Koulutusta vastaava siisti sis\u00e4ty\u00f6, n\u00e4tit ty\u00f6vaatteet, kivat ty\u00f6kaverit. Palkka tilill\u00e4 aina kuukauden viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, j\u00e4mptisti m\u00e4\u00e4ritelty ty\u00f6aika, toisten sanelema To Do -lista toteutettavana. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena sulkea ty\u00f6paikan ovi klo 16.00, unohtaa ty\u00f6asiat ja n\u00e4in ollen klo 16.01 el\u00e4\u00e4 t\u00e4ysill\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 niin arki-iltaisin, viikonloppuisin kuin palkallisina lomaviikkoinakin. Kuulostaako unelmalta? Ainakin j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4, eik\u00f6 totta? Muutama vuosi sitten j\u00e4tin kuitenkin kaiken edell\u00e4 mainitun taakseni, palasin intohimoni pariin ja jatkoin lauluopintojani. Kun valmistun nykyisest\u00e4 opinahjostani pop\/jazz \u2013laulu p\u00e4\u00e4aineenani musiikkipedagogin ammattikorkeakoulututkintoon, olen jo pitk\u00e4lti yli kolmenkymmenen ik\u00e4vuoden, eik\u00e4 tulevaisuudessani suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 ole odotettavissa mit\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainituista asioista. P\u00e4invastoin, tulevaisuudessa koko ty\u00f6llistymiseni on yht\u00e4 kysymysmerkki\u00e4 \u2013 mik\u00e4\u00e4n muu ei ole varmaa.<\/p>\n
Musiikkipedagogit opettavat soittoa, laulua, s\u00e4veltapailua tai musiikin teoriaa, kerrotaan Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n Ammattinetti.fi \u2013sivustolla. Musiikkipedagogit toimivat tyypillisesti musiikinopettajina esimerkiksi kansalaisopistoissa, ty\u00f6v\u00e4enopistoissa ja kansanopistoissa, joissa oppilaat ovat eri-ik\u00e4isi\u00e4 musiikin harrastajia. Ty\u00f6ajat vaihtelevat opetusaikojen mukaan, usein iltaisin. My\u00f6s viikonloppuna tapahtuva opetus voi tulla kyseeseen. Ty\u00f6h\u00f6n voi kuulua tuntien pit\u00e4mist\u00e4 eri oppilaitoksissa, jolloin matkustaminen kuuluu ty\u00f6h\u00f6n. Opetettavia instrumentteja tai oppiaineita voi olla useita: Oppitunneilla annetaan yksil\u00f6opetusta tai ryhm\u00e4opetusta eri soittimissa, laulussa tai eri oppiaineissa, joissa voidaan keskitty\u00e4 soitto- tai laulutaidon lis\u00e4ksi yhtye- ja orkesterisoittoon, kuorolauluun tai teoriaan.<\/p>\n
Musiikkipedagogi voi toimia my\u00f6s varhaisi\u00e4n musiikinopettajana tai kuoronjohtajana, orkesteri- ja kamarimuusikkona tai s\u00e4est\u00e4j\u00e4n\u00e4. (Mt.) On siis selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuudessa ty\u00f6nkuvani voi olla l\u00e4hes mit\u00e4 vain musiikin parissa: Musiikkipedagogin tutkinto valmistaa moniin eriin teht\u00e4viin opiskelijan suuntautumisvaihtoehtojen mukaan. Laulua p\u00e4\u00e4aineenaan opiskelevista musiikkipedagogeista valmistuu laulunopettajia eli laulupedagogeja.<\/p>\n
Tutkiessani tulevaa ammattikentt\u00e4\u00e4ni, huomasin, ett\u00e4 virallisia tilastoja laulupedagogien tai laulunopettajana ty\u00f6skentelevien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Suomessa ei l\u00f6ydy. Laulun opettaminen ei vaadi erityisi\u00e4 lupia tai rekister\u00f6itymist\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Laulupedagogien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Suomessa suuntaa antaa Laulupedagogit ry:n nettisivuilta maaliskuussa 2017 l\u00f6ytyv\u00e4 tieto, jonka mukaan sen j\u00e4seniksi on (opiskelijat ja varsinaiset j\u00e4senet yhteenlaskettuna) rekister\u00f6itynyt yhteens\u00e4 365 henkil\u00f6\u00e4. Toinen laulunopettajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 kertova luku l\u00f6ytyy Suomessa laulunopettajina toimivien yhteiseen Facebook \u2013keskusteluryhm\u00e4st\u00e4 nimelt\u00e4 ’Voice teachers united’; Ryhm\u00e4\u00e4n on liittynyt helmikuuhun 2017 menness\u00e4 528 henkil\u00f6\u00e4. Musiikkipedagogin tutkintoon laulua p\u00e4\u00e4aineena opiskelleita valmistuu Suomen ammattikorkeakouluista oman arvioni mukaan muutamia kymmeni\u00e4 vuosittain.<\/p>\n
Opetusty\u00f6t\u00e4 voi tehd\u00e4 my\u00f6s sivutoimisesti muun ty\u00f6n kuten muusikon ty\u00f6n ohessa eik\u00e4 opettajan ”status” n\u00e4in ollen tule virallisiin tilastoihin. Sivutoimiset opettajat samoin kuin itsen\u00e4isesti toimivat yritt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mukana ammattij\u00e4rjest\u00f6toiminnassa, joten koko alaa kattavia tilastoja on vaikea laatia.<\/p>\n
Laulunopettajana ty\u00f6skentelee my\u00f6s muun koulutuksen saaneita laulajia kuin musiikkipedagogeja. Laulutekniikkaa voi opiskella monilla eri kursseilla ja erilaisten rekister\u00f6ityjen metodien avulla Suomessa ja ulkomailla. Opintomahdollisuuksia on lukemattomia, kuten esimerkiksi tanskalaisen Cathrine Sadolinin kehitt\u00e4m\u00e4 Complete Vocal Technique, Seth Riggsin Speech Level Singing tai Jo Estillin kehitt\u00e4m\u00e4 malli \u00e4\u00e4nentoiminnasta: Estill Voice Training.<\/p>\n
Jokainen laulupedagogi on mahdollisuuksiensa mukaan opinnoissaan erikoistunut valitsemaansa aihealueeseen. Koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta kilpailemme ty\u00f6markkinoilla samoista ty\u00f6paikoista, yritt\u00e4jin\u00e4 samoista asiakkaista. Ammattikorkeakoulusta valmistuneelle musiikkipedagogille mahdollisia ty\u00f6paikkoja on Ammattinetti.fi- sivuston mukaan mm. musiikkialan ammatilliset toisen asteen oppilaitokset sek\u00e4 taiteen perusopetusta antavat musiikkioppilaitokset, musiikkiopistot, konservatoriot, kansalaisopistot, kansanopistot, seurakunnat ja yksityiset musiikkikoulut. Oppilaille voi tarjota my\u00f6s yksityistunteja ja valmennusta ammatinharjoittajana. Ty\u00f6paikat ovat harvassa, sill\u00e4 kaikki edell\u00e4 mainitut ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t ovat pieni\u00e4 toimijoita, joiden tarjoamien ty\u00f6tuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee paljon ja vain harvassa kaupungissa yksi ty\u00f6paikka tai ty\u00f6nantaja ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 laulunopettajan t\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4isesti. Esimerkiksi kansalaisopistossa opettavien opettajien todetaan Opettaja -lehden artikkelissa Leip\u00e4 pienin\u00e4 paloina (Friman, 2013) olevan er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 v\u00e4liinputoajia: Vaikka heill\u00e4 olisikin paljon ty\u00f6tunteja viikossa, vain harva on p\u00e4\u00e4toiminen opettaja.<\/p>\n
Lehdess\u00e4 (mt.) onkin tyypillinen esimerkki laulupedagogin ty\u00f6nkuvasta: Artikkelissa kerrotaan kuinka laulunopettaja Pia Alanne tienaa elantonsa useasta pienest\u00e4 purosta. Normaalina viikkona h\u00e4n ty\u00f6skentelee opetusteht\u00e4viss\u00e4 5 eri kaupungissa, palkkaa opetusty\u00f6st\u00e4 h\u00e4n saa 4:lt\u00e4 eri ty\u00f6nantajalta sek\u00e4 ajoittain esiintymisist\u00e4 eri tahoilla. Haastattelussa Alanne kertookin mielt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 itsens\u00e4 enemm\u00e4n itsen\u00e4iseksi ammatinharjoittajaksi kuin ty\u00f6ntekij\u00e4ksi. Samassa artikkelissa todetaan, ett\u00e4 kun ty\u00f6sopimukset kansalaisopistoissa solmitaan monesti puoleksi vuodeksi kerrallaan, vaikuttaa tilanne moniin ty\u00f6ntekij\u00e4n perusoikeuksiin kuten kes\u00e4lomiin ja el\u00e4kkeeseen sek\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n sairauslomaan. Niin kuin min\u00e4kin artikkelini alussa totesin, monelle ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyydelle on laulunopettajana heitett\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4stit.<\/p>\n
Elina Kirjalaisen (2010) Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoululle tekem\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4: Viisi vuotta valmistumisesta – ammattikorkeakoulusta valmistuneiden urakehitys, todettiin kulttuurialalta valmistuneilla sek\u00e4 osa-aikaty\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 yritt\u00e4jin\u00e4 toimivien m\u00e4\u00e4r\u00e4n olevan alalla muita aloja suurempia. Selvityksen mukaan noin joka kymmenes on toiminut jossain vaiheessa valmistumisensa j\u00e4lkeen yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Kulttuurialalta valmistuneilla mainittiin olleen my\u00f6s useita erillisi\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myysjaksoja. Kirjalaisen selvityksess\u00e4 (mts. 32) kulttuurialalla ty\u00f6skentelev\u00e4 vastaaja totesikin: ”Monelle taidealan toimijoille osa- aikainen ty\u00f6tt\u00f6myys, soviteltu ty\u00f6tt\u00f6myystuki ja keikkapalkat ovat toimeentulon l\u00e4hteet. Tilanteet muuttuvat eiv\u00e4t valmista uraa koskaan olemassa.\u201d<\/p>\n
Itsekin luovalla alalla ty\u00f6skentelev\u00e4t Janne Arola ja Iikka Hackman kirjoittivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016 kirjan V\u00e4liinpudotetut, joka kertoo itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4jist\u00e4. <\/em>Itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4jiksi heid\u00e4n kirjassaan on m\u00e4\u00e4ritelty henkil\u00f6t, jotka ty\u00f6llistyv\u00e4t ep\u00e4tavallisissa ty\u00f6suhteissa ja el\u00e4tt\u00e4v\u00e4t itsens\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen palkkaty\u00f6suhteen ulkopuolella, yksinyritt\u00e4jin\u00e4 toimivista yritt\u00e4jist\u00e4 tai sellaiseksi rinnastetuista. Kirjoittajat nostavat esiin ajankohtaisen kysymyksen: Miksi virallinen Suomi tunnistaa ty\u00f6markkinoilla ainoastaan palkansaajat ja yritt\u00e4j\u00e4t, kun jo 152 000 suomalaista kuuluu t\u00e4h\u00e4n v\u00e4liinputoajien luokkaan? Arola ja Hackman toteavat, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttuu, vanhat ty\u00f6n tekemisen mallit murtuvat, ns. \u201dnormaalit” ty\u00f6suhteet ovat entist\u00e4 harvinaisempia, ”ep\u00e4normaalit” p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6t, silpputy\u00f6t, keikkaty\u00f6t, projektit, toimeksiannot ovat tuhansille arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kirjoittajien mukaan osalle normaalista luopuminen on tullut eteen pakon sanelemana taantuman py\u00f6rteiss\u00e4 ja itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4minen on verrattavissa pakkoyritt\u00e4jyyteen. Vuonna 2014 Tilastokeskuksen julkaiseman kyselytutkimuksen perusteella voidaan olettaa noin viidenneksen itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4jist\u00e4 olevan yritt\u00e4ji\u00e4 vastoin tahtoaan (mts. 95).<\/p>\n Monelle itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4lle tilanne on kuitenkin valinta, johon ajaa halu vaikuttaa omaan ty\u00f6nkuvaan. Ajatus vapaudesta houkuttaa nuorta ty\u00f6ntekij\u00e4sukupolvea ja itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4ji\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4kin halu olla oma pomonsa. (Arola & Hackman 2016, 175-176.) My\u00f6s min\u00e4 olen valmis luopumaan ”normaalin” ty\u00f6suhteen eduista ja turvasta saadakseni tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 omaa intohimoani kuunnellen.<\/p>\n Yhteiskuntamme ei kuitenkaan tee tulevaisuuttani helpoksi, sill\u00e4 itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4jien kasvavaa ryhm\u00e4\u00e4 ei juurikaan tueta: Vuoden 2016 tammikuussa astui voimaan lakimuutos, jonka tavoitteena oli selkeytt\u00e4\u00e4 vaikeaa asiaa, yritt\u00e4jien oikeutta ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan. Lakimuutoksen mukaan jokainen p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4inen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myysturvan silmiss\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4ksi. N\u00e4in ollen jokaisen itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4nkin oikeus ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy TE-keskuksen tekem\u00e4n lausunnon mukaan, jossa arvioidaan yritystoiminnan p\u00e4\u00e4- tai sivutoimisuus tapauskohtaisesti. Ongelmalliseksi tilanteen tekee lain k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n panoon annetut ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iset ohjeet, joita jokainen lausuntoa tekev\u00e4 viranomainen tulkitsee oman ymm\u00e4rryksens\u00e4 mukaan. Seurattuani ensimm\u00e4isen vuoden aikana annettuja lausuntoja, n\u00e4iden ”yritt\u00e4jien” kokemuksia ja keskustelua aiheen ymp\u00e4rill\u00e4 voin todeta, ett\u00e4 lakimuutoksen seurauksena itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4jien oikeus ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan on hyvin ep\u00e4varma. Koska itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4jien joukko on hyvin heterogeeninen (Arola & Hackman 2016, 177), joukko ei ole j\u00e4rjest\u00e4ytynyt ajamaan omaa etuaan eik\u00e4 yksitt\u00e4inen poliittinen puolue tai ay-liikek\u00e4\u00e4n koe asiaa t\u00e4ysin omakseen. Minua huolestuttaa, muuttuuko tilanne tulevaisuudessa, saati ennen minun valmistumisp\u00e4iv\u00e4\u00e4ni. Olenko luopunut sosiaaliturvasta valitessani t\u00e4m\u00e4n uran?<\/p>\n Mit\u00e4 sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tulen tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6kseni? Musiikkipedagogilta vaaditaan sek\u00e4 musiikillista ett\u00e4 pedagogista osaamista, ammattinetti.fi \u2013sivustolla kerrotaan. Sivuston mukaan musiikkipedagogin ty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan laaja-alaista musiikin eri osa-alueiden hallintaa, ja lis\u00e4ksi taitoa v\u00e4litt\u00e4\u00e4 oppilaalle omaa osaamista niin ett\u00e4 erilaisten ja eri-ik\u00e4isten oppilaiden osaamistaso ja tavoitteet huomioidaan. Laulunopettaja Pia Alanteen mukaan t\u00e4m\u00e4 onkin ty\u00f6n parhaita puolia: ”Tykk\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 saan opettaa monen ik\u00e4isi\u00e4. Opiskelijoiden ik\u00e4haitari on 16\u201370 vuotta, ja ohjelmisto menee kevyest\u00e4 musiikista klassiseen. (…) Laulutunneilla k\u00e4y harrastajia, puoliammattilaisia, tulevia ammattilaisia sek\u00e4 esimerkiksi uraansa aloittelevia Idols-kilpailun osallistujia.” (Friman 2013, 22).<\/p>\n Kiinnostus erilaisia ihmisi\u00e4 kohtaan ja tarkkan\u00e4k\u00f6isyys ihmiskehon ja mielen yhteytt\u00e4 kohtaan onkin laulunopettajan t\u00e4rkein ominaisuus ihmiskehon ollessa instrumenttina. Tuloiselan (2014, 28) mukaan laulunopettaja saattaakin oppia usein oppilaitaan enemm\u00e4n jouduttuaan itse ottamaan asioista selv\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n varsin erilaisen ja eritasoisen oppilasaineksen kanssa. Opettajalla on oltava \u201dhyv\u00e4 kuulo\u201d ja \u201dhyv\u00e4t silm\u00e4t\u201d havaita asioita oppilasta opetettaessa. Opetustilanteissa pit\u00e4\u00e4 toimia rauhallisesti: antaa teht\u00e4v\u00e4, kuunnella suoritus, tehd\u00e4 korjausehdotus niin, ett\u00e4 se on oppilaasi suoritettavissa, kuunnella, katsoa ja kokea omassa kehossaan toimiiko parannusehdotus. (Pakarinen 2008, 21).<\/p>\n Oman opiskelu\u2013 ja opetuskokemukseni perusteella sanoisinkin, ett\u00e4 syv\u00e4llinen empatiakyky ja hyv\u00e4t vuorovaikutustaidot ovat laulupedagogin t\u00e4rkeimpi\u00e4 taitoja. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja n\u00e4in ollen psyyken ja henkisen hyvinvoinnin huomioiminen on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 osa laulunopetusta kuin fysiikan. \u00c4\u00e4neen heijastuu pienimm\u00e4tkin tunnevivahteet, jotka koetaan koko kehon alueella (Eerola 2014, 15). Jokainen laulaja tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 laulunopiskeleminen vaatii paljon ty\u00f6t\u00e4 oman psyykeen kanssa, sill\u00e4 \u00e4\u00e4ni kuvastaa aina koko el\u00e4m\u00e4nhistoriaa ja t\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4. Psykofyysisyyden tukemisen kautta laulaja voi saada luottamusta ja uskallusta, joka mahdollistaa odottamattoman hienot kokemukset. (Strandman 2015,71.)<\/p>\n Toki my\u00f6s ihmisen fysiologian ja erityisesti \u00e4\u00e4nifysiologian vahva tuntemus on laulunopettajalle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Laulutekniikkaa voidaan harjoitella pitk\u00e4lle kehonhallinnan keinoin tarkkailemalla esimerkiksi kehon asentoa, artikulaatiota ja hengityslihasten toimintaa hienomotorisella tasolla. Laulunopettaja Alanteen mukaankin oman kehon hallinta on laulamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja jooga, pilates ja monet it\u00e4maiset lajit saattavat tukea sit\u00e4 (Friman 2013, 24). \u00c4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmien havaitseminen ja toiminnallisten h\u00e4iri\u00f6iden hoitokeinot ovat my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 osa laulunopettajan ammattitaitoa.<\/p>\n Laulunopettajalta vaaditaan monipuolisuutta \u00e4\u00e4niharjoituksista, ohjelmiston tyylivaatimuksista, laulutekstien analyyseist\u00e4 ja s\u00e4est\u00e4misest\u00e4 l\u00e4htien (Tuloisela 2014, 25). Ja erityisesti pop\/jazz \u2013laulutunneilla on hallittava eri musiikkityylien tyylinmukaisuudet laulun sek\u00e4 s\u00e4estyksen osalta. Eri musiikkityylien lis\u00e4ksi laulunopettajan on hallittava my\u00f6s eri kieli\u00e4 ja niiden fonetiikka, jotta kappaleiden tekstit toteutuvat tyylinmukaisesti lausuttuina ja fraseerattuina. Opetusty\u00f6t\u00e4 varten on siis jatkuvasti yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 omaa ammattitaitoa: muusikkoutta, soitto- ja laulutaitoa ja koko musiikkialan kehityst\u00e4 trendeineen. Esiintyminen ja arvosteltavana oleminen kuuluu my\u00f6s opettajan ty\u00f6h\u00f6n. Esiintymistaidot, ilmaisutaidot ja luovuus ovat ty\u00f6ss\u00e4 tarpeen. (Pakarinen 2013, 21; ammattinetti.fi \u2013sivusto.) Moni oppilas kaipaa ohjeistusta my\u00f6s esiintymistilanteisiin, esiintymisj\u00e4nnitykseen ja tulkintaan.<\/p>\n Tuloisela (2014, 29) toteaa ”Kyll\u00e4 vain on laulupedagogiaa ik\u00e4 kaikki, ensin oppilaana ja sitten opettajana!” Voidaankin sanoa, ett\u00e4 musiikkipedagogille monipuolisuus on ammattitaidon kulmakivi ja sen my\u00f6t\u00e4 ty\u00f6llistymisen tae. Toive \u2013 hankkeen loppuraportissa (2011, 10) korostuu kuinka musiikkialan moniosaajat ovat kysytyimpi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 musiikkiopistoihin. Ja voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimiva l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 enemm\u00e4n asiakkaita mit\u00e4 monipuolisemmin tarjoaa opetusta erilaisten oppilaiden tarpeisiin<\/p>\n Kuten jo aiemmin totesin, ty\u00f6llistyminen laulupedagogina on useista syist\u00e4 haasteellista: perinteisi\u00e4 ty\u00f6paikkoja on rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tahot ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t vain harvoin laulunopettajia t\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4isesti tai vakituisesti. Silpputy\u00f6t ja itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4minen ovat realiteetteja. Musiikkipedagogin tutkinnon antamaa perusosaamista ja p\u00e4tevyytt\u00e4 ei pid\u00e4 aliarvioida, mutta elinik\u00e4isen oppimisen hengess\u00e4 jatkokouluttautuminen ja itselle t\u00e4rkeisiin teemoihin syventyminen aktiivisesti voivat olla avainsana ty\u00f6llistymiselle. Mielest\u00e4ni laulunopettajan monipuolista erityisosaamista kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oman ty\u00f6llistymisen edist\u00e4miseksi. Erityisosaamisen varaan voi perustaa vaikkapa kokonaisen yrityksen liikeidean, jolloin oman osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi ovat my\u00f6s suuressa roolissa.<\/p>\n Esimerkiksi tiettyyn musiikkityyliin perehtyminen syv\u00e4llisesti voi houkutella oppilaita kauempaakin kursseille tai leireille. \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n osaamista tarvitsevat kaikki puhety\u00f6l\u00e4iset. Hengitystekniikan harjoitukset ovat mindfullnessin ja tiedostavan l\u00e4sn\u00e4olon peruspilarit, joita jokaisen olisi syyt\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n. Kehonhallintaan syventyminen esimerkiksi pilateksen opeilla olisi keino ty\u00f6llisty\u00e4 my\u00f6s liikunnan alalla. Esiintymisvalmennuksesta hy\u00f6tyv\u00e4t my\u00f6s muiden alojen kuin musiikkialan osaajat. Vokologian tai logopedian opintojen j\u00e4lkeen osaamista riitt\u00e4isi \u00e4\u00e4nenmuodostuksen opettamisen lis\u00e4ksi my\u00f6s syvemp\u00e4\u00e4n ihmis\u00e4\u00e4nen, puheen ja kielen h\u00e4iri\u00f6tilojen kuntoutuksen ohjaamiseen. Mihin vain erityisosaamisemme alueeseen erikoistuminen avaa uusia ovia!<\/p>\n Koska minulle alan valinta on ollut oman kutsumuksen kuuntelemista, tuntuu my\u00f6s oman ammattitaidon jatkuva yll\u00e4pit\u00e4minen ja mahdollinen jatkokouluttautuminen luonnolliselta tulevaisuudessa. Toivon, ett\u00e4 monella kollegallani on yht\u00e4 intohimoinen suhtautuminen laulamisen ihmeelliseen maailmaan ja se kannustaa ponnistelemaan l\u00e4pi ty\u00f6llistymisen haasteiden.<\/p>\n Kirjoittaja:<\/p>\n Reetta M\u00f6ls\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu 2017<\/p>\n L\u00e4hteet\u00a0<\/strong><\/p>\n Arola, J. & Hackman, I. 2016. V\u00e4liin pudotetut. Miten meist\u00e4 tehtaillaan yksinyritt\u00e4ji\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Docendo Oy.<\/p>\n Eerola, R. 2014. Tekstil\u00e4ht\u00f6inen tulkintatapa laulutaiteessa. Artikkeli julkaisussa Laulupedagogi 2013-2014, 14-16. Helsinki: Laulupedagogit ry.<\/p>\n Friman, T. 2013. Leip\u00e4 pienin\u00e4 paloina. Opettaja 20.9.2013, 22-27. Viitattu 10.1.2017. http:\/\/www.opettaja.fi\/cs\/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&jutt uID=1355755420867.<\/p>\n Kirjalainen, Elina. 2010. Viisi vuotta valmistumisesta – ammattikorkeakoulusta valmistuneiden urakehitys. Uraseuranta vuonna 2003 valmistuneille. Selvitys seitsem\u00e4n ammattikorkeakoulun yhteisist\u00e4 tuloksista. Viitattu 10.1.2017.<\/p>\n Musiikkipedagogin ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n sivusto. Viitattu 10.1.2017. http:\/\/www.ammattinetti.fi\/ammatit\/detail\/58171edd0a6534460189f687f3350bb3.<\/p>\n Muusikko eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja huomenna. N\u00e4k\u00f6kulmia musiikkialan osaamistarpeisiin. Musiikkialan toiminta ymp\u00e4rist\u00f6t ja osaamistarve \u2013 Toive, loppuraportti. Sibelius-akatemian selvityksi\u00e4 ja raportteja 13\/2011. Toim. Muukkonen, M., Pesonen, M., Pohjannoro, U. Viitattu 10.1.2017. http:\/\/www2.siba.fi\/toive\/userfiles\/media\/Toive_loppuraportti_2011.pdf.<\/p>\n Pakarinen, Pia. 2008. Minustako laulunopettaja. Pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.1.2017.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 http:\/\/theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/19590\/jamk_1210224646_3.pdf?sequence=1.<\/p>\n Strandman, S-M. 2015. Hengitt\u00e4v\u00e4 muusikko \u2013 Hengitys muusikon psykofyysisen hyvinvoinnin tukena. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.3.2017. http:\/\/publications.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/94383\/Strandman%20Saara-Maija.pdf?sequence=1.<\/p>\n Tuloisela, M. 2014. Laulupedagogien matkassa: Tuokiokuvia laulunopettajan uralta. Artikkeli julkaisussa Laulupedagogi 2013-2014, 23-29. Helsinki: Laulupedagogit ry.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Koulutusta vastaava siisti sis\u00e4ty\u00f6, n\u00e4tit ty\u00f6vaatteet, kivat ty\u00f6kaverit. Palkka tilill\u00e4 aina kuukauden viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, j\u00e4mptisti m\u00e4\u00e4ritelty ty\u00f6aika, toisten sanelema To Do -lista toteutettavana. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena sulkea ty\u00f6paikan ovi klo 16.00, unohtaa ty\u00f6asiat ja n\u00e4in ollen klo 16.01 el\u00e4\u00e4 t\u00e4ysill\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 niin arki-iltaisin, viikonloppuisin kuin palkallisina lomaviikkoinakin. Kuulostaako unelmalta? Ainakin j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4, eik\u00f6 totta? Muutama vuosi […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[327,44,325,326,324],"class_list":["post-1366","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","tag-keikkatyo","tag-laulunopettaja","tag-laulupedagogi","tag-musiikkipedagogi","tag-tyollistyminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1366","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1366"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1366\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2426,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1366\/revisions\/2426"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1366"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1366"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1366"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Laulupedagogien erityisosaaminen<\/h2>\n
Kuinka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oma erityisosaaminen?<\/h2>\n