Joillakin instrumenttiopettajilla saattaa olla jotain arvokasta, joka ei usein nouse esiin opettajuudesta keskusteltaessa. Mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 arvokas asia on? Kyseess\u00e4 on absoluuttinen s\u00e4velkorva. Absoluuttinen s\u00e4velkorva voi olla tietynlainen lis\u00e4arvon tuoja, vaikka ei itsess\u00e4\u00e4n ole opettajan ty\u00f6n kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Erityisesti laulupedagogin apuna absoluuttinen s\u00e4velkorva saattaa olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 etu tavoilla, joita ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule ajatelleeksi. Tarjoan t\u00e4h\u00e4n oman n\u00e4k\u00f6kulmani absoluuttisen s\u00e4velkorvan hy\u00f6dyist\u00e4 ja haitoista instrumenttiopettajan ty\u00f6ss\u00e4. Olen tuleva laulupedagogi, jolla absoluuttinen s\u00e4velkorva on.<\/p>\n
Instrumenttiopettajan ty\u00f6t\u00e4 ajatellessa korostuvat sellaiset seikat kuin instrumentin tekninen hallinta, yleismusiikillisuus sek\u00e4 tyylien hallinta. Musikaalisuus sek\u00e4 kyky kokea ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tunteita ovat ensiarvoisen t\u00e4rkeit\u00e4 instrumenttiopettajan ty\u00f6n kannalta. Mit\u00e4 musiikki olisi, jos siit\u00e4 puuttuisi sen perimm\u00e4inen arvo, tunteiden ja abstraktien kokemusten v\u00e4litt\u00e4minen? T\u00e4rkeit\u00e4 instrumenttiopettajan elementtej\u00e4 ovat tietenkin henkil\u00f6kohtaiset kommunikointitaidot sek\u00e4 sosiaalisten normien ja tapojen hyv\u00e4 hallinta. Pedagogiset taidot, opetettavan tason ja i\u00e4n huomioonottaminen sek\u00e4 opetettavan el\u00e4m\u00e4ntilanteen huomioiminen ovat luonnollinen osa hyv\u00e4n pedagogin ty\u00f6kalupakkia. Instrumenttiopettajan dialoginen ty\u00f6skentelyote ja yhteisty\u00f6 instrumenttioppilaan kanssa on luonnollisesti eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja olennainen osa nykymuotoista soittotunnin opetustilannetta (Jordan-Kilkki & Pruuki 2012, 18-26).<\/p>\n
Absoluuttinen s\u00e4velkorva tarkoittaa annetun s\u00e4veltason spontaania tunnistamista (Parncutt & Levitin 2001, 37). Huolimatta yleisest\u00e4 virhek\u00e4sityksest\u00e4, absoluuttinen s\u00e4velkorva ei kuitenkaan tarkoita matalan tason auditoristen kykyjen kuten frekvenssisen, temporaalisen tai spatiaalisen eroteltavuuden paremmuutta (Fujisaki & Kasino 2002, 5-7). Mit\u00e4 edell\u00e4 mainittu tarkoittaa? Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4, joilla absoluuttinen s\u00e4velkorva on, ei ole tarkempia tai parempia korvia kuin henkil\u00f6ill\u00e4, joilla absoluuttista s\u00e4velkorvaa ei ole.<\/p>\n
\u00c4\u00e4nen korkeuden kaksikomponenttiteorian mukaan s\u00e4velkorkeuden havainto koostuu kahdesta eri tekij\u00e4st\u00e4: sek\u00e4 korkeudesta<\/em> ett\u00e4 s\u00e4velyydest\u00e4<\/em> (Karma 1986, 11). Absoluuttisen s\u00e4velkorvan avulla s\u00e4velyyden tunnistaminen on mahdollista. Absoluuttinen s\u00e4velkorva liittyy s\u00e4velkategorisoinnin automatisoitumiseen ja siihen liittyv\u00e4\u00e4n auditoriseen tuottamiseen ja toistamiseen. Toisin sanoen kyseess\u00e4 on kyky tunnistaa ja (j\u00e4lleen)tuottaa annettu\/pyydetty s\u00e4vel(ist\u00f6). Absoluuttisen s\u00e4velkorvan s\u00e4veltunnistaminen perustuu s\u00e4velten automaattiseen enkoodaukseen niit\u00e4 vastaaviin, keinotekoisiin nimiin, kuten C1<\/em> tai do<\/em> (Deutsch 2013, 157).<\/p>\n Winterin (2015, 6) mukaan Karma (1986) m\u00e4rittelee relatiivisen s\u00e4velkorvan \u00e4\u00e4nen korkeuden tunnistamisena, mutta s\u00e4velyyden tunnistaminen ei ole mahdollista ilman referenssis\u00e4velt\u00e4. Toisin sanoen selke\u00e4taajuuksinen \u00e4\u00e4nil\u00e4hde ei tuota s\u00e4velkategorisoinnin her\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja spontaania s\u00e4velnimen ty\u00f6muistiin ilmaantumista.<\/p>\n Mill\u00e4 tavoilla laulupedagogin absoluuttinen s\u00e4velkorva voi olla hy\u00f6tytekij\u00e4? Merkitt\u00e4vin hy\u00f6ty lienee opetettavan intonaation oikeellisuuden v\u00e4lit\u00f6n kuuleminen, vaikka kappale ei olisikaan opettajalle entuudestaan tuttu. Relatiivisen s\u00e4velkorvan vihjeisiin ei ole tarvetta tukeutua nuottikuvaa lukiessa, koska s\u00e4velet on mahdollista erottaa absoluuttisen s\u00e4velkorvan antaman s\u00e4velerottamisen avulla. Kuuntelemalla opetettavan laulamista on mahdollista kuulla opetettavan intonaation puhtaus ilman referenssis\u00e4velist\u00f6\u00e4. Uutta kappaletta opetettaessa nuottikuvan ja oppilaan laulaman s\u00e4velist\u00f6n t\u00e4sm\u00e4\u00e4vyys on mahdollista havaita.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tarjoaa opettajalle vapauden opettaa ilman ulkoista soitinta. Kuten Niininen (2015, 16) toteaa, laulajan, jolla on absoluuttinen s\u00e4velkorva, on mahdollista harjoitella ilman pianoa tai muuta instrumenttia, josta s\u00e4veltason oikeellisuutta tarvitsisi tarkistaa. T\u00e4m\u00e4 vaikuttanee my\u00f6s suoraan opetustilanteeseen. \u00c4\u00e4niesimerkit on mahdollista tuottaa itse ilman referenssisoitinta. T\u00e4m\u00e4 antaa mahdollisuuden vaikuttaa opetuspaikan valitsemiseen. Opetustilassa ei tarvitse olla erillist\u00e4, kehon ulkopuolista instrumenttia. Toki asialliseen opetustilanteeseen kuuluu tila, jossa on asianmukainen flyygeli s\u00e4estyst\u00e4, \u00e4\u00e4nenantoa sek\u00e4 esimerkkien antoa varten.<\/p>\n Modernia musiikkia opetettaessa absoluuttinen s\u00e4velkorva helpottaa hieman opettamista. Niininen (2015, 19-20) toteaa absoluuttisen s\u00e4velkorvan helpottavan laulajaa s\u00e4velsuhteiltaan vaikean musiikin nopeassa oppimisessa. S\u00e4veltasojen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n kategorisoinnin avulla on mahdollista hieman nopeuttaa vastaavan materiaalin opettamista oppilaalle, koska oma \u00e4\u00e4nenanto helpottuu jonkin verran. Reaaliaikaisen s\u00e4veltason ja sille asetetun s\u00e4velnimen suoralla yhteydell\u00e4 voi monimutkaisia intervalleja opettaa ilman intervallin laskemista; vaativia intervalleja voi tavallaan kiert\u00e4\u00e4.<\/p>\n Absoluuttisesta s\u00e4velkorvasta saattaa olla my\u00f6s haittaa. Suurimpana haittatekij\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n spontaania transponointia. Kuten Miyazaki (1993, 56) toteaa, osa muusikoista, joilla on absoluuttinen s\u00e4velkorva, kertoo absoluuttisen s\u00e4velkorvan olevan jossain m\u00e4\u00e4rin ep\u00e4mukavuustekij\u00e4, jos he kuulevat tunnetun melodian esitettyn\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 poikkeavassa s\u00e4vellajissa. Transponoidun melodian samuuden tunnistamisessa absoluuttinen s\u00e4velkorva on usein haitallinen; siirretyn melodian samuuden tunnistaminen on usein heikompaa henkil\u00f6ill\u00e4, joilla absoluuttinen s\u00e4velkorva on (Miyazaki 2004, 428-429).<\/p>\n Entuudestaan tuntemattoman kappaleen transponoiminen voi siis aiheuttaa hankaluuksia, koska nuottikuva ja sen reaaliaikainen kategorisointi nykyisen viritysj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisen viritystason mukaan aiheuttaa ristiriidan tuotetun ja luetun s\u00e4velist\u00f6n v\u00e4lille. Jos opettaja joutuu opetusteht\u00e4viss\u00e4\u00e4n nopeasti transponoimaan uutta ja tuntematonta materiaalia, voi se osoittautua suhteellisen vaikeaksi teht\u00e4v\u00e4ksi. Spontaani transponointi on kenelle tahansa vaikeaa, mutta absoluuttinen s\u00e4velkorva voi vaikeuttaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Onko pedagogin muutettava toimintatapojansa absoluuttisen s\u00e4velkorvan vuoksi? Mit\u00e4\u00e4n varsinaista muutosta omiin toimintatapoihinsa tuskin tarvitsee tehd\u00e4. Absoluuttinen s\u00e4velkorva voi antaa laulupedagogille lis\u00e4arvoa opetukseen ja olla hy\u00f6tytekij\u00e4n\u00e4 itse opetustilanteessa, mutta varsinaiseen tunnin kulkuun sen ei tarvitse vaikuttaa. Mielenkiintoisen n\u00e4k\u00f6kulman se saattaa antaa opetustilanteeseen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 opetettavaa ei tarvitse ohjeistaa pianon takaa, vaan opetustilanteessa voi liikkua vapaasti instrumentin \u00e4\u00e4relt\u00e4 pois ja tulla opetettavalle l\u00e4sn\u00e4 olevammaksi.<\/p>\n Transponoinnin todetaan olevan yleisesti suurin vaikeus, joka absoluuttisesta s\u00e4velkorvasta aiheutuu. Transponointi absoluuttisen s\u00e4velkorvan kanssa on mahdollista, mutta vaatii jonkin verran opiskelua ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelua. Lis\u00e4ksi transponoitavan teoksen on oltava hyvin muistissa, jotta transponointiprosessi automatisoituu. Koska relatiivisen s\u00e4velkorvan t\u00e4rkeys korostuu transponoinnissa, t\u00e4ytyy sit\u00e4 my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4. S\u00e4velsuhteiden ollessa alitajuisesti tiedossa, toisin sanoen, kun kappale on tuttu, transponointiprosessi helpottuu. (Niininen 2015, 22-23.)<\/p>\n Barokkimusiikkia tyylinmukaisessa vireess\u00e4 opetettaessa s\u00e4veltaso on siirrett\u00e4v\u00e4 n. puolikas s\u00e4velaskel alasp\u00e4in. Jatkuva transponointiprosessi nuottia lukiessa ja opetettaessa vaatii yhden syklin lis\u00e4\u00e4, jokainen s\u00e4vel t\u00e4ytyy siirt\u00e4\u00e4 puolikas s\u00e4velaskel alasp\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 voi vaikuttaa my\u00f6s opettamiseen hieman hidastavasti, jos kappale ei ole entuudestaan tuttu. Hy\u00f6ty\u00e4 saattaa olla my\u00f6s siin\u00e4, jos pystyy unohtamaan ajatusmallin siit\u00e4, ett\u00e4 kirjoitettu nuotti olisi ehdoton sille asetetun standardisoidun s\u00e4velkorkeuden suhteen (esim. a\u00b9=440 Hz). (Niininen 2015, 23.)<\/p>\n Absoluuttinen s\u00e4velkorva voi olla laulupedagogin apuv\u00e4line mutta toisaalta my\u00f6s taakka. Kuten on todettu, absoluuttinen s\u00e4velkorva ei ole mink\u00e4\u00e4nlainen edellytys pedagogin ty\u00f6lle, mutta siit\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4 oppilaan intonaation tarkkailussa. Lis\u00e4ksi absoluuttinen s\u00e4velkorva tarjoaa lis\u00e4mahdollisuuksia opetuspaikan valinnalle, koska opettaminen ei ole sidottua referenssisoittimeen. S\u00e4velsuhteiltaan vaikeaa musiikkia on hieman helpompi opettaa, jos oma laulutekniikka antaa siihen mahdollisuuden.<\/p>\n Absoluuttisesta s\u00e4velkorvasta pedagogin ty\u00f6ss\u00e4 saattaa olla my\u00f6s haittaa. Tuntemattoman kappaleen prima vista -transponointi voi olla vaikeaa. Spontaani transponointi voi olla hieman helpompaa relatiivisen s\u00e4velkorvan antamien auditiivisten vihjeiden avulla. Kappaleiden transponoiminen oppitunneilla on toisinaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jos esim. oppilaan laulutekniikka ei riit\u00e4 nuottimateriaalin vaatimien korkeimpien tai matalimpien s\u00e4velien tuottamiseen. Absoluuttinen s\u00e4velkorva on siis, n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen, sek\u00e4 hy\u00f6ty- ett\u00e4 haittatekij\u00e4. Parhaimmillaan absoluuttinen s\u00e4velkorva on kuitenkin hieno apuv\u00e4line laulupedagogin ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Kirjoittaja:<\/p>\n Heikki Niininen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu 2017<\/p>\n L\u00e4hteet<\/p>\n Fujisaki, W. & Kasino, M. 2002. The basic hearing abilities of absolute pitch possessors. Acoustical Science and Technology 23, 2, 77-83.<\/p>\n Jordan-Kilkki, P., Kauppinen, E. & Korolainen-Viitasalo, E. 2012. Musiikkipedagogin k\u00e4sikirja. Tampere: Juvenes Print \u2013 Suomen yliopistopaino Oy.<\/p>\n Miyazaki, M. 1993. Absolute Pitch as an Inability: Identification of Musical Intervals in a Tonal Context. Music Perception: An Interdisciplinary Journal 11, 1, 55-71.<\/p>\n Miyazaki, M. 2004. How well do we understand absolute pitch? Acoustical Science and Technology 25, 6, 426-432.<\/p>\n Niininen, H. 2014. Absoluuttinen s\u00e4velkorva muusikon ty\u00f6kaluna. Hy\u00f6dyt ja haitat instrumentin harjoittamisessa. Opinn\u00e4ytety\u00f6, AMK. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma.<\/p>\n Parncutt, R. & Levitin, D. 2001. Absolute Pitch. Teoksessa New Grove dictionary of music and musicians. Toim. S. Sadie ja J. Tyrrell. New York: St. Martin\u2019s Press, 37-39.<\/p>\nHy\u00f6dyt opetustilanteessa<\/h2>\n
Haitat opetustilanteessa<\/h2>\n
Voiko transponointia helpottaa?<\/h2>\n
Absoluuttinen s\u00e4velkorva laulupedagogin apuv\u00e4lineen\u00e4<\/h2>\n