon. (Kunnallinen opetushenkil\u00f6st\u00f6n virka- ja ty\u00f6ehtosopimus, 159; Yksityist\u00e4 opetusalaa koskeva ty\u00f6ehtosopimus, 3).<\/p>\n Suurimmassa osassa yksityisi\u00e4 musiikkikouluja noudatetaan yleissitovia sopimuksia, sill\u00e4 ne harvoin kuuluvat ty\u00f6nantajaliittoon. Mirja Kopran mukaan vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta johtuen sopimusten yleissitovuudesta yritet\u00e4\u00e4n kuitenkin ty\u00f6nantajatahon puolelta livet\u00e4. H\u00e4nen mukaansa opettajat eiv\u00e4t uskalla ottaa asiaa esille, koska pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t menett\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n Ty\u00f6suojeluvaltuutettu ja luottamushenkil\u00f6 antavat paikallista apua<\/strong><\/p>\n Jos ty\u00f6ntekij\u00e4 on huolissaan oikeuksistaan, kannattaa yleens\u00e4 ensiksi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 ty\u00f6nantajan puoleen. Jos asia ei sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 selvi\u00e4, on syyt\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6suojeluvaltuutetun tai luottamushenkil\u00f6n tarjoamaa tukea. Ty\u00f6suojeluvaltuutettu<\/strong> edustaa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ty\u00f6suojeluun liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. H\u00e4n toimii linkkin\u00e4 ty\u00f6nantajan, luottamusmiehen ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, auttaa ratkaisemaan ty\u00f6paikan ongelmia ja ep\u00e4selvyyksi\u00e4, ja valvoo yhdess\u00e4 luottamusmiehen ja tarvittaessa ty\u00f6suojeluviranomaisen kanssa ty\u00f6ntekij\u00f6iden etuja. (Laki ty\u00f6suojelun valvonnasta ja ty\u00f6paikan ty\u00f6suojeluyhteistoiminnasta Osa 2, Luku 5 – ty\u00f6suojelun yhteistoiminta ty\u00f6paikalla) Luottamusmies<\/strong> on ammattiliiton kouluttama ty\u00f6ntekij\u00f6iden edustaja, jonka t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 ty\u00f6n\u00e4 on valvoa ty\u00f6ehtosopimusten ja lakien noudattamista ty\u00f6paikalla, varmistaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen kohtelun toteutuminen. Lis\u00e4ksi luottamusmies on mukana neuvottelemassa ty\u00f6paikan muutostilanteissa ja ongelmissa. (Luottamusmies – http:\/\/tyoelamaan.fi)<\/p>\n On j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 turvautua ensin paikallisiin edunvalvojiin, sill\u00e4 he tuntevat ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n toimintaolosuhteineen paremmin, neuvoo Mirja Kopra. Edunvalvoja voi kuitenkin aina kysy\u00e4 ohjeita suoraan OAJ:sta, h\u00e4n lis\u00e4\u00e4. Jos asiaa ei onnistuta sopimaan paikallisella tasolla, on joskus perusteltua olla yhteydess\u00e4 suoraan OAJ:n ty\u00f6markkina-asiamiehiin ja oikeudellisissa kysymyksiss\u00e4 OAJ:n lakimiehiin, jotka hoitavat j\u00e4senten palvelussuhteisiin liittyvi\u00e4 oikeudellisia ongelmia (J\u00e4senen edunvalvonta – OAJ).<\/p>\n Ty\u00f6sopimus kannattaa l\u00e4pik\u00e4yd\u00e4 perusteellisesti<\/strong><\/p>\n Ty\u00f6sopimukset perustuvat ty\u00f6sopimuslakiin, joka m\u00e4\u00e4rittelee ty\u00f6nantajan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n velvollisuudet (Ty\u00f6sopimuslaki). Ammattiyhdistykset kehottavat tekem\u00e4\u00e4n sopimuksen kirjallisena ja siin\u00e4 olisi tarpeen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 mm. ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t, palkka, ty\u00f6aika, lomat ja erilaiset edut, esim. ty\u00f6terveyshuolto (Ammattiyhdistysten ABC). Lis\u00e4ksi ty\u00f6sopimuksesta tulisi l\u00f6yty\u00e4 perusteet mahdolliselle m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuudelle, ty\u00f6h\u00f6n sovellettava TES, mahdollinen koeaika, selvitys ty\u00f6ntekopaikasta sek\u00e4 irtisanomisaika (Ty\u00f6suojelu.fi). Ty\u00f6antajalla on velvollisuus kertoa ty\u00f6sopimuksessa, mihin siin\u00e4 sitoudutaan, muistuttaa Mirja Kopra ja lis\u00e4\u00e4: \u201dLuottamusmies voi tarkistuttaa ty\u00f6sopimuksen asiantuntijalla\u201d.<\/p>\n Ty\u00f6sopimuksia solmittaessa on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 perehty\u00e4 siihen, mitk\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ty\u00f6nkuvaan kuuluvat. Mirja Kopran ja Arto Lehtosen mukaan ilmaisen ty\u00f6n teett\u00e4minen on etenkin musiikkialalla yleinen ongelma. T\u00e4m\u00e4 johtuu Kopran mielest\u00e4 usein my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dkutsumusammatissaan\u201d toimivat musiikkipedagogit tekev\u00e4t enemm\u00e4n, kuin ty\u00f6sopimuksessa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6sopimuksessa on yleens\u00e4 opetusty\u00f6n lis\u00e4ksi \u201dmuu ty\u00f6\u201d -osio, jonka sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 perehty\u00e4 ennen ty\u00f6sopimuksen solmimista, muistuttaa Kopra. Esimerkiksi tuntiopettaja on oikeutettu saamaan tutkintolautakuntaty\u00f6st\u00e4 kultakin tunnilta erillisen korvauksen.<\/p>\n Erilaisissa ty\u00f6suhteissa maksetaan erilaista palkkaa<\/strong><\/p>\n Ty\u00f6suhteen laatu vaikuttaa ty\u00f6nkuvaan ja palkkaukseen. Musiikkipedagogit voivat toimia virassa tai ty\u00f6suhteessa p\u00e4\u00e4toimisena tai sivutoimisena tuntiopettajana. Virkasuhteessa<\/strong> ty\u00f6nantajana on valtio tai kunta. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6nantaja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n velvollisuudet ja niiden mahdolliset muutokset. N\u00e4it\u00e4 muutoksia voivat olla ty\u00f6teht\u00e4vien muuttaminen, siirt\u00e4minen toiseen virkaan tai velvoite ilta- ja lis\u00e4ty\u00f6h\u00f6n. Virkasuhde voidaan tehd\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseksi korkeintaan viideksi vuodeksi mm. ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n luonteen, sijaisuuden ja oman pyynn\u00f6n perusteella. Muuten ty\u00f6ntekij\u00e4 otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi.<\/p>\n Ty\u00f6suhteessa<\/strong> ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ja velvollisuudet, palkan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyminen, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ty\u00f6aika ja jopa irtisanomisehdot sovitaan tarkasti ty\u00f6sopimusta teht\u00e4ess\u00e4. Ty\u00f6sopimus voidaan sopia m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseksi, jos siihen on perusteltu syy, kuten oma pyynt\u00f6, sijaisuus tai ty\u00f6n luonne. Molemmissa, virka- ja ty\u00f6suhteessa, on ketjutuskielto m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa ty\u00f6suhteissa, ty\u00f6ntekij\u00e4 voidaan irtisanoa tai osa-aikaistaa vain riitt\u00e4v\u00e4n painavista syist\u00e4. (kuntaty\u00f6nantajat.fi) Kopran mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisten ty\u00f6sopimusten laiton ketjuttaminen on valitettavan yleist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 – ketjutuksia tehd\u00e4\u00e4n paljon varsinkin kansalaisopistoissa ja yksityisiss\u00e4 oppilaitoksissa.<\/p>\n Ty\u00f6suhteessa voidaan toimia joko p\u00e4\u00e4- tai sivutoimisena tuntiopettajana. Kopran ja Lehtosen mukaan p\u00e4\u00e4toimisuuden ja sivutoimisuuden erottaminen saattaa joskus aiheuttaa ongelmatilanteita. P\u00e4\u00e4toimisella tuntiopettajalla on opetusta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 16 tuntia viikossa, kun taas sivutoimisuuden tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4\u00e4 alle 16:sta tunnin. (Kunnallinen opetushenkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6- ja virkaehtosopimus, 46)<\/p>\n Palkkaus muodostuu teht\u00e4vist\u00e4 ja niiden vaativuudesta (teht\u00e4v\u00e4kohtainen palkka), ammatinhallinnasta (henkil\u00f6kohtainen lis\u00e4), ty\u00f6kokemuksesta (vuosisidonnainen lis\u00e4) ja tuloksellisesta toiminnasta (tulospalkkio). N\u00e4it\u00e4 asioita ovat esimerkiksi iltaopetus, koulutus, ty\u00f6kokemus, teht\u00e4vien laajuus ja vaativuus sek\u00e4 ryhm\u00e4opetus yksil\u00f6opetuksen lis\u00e4n\u00e4. (Kunnallinen opetushenkil\u00f6st\u00f6n virka- ja ty\u00f6ehtosopimus, 18)<\/p>\n Musiikkipedagogin keskipalkasta on hyv\u00e4 olla jonkinlainen k\u00e4sitys, kun astuu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. TES:n mukainen tuntipalkka kannattaa tarkistaa palkkaustaulukoista, jotka l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6suhdettasi vastaavasta TES:st\u00e4. Yleissitovan ty\u00f6ehtosopimuksen tuntihinnat selvi\u00e4v\u00e4t Sivista ry:n ty\u00f6ehtosopimuksesta, kertoo Mirja Kopra. H\u00e4nen mukaansa palkkoja tarkistaessa on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ty\u00f6nantajalla on oikeus tehd\u00e4 ep\u00e4p\u00e4tevyysalennuksia, mik\u00e4li ty\u00f6ntekij\u00e4 ei ole kelpoinen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on etenkin ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n opiskelijan hyv\u00e4 muistaa. Jos ep\u00e4ilee palkan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, on aluksi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kysy\u00e4 suoraan ty\u00f6nantajalta palkkauksen perusteet, Kopra neuvoo. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen voi tarvittaessa olla yhteydess\u00e4 ty\u00f6paikan luottamushenkil\u00f6\u00f6n tai liittoon. Kopra muistuttaa, ett\u00e4 SMOL:n henkil\u00f6j\u00e4senen\u00e4 saa tukea my\u00f6s SMOL:n hallitukselta.<\/p>\n Lomat ja lomarahat sovitaan ty\u00f6sopimuksessa <\/strong><\/p>\n Musiikkipedagogin vuosilomiin ja lomarahoihin vaikuttavat ty\u00f6paikka ja ty\u00f6sopimus. Vapaassa sivistysty\u00f6ss\u00e4 ja taiteen perusopetuksessa vuosilomat ja lomarahat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t vuosilomalain ja ty\u00f6ehtosopimuksen mukaisesti. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s tuntiopettajia, kun taas m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiselle opettajalle lomakorvaukset maksetaan ty\u00f6sopimuksen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. Kansalaisopistoissa loman m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymiseen vaikuttaa ty\u00f6sopimuksessa sovittu ty\u00f6aika tai opetusvelvollisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4. My\u00f6s yksityisiss\u00e4 oppilaitoksissa ty\u00f6sopimuksesi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuulutko yleisen vuosilomalain piiriin vai katsotaanko oikeutesi vuosilomaan oppilaitoskohtaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaisesti.<\/p>\n Lomien ja lomarahojen kertymisen perusteet kannattaa selvitt\u00e4\u00e4 jo ty\u00f6sopimusta teht\u00e4ess\u00e4 ty\u00f6nantajan kanssa ja tarkistaa, ett\u00e4 ne on mainittu my\u00f6s ty\u00f6sopimuksessa. Ty\u00f6nantaja on velvollinen antamaan laskelman maksettavista lomapalkasta tai lomakorvauksesta (Vuosilomalaki, 6 luku, Erin\u00e4iset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, 28 \u00a7). Jos vuosilomalain s\u00e4\u00e4d\u00f6sten toteuttaminen aiheuttaa erimielisyyksi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n ja ty\u00f6nantajan v\u00e4lill\u00e4, on luottamusmies j\u00e4lleen kerran ty\u00f6ntekij\u00e4n tukena. (tyoelamaan.fi)<\/p>\n Ty\u00f6tt\u00f6myyden yll\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 ilmoittaudu ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi ty\u00f6nhakijaksi ja ota yhteys ty\u00f6tt\u00f6myyskassaan<\/strong><\/p>\n Ty\u00f6tt\u00f6myyskassojen tarkoituksena on turvata ty\u00f6ntekij\u00e4n rahallinen tilanne ty\u00f6tt\u00f6myyden yll\u00e4tt\u00e4ess\u00e4. OAJ:n j\u00e4senet kuuluvat Opettajien ty\u00f6tt\u00f6myyskassaan ja ovat oikeutettuja ansiop\u00e4iv\u00e4rahaan, mik\u00e4li he ovat ilmoittautuneet ty\u00f6- ja elinkeinotoimistoon ty\u00f6nhakijaksi, olleet ty\u00f6tt\u00f6myyskassan j\u00e4seni\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t 34 viikkoa, maksaneet ty\u00f6tt\u00f6myyskassan j\u00e4senmaksut sek\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4neet ty\u00f6ss\u00e4oloehdon. SOOL:n j\u00e4senen\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyskassaan voi liitty\u00e4 jo opintojen aikana. (Uuden opettajan opas, 27-28) Ty\u00f6tt\u00f6myys ei tule suurena shokkina, jos ty\u00f6tt\u00f6myyskassan j\u00e4senyytt\u00e4 on alettu maksaa hyviss\u00e4 ajoin. Kassan j\u00e4senyyden maksaminen on siis parasta ennakkoty\u00f6t\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyden varalle. Ota heti ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4ty\u00e4si yhteys ty\u00f6voimatoimistoon ja ilmoittaudu ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi ty\u00f6nhakijaksi, neuvoo Lehtonen. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 luottamusmies on tukenasi my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 asiassa. Kopra lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s OAJ:n ty\u00f6tt\u00f6myyskassa antaa hyv\u00e4t ohjeet ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neelle.<\/p>\n Tied\u00e4nk\u00f6 nyt kaiken tarvittavan?<\/strong><\/p>\n Ty\u00f6ehtosopimukset, ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t lait, erilaiset ty\u00f6ntekij\u00e4n oikeuksia ajavat yhdistykset sek\u00e4 monenlaiset sopimusk\u00e4yt\u00e4nteet saattavat aluksi tuntua monimutkaiselta viidakolta ja vaikealta hahmottaa. Asiat kuitenkin yleens\u00e4 selvi\u00e4v\u00e4t niihin perehtym\u00e4ll\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sukeltaessa on hyv\u00e4 muistaa, ettei ty\u00f6nantajakaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina ole perill\u00e4 sopivista toimintatavoista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ty\u00f6ntekij\u00e4n oma perehtyneisyys ja OAJ:n j\u00e4senyys takaavat sen, ettei ty\u00f6ntekij\u00e4 tule v\u00e4\u00e4rinkohdelluksi. Ammattiyhdistyksen j\u00e4senmaksu on pieni sijoitus, mutta antaa tiukan paikan tullen korvaamattoman avun.<\/p>\n Vastavalmistuneella on vasta ty\u00f6ura alussa ja kaikkia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 ja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ei voi muistaa ensilukemalla, mutta t\u00e4rkeint\u00e4 on olla valveutunut omista oikeuksista ja velvollisuuksista. Muista, ett\u00e4 ammattiyhdistyksen j\u00e4senyys toimii kuin vakuutuksena ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja on sinun oma etusi.<\/p>\n Laura Kuisma ja Kaisu Tajakka, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu 2017<\/p>\n Ammattiyhdistysliikkeen ABC. Akava, SAK & STTK. Viitattu 17.10.2016.\u00a0http:\/\/www.akava.fi\/files\/2265\/AmmattiyhdistysliikkeenABC.pdf<\/p>\n J\u00e4senen edunvalvonta<\/a>. OAJ. Viitattu 8.9.2023.<\/p>\n KT Kuntaty\u00f6nanatajat. 2014. Kunnallinen opetushenkil\u00f6st\u00f6n virka- ja ty\u00f6ehtosopimus. Viitattu 10.4.2017.\u00a0http:\/\/flash.kuntatyonantajat.fi\/ovtes-2014-2016–2016-muutokset\/html\/<\/p>\n Luottamusmies ja ty\u00f6suojeluvaltuutettu. N.d. Viitattu 25.10.2016. Aiheeseen liittyv\u00e4 verkkol\u00e4hde p\u00e4ivitetty 2023: Ty\u00f6suojelu- ja ty\u00f6turvallisuus<\/a>. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.fi-sivusto, STTK. & Luottamusmies<\/a>. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.fi-sivusto, STTK.<\/p>\n OAJ. J\u00e4senedut. Viitattu 19.10.2016. http:\/\/www.oaj.fi\/cs\/oaj\/jasenedut<\/u><\/p>\n OAJ. Uuden opettajan opas. Viitattu 15.1.2017. http:\/\/www.sool.fi\/site\/assets\/files\/1453\/uuden_opettajan_opas-2015.pdf<\/p>\n Selvitys ty\u00f6nteon ehdoista. N.d. Viitattu 27.1.2017.\u00a0http:\/\/www.tyosuojelu.fi\/tyosuhde\/tyosopimus\/selvitys-tyonteon-ehdoista<\/a><\/p>\n Ty\u00f6sopimuslaki<\/a>. 26.1.2001\/55. Viitattu 15.1.2017.<\/p>\n Vuosilomalaki. 18.3.2015\/162. Viitattu 10.4.2017\u00a0<\/a><\/p>\n Yksityist\u00e4 opetusalaa koskeva ty\u00f6ehtosopimus. Viitattu 25.10.2016. http:\/\/www.jytyliitto.fi\/fi\/tyosuhde\/tyoehtosopimukset\/yksityinen\/Documents\/Yksityisen_opetusalan_tyoeehtosopimus_1.4.2014.pdf<\/p>\n Yleissitovat ja normaalisitovat ty\u00f6ehtosopimukset. Yritt\u00e4j\u00e4t.fi. Viitattu 14.10.2016.\u00a0https:\/\/www.yrittajat.fi\/yrittajan-abc\/tyonantajan-abc\/tyoehtosopimukset-316465<\/a><\/u><\/p>\n Laki ty\u00f6suojelusta. 20.1.2006\/44. Viitattu 25.10.2016<\/p>\n http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2006\/20060044#L5<\/a><\/p>\n![\"Akavan](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2017\/06\/ammattiyhdistys_kaavio1.jpg\")
<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\nKirjoittajat:<\/h3>\n
L\u00e4hteet<\/h3>\n