{"id":137,"date":"2012-12-18T20:33:49","date_gmt":"2012-12-18T18:33:49","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=137"},"modified":"2023-09-10T17:07:07","modified_gmt":"2023-09-10T14:07:07","slug":"musisoiva-mupe-tunti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2012\/12\/musisoiva-mupe-tunti\/","title":{"rendered":"Musisoiva MUPE-tunti"},"content":{"rendered":"

Kirjoittajat: Marianne Mieskolainen ja Reetta Pitk\u00e4 2012, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n

Monen musiikin perusteita opiskelleen teoriatunnit ovat kuluneet l\u00e4hinn\u00e4 kelloa vilkuillessa ja omaa lauluvuoroa pel\u00e4ten. N\u00e4m\u00e4 kokemukset ovat my\u00f6s meille ja useimmille opiskelutovereillemme tuttuja. Nyt kun olemme siirtyneet itse opettajan rooliin, on meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme pohtia, miten opiskelusta saisi mielenkiintoista ja jopa hauskaakin. Miksi musiikin perusteiden opetuksessa on unohdettu yhteys k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n musisointiin? Miksi oppilaita ei kannusteta omaehtoiseen tekemiseen ja luovuuteen?<\/p>\n

Vuonna 2011 vietettiin musiikkioppilaitoksissa Suomen musiikkioppilaitosten liiton toteuttamaa musiikin perusteiden teemavuotta. Tarkoituksena oli kehitt\u00e4\u00e4 musiikin perusteiden opetusta edellisen\u00e4 vuonna tehdyn kartoituksen perusteella.  Kartoituksessa tiedusteltiin oppilaitosten henkil\u00f6kunnan ja oppilaiden n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, mihin suuntaan musiikin perusteiden opetusta ja opiskelua pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4. Esille nousi monenlaisia kehityshaasteita. Olisiko aiheellista uudistaa opetussis\u00e4lt\u00f6j\u00e4? Pit\u00e4isik\u00f6 pakollisten kurssien lis\u00e4ksi kehitt\u00e4\u00e4 valinnaisia kursseja? Kuinka oppilasta autetaan valmentautumaan ammattiopintoihin? Onko opetus motivoivaa? Miten voidaan lis\u00e4t\u00e4 mupe-opettajan ty\u00f6ss\u00e4 viihtyvyytt\u00e4 ja vahvistaa ammattikuvaa sek\u00e4 muusikkoutta? (Unkari-Virtanen 2010.)<\/p>\n

Edellisen kerran opetussis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 muutettiin muutama vuosi sitten. T\u00e4ll\u00f6in musiikinperusteisiin lis\u00e4ttiin mukaan omien soittimien k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 oppilaiden omien s\u00e4vellysten tuottaminen. Uudistuspyrkimyksist\u00e4 huolimatta opetus nojautuu nyky\u00e4\u00e4nkin monesti \u201dvanhanaikaisiin\u201d opetusmalleihin, ja oppilaat kokevat sen irrallisena soitonopiskelusta. Mupe-opettajat turvautuvat usein samoihin opetusmenetelmiin, joita heid\u00e4n omat opettajansa ovat k\u00e4ytt\u00e4neet, jolloin uudistuksia ei p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n. Monet opettajat kokevat varsinkin improvisoinnin heikoksi alueekseen, jolloin sen mahdollisuudet j\u00e4tet\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. (Tuomisto 2011.)<\/p>\n

Nyt musiikin perusteiden opetus pyrit\u00e4\u00e4n muuttamaan vastaamaan paremmin ajankuvaa. My\u00f6s oppilaat ovat muuttuneet: he ovat aiempaa lyhytj\u00e4nnitteisempi\u00e4 ja kaipaavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tekemist\u00e4 musiikin perusteiden opiskeluun. Uudistuksilla halutaan osoittaa, ett\u00e4 teoriaopinnot ja soitonopiskelu t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t yhteisiin tavoitteisiin ja tukevat toisiaan. Ajatuksena on, ett\u00e4 musiikin teoria sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 \u201dkielioppia\u201d ja k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4, joiden kautta opitaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse musiikkia. Soitinten k\u00e4ytt\u00f6 mupe-tunneilla auttaa teoria-asioiden hahmottamisessa ja opiskelumotivaation lis\u00e4\u00e4misess\u00e4. Soittaminen tuo toiminnallisuutta tunnin kulkuun ja lis\u00e4ksi opeteltavat asiat saadaan heti kuuluville soivana musiikkina. Ty\u00f6tavat, jotka tukevat musiikinopiskelun el\u00e4myksellisyytt\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyytt\u00e4, ovat ensiarvoisen t\u00e4rkeit\u00e4 oppilaan yleismuusikkouden kehittymisen kannalta. Kun oppilas hahmottaa teoriaa oman soittimensa kautta, ei soittotunnilla kulu niin paljon aikaa teoria-asioiden opetteluun, vaan voidaan keskitty\u00e4 musiikin tulkintaan ja soittotekniikan kehitt\u00e4miseen. (Jortikka-Uksila 2011; Kuoppam\u00e4ki 2010.)<\/p>\n

Halusimme selvitt\u00e4\u00e4, kuinka soittimet saadaan kiinte\u00e4ksi osaksi musiikin perusteiden opetusta. Mielest\u00e4mme on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opetus on sek\u00e4 oppilaille ett\u00e4 opettajalle mielek\u00e4st\u00e4 ja motivoivaa. Musiikin perusteiden opettajan rooli on j\u00e4\u00e4nyt liian kapea-alaiseksi, eik\u00e4 h\u00e4nen muusikkouttaan ja instrumenttitaitojaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n vallalla olevassa opetustyyliss\u00e4. Jokainen musiikin perusteiden opettaja on pohjimmiltaan my\u00f6s muusikko.<\/p>\n

Olemme haastatelleet t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 varten Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattiopiston musiikin perusteiden opettajaa Airi Jortikka-Uksilaa, jonka opetusmetodiin kuuluu oppilaiden omien instrumenttien k\u00e4ytt\u00f6 osana opetusta. Teimme kyselyn h\u00e4nen opettamalleen mupe 5-ryhm\u00e4lle, jossa oppilaat saivat kertoa mielipiteit\u00e4\u00e4n teoria-aineiden opetuksesta ja soitinten k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tunneilla. Lis\u00e4ksi pidimme itse oppitunnin, jossa testasimme uusia opetusmenetelmi\u00e4 ryhm\u00e4lle, joka ei ole aiemmin k\u00e4ytt\u00e4nyt omia soittimiaan musiikin perusteiden tunneilla.<\/p>\n

TOIMIVAA TY\u00d6SKENTELY\u00c4 MUPE-TUNNEILLA                    <\/strong><\/p>\n

Soitinten mukaan ottaminen tunneille vaatii lis\u00e4huomiota ja paneutumista mupe-opettajalta. Ryhm\u00e4koko tulisi pit\u00e4\u00e4 melko pienen\u00e4, jolloin esimerkiksi soitinten viritt\u00e4minen ei vie liikaa aikaa ja ryhm\u00e4 on hyvin hallittavissa. Airi-Jortikka Uksilan mukaan 6 oppilasta muodostaa sopivan kokoisen ryhm\u00e4n, esimerkiksi 10 oppilasta on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n liikaa. Sopiva ik\u00e4 aloittaa mupe-opinnot on noin 9 vuotta, jolloin oppilaan ajattelu, luku- ja kirjoitustaito sek\u00e4 motoriset valmiudet ovat riitt\u00e4v\u00e4n kehittyneit\u00e4. Ihanteellista olisi, ett\u00e4 ryhm\u00e4n oppilaiden soittotaidot olisivat suunnilleen samalla tasolla. Soittoteht\u00e4vien tulisi olla niin helppoja, ettei niit\u00e4 tarvitsisi juurikaan harjoitella kotona. Yhteisty\u00f6 soitonopettajien kanssa voi olla my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 tarpeen kun selvitet\u00e4\u00e4n pystyyk\u00f6 oppilas esimerkiksi soittamaan tietyn stemman teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Jo ryhmi\u00e4 muodostettaessa pit\u00e4isi pyrki\u00e4 toimivaan soitinjakaumaan, esimerkiksi niin ett\u00e4 kaikki oppilaat eiv\u00e4t ole pianisteja, vaan ryhm\u00e4ss\u00e4 on edustettuna sek\u00e4 melodia- ett\u00e4 harmoniasoittimien taitajia. (P\u00e4t\u00e4ri ja Pietil\u00e4 2010; Kuoppam\u00e4ki 2010.)<\/p>\n

Opetustilan tulisi olla riitt\u00e4v\u00e4n suuri, jotta se antaa mahdollisuuden liikkumiseen ja soittamiseen. Luokassa olisi hyv\u00e4 olla valmiina joitakin perussoittimia, kuten erilaisia rumpuja, palasoittimia ja kanteleita, oppilaiden omien soittimien lis\u00e4ksi. Soittaessa paras muodostelma on piiri, jossa soittajat n\u00e4kev\u00e4t toisensa ja pystyv\u00e4t kommunikoimaan helposti. (P\u00e4t\u00e4ri ja Pietil\u00e4 2010.)<\/p>\n

Oppitunnin optimaalinen pituus on 60 minuuttia, josta soittamista on keskim\u00e4\u00e4rin kolmasosa ja loput muuta ty\u00f6skentely\u00e4, kuten s\u00e4veltapailua, kirjallisia teht\u00e4vi\u00e4, musiikkitietoa ja kuunteluteht\u00e4vi\u00e4. Huolellinen tuntien suunnittelu antaa hyv\u00e4t puitteet ty\u00f6skentelylle. Jos tunti on suunniteltu tarkasti, ei tule ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 \u201ds\u00e4hellyst\u00e4\u201d. Soitinten viritt\u00e4minen ei muodostu kynnyskysymykseksi, sill\u00e4 usein oppilaat tulevat teoriatunneille suoraan soittotunneilta, jolloin soittimet ovat jo valmiiksi vireess\u00e4. Oppilaat opetetaan yleens\u00e4 jo varhaisessa vaiheessa viritt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse soittimensa, ja tarvittaessa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opettajan tai jonkun ryhm\u00e4l\u00e4isen apua. (Jortikka-Uksila 2011; Jurvanen 2010.)<\/strong><\/p>\n

MUPE-OPETTAJA EI OLE SOITONOPETTAJA!<\/strong><\/p>\n

Musiikin perusteisiin osallistuu monen eri instrumentin taitajia, joten olisi kuitenkin kohtuutonta vaatia, ett\u00e4 opettaja osaisi soittaa jokaista soitinta. Opettajan on tunnettava perustiedot jousi-, puhallin-, kieli \u2013 ja kosketinsoittimistakin. Instrumenttien ominaispiirteisiin kuuluu erilaisia virityksi\u00e4, \u00e4\u00e4nialoja, sormituksia, kirjoitustapoja sek\u00e4 transponoituvuutta, joista opettajan tulee olla tietoinen. Esimerkiksi vasta aloittaneelle viulistille C-duuri tai a-molli ei ole kaikista helpoimmat s\u00e4vellajit soittaa, vaikka niiss\u00e4 ei ole etumerkkej\u00e4. Jousisoittajien kohdalla asteikot, joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vapaita kieli\u00e4, ovat helpoimpia hallita soittamisen alkutaipaleella. (M\u00e4kinen ja Ilom\u00e4ki 2010.)<\/p>\n

Suurin ty\u00f6 opettajalle kertyy oppimateriaalin luomisesta sek\u00e4 teht\u00e4vien sovittamisesta tietyn ryhm\u00e4n oppilaiden instrumenteille. Airi Jortikka-Uksilan mukaan valmista materiaalia ei ole saatavilla, mutta toisaalta kaikkea musiikkia ja materiaalia voi soveltaa soittoteht\u00e4vien pohjaksi. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kaikkia teoria-asioita pystyy opettamaan soittoteht\u00e4vien kautta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti. Soittoteht\u00e4v\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyy aina opeteltava asia; soittotuokion tarkoituksena ei ole ensisijaisesti toimia yhteissoittoharjoituksena vaan k\u00e4sitell\u00e4 teoria-asia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Opettajan tulee huomauttaa ep\u00e4puhtaasta soitosta, sill\u00e4 soittoteht\u00e4viss\u00e4kin pyrit\u00e4\u00e4n harjaannuttamaan s\u00e4velkorvaa yht\u00e4 lailla kuin s\u00e4veltapailussa. Soittotekniset asiat voi kuitenkin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 soitonopettajan korjattaviksi.<\/p>\n

Soittoteht\u00e4vien tekemisen haasteena on se, kuinka laatia soittoteknisesti tarpeeksi helppoja teht\u00e4vi\u00e4, jotka silti sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t asiaa ja joissa opeteltava asia peity. T\u00e4ll\u00f6in oppilas pystyy keskittym\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n sormien asettelun sijaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 helppo soittoteht\u00e4v\u00e4 luo oppilaalle varman olon. Airi Jortikka-Uksilan kokemuksen mukaan oppilaat soittavat aina rohkeasti kun ep\u00e4onnistumista ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4 soittaminen my\u00f6s l\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja yhdist\u00e4\u00e4 oppilaita. Opettajan pyrkimyksen\u00e4 on luoda oppitunnille vapaa ja rohkaiseva ilmapiiri, jolloin esimerkiksi improvisointi tuntuu toteutuvan kuin itsest\u00e4\u00e4n, ilman ett\u00e4 siit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 \u201dohjelmanumeroa\u201d. Tunneilla voidaan improvisoida sek\u00e4 suullisesti ett\u00e4 soittimilla. Sen sijaan s\u00e4veltapailu tulisi tehd\u00e4 aina suullisesti ilman soitinta, jotta sis\u00e4inen kuuleminen, s\u00e4veltaju, kehittyisi mahdollisimman hyvin.<\/p>\n

Airi Jortikka-Uksila rakentaa soittoteht\u00e4v\u00e4t siten, ett\u00e4 pohjalla on aina jokin sointukulku, johon laaditaan eri soittimille stemmat. Stemmoissa tulee esiin opeteltava asia, esimerkiksi tauot, intervallit, rytmit, johtos\u00e4vel, s\u00e4vellajit, soinnut ja niin edelleen. Teht\u00e4v\u00e4n ei tarvitse olla kovin pitk\u00e4, 4-8 tahtia on riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4. Niihin liittyy aina jokin kotiteht\u00e4v\u00e4, esimerkiksi teoria-asia, soolon kirjoittaminen tai analysointi. Usein kun oppilaalle annetaan s\u00e4vellysteht\u00e4v\u00e4, heill\u00e4 on taipumus tehd\u00e4 niist\u00e4 liian monimutkaisia ja vaikeasti soitettavia. Oppilaille tulisi korostaa, ett\u00e4 s\u00e4vellysten t\u00e4ytyy olla sellaisia, jotka he itse pystyv\u00e4t soittamaan. My\u00f6s opettajan antamien teht\u00e4vien pit\u00e4isi olla sellaisia, ettei niit\u00e4 tarvitse juurikaan harjoitella kotona. N\u00e4in v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n oppilaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kuormitus muiden teht\u00e4vien ohella.<\/p>\n

Kirjasarjoja, jotka huomioisivat soittimien k\u00e4yt\u00f6n oppitunneilla, ei juuri ole. Suomalaisissa oppikirjoissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein pianoa, mutta ainakin tanskalaisopettaja Inge Bjarke (2009) on oppikirjoissaan huomioinut oppilaiden omien instrumenttien k\u00e4yt\u00f6n. Uudemmissa suomalaisissa oppikirjoissa on jo hieman pyritty huomioimaan oppilaan oman soittimen k\u00e4ytt\u00f6 teht\u00e4vien yhteydess\u00e4. Soittamisen liitt\u00e4minen teht\u00e4viin j\u00e4\u00e4 kuitenkin usein pintapuoliseksi ja oppilaan oman aktiivisuuden varaan. (Jortikka-Uksila 2011.)<\/p>\n

KOKEMUKSIA MUSISOIVASTA TEORIAOPETUKSESTA <\/strong><\/p>\n

Ty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n osuuden ensimm\u00e4isen\u00e4 osana teimme kyselyn Airi-Jortikka Uksilan mupe 5-ryhm\u00e4n oppilaille. Lis\u00e4ksi pidimme my\u00f6s itse kokeilutunnin, jossa k\u00e4ytettiin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti oppilaiden omia soittimia.<\/p>\n

Kyselyyn osallistuneet olivat 13\u201316-vuotiaita tytt\u00f6j\u00e4, ja heit\u00e4 oli yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n. Ryhm\u00e4 koostui 2 viulistista, 2 alttoviulistista, 2 huilistista ja k\u00e4yr\u00e4torven soittajasta. Opiskelijoiden keskuudessa esiintyi jonkin verran hajontaa siin\u00e4, kuinka monta vuotta he olivat opiskelleet musiikinperusteita: joku ilmoitti opiskelleensa vain 3 vuotta, suurimmalla osalla oli opiskelua takana ainakin 4 vuotta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 kysyimme, ovatko oppilaat kokeneet oman soittimensa k\u00e4yt\u00f6n hy\u00f6dylliseksi mupe-tunneilla. Ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 he teoria-asiat paremmin oman soittimensa kautta, vai onko sill\u00e4 vaikutusta asiaan? Kaikki vastanneet kokevat oman soittimen k\u00e4yt\u00f6n hy\u00f6dylliseksi. Osa tuntee opiskelun olevan mukavampaa ja helpompaa; musiikki toimii hyv\u00e4n\u00e4 johdatteluna teht\u00e4viin ja se auttaa esimerkiksi harmonioiden ja sointujen hahmottamisessa. Osa kokee sen syvent\u00e4neen tiet\u00e4myst\u00e4 omasta instrumentista kun ei tarvitse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itselle vierasta soitinta, kuten pianoa. Er\u00e4s vastanneista ilmoitti soittimen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 olleen jonkin verran hy\u00f6ty\u00e4, mutta h\u00e4n ei mielest\u00e4\u00e4n ollut hahmottanut asioita viel\u00e4 kunnolla.<\/p>\n

Seuraavaksi kysyimme, ovatko oppilaiden aiemmat opettajat k\u00e4ytt\u00e4neet soittimia mupe-tunneilla. Vastauksista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole koskaan aiemmin k\u00e4ytt\u00e4neet omia soittimiaan tunneilla. Sen sijaan pianoa oli yleisesti k\u00e4ytetty, er\u00e4s vastanneista mainitsi my\u00f6s rytmisoitimien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 yksitt\u00e4isell\u00e4 tunnilla.<\/p>\n

Kolmas kysymys koski sit\u00e4, milt\u00e4 oppilaista tuntuu opetus, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n omaa soitinta verrattuna sellaiseen, jossa sit\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4. Monet kuvailivat soittimen kanssa tapahtuvaa opetusta letke\u00e4mm\u00e4ksi, mukavammaksi ja helpommaksi, ja yksi vastanneista kertoi sen lis\u00e4nneen yhteishenke\u00e4 ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4. Toisaalta jotkut kokivat joutuvansa panostamaan enemm\u00e4n opiskeluun, sill\u00e4 \u201dasiat on pakko oppia eik\u00e4 vain opetella ulkoa\u201d. Jonkun mielest\u00e4 s\u00e4velt\u00e4minen ja soittaminen tuovat ymm\u00e4rt\u00e4misen ja onnistumisen tunteita, ja monet kertoivat osaavansa nyt soveltaa uusia juttuja omassa soitossa paremmin.<\/p>\n

Viimeisen\u00e4 tiedustelimme, milt\u00e4 oppilaista tuntuu soittaa muiden kuulleen tunneilla. Vastoin ennakko-odotuksiamme kaikilla oli positiivisia kokemuksia asiasta. Muutama koki soittamisen muiden kuulleen aluksi kiusallisena tai j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, mutta ajan my\u00f6t\u00e4 se on alkanut tuntua helpolta. Jotkut kertoivat sen tuoneen lis\u00e4\u00e4 esiintymiskokemusta ja helpottaneen esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4. Monien mielest\u00e4 ilmapiiri tunneilla on sellainen, ett\u00e4 ep\u00e4onnistumista ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4. Stemmat koetaan tarpeeksi helpoiksi, joten soittaminen ei tuo paineita. Soittaminen yhdess\u00e4 tuntuu monista kivalta, samankaltaiselta kokemukselta kuin orkesterissa soittaminen. Yhden vastaajan mukaan laulaminen muiden kuullen on vaikeampaa kuin soittaminen. Er\u00e4s oppilaista mainitsi haittapuolena sen, ett\u00e4 joutuu kantamaan soittimen mukanaan mupe-tunneille.<\/p>\n

Pit\u00e4m\u00e4\u00e4mme mupe-tuntia varten saimme Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattiopiston musiikin perusteiden opettaja \u00dclle Kennerilt\u00e4 luvan tulla opettamaan h\u00e4nen mupe 2-ryhm\u00e4\u00e4ns\u00e4, joka koostui 2 pianistista, 2 viulistista ja basistista, jolta kuitenkin puuttui oma soitin pit\u00e4m\u00e4lt\u00e4mme tunnilta. Valmistelimme tunnille teht\u00e4v\u00e4n, johon kuului laulamista, transponointia, s\u00e4velten ja intervallien tunnistamista sek\u00e4 lopuksi soittamista. Se sis\u00e4lsi stemmat 2 viululle, sek\u00e4 pianolle ja bassolle. Tunnin lopuksi jaoimme oppilaille laput, joissa oli ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 s\u00e4veli\u00e4. Yht\u00e4 aikaa soitettuina ne muodostivat intervalleja, jotka heid\u00e4n piti tunnistaa.<\/p>\n

Tunnin pituus oli vain 45 minuuttia, mik\u00e4 tuntui liian lyhyelt\u00e4 ajalta sek\u00e4 kirjallisten teht\u00e4vien tekemiseen ett\u00e4 soittamiseen. Luokkahuone ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ihanteellinen ymp\u00e4rist\u00f6, sill\u00e4 ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4t tekiv\u00e4t siit\u00e4 ahtaan ja esimerkiksi nuottitelineit\u00e4 ei ollut kuin yksi. Ryhm\u00e4 oli kuitenkin sopivan kokoinen ja soitinjakauma oli hyv\u00e4, koska ryhm\u00e4ss\u00e4 oli sek\u00e4 melodia \u2013 ett\u00e4 harmoniasoittimet edustettuina.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4n kirjallinen osuus vei yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon aikaa, joten soittoteht\u00e4ville j\u00e4i aikaa vain 15 minuuttia. Soittotuokio pysyi hyvin hallinnassa, sill\u00e4 pystyimme molemmat tukemaan eri stemmojen soittajia. Viritys ei juuri vienyt aikaa, ja pianistit saivat sill\u00e4 aikaa harjoitella omaa osuuttaan. Oppilaat soittivat yleisesti ottaen rohkeasti ja melko hyvin ensi n\u00e4kem\u00e4lt\u00e4. Kysyimme lopuksi, millaiselta teht\u00e4v\u00e4 heist\u00e4 tuntui. Oppilaat ehk\u00e4 arastelivat uusia opettajia ja olivat aika vaiteliaita, joten emme saaneet juurikaan palautetta. He kuitenkin tekiv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n sen, mit\u00e4 pyysimme ja tunnin ilmapiiri oli rento. Intervallien soitolle ja tunnistamiselle j\u00e4i vain muutamia minuutteja aikaa. Oppilaille t\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 oli ilmeisesti hieman hankala, sill\u00e4 he ovat tottuneet kuuntelemaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pianolla soitettuja intervalleja.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan kokemus oli meille mukava ja voisimme tulevaisuudessa opettaessamme musiikin perusteita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 soittimia osana opetusta. Tunnin kulkua tosin helpotti se, ett\u00e4 opettajia oli paikalla kaksi, jolloin oppilaat saivat huomioita ja apua normaalia enemm\u00e4n.<\/p>\n

TULEVAISUUDEN MUPE-TUNTI<\/strong><\/p>\n

Opeteltavat asiat eiv\u00e4t sin\u00e4ns\u00e4 muutu, mutta opetustyyli on muutoksen keskell\u00e4: kiinnostus tekemisen kautta oppimiseen on kasvussa. Tulevaisuudessa musiikin perusteiden tunneilla hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n luultavasti enemm\u00e4n soittimien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, improvisointia, musiikkiliikuntaa ja kenties musiikkiteknologiaa, mik\u00e4li rahalliset resurssit riitt\u00e4v\u00e4t. Perinteisten luokkasoittimien rinnalla keyboard-koskettimet ovat jo useimpien musiikkioppilaitosten teorialuokissa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. My\u00f6s Internetiin on kehitetty materiaalia itseopiskelua varten. Esimerkiksi Musiikkiseikkailu-kirjasarjan luoja Susanna Ertolahti-Mertanen tarjoaa verkkosivuillaan oppilaille teoria \u2013 ja musiikkitiedon harjoituksia erilaisten pelien muodossa (Ertolahti-Mertanen 2011).<\/p>\n

Nykyisten oppimisk\u00e4sitysten mukaan parhaaseen oppimistulokseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun oppimiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \u00e4lyllisesti, emotionaalisesti ja toiminnallisesti kiinnostavia ja hauskoja menetelmi\u00e4. Vaihtelevat ty\u00f6skentelytavat palvelevat ryhm\u00e4ss\u00e4 olevia erilaisia oppijoita sek\u00e4 tuovat tunnin rytmitt\u00e4miseen vaihtelua.  Muun muassa musiikkiliikunnassa oppimiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useita eri aisteja, mik\u00e4 vahvistaa oppimistuloksen lis\u00e4ksi motorisia valmiuksia ja koordinaatiokyky\u00e4. (Kuoppam\u00e4ki 2010.)<\/p>\n

Oppilaalle t\u00e4rkeint\u00e4 on oivaltaa, ett\u00e4 musiikinteoriassa ilmenev\u00e4t asiat pohjautuvat aitoihin musiikillisiin ilmi\u00f6ihin. Esimerkiksi s\u00e4vellajeja ja tahtilajeja opeteltaessa on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, miksi niit\u00e4 tarvitaan ja kuinka soiva lopputulos muuttuu. Motivaation kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilaalla on omakohtainen suhde opeteltavaan asiaan. Ihanteellista olisi, ett\u00e4 oppilaan toimintaa ohjaisi ulkoisten motivaation l\u00e4hteiden, kuten arvosanojen tai aikuisten miellytt\u00e4misen sijaan sis\u00e4inen motivaatio ja halu oppia. (Kuoppam\u00e4ki 2010.)<\/p>\n

Musiikin perusteiden opettamisen muutos on nykyisten ja tulevien opettajien k\u00e4siss\u00e4. Muutoksia saavutetaan, kun hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n vanhat kaavoihin kangistuneet opetustyylit ja pyrit\u00e4\u00e4n rohkeasti kohti erilaisia menetelmi\u00e4, vaikka opettaminen uusia keinoja k\u00e4ytt\u00e4en her\u00e4tt\u00e4\u00e4kin opettajassa aluksi ep\u00e4varmuutta. Vastaanottavuus kollegojen ideoita kohtaan laajentaa mupe-opettajan opettamisen ty\u00f6kaluja. Luovan ty\u00f6skentelyn ohjaaminen on pedagogisesti haastava teht\u00e4v\u00e4. Opettaja ei nykyk\u00e4sityksen mukaan ole en\u00e4\u00e4 ehdoton auktoriteetti, vaan h\u00e4nen tulee jakaa tietonsa ja taitonsa oppilaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja toisaalta antaa oppilaiden ajatuksille tilaa. (Kuoppam\u00e4ki 2010.)<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Ertolahti-Mertanen, S. 2011. Musiikkiseikkailu. Viitattu 8.12.2011. http:\/\/www.musiikkiseikkailu.com\/musiikkiseikkailu\/etusivu.html<\/p>\n

Jortikka-Uksila, A. 2011. Musiikin perusteiden opettaja. Haastattelu annettu 21.11.2011.<\/p>\n

Jurvanen, H. 2010. Luovia toimintamuotoja perustason teoria- ja s\u00e4veltapailuopetukseen. Sibelius-Akatemia verkkojulkaisu Aleatori. Viitattu 20.11.2011. http:\/\/www2.siba.fi\/aleatori\/index.php?id=102&la=fi<\/p>\n

Kuoppam\u00e4ki, A. 2010. Musiikin ty\u00f6paja – el\u00e4mykselliset ty\u00f6tavat musiikinteorian ja s\u00e4veltapailun opetuksessa. Sibelius-Akatemia verkkojulkaisu Aleatori. Viitattu 20.11.2011. http:\/\/www2.siba.fi\/aleatori\/index.php?id=286&la=fi<\/p>\n

M\u00e4kinen, S. ja Ilom\u00e4ki, L. 2010. Asteikkosoitto ja s\u00e4vellajit soitinten alkeisopetuksessa. Sibelius-Akatemia verkkojulkaisu Aleatori. Viitattu 8.12.2011. http:\/\/www2.siba.fi\/aleatori\/index.php?id=53&la=fi<\/p>\n

P\u00e4t\u00e4ri, M. ja Pietil\u00e4, E. 2010. Musiikin alkuopetusta soittaen ja liikkuen. Sibelius-Akatemia verkkojulkaisu Aleatori. Viitattu 20.11.2011. http:\/\/www2.siba.fi\/aleatori\/index.php?id=249&la=fi<\/p>\n

Tuomisto, J. 2011. Musiikin teoriaopetukseen isoja muutoksia. Ylen verkkosivut. Viitattu 20.11.2011. http:\/\/yle.fi\/uutiset\/kulttuuri\/musiikki\/2011\/08\/musiikin_teoriaopetukseen_isoja_muutoksia_2764367.html<\/p>\n

Unkari-Virtanen, L. 2010. Musiikin perusteiden opetuksen kehitt\u00e4minen ja tutkimus. Sibelius-Akatemian verkkosivut. Viitattu 20.11.2011. http:\/\/www2.siba.fi\/mupetutkimus\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittajat: Marianne Mieskolainen ja Reetta Pitk\u00e4 2012, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Monen musiikin perusteita opiskelleen teoriatunnit ovat kuluneet l\u00e4hinn\u00e4 kelloa vilkuillessa ja omaa lauluvuoroa pel\u00e4ten. N\u00e4m\u00e4 kokemukset ovat my\u00f6s meille ja useimmille opiskelutovereillemme tuttuja. Nyt kun olemme siirtyneet itse opettajan rooliin, on meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme pohtia, miten opiskelusta saisi mielenkiintoista ja jopa hauskaakin. Miksi musiikin perusteiden opetuksessa on […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[23,24,254],"class_list":["post-137","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-musiikin-perusteiden-opetus","tag-musiikin-teoriaopetus","tag-ryhman-ohjaaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2242,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137\/revisions\/2242"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}