{"id":1312,"date":"2017-06-06T14:04:01","date_gmt":"2017-06-06T11:04:01","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1312"},"modified":"2023-09-11T01:13:52","modified_gmt":"2023-09-10T22:13:52","slug":"sydan-mukana-musiikkipedagogin-muistilista-pikkuoppilaiden-soitonopetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2017\/06\/sydan-mukana-musiikkipedagogin-muistilista-pikkuoppilaiden-soitonopetuksessa\/","title":{"rendered":"Syd\u00e4n mukana! Musiikkipedagogin muistilista pikkuoppilaiden soitonopetuksessa"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Pexels: Trinity Kubassek<\/figcaption><\/figure>\n

Pian valmistuvina musiikkipedagogeina emme ainoastaan ole suuressa vastuussa pikkuoppilaidemme musiikinopetuksesta, vaan my\u00f6s heid\u00e4n kasvatuksestaan. Olemme saaneet koulutuksessamme paljon tietoa opettajuudesta ja ty\u00f6kaluista, joiden avulla voimme ty\u00f6skennell\u00e4 eri tuntitilanteissa. Meill\u00e4 on my\u00f6s ollut mahdollisuus soveltaa oppimaamme opintoihimme sis\u00e4ltyviss\u00e4 opetusharjoitteluissa, joista on ollut suunnaton apu artikkeliamme kirjoittaessa. K\u00e4sittelemme artikkelissamme 5\u20139-vuotiaiden lasten soitonopetusta yksil\u00f6tunneilla, ja kerromme esimerkkej\u00e4 erilaisista tunneilla k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 musiikillisista harjoitteista ja ideoista. <\/span><\/p>\n

Opettajan ammattietiikka kaiken pohjana<\/strong><\/p>\n

Mit\u00e4 termi \u201dmusiikkipedagogi\u201d oikeastaan tarkoittaa? Sivistyssanakirjan mukaan suomennos termille \u201dpedagogi\u201d on kasvattaja <\/em>(Suomisanakirja: pedagogi). Roolimme pikkuoppilaiden soittotunnilla ei siis ole ainoastaan olla opettaja, vaan se on paljon muutakin. Roolimme kasvattajana on vastuullinen ja sen pohjana toimivat opettajan eettiset periaatteet. Opettajan ammatillisen toiminnan vastuullisuus perustuu toisaalta tietoon ja ammattitaitoon sek\u00e4 toisaalta ty\u00f6n arvo- ja normipohjaan. Kumpaakaan niist\u00e4 ei voida korvata toisella; huonoa ammattitaitoa ei voida kompensoida hyvill\u00e4 eettisill\u00e4 periaatteilla eik\u00e4 p\u00e4invastoin. (OAJ – Opetusalan Ammattij\u00e4rjest\u00f6.) Hyv\u00e4 ammattietiikka on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 opettajan resursseista ja se ohjaa kaikkia ty\u00f6h\u00f6n ja ammattiin liittyvi\u00e4 vuorovaikutussuhteita. Eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot ovat ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, totuudellisuus sek\u00e4 vastuu ja vapaus.<\/p>\n

Opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kohdata oppilas itseisarvona ja n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4m\u00e4 itseoppivana ja ajattelevana persoonana. T\u00e4h\u00e4n kuuluvat niin kunnioitus sukupuolesta, ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4, i\u00e4st\u00e4 kuin uskonnosta riippumatta. Oikeudenmukaisuus eli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen ovat my\u00f6s osa eettisi\u00e4 periaatteita. Opettajan ei siis tulisi syrji\u00e4 eik\u00e4 suosia ket\u00e4\u00e4n oppilaistaan, vaan pit\u00e4\u00e4 heit\u00e4 kaikkia tasavertaisina yksil\u00f6in\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Opettajalla on vastuu ja vapaus eli oikeus omaan arvomaailmaansa. Opettajan vastuu on kuitenkin sidoksissa esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja opetussuunnitelmiin, joihin h\u00e4nen t\u00e4ytyy pohjata opetuksensa. (OAJ – Opetusalan Ammattij\u00e4rjest\u00f6.)<\/p>\n

Opettajan on pystytt\u00e4v\u00e4 olemaan opetustilanteessa oppilaalle er\u00e4\u00e4nlainen auktoriteetti. Kyse on ik\u00e4\u00e4n kuin vanhempi-lapsi-suhteesta, jossa opettaja asettaa oppilaalle turvalliset rajat, joiden sis\u00e4ll\u00e4 oppilas saa rauhassa kehitty\u00e4. Kun tunnin ilmapiiri on riitt\u00e4v\u00e4n turvallinen, voi oppilaskin kokea onnistuvansa ja olevansa riitt\u00e4v\u00e4 juuri sellaisenaan kuin h\u00e4n on. Opettajan haasteena onkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kultainen keskitie, jolloin h\u00e4n on sopivan vaativa mutta samaan aikaan riitt\u00e4v\u00e4n kannustava. T\u00e4ll\u00f6in saavutetaan parhaimmat oppimistulokset. Suomen tunnetuimpiin lastenpsykiatreihin lukeutuneen Terttu Araj\u00e4rven sanoja lainaten lapselle tulisi siis antaa rakkautta, rajoja ja riitt\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n

Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot<\/strong><\/p>\n

Opettajan t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on synnytt\u00e4\u00e4 oppilaalle halu yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja vaalia elinik\u00e4ist\u00e4 musiikkisuhdetta. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista vain hyv\u00e4n ja terveen opettaja-oppilas-suhteen avulla, joka voi synty\u00e4 ainoastaan opettajan ja oppilaan ollessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan ihmisten v\u00e4list\u00e4 toimintaa erilaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. T\u00e4h\u00e4n kuuluvat niin sosiaaliset suhteet kuin sosiaalisetkin taidot, joita opimme kotona perheen kanssa, koulussa ollessa sek\u00e4 yst\u00e4vien kesken. Sosiaaliset taidot lukeutuvat vuorovaikutustaitoihin (Kauppila, R. A. 2005, 19). Sanaton eli nonverbaalinen vuorovaikutus on my\u00f6s olennainen osa kanssak\u00e4ymistilannetta.<\/p>\n

Lasten kanssa luonnollisen vuorovaikutustilanteen luominen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista vain silloin, jos oppilas kokee tunnin ilmapiirin riitt\u00e4v\u00e4n turvalliseksi. Vuorovaikutuksellinen ja vastaanottavainen ilmapiiri vapauttaa oppitunnin tunnelmaa sek\u00e4 rentouttaa sit\u00e4 oppilaan ja opettajan v\u00e4lill\u00e4, jolloin my\u00f6s tunnilla teht\u00e4vien harjoitteiden tekeminen on helpompaa. Lasten kanssa vuorovaikutukseen kuuluu my\u00f6s paljon kosketusta, mik\u00e4 on my\u00f6s osa sanatonta viestint\u00e4\u00e4. Kosketuksen kautta v\u00e4littyy pit\u00e4misen, rakastamisen, turvallisuuden ja ymm\u00e4rt\u00e4misen tunne.<\/p>\n

\u201dMik\u00e4li lapsi ei kahden kehotuksen j\u00e4lkeen toimi, h\u00e4n ei ehk\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 tai tuntee pelkoa sit\u00e4 kohtaan. Pid\u00e4 lasta k\u00e4dest\u00e4 kiinni ja suorittakaa teht\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4.\u201d <\/em>(Kataja, N\u00e4in opetat lastasi keskittym\u00e4\u00e4n paremmin \u2013 9 vinkki\u00e4.)<\/p>\n

Esimerkiksi pianotunnilla oppilas voi asettaa k\u00e4tens\u00e4 opettajan k\u00e4den p\u00e4\u00e4lle ja n\u00e4in tunnustella k\u00e4den oikeaa soittoasentoa. Tai jos oppilas on levoton, esimerkiksi k\u00e4sien laittaminen t\u00e4m\u00e4n hartioille saattaa rauhoittaa h\u00e4nt\u00e4. Lapsen koskettaminen, hieronta ja syli rauhoittavat ja parantavat keskittymiskyky\u00e4. (Kataja, N\u00e4in opetat lastasi keskittym\u00e4\u00e4n paremmin \u2013 9 vinkki\u00e4.) T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n saata toimia jokaisen oppilaan kohdalla, ja siksi opettajan onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata lukea oppilastaan ja kuinka h\u00e4nen kanssaan tulisi toimia.<\/p>\n

Vuorovaikutustaitoihin lukeutuvat my\u00f6s empatia eli toisen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja kyky asettua toisen asemaan. (Suomisanakirja.) Empaattinen opettaja on vastaanottavainen, kykenee samaistumaan oppilaaseen ja hyv\u00e4ksyy oppilaan juuri sellaisena kuin h\u00e4n on. Lasten perusluonteet ja erilaiset oppimistyylit n\u00e4kyv\u00e4t tunnilla heid\u00e4n olemuksessaan ja teht\u00e4vien omaksumisessa. Onkin muistettava, ett\u00e4 yksil\u00f6opetus on jokaiselle oppilaalle henkil\u00f6kohtainen kokemus. Kukaan oppilaista ei ole samanlainen, vaan jokainen oppii yksil\u00f6llisesti eri tavalla.<\/p>\n

Luimme Shinichi Suzukin kirjan Rakkaudella kasvatettu <\/em>(2011), jossa Suzuki kertoo kuinka h\u00e4n oli saanut oppilaakseen sokean viulistin. Pitk\u00e4\u00e4n pohdittuaan h\u00e4n sai idean, kuinka h\u00e4n voisi opettaa tuota pient\u00e4 oppilasta. H\u00e4n sammutti valot, otti viulun k\u00e4teens\u00e4 ja alkoi tunnustella sit\u00e4: \u201dNiinp\u00e4 niin, t\u00e4llaista se siis on. Minun on saatava selville, milt\u00e4 tuntuu olla jatkuvasti t\u00e4ydellisess\u00e4 pimeydess\u00e4.\u201d (Mts. 2011, 68.) Opettaja siis samaistui sokean viulistin asemaan konkreettisesti, jotta h\u00e4n pystyi opettamaan viulunsoittoa oppilaalleen. Samaistuminen ja empatia ovat opettamisen avaimia. Siksi kyseinen tarina oli mielest\u00e4mme hieno, esimerkillinen ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Kyse on vain opettajasta ja h\u00e4nen omasta ymm\u00e4rryksest\u00e4\u00e4n musiikkia kohtaan. Oman ymm\u00e4rryksens\u00e4 ja innostuksensa kautta opettaja avaa musiikin maailman my\u00f6s oppilailleen.<\/p>\n

\u00a0<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a>
Pexels: Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dLapsi ei leiki oppiakseen mutta oppii leikkiess\u00e4\u00e4n!\u201d <\/strong><\/p>\n

Lausahdus on per\u00e4isin Mannerheimin lastensuojeluliiton Internet-sivuilta (Viitattu 21.1.2017). Leikki on lapselle luonnollinen tapa tutkia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa. Leikki onkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 lapsen kehityksen kannalta. Se kehitt\u00e4\u00e4 niin lapsen emotionaalista, sosiaalista kuin kognitiivistakin kasvua. Emotionaalisiin taitoihin kuuluvat esimerkiksi empatia ja tunteiden s\u00e4\u00e4tely, joita lapsi oppii toisten lasten kanssa leikkiess\u00e4\u00e4n. Samalla kehittyv\u00e4t lapsen sosiaaliset taidot, kuten ristiriitatilanteissa neuvotteleminen ja toisten ymm\u00e4rt\u00e4minen. Leikkiess\u00e4 kehittyv\u00e4t my\u00f6s kieli, ongelmanratkaisutaito, syy-seuraus ajattelu ja niiden joustava yhdistely. Leikki my\u00f6s parantaa lapsen luottamusta itseens\u00e4 ja omiin kykyihins\u00e4, mik\u00e4 kasvattaa lapsen min\u00e4kuvaa. (Mannerheimin lastensuojeluliitto.)<\/p>\n

Hyv\u00e4 ja kekseli\u00e4s opettaja omaa laajan tietotaustan, jotta h\u00e4n pystyy hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 tunneilla erilaisten harjoituksien ja opetusmetodien keksimisess\u00e4. Pienten lasten kanssa opetusmetodiksi voidaan ottaa leikki. P\u00e4\u00e4ajatuksena olisikin lapsen oman kehityksen lis\u00e4ksi musiikin oppimisen hauskuus ja \u201dilon kautta tekeminen\u201d. Kun opetettava asia saadaan yhdistetty\u00e4 leikkiin, voidaan tuloksia saada nopeastikin aikaan. Esimerkiksi pianotunnilla soitettaessa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvia \u2019hiiren tassu\u2019 tai \u2019karhun k\u00e4p\u00e4l\u00e4\u2019, jolloin oppilas yhdist\u00e4\u00e4 mielikuvan heti k\u00e4p\u00e4l\u00e4n kokoon ja sit\u00e4 kautta tavoiteltuun \u00e4\u00e4nenvoimakkuuteen. Mielikuvat tekev\u00e4t heti oppimisesta hauskempaa! Olemme kokeilleet oppilaidemme kanssa tunneilla erilaisia leikkej\u00e4, ja<\/p>\n

esimerkiksi Nuottibingo<\/em> ja Tarinas\u00e4velt\u00e4minen<\/em> ovat olleet todella suosittuja ja pidettyj\u00e4 leikkej\u00e4. N\u00e4it\u00e4 leikkej\u00e4 opettajan on mahdollista \u2013 instrumentista riippumatta \u2013 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jaksottamaan soittotunnin kulkua.<\/p>\n

\u201dNuottibingo: Sulje silm\u00e4si. Pudota sormesi jollekin valkoiselle koskettimelle. Avaa silm\u00e4si ja katso, mihin koskettimeen sormi osui. Jos koskettimen nimi l\u00f6ytyy bingotaulusta, ympyr\u00f6i se. Toista arvonta seitsem\u00e4n kertaa.\u201d <\/em>(J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, K., Kantala, J. 2016, 25.)<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 leikki toimii sovellettuna kaikilla instrumenteilla ja auttaa nuottien nimien muistamiseen oppimisessa.<\/p>\n

\u201dTarinas\u00e4velt\u00e4minen on lapsen omista ajatuksista, tunteista ja kokemuksista l\u00e4htev\u00e4\u00e4 luovaa, musiikillista, lapsen kokonaiskehityst\u00e4 tukevaa, motivoivaa ja osallistavaa toimintaa.\u201d <\/em>(Hakom\u00e4ki 2017.)<\/p>\n

Kyse on siis musiikkiterapeutti ja pianonsoitonopettaja Hanna Hakom\u00e4en keksim\u00e4st\u00e4 ideasta, joka antaa mahdollisuuden k\u00e4sitell\u00e4 ajatuksia ja jakaa kokemuksia musiikin avulla. Tarinas\u00e4velt\u00e4misen tarkoituksena on luoda vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa lapselle annetaan mahdollisuus vapaaseen musiikilliseen ilmaisuun ilman opettamista ja ohjaamista. Tavoitteena ei ole saada tavanomaisessa mieless\u00e4 hyv\u00e4nkuuloisia s\u00e4vellyksi\u00e4 tai k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia musiikkisatuja, vaan ainoastaan antaa tarinas\u00e4velt\u00e4j\u00e4lle mahdollisuus ilmaista itse\u00e4\u00e4n tavalla, jolla h\u00e4n saa julki jotain ainutlaatuista itsest\u00e4\u00e4n. Tarinas\u00e4velt\u00e4minen voidaan liitt\u00e4\u00e4 soitonopetukseen esimerkiksi tutustumalla uuden, opeteltavan teoksen nimeen tai sen tunnelmaan ja sen her\u00e4tt\u00e4miin ajatuksiin.<\/p>\n

T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 teos saadaan kirjattua yl\u00f6s muistiin sellaisella merkkij\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 teoksen tekij\u00e4 pystyy soittamaan sen uudelleen. Tarinas\u00e4vellyksi\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s opetuksen materiaalina. Oppilaan suostumuksella opettaja voi poimia teoksesta pedagogisen aineksen ja siten painottaa kappaleessa oppimisen kannalta olennaisia asioita.<\/p>\n

N\u00e4in tarinas\u00e4vellyt\u00e4t:<\/p>\n