{"id":1350,"date":"2017-06-07T16:33:32","date_gmt":"2017-06-07T13:33:32","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1350"},"modified":"2023-09-11T01:10:09","modified_gmt":"2023-09-10T22:10:09","slug":"aikapoytaharjoitus-kaikille-muusikoille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2017\/06\/aikapoytaharjoitus-kaikille-muusikoille\/","title":{"rendered":"Aikap\u00f6yt\u00e4harjoitus kaikille muusikoille"},"content":{"rendered":"<p>Rytmeist\u00e4 ja s\u00e4velist\u00e4, hertsilukemiin ja harmoniaoppiin asti tied\u00e4mme, ett\u00e4 musiikki muodostuu matematiikasta. Melodian taajuudet ja bassorummun syke koostuvat luvuista, joita voi laskea yhteen, erottaa, kertoa tai jakaa. Koska musiikilla on n\u00e4in suuri yhteys matematiikkaan, pit\u00e4\u00e4 muusikoilla olla taito laskea lukuja ja soittaa niit\u00e4 tempossa. Sis\u00e4ist\u00e4ess\u00e4\u00e4n luvut ja niiden funktion, muusikot oppivat musiikin kielt\u00e4 ja vapautuvat puhumaan sit\u00e4 miten haluavat. Hyv\u00e4 harjoitus sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n matematiikkaa musiikillisessa kontekstissa on aikap\u00f6yt\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Mik\u00e4 on aikap\u00f6yt\u00e4?<\/strong><\/p>\n<p>Aikap\u00f6yt\u00e4 (table of time) on laajennettu rytmipyramidiharjoitus Joe Morellon kirjasta Master Studies, joka perustuu aikametriikkaan. Aikap\u00f6yt\u00e4 eroaa rytmipyramidista siten, ett\u00e4 se on moniulotteisempi sis\u00e4lt\u00e4en enemm\u00e4n metrej\u00e4. Perinteinen rytmipyramidi tyypillisesti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vain kaksi, tai kolmijakoisia metrej\u00e4 ja ylettyy nelj\u00e4sosista kolmaskymmeneskahdesosiin hyp\u00e4ten yli nelj\u00e4sosatriolin, koska se on monille vaikea hahmottaa. Aikap\u00f6yt\u00e4\u00e4n kuuluu kaksi- ja kolmijakoisten metrien lis\u00e4ksi my\u00f6s viisi-, seitsem\u00e4n- ja yksitoistajakoiset metrit ja se ylt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4sosista kolmaskymmeneskahdesosatrioliin. Kokonaisuudessaan aikap\u00f6yt\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4sosat (1), nelj\u00e4sosatriolit (1.5), kahdeksasosat (2), kahdeksasosatriolit (3), kuudestoistaosat (4), kvintolit (5), kuudestoistaosatriolit tai sekstolit (6), septolit (7), kolmaskymmeneskahdesosat (8), novemolit (9), desimolit (10), undesimolit (11), kolmaskymmeneskahdesosatriolit tai duodesimolit (12). Kirjoitin selkeyden vuoksi sulkuihin jakojen numeraalisen suhteen nelj\u00e4sosiin, jotka toimivat perusyksikk\u00f6n\u00e4 aikap\u00f6yt\u00e4harjoituksessa. (Morello 1983, 42\u201343.)<\/p>\n<p><strong>Kuinka aikap\u00f6yt\u00e4 soitetaan?<\/strong><\/p>\n<p>Aikap\u00f6yt\u00e4 kannattaa opetella soittamaan ensin ilman soitinta. T\u00e4ll\u00f6in se soitetaan k\u00e4sill\u00e4 taputtaen vuorok\u00e4sin vaikka syliin tai p\u00f6yd\u00e4lle, vahvempi k\u00e4si johtaen. Samaan aikaan jalalla poljetaan tempossa metronomin kanssa. Aikap\u00f6yt\u00e4\u00e4 kannattaa harjoitella aina metronomin kanssa ja mieluiten hitaassa tempossa.<\/p>\n<p>Nelj\u00e4sosien soitossa haasteena on saada iskut osumaan samaan aikaan metronomin kanssa. \u00bc-trioli muodostaa \u00bc-pulssia vasten 2\/3-polyrytmin, mik\u00e4 tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 hemiola. \u00bc-triolissa suurin haaste on ajattelun muuttaminen tasajakoisesta kolmijakoiseksi. 1\/8-nuotteja soitetaan 2 jokaista \u00bc-iskua kohti, eli johtaessa esim. oikealla k\u00e4dell\u00e4, oikean k\u00e4den iskut osuvat jalan poljennon kanssa samaan aikaan ja vasemman k\u00e4den iskut v\u00e4leihin. 1\/8-triolissa on kolme nuottia kohti jokaista \u00bc-nuottia. T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 k\u00e4sij\u00e4rjestys vuorottelee oikean ja vasemman v\u00e4lill\u00e4 (oikea-vasen-oikea, vasen-oikea-vasen). Seuraavaksi soitetaan 1\/16-nuotit, jotka muistuttavat 1\/8-nuotteja, mutta ne soitetaan tuplasti nopeammin. Joka toinen oikean k\u00e4den nuotti osuu jalan kanssa samaan aikaan. Kvintoli muistuttaa triolia. Molemmissa on pariton m\u00e4\u00e4r\u00e4 iskuja, mik\u00e4 aiheuttaa samalla tavalla johtavan k\u00e4den vuorottelun. Kvintoli on kuitenkin matemaattisesti jaossaan enemm\u00e4nkin hybridiluku yhdist\u00e4en tasajakoisuuden ja kolmijakoisuuden, 2 + 3 = 5. Sekstoli on triolille mit\u00e4 1\/16-nuotit ovat 1\/8-nuoteille, sama rakenne jaettuna tihe\u00e4mm\u00e4ksi. Septoli on taas pariton luku, 2 + 2 + 3 = 7.<\/p>\n<p>1\/32-nuotit ovat taas suorajakoisia, 8 nuottia jokaista \u00bc-iskua kohti. Novemoli eli jako yhdeks\u00e4\u00e4n on triolien trioli. Se on helppo ajatella kolmena triolina, 3 + 3 + 3 = 9. Desimoli on jako kymmeneen. Sen soittaminen helpottuu, kun sen ajattelee kvintolina ja laskee kaikki johtavan k\u00e4den nuotit. Undesimoli eli jako yhteentoista saattaa vaikuttaa haastavalta. Sen voi ajatella helposti desimolin tavoin laskemalla viiteen ja per\u00e4\u00e4n nopean ja-tavun, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhdennentoista v\u00e4lin. Toinen toimiva tapa on laskea kuuteen ja viiteen per\u00e4kk\u00e4in. 1\/32-triolin soittamiseen k\u00e4yt\u00e4n samaa ideaa kuin desimolissa eli ajattelen sekstolia ja lasken kaikki oikean k\u00e4den nuotit. Aikap\u00f6yt\u00e4 soitetaan l\u00e4pi kiipe\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pyramidin huipulle ja laskemalla takaisin alas. Ensikertalaisten on hyv\u00e4 soittaa rytmit yksitellen l\u00e4pi ennen kokonaisen suorituksen yritt\u00e4mist\u00e4. (Morello 1983, 42\u201343.)<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2017\/06\/Pekkarinen_kuva1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-1476 size-full\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2017\/06\/Pekkarinen_kuva1.jpg\" alt=\"\" width=\"2242\" height=\"3297\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2017\/06\/Pekkarinen_kuva1.jpg 2242w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2017\/06\/Pekkarinen_kuva1-204x300.jpg 204w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2017\/06\/Pekkarinen_kuva1-768x1129.jpg 768w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2017\/06\/Pekkarinen_kuva1-696x1024.jpg 696w\" sizes=\"auto, (max-width: 2242px) 100vw, 2242px\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>Soveltaminen rummuille<\/strong><\/p>\n<p>Aikap\u00f6yt\u00e4\u00e4 voi soveltaa monella tavalla rummuilla. Ilmeisi\u00e4 sovelluksia ovat aksentin varioiminen, harjoituksen rudimentisointi esim. flameilla tai ruffeilla ja k\u00e4sij\u00e4rjestyksen muuttaminen. N\u00e4m\u00e4 ovat esimerkkej\u00e4 elementtien lis\u00e4yksest\u00e4. Elementin poistaminen, kuten aksenttien poisj\u00e4tt\u00e4minen tai nuotin korvaus tauolla, tuovat omat haasteensa. Rumpusetill\u00e4 soittaessa on hyv\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 huomio my\u00f6s jaloille kokeilemalla erilaisia jalkaostinatoja. Metallirumpalit saavat oivaa harjoitusta vaihtamalla k\u00e4sien roolin jaloille ja p\u00e4invastoin. Lis\u00e4\u00e4 tietoa aikap\u00f6yd\u00e4n soveltamiseen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 rumpukirjoista ja huippurumpalien mm. Vinnie Colauitan harjoitusmateriaalista (Atkinson 2003, 30\u201356). Tuomas Rauhalan youtube-kanavalta l\u00f6ytyy my\u00f6s pari aikap\u00f6yt\u00e4\u00e4 soveltavaa harjoitusta (Rauhala 2013).<\/p>\n<p><strong>Soveltaminen s\u00e4velsoittimille<\/strong><\/p>\n<p>Aikap\u00f6yd\u00e4n harjoittelu soveltuu ly\u00f6m\u00e4soittimien j\u00e4lkeen ehk\u00e4 parhaiten kitaralle ja muille vastaaville kielisoittimille sek\u00e4 jousisoittimille. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kitaransoitossa kieli\u00e4 ly\u00f6v\u00e4n k\u00e4den alas- ja yl\u00f6sp\u00e4inen liike ja jousisoitinten vetoja ty\u00f6nt\u00f6jousi on suoraan verrannollista rumpujen vuorok\u00e4tiseen soittoon. Kitaran n\u00e4pp\u00e4ilev\u00e4n k\u00e4den ja sormik\u00e4den yhteisty\u00f6 vaatii \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisyytt\u00e4, jota aikap\u00f6yd\u00e4n harjoittelu my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Koska aikap\u00f6yt\u00e4 keskittyy pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rytmiin, p\u00e4\u00e4tin tehd\u00e4 siit\u00e4 sovelluksen, jossa my\u00f6s s\u00e4velet tulisivat esille. Sain aikaan harjoituksen, jota kutsun kromaattiseksi aikap\u00f6yd\u00e4ksi. Kromaattisessa aikap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 jokaista metri\u00e4 vastaa yksi kromaattinen s\u00e4vel. Kromaattinen aikap\u00f6yt\u00e4 sopii eritt\u00e4in hyvin soitettavaksi kitaralla, mutta ei niin hyvin esim. kosketinsoittimella, kuten pianolla koskettimien mekaanisuuden vuoksi. Harjoitus vaatii kyvyn nopealle yksitt\u00e4isen s\u00e4velen toistamiselle, joka ei ole mahdollista pianon koskettimistolla. Kosketin t\u00e4ytyy p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 yl\u00f6s ennen kuin sit\u00e4 voi soittaa uudestaan. Pianoa voi tietysti soittaa my\u00f6s rumpujen tavoin vuorok\u00e4tisesti.<\/p>\n<p>Aikap\u00f6yt\u00e4\u00e4 voi soveltaa my\u00f6s perinteiseen asteikko harjoitteluun, jossa asteikon s\u00e4veli\u00e4 kuljetaan yl\u00f6s ja alas aikap\u00f6yd\u00e4n metreiss\u00e4. N\u00e4in aikap\u00f6yd\u00e4st\u00e4 saa mahtavan pohjan asteikkojen ja sointujen harjoittelemiselle. (Porra 2005.)<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2017\/06\/pekkarinen_kuva2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-1477\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2017\/06\/pekkarinen_kuva2.jpg\" alt=\"\" width=\"2171\" height=\"3214\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2017\/06\/pekkarinen_kuva2.jpg 2171w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2017\/06\/pekkarinen_kuva2-203x300.jpg 203w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2017\/06\/pekkarinen_kuva2-768x1137.jpg 768w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2017\/06\/pekkarinen_kuva2-692x1024.jpg 692w\" sizes=\"auto, (max-width: 2171px) 100vw, 2171px\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>Pari sanaa laulajille<\/strong><\/p>\n<p>Laulajat hy\u00f6tyv\u00e4t aikap\u00f6yd\u00e4st\u00e4 eniten opettelemalla sen rummuilla tai k\u00e4sin taputtaen. Aikap\u00f6yt\u00e4 voi osoittautua vaikeaksi laulaa. T\u00e4m\u00e4n takia aikap\u00f6yt\u00e4\u00e4 kannattaa harjoitella p\u00e4tkiss\u00e4 keskittyen yhden metrin harjoitteluun kerralla. Metreille kannattaa kehitt\u00e4\u00e4 tavuja helpottamaan lausumista. Mielikuvituksesta on paljon apua tavujen kehitt\u00e4miseen, mutta jo keksittyj\u00e4 esim. Takadimi-tavuja kannattaa kokeilla my\u00f6s (Hoffman 2011).<\/p>\n<p><strong>Pedagogisia viisauksia<\/strong><\/p>\n<p>Aikap\u00f6yt\u00e4 kannattaa harjoitella hitaasti varsinkin aluksi. Aikap\u00f6yt\u00e4\u00e4 voi ja kannattaa harjoitella p\u00e4tkiss\u00e4, kaikki metrit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 onnistu heti ensimm\u00e4isell\u00e4 harjoituskerralla. On hyv\u00e4 harjoitella siten, ett\u00e4 hyppii kahden tai useamman eri metrin v\u00e4lill\u00e4 esim. novemolista desimoliin, kunnes muutos metrien v\u00e4lill\u00e4 tuntuu luontevalta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen harjoitusta voi kehitt\u00e4\u00e4 hyppim\u00e4ll\u00e4 metrien v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 esim. kvintolista septoliin. On syyt\u00e4 harjoitella metronomin kanssa hyv\u00e4n tuloksen saavuttamiseksi. Aikap\u00f6yd\u00e4n harjoitteluun kannattaa jatkuvasti keksi\u00e4 uusia ja erilasia tapoja.<\/p>\n<p>Kirjoittaja: Pauli Pekkarinen 2017, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Atkinson, M. Colaiuta, V. Waldman, R. &amp; Patitucci, J. 2003. The Unreel drum book. Viitattu 13.4.2017.<br \/>\nHoffman, R. 2011. Takadimi. Viitattu 13.4.2017 http:\/\/www.takadimi.net\/<\/p>\n<p>Morello, J. 1983, Master Studies. Excercises for the development of control and techinque. Modern drummer publications, Inc. Viitattu 13.4.2017.<\/p>\n<p>Porra, L. 2005. Inferno haastattelu. Viitattu 13.4.2017. http:\/\/www.imperiumi.net\/index.php?act=interviews&amp;id=530<\/p>\n<p>Rauhala, T. 2013. Manipulating quarter note in the sauna lounge. Viitattu 13.4.2017. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=9vnne3Tdb5E&amp;t=6s<\/p>\n<p>Rauhala, T. 2013. Table Of Time. Viitattu 13.4.2017. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=Zj5W2eMrOvc<\/p>\n<p>Salmela, M. 2011 Raportti tanssinopettajaopiskelijoiden musiikkikoulutuksen kehitt\u00e4misest\u00e4. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.4.2017.<br \/>\nhttps:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/31328\/Salmela_Marko.pdf?sequence=1<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2017\/06\/paulin_kuva2.jpg\">\u00a0<\/a><\/p>\n<h3><\/h3>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rytmeist\u00e4 ja s\u00e4velist\u00e4, hertsilukemiin ja harmoniaoppiin asti tied\u00e4mme, ett\u00e4 musiikki muodostuu matematiikasta. Melodian taajuudet ja bassorummun syke koostuvat luvuista, joita voi laskea yhteen, erottaa, kertoa tai jakaa. Koska musiikilla on n\u00e4in suuri yhteys matematiikkaan, pit\u00e4\u00e4 muusikoilla olla taito laskea lukuja ja soittaa niit\u00e4 tempossa. Sis\u00e4ist\u00e4ess\u00e4\u00e4n luvut ja niiden funktion, muusikot oppivat musiikin kielt\u00e4 ja vapautuvat [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[23,31,10],"class_list":["post-1350","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-musiikin-perusteiden-opetus","tag-rumpujensoiton-opetus","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1350","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1350"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1350\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2444,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1350\/revisions\/2444"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1350"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1350"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1350"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}