Musiikin opetuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuoda esiin musiikillisten sis\u00e4lt\u00f6jen lis\u00e4ksi musiikin kulttuurillisia seikkoja ja syit\u00e4 musiikillisten sis\u00e4lt\u00f6jen takana. Miksi olemme tottuneet kuulemaan tietynlaista musiikkia, miksi se kuulostaa juuri tuolta? Miksi tietynlaisen musiikkityylin sis\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n usein vain tietynlaisia asioita ja kuinka tilanne on kehittynyt t\u00e4m\u00e4n kaltaiseksi? Mist\u00e4 vaikkapa jazz tulee ja miksi se on t\u00e4llaista Suomessa?<\/p>\n
Kaikkiin n\u00e4ihin kysymyksiin on olemassa vastauksia niit\u00e4 etsiville. Tutkivana pedagogina olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 jokaisen musiikkia opiskelevan tulisi tutustua soittamansa musiikin historiaan, tapoihin ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen sit\u00e4 entist\u00e4 paremmin. Se on osa niin sanottujen musiikin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tuntemista, tuntea musiikinlajin juuret ja reitti t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Miksi esimerkiksi suomalainen jazz kuulostaa monesti hyvin erilaiselta kuin alkuper\u00e4inen amerikkalainen 30- tai 60-luvun jazz? Onko se v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaista, koska se on erilaista?<\/p>\n
Kohti kokonaisvaltaista asiantuntijuutta<\/strong><\/p>\n Niin nykyp\u00e4iv\u00e4n musiikkimaailmassa kuin my\u00f6s pedagogisessa ajattelussa tulee usein esiin opettajan asiantuntijuus. Pedagogisten valmiuksien lis\u00e4ksi musiikin opettaja tarvitsee alansa tuntemusta, erikoisosaamista, asiantuntijuutta. Se tarkoittaa niin opetettavien asioiden hallintaa kuin my\u00f6s niiden yksityiskohtaista hahmottamista, niiden pohdintaa ja tutkimista. Asiantuntijuus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llisen tekemisen lis\u00e4ksi my\u00f6s yhteis\u00f6llisen ulottuvuuden \u2013 vasta yhteis\u00f6ss\u00e4 asiantuntijuus punnitaan, ja ilman yhteis\u00f6\u00e4 ja sen tukea asiantuntijuus j\u00e4\u00e4 syntym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n Muusikkous on yksi erottamaton osa musiikkipedagogin asiantuntijuutta. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n jopa niin itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4, ettei sit\u00e4 usein sanota edes \u00e4\u00e4neen. Muusikkous tarkoittaa solistisen osaamisen lis\u00e4ksi kehittynytt\u00e4 musiikillista ajattelua, hahmottamista, luovuutta ja yhteis\u00f6n osana toimimista. (Huhtinen-Hild\u00e9n 2012, 127.)<\/p>\n Ihmisen musiikillisen ajattelun kehittymiseen, musiikin hahmottamiseen, muusikon luovuuteen ja h\u00e4nen musiikilliseen yhteis\u00f6\u00f6n kuulumiseensa vaikuttaa suuresti h\u00e4nen ymm\u00e4rryksens\u00e4 kent\u00e4st\u00e4, jolla h\u00e4n toimii. Musiikin syv\u00e4llisen ymm\u00e4rt\u00e4misen saavuttamiseksi oppilaan on hyv\u00e4 tutustua my\u00f6s opiskeltavan musiikin, k\u00e4sill\u00e4 olevan tyylin tai suuntauksen historiaan ja siihen, kuinka se on p\u00e4\u00e4tynyt t\u00e4llaiseen muotoon, kuin se nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esiintyy. Musiikki on t\u00e4ynn\u00e4 vuorovaikutusta ja muusikkouteen kuuluu n\u00e4iden vuorovaikutussuhteiden havainnointi ja niiden mukaan toimiminen.<\/p>\n Musiikinopetus on Suomessa hyvin pitk\u00e4lti ammattimuusikkouteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4sti j\u00e4rjestetty\u00e4. Musikaalisuutta mitataan oppilaitosten p\u00e4\u00e4sykokeissa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4velkorvaa ja rytmitajua testaamalla tilanteessa, jossa p\u00e4\u00e4sykokeilija useimmiten on j\u00e4nnittynyt. (Numminen 2012, 87\u201388.) Musiikki ja musikaalisuus sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kuitenkin paljon enemm\u00e4n, kuin vain pelkk\u00e4\u00e4 rytmitetty\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 \u2013 sen vuoksi toivoisinkin, ett\u00e4 tulevaisuudessa musiikkioppilaitoksissa otettaisiin huomioon musiikin kokonaisvaltainen ymm\u00e4rrys, ja sen my\u00f6t\u00e4 laajempi, vapaampi, ja kaikkia osapuolia hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4mpi l\u00e4hestymistapa musiikinopetukseen.<\/p>\n Jazzlaulajan rakennuspalikoita<\/strong><\/p>\n Artikkelin pohjana toimii pro gradu \u2013tutkimus jazzlaulun uskottavuudesta (Heiskanen 2016). Tuon seuraavassa esille, kuinka tutkimusty\u00f6t\u00e4 ja sen tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 pedagogisesti. Esimerkkin\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n tutkimuksen mukaisesti jazzlaulua ja sen opettamista.<\/p>\n Ennen kaikkea jazzlaulun opettajan tulee olla tietoinen siit\u00e4, mitk\u00e4 kaikki vuorovaikutukselliset seikat jazzlaulun oppimisen pohjana toimivat. Syvemm\u00e4n ymm\u00e4rryksen tavoittamiseksi opetuksessa ei voida keskitty\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n musiikillisiin sis\u00e4lt\u00f6ihin (melodiat, rytmit, harmonian k\u00e4sittely), vaan oppilaan tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 musiikin syvempi taso. Jazziin liittyy musiikinlajina my\u00f6s paljon muuta kuin pelkk\u00e4\u00e4 teknist\u00e4 musiikillista osaamista, ett\u00e4 se j\u00e4\u00e4 helposti pintapuoliseksi tutustumiseksi, ellei my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 muita seikkoja tuoda opetuksessa ilmi.<\/p>\n Laulajan roolia eri musiikkityyleiss\u00e4 on syyt\u00e4 pohtia, kun jotakin tietty\u00e4 musiikkityyli\u00e4 aletaan opetuksessa l\u00e4hesty\u00e4. Jazzmusiikissa laulajan rooli on tietyll\u00e4 tapaa kahtiajakoinen \u2013 jazzissa laulaja on usein solisti, mutta kuitenkin h\u00e4nen tulisi my\u00f6s olla yht\u00e4aikaisesti ja samanarvoisesti my\u00f6s niin kutsuttu rivisoittaja, eli olla b\u00e4ndin kanssa samalla kartalla koko ajan. (Heiskanen 2016, 60.) Jazzlaulaja on siis esiintyess\u00e4\u00e4n yht\u00e4 aikaa niin sanotusti piilossa ja esill\u00e4 \u2013 ulosp\u00e4in yleis\u00f6lle ja sis\u00e4\u00e4np\u00e4in yhtyeelle. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa laulajan kommunikatiivisen osaamisen korostumista. Tulkintataito, l\u00e4sn\u00e4olon taito ja esteettisesti oikeanlaisen reagoinnin taito ovat t\u00e4rkeit\u00e4 jazzlaulun kulmakivi\u00e4.<\/p>\n N\u00e4it\u00e4 seikkoja \u2013 jazzlaulajan taitoja \u2013 ovat siis jazzin kommunikatiivinen luonne, kuuntelun merkitys ja yhdess\u00e4 tekeminen improvisoinnin pohjana. N\u00e4m\u00e4 taidot ovat saavutettavissa l\u00e4sn\u00e4 olevalla musisoinnilla. L\u00e4sn\u00e4 olevalla musisoinnilla tarkoitan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 musiikilliseen tilanteeseen keskittymist\u00e4. Laulajan l\u00e4sn\u00e4oloon kuuluu kaiken oleellisen ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuvan huomiointi \u2013 mit\u00e4 kanssamuusikko soittaa, millaisella rytmill\u00e4 kappale etenee, jakavatko b\u00e4ndin j\u00e4senet yhteisen grooven. L\u00e4sn\u00e4olo mahdollistaa sen, ett\u00e4 laulaja pystyy itse sovittamaan omaa tekemist\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuvan mukaan, ja esitys pysyy hereill\u00e4. L\u00e4sn\u00e4olossa nivoutuu yhteen kaikki jazzlaulajan tiedot ja taidot ja niiden soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. (Heiskanen 2016, 59.)<\/p>\n Taustatietoina jazzlaulaja tarvitsee tietoa jazzin historiasta ja erityisesti suomalaisena jazzin opiskelijana tietoa siit\u00e4, miksi jazz kuulostaa Suomessa juuri silt\u00e4 kuin se kuulostaa. Jotta opiskelija voi luottaa opintojensa etenev\u00e4n oikeaan suuntaan ja vakuuttua tekemisens\u00e4 olevan niin sanotusti oikeanlaista, t\u00e4ytyy n\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainitut asiat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja sis\u00e4ist\u00e4\u00e4. Historian tuntemus auttaa laulajaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikin t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 tilaa ja luovimaan perinteiden ja nykyp\u00e4iv\u00e4n virtausten v\u00e4lill\u00e4. Musiikillisen genrejaottelun kannalta ei olekaan niink\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4 sill\u00e4 mit\u00e4 laulaa, vaan miten laulaa. Erilaiset esteettiset valinnat sitovat laulun tiettyyn musiikinlajiin, ja sen vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jazzlaulajan esitys tulee tulkituksi jazziksi. (Heiskanen 2016, 47.) Estetiikan tuntemus kuuluu olennaisiin jazzlaulajan tietoihin, joita opitaan syv\u00e4llisesti musiikinlajin historiaan, perinteisiin ja my\u00f6s sen nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n tutustuttaessa.<\/p>\n Esteettisiin valintoihin kuuluu my\u00f6s laulusaundi eli se, miten laulaja valitsee \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Laulusaundi on aina genresidonnainen, ja sit\u00e4 kuunnellaan genresidonnaisesti. \u00c4\u00e4nen rytminen ja esteettinen k\u00e4ytt\u00f6 on jazzmusiikissa suuremmassa roolissa kuin itse saundi \u2013 kommentit esimerkiksi liian populaarista tai iskelm\u00e4llisest\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ovat riippuvaisia melodian koristelusta, niekuista ja rytmiikasta itse saundin sijaan. Jazzesteettisen laulu\u00e4\u00e4nen tulee huomioida erityisesti musiikin rytmiikkaa ja harmoniapohjaa. (Heiskanen 2016, 52\u201354.)<\/p>\n Improvisoinnin keinoja<\/strong><\/p>\n Improvisointi kuuluu erottamattomasti osaksi jazzlaulua. Jazzimprovisointi pohjautuukin edell\u00e4 mainituille esteettisille valinnoille ja niiden ehdoille, rytmiikalle ja harmonialle. Jazzimprovisointiin laulussa kuuluu scat-laulu eli erilaisten nonsense-tavujen k\u00e4ytt\u00f6 melodisesti ja rytmisesti. Erityisesti improvisoitaessa laulaja takertuu usein liian tiukasti omaan tekniikkaansa ja sen hallintaan sen sijaan, ett\u00e4 h\u00e4n heitt\u00e4ytyisi luomaan improvisoitua melodialinjaa. Tekninen osaaminen on jazzissa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 \u2013 \u00e4\u00e4nen hallinta, monipuolinen \u00e4\u00e4nen tuottoon, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja fysiologiaan tutustuminen ovat kaikki eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 laulajan ty\u00f6kaluja, kun musiikkia tehd\u00e4\u00e4n. Tekninen osaaminen mahdollistaa laulajalle erilaisten valintojen maailman ja mahdollisuuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n valitsemallaan tavalla valitsemassaan viitekehyksess\u00e4.<\/p>\n Improvisoitaessa ja esiintyess\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kuitenkaan laulutekniikkaan keskittyminen ei tuota parasta mahdollista lopputulosta \u2013 hyv\u00e4\u00e4, koskettavaa esityst\u00e4. Apukeinona heitt\u00e4ytymiseen ja improvisoinnin opetteluun erityisesti jazzmusiikissa laulajille onkin suositeltua aloittaa improvisoinnin harjoittelu kuuntelemalla ahkerasti eri instrumentteja jazzestetiikan kehyksess\u00e4 ja matkia niit\u00e4. Se auttaa kovasti jazzestetiikkaan tutustumista ja etenkin heitt\u00e4ytymist\u00e4 sen estetiikan maailmaan.<\/p>\n Erityisesti puhallinsoitinten kuunteleminen ja matkiminen auttaa laulajan jazzkielen kehittymist\u00e4 \u2013 samoin kuin lauluun, puhallinsoitinten soittamiseen tarvitaan happea. Se tekee hengitystauoista luonnollisia ja fraaseista tulee luonnollisesti jaksotettuja. Instrumentaalien melodialinjojen kuuntelu vapauttaa laulajan valmiutta hahmottaa erilaisia musiikillisia valintoja tietyss\u00e4 viitekehyksess\u00e4 ja antaa siten laulajalle uusia ulottuvuuksia, joihin tarttua omalla \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n ja omalla persoonallisella ilmaisullaan. (Heiskanen 2016, 51\u201352.)<\/p>\n Kokonaisempi kuva musiikista<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong>N\u00e4ill\u00e4 keinoin musiikkipedagogi pystyy laajentamaan opetustaan pelk\u00e4st\u00e4 abstraktista s\u00e4velkielest\u00e4 ja rytmiikasta laajempaan kokonaiskuvaan. T\u00e4m\u00e4 kokonaiskuva auttaa oppilasta hahmottamaan syit\u00e4 tiettyjen musiikkityylien lainalaisuuksien takana \u2013 historian kertaaminen esimerkiksi tuo esille, miksi jazzissa vallitsee t\u00e4llainen rytmiikka, mist\u00e4 se kumpuaa ja mit\u00e4 se tarkoittaa. Kokonaiskuvan laajempi hahmottaminen auttaa oppilasta my\u00f6s pureutumaan sen sis\u00e4ll\u00e4 oleviin pienempiin kokonaisuuksiin, kuten t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa vaikkapa rytmiikan sis\u00e4lt\u00e4miin variaatioihin, joita esimerkiksi improvisoitaessa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kokonaisvaltainen musiikin l\u00e4hestyminen opetuksessa tuo musiikkia my\u00f6s l\u00e4hemm\u00e4s jokaista musiikin harrastajaa. Se tuo musiikin harrastamiselle uudenlaista, mielenkiintoista pohjaa, jonka p\u00e4\u00e4lle l\u00e4hte\u00e4 omaa asiantuntijuuttaan rakentamaan.<\/p>\n Kirjoittaja: Ida-Meri Heiskanen 2017, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Heiskanen, Ida-Meri 2016: Jazzlaulajan uskottavuuden rakentuminen suomalaisessa jazzskeness\u00e4<\/em>. Pro gradu. It\u00e4-Suomen yliopisto, Joensuu.<\/p>\n Huhtinen-Hild\u00e9n, Laura 2012: Kohti sensitiivist\u00e4 musiikin opettamista. Ammattitaidon ja opettajuuden rakentumisen polkuja. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n Numminen, Ava 2012: Riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4t musiikkitaidot? Teoksessa Jordan-Kilkki, P\u00e4ivi, Kauppinen, Eija & Korolainen-Viitasalo, Eeva (toim.) 2012: Musiikkipedagogin k\u00e4sikirja.<\/em> Opetushallitus. Helsinki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Musiikin opetuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuoda esiin musiikillisten sis\u00e4lt\u00f6jen lis\u00e4ksi musiikin kulttuurillisia seikkoja ja syit\u00e4 musiikillisten sis\u00e4lt\u00f6jen takana. Miksi olemme tottuneet kuulemaan tietynlaista musiikkia, miksi se kuulostaa juuri tuolta? Miksi tietynlaisen musiikkityylin sis\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n usein vain tietynlaisia asioita ja kuinka tilanne on kehittynyt t\u00e4m\u00e4n kaltaiseksi? Mist\u00e4 vaikkapa jazz tulee ja miksi se on t\u00e4llaista Suomessa? Kaikkiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6],"tags":[141,18,279],"class_list":["post-1354","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","tag-improvisoinnin-opettaminen","tag-laulunopetus","tag-pop-jazz-laulun-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1354","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1354"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1354\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2441,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1354\/revisions\/2441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1354"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1354"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1354"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}