{"id":1295,"date":"2016-11-21T11:07:22","date_gmt":"2016-11-21T09:07:22","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1295"},"modified":"2023-09-11T01:15:01","modified_gmt":"2023-09-10T22:15:01","slug":"pelien-kaytto-rummunsoiton-alkeisopetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/11\/pelien-kaytto-rummunsoiton-alkeisopetuksessa\/","title":{"rendered":"Pelien k\u00e4ytt\u00f6 rummunsoiton alkeisopetuksessa"},"content":{"rendered":"

Leikkiminen ja pelien pelaaminen ovat kautta aikojen valmistaneet ja harjaannuttaneet erin\u00e4isiin tosiel\u00e4m\u00e4n vaatimiin taitoihin. Oppimispeleiss\u00e4 yhdistyv\u00e4t hauskuus, pelillisyys ja opetukselliset tavoitteet.<\/p>\n

Aloitettuani kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015 lukuvuoden yksityisen musiikkikoulun rummunsoiton opettajana vastaani tuli uusi haaste, kun puolet aloittavista oppilaistani oli 4\u20136 vuoden ik\u00e4isi\u00e4 eli toisin sanoen viel\u00e4 varhaiskasvatusi\u00e4ss\u00e4. N\u00e4in nuoria oppilaita minulla ei ole aikaisemmin ollut ja se ajoi minut keksim\u00e4\u00e4n uudenlaisia opetusmetodeja.<\/p>\n

Olin jo aikaisemmin k\u00e4ytt\u00e4nyt opetuksessani apuna kuvakortteja, joiden avulla olen havainnollistanut alkeisoppilailleni erilaisia rumpukomppeja ja helppoja rytmej\u00e4. Olen huomannut , ett\u00e4 t\u00e4llainen metodi on motivoinut oppilasta. Olen antanut oppilaideni my\u00f6s rakentaa korteilla omia komppeja, joita on kirjattu muistiin oppilaan omaan \u201dkomppipankkiin\u201d. Metodilla on n\u00e4in vahvasti my\u00f6s osallistava ja oppimiseen aktivoiva rooli.<\/p>\n

Pelit opetuksessa<\/h2>\n

Koska 4\u20136-vuotias on viel\u00e4 vahvasti leikki-ik\u00e4inen, aloin pohtia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4ni kuvakorttimetodiin pelillisi\u00e4 sovelluksia. Kuten vanha sanontakin kuuluu: leikki on lasten ty\u00f6t\u00e4. Se on lapselle luontainen tapa oppia el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia taitoja ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Oppimispelej\u00e4 pelatessamme huomasin, kuinka lapsi innostui tutkimaan leikin kautta h\u00e4nelle uutta musiikillista ilmi\u00f6t\u00e4. Mutta kuinka rakentaa toimiva musiikillinen oppimispeli?<\/p>\n

Erilaiset oppimispelit ja -leikit voivat olla paitsi oppilaita motivoivia my\u00f6s parhaimmillaan yhteis\u00f6llisi\u00e4 kokemuksia, joista oppilas omaksuu hauskalla tavalla soittotaidon lis\u00e4ksi muun muassa vuorovaikutustaitoja ja luovaa ajattelua. N\u00e4m\u00e4 ovat t\u00e4rkeit\u00e4 taitoja kenelle vain ja ovat arvoja, joita painotetaan my\u00f6s Taiteen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa (2005, 1).<\/p>\n

Vallalla olevan oppimisk\u00e4sityksen mukaan ihminen oppii parhaiten, jos h\u00e4nen motivaationsa oppimiseen tulee sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in. T\u00e4ll\u00f6in oppilas kehitt\u00e4\u00e4 taitojaan itse\u00e4\u00e4n varten ja oppimisesta tulee itse\u00e4\u00e4n ruokkivaa eik\u00e4 se vaadi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ulkoisia palkintoja. (Byman 2002, 30.)<\/p>\n

Mutta kuinka rakentaa laadukas oppimispeli?<\/p>\n

Oppimispelin rakentaminen<\/h2>\n

Oppimispelin on sis\u00e4llett\u00e4v\u00e4 jokin haaste, joka voi olla esimerkiksi jokin soittoteknillinen tai vaikkapa nuotinlukuun liittyv\u00e4. Oppilaan sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota voi ruokkia sill\u00e4, ett\u00e4 pohtii pelin tavoitteita ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 yhdess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. On muistettava, ett\u00e4 oppimispeli voi olla oppilaan mielest\u00e4 hauska, vaikka siin\u00e4 asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sis\u00e4lt\u00e4isikin kovaa ty\u00f6t\u00e4 ja turhautumisenkin hetki\u00e4. Pitk\u00e4j\u00e4nteiseen ty\u00f6ntekoon oppiminen on t\u00e4rke\u00e4 taito jokaiselle musiikkia harrastavalle. Kun pelin vaikeusaste on tasapainossa oppilaan taitojen kanssa, on oppijan mahdollista saavuttaa ns. virtaava pelikokemus (game flow).<\/p>\n

Aina kuitenkaan oppimispeliss\u00e4 ei tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olla tiukkaa tavoitetta vaan se voi olla my\u00f6s vapaamuotoisempaa leikki\u00e4 ja erin\u00e4isten musiikillisten ilmi\u00f6iden tutkiskelua. (Tuuri, 2006, 200\u2013201.)<\/p>\n

Tuuri (2006) listaa artikkelissaan Crawfordin (1982, 7\u201315) m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n pelille. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osatekij\u00e4\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. Representaatio<\/strong>: peli on omaa osatodellisuuttaan esitt\u00e4v\u00e4 suljettu, itseriittoinen, m\u00e4\u00e4riteltyihin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin perustuva formaali j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/li>\n
  2. Vuorovaikutus<\/strong>: pelaaja voi osallistua ja vaikuttaa tapahtumien kulkuun sek\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n.<\/li>\n
  3. Konflikti<\/strong> syntyy kun jokin vastavoima est\u00e4\u00e4 pelaajan pyrkimyksi\u00e4 edet\u00e4 kohti tavoitetta.<\/li>\n
  4. Turvallisuus<\/strong>: ep\u00e4onnistuminen tai muu toiminta ei aiheuta konkreettisia harmeja.<\/li>\n<\/ol>\n

    Vaikka m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 mainitaan osatekij\u00e4 \u201dvastavoima\u201d, on syyt\u00e4 muistaa, ettei pelaajan tekemist\u00e4 pienist\u00e4 virheist\u00e4 aina pid\u00e4 rangaista. Jos pelin tavoitteena on esim. harjoitella nuotinlukua ensin\u00e4kem\u00e4lt\u00e4 eli prima vistana<\/em>, on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilas pystyy jatkamaan soitettavan kappaleen loppuun asti, vaikka pieni\u00e4 lukuvirheit\u00e4 matkan varrella tapahtuisikin.<\/p>\n

    Oppimispeliss\u00e4 tulee siis yhdisty\u00e4 pelillisyys ja oppiminen. Esimerkiksi kaikki oppimiseen suunnatut\u00a0 tietokoneohjelmat eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 oppimispeli-m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, vaikka niiss\u00e4 olisikin pelillisi\u00e4 piirteit\u00e4, vaan ne voivat olla opetusohjelmia, jotka hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t kirjamaisia piirteit\u00e4 audiovisuaalisuuden, hypertekstuaalisuuden ja interaktiivisuuden muodossa. (Tuuri 2006, 200\u2013201.)<\/p>\n

    Musiikinoppimispeli voi parhaimmillaan olla luovaa toimintaa, joka ottaa huomioon oppilaan yksil\u00f6llisen oppimistyylin. Opetustilanteet voi suunnitella avoimiksi, jolloin oppilaalla itsell\u00e4\u00e4n on mahdollista keksi\u00e4 omia luovia ratkaisuja ongelmiin ja oppimiseen ja t\u00e4t\u00e4 kautta edet\u00e4 omalla persoonallisella tavallaan. T\u00e4llainen luova toiminta rohkaisee oppilasta omaehtoiseen tiedonhankintaan, opettaa ongelmanratkaisutaitoja sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 musiikillista ajattelua. (Ahonen 2004, 167\u2013169.)<\/p>\n

    Oppimispelin voi rakentaa kahdella tavalla. Yksi tapa on opittavan aineksen pelillist\u00e4minen, jolloin opittavan asian ymp\u00e4rille lis\u00e4t\u00e4\u00e4n pelillisi\u00e4 elementtej\u00e4, kuten pisteytyssysteemi ja erilaisia tasoja, joilla pelaaja pystyy edet\u00e4 tietyt teht\u00e4v\u00e4t suoritettuaan. Musiikillisessa oppimispeliss\u00e4 t\u00e4llainen tasolta toiselle siirtyminen voisi tarkoittaa vaikkapa siirtymist\u00e4 askel askeleelta aina haastavampien ja monisyisempien kappaleiden harjoitteluun. Pelillist\u00e4misen keinoja ovat my\u00f6s pelisis\u00e4lt\u00f6jen, kuten fantasia- tai vaikka science fiction-elementtien, lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 oppimateriaalin ymp\u00e4rille. (J\u00e4rvilehto 2014, 140.)<\/p>\n

    Toinen tapa on integroida oppiaines osaksi peli\u00e4, jolloin peliss\u00e4 eteneminen riippuu opittavasta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in pelin tavoitteena voisi olla esimerkiksi ratkaista opittavaan aiheeseen liittyvi\u00e4 arvoituksia, joista selvit\u00e4kseen pelaajalla on oltava ymm\u00e4rryst\u00e4 ja osaamista ja ymm\u00e4rryst\u00e4 kyseisest\u00e4 aihealueesta. Perusteellinen oppiaineksen ja pelin integroiminen on pelintekij\u00e4lle varmasti haastavin tapa tehd\u00e4 oppimispeli, mutta onnistuessaan se antaa my\u00f6s parhaan lopputuloksen. Pelaaja ei saa vain palkintoa suorittamastaan yksitt\u00e4isest\u00e4 satunnaista aihealuetta koskevasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 tai ratkaisemastaan pulmasta, vaan h\u00e4nen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 suurempia kokonaisuuksia, koska koko pelimekaniikka nojaa t\u00e4h\u00e4n tietoon. Parhaimmillaan peli opettaa tietoja ja taitoja, jotka rakentuvat aikaisemmin peliss\u00e4 opittujen tietojen p\u00e4\u00e4lle. N\u00e4in pelaaja kehittyy pelin avulla askel kerrallaan ja on motivoitunut oppimaan uutta. (J\u00e4rvilehto 2014, 140.)<\/p>\n

    Pisteit\u00e4 onnistumisesta<\/h2>\n

    Palautteenanto ja sen saaminen ovat eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa oppimispelej\u00e4 pelatessa, jotta pelaaja tiedostaa kehittyv\u00e4ns\u00e4 ja tiet\u00e4\u00e4 mik\u00e4 meni mahdollisesti pieleen. Palaute voi tulla suoraan pelist\u00e4 tai opettajalta.<\/p>\n

    J\u00e4rvilehto (2014, 142\u2013143) mainitsee Rigbyn ja Ryanin (2011) esiin tuomat kolme erilaista palautej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jotka ovat v\u00e4lit\u00f6n, jatkuva ja kumulatiivinen palaute:<\/p>\n

    V\u00e4lit\u00f6n palaute<\/strong> tarkoittaa heti pelin tuoksinassa saatavaa palautetta pelaajan tekem\u00e4st\u00e4 toimesta. T\u00e4llainen palaute on omiaan yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oppijan flow-tilaa, kun h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 saavuttaneensa toimillaan jotain.<\/p>\n

    Jatkuva palaute<\/strong> on johdonmukaista etenemisen arviointia. Esimerkiksi digitaalisessa oppimispeliss\u00e4 jatkuvaa palautetta voisi olla pisteiden karttuminen, joita pelaajalle karttuu aplodien kera. Se pit\u00e4\u00e4 pelaajan kiinnostusta yll\u00e4 ja osoittaa, ett\u00e4 h\u00e4n etenee tavoitetaan kohden.<\/p>\n

    Kumulatiivinen palaute<\/strong> puolestaan tarkoittaa pelaajan pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin ja pysyv\u00e4mm\u00e4n kehityksen arvioimista. Tyypillisimmill\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 on digitaalisessa peliss\u00e4 tasolta toiselle nousemista, kun tietty pistem\u00e4\u00e4r\u00e4 on saavutettu. Kumulatiivinen palaute osoittaa, kuinka pelaaja etenee oppimiskokonaisuudessa.<\/p>\n

    Kaiken palautteen teht\u00e4v\u00e4 on tukea oppilaan oppimisprosessia, ruokkia h\u00e4nen innostuneisuutta ja osoittaa kehitt\u00e4miskohdat lannistamatta oppijaa. Palautetta saadessaan kehittyy oppilas my\u00f6s oman oppimisen arvioijana, mik\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 taito varsinkin pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 instrumentin opiskelua silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en.<\/p>\n

    \u00a0Lautapelailua rumputunnilla<\/h2>\n

    Olen omassa rummunsoiton opetusty\u00f6ss\u00e4ni k\u00e4ytt\u00e4nyt nuoremmille oppilailleni metodia, jossa komppeja \"kuvakomppi\"<\/a>havainnollistaessani olen sijoittanut kuvakortit ruudukkoon, jossa on nuottiviivaston tapaan viisi vaakaviivaa. Nelj\u00e4sosanuotin mittaa kuvaamaan olen jakanut ruudukon pystysuunnassa nelj\u00e4\u00e4n sarakkeeseen. N\u00e4in on mahdollista sijoittaa kuvakortit vastaaville paikoille ruudukossa kuin miss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kuvien osoittamat rumpusetin osat sijaitsevat nuottiviivastolla ja nuottikirjoituksessa. T\u00e4m\u00e4 on auttanut oppilaitani nuotinluvun alkeiden oppimisessa ja j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n kuulemaansa rummunsoittoa visuaaliseen muotoon. Samalla oppiminen on konstruktivistista eli uusi tieto rakentuu vanhan tiedon p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

    Metodista on ollut luontevaa kehitt\u00e4\u00e4 erin\u00e4isi\u00e4 pelillisi\u00e4 sovelluksia. Olemme pelanneet oppilaan kanssa kuvakorteilla muistipeli\u00e4, jossa oppilas saa parin l\u00f6ydetty\u00e4\u00e4n sijoittaa kyseiset kortit omaan ruudukkoonsa. Oppilaan tavoitteena on rakentaa pelin aikana komppi, joka on soitettava muistipeliosuuden p\u00e4\u00e4tteeksi. Oppilas joutuu siis parin l\u00f6ydetty\u00e4\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n, onko h\u00e4nen rakentamansa komppi soitettavissa ja milt\u00e4 se mahtaa kuulostaa. T\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 oppilaan rumpusetin hahmotuskyky\u00e4 ja sis\u00e4ist\u00e4 kuuloa.<\/p>\n

    Muistipeli yhdistettyn\u00e4 kuvakorttimetodiin ei ole varsinaisesti pelillisten elementtien integroimista opetusmateriaaliin, vaan pikemminkin pelillisten elementtien lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 oppimateriaalin ymp\u00e4rille. Kuitenkin koin peli\u00e4 pelatessamme oppilaiden innostuvan jo t\u00e4m\u00e4nkaltaisesta pelillist\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

    Kehitin kokeiluiden ja kehitysty\u00f6n kautta lukukauden aikana peliajatusta eteenp\u00e4in. Otin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n pelilaudan ja nopat. En l\u00e4htenyt askartelemaan, ainakaan viel\u00e4, omaa pelilautaani tarkoitukseen, vaan k\u00e4ytimme muun muassa Alias-sananselityspelin mukana tulevaa pelilautaa, jossa olevat symbolit valjastimme uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sovimme oppilaan kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 ennen pelin alkua, mink\u00e4lainen teht\u00e4v\u00e4 pit\u00e4\u00e4 suorittaa kunkin symboliruudun kohdalla, johon pelaajan liikuttama nappula voi nopan silm\u00e4luvun osoittaman m\u00e4\u00e4r\u00e4n liikuttuaan pys\u00e4hty\u00e4. Oppilas sai siis itse asettaa ainakin osan tavoitteista.<\/p>\n

    Yksi teht\u00e4v\u00e4muoto oli matkimisteht\u00e4v\u00e4, jossa toinen pelaajista soittaa esimerkiksi muutaman erilaisen kompin tai rytmin rumpusetill\u00e4, jonka toinen, teht\u00e4v\u00e4\u00e4 suorittava pelaaja, yritt\u00e4\u00e4 parhaansa mukaan toistaa ja t\u00e4ss\u00e4 onnistuessaan p\u00e4\u00e4see jatkamaan etenemist\u00e4\u00e4n pelilaudalla kohti maalia.<\/p>\n

    Muita teht\u00e4v\u00e4muotoja oli esimerkiksi kuvakorttien ker\u00e4\u00e4minen ruudukkoon ja sen j\u00e4lkeen kyseisen kompin soittaminen kuullun perusteella rytmin tai kompin yl\u00f6skirjoitus kuvakortein tai nuotein sek\u00e4 tietyn kompin soittaminen yht\u00e4jaksoisesti sovitun aikam\u00e4\u00e4reen tai tahtim\u00e4\u00e4r\u00e4n verran. Pyrin siis tarjoamaan pelin kautta monenlaista aktiviteetteja, joiden avulla oppija voi harjaantua eri musiikin osa-alueissa. Peli my\u00f6s muutti muotoaan joka soittotunti ja tarjosi oppilaalle erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 soittotunnista toiseen. Oppilaan taitotason karttuessa pystyimme yhteistuumin oppilaan kanssa nostamaan teht\u00e4vien vaikeusastetta niin, ett\u00e4 peli pysyi kiinnostavana, eik\u00e4 alkanut toistaa itse\u00e4\u00e4n. Palautteen saaminen pelin aikana on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa oppimisen kannalta. Opettajan on annettava palautetta niin oppilaan pitk\u00e4n ajan kehityksest\u00e4 kuin tunnilla peliss\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 toimista. Eik\u00e4 ole syyt\u00e4 unohtaa palautteenantoa, vaikka tunnilla pelattaisiin digitaalista oppimispeli\u00e4, jossa on palautteenanto pisteytyksen muodossa. Peli ei pysty antamaan, ainakaan toistaiseksi, opastusta esimerkiksi soittoteknillisiss\u00e4 ja ilmaisullisissa asioissa suorituksen aikana, vaan t\u00e4h\u00e4n tarvitaan opettajaa.<\/p>\n

    Oppimispelit ja opettajan rooli<\/h2>\n

    Ei ole syyt\u00e4 heitt\u00e4\u00e4 perinteisi\u00e4 soiton- ja musiikinopetuksen opetusmenetelmi\u00e4 romukoppaan oppimispelien ja pelillisten sovellusten tielt\u00e4. Musiikinopiskelusta ei koskaan voi sulkea pois j\u00e4ljittelyyn ja toistoon perustuvia opetusmetodeja. Soittotekniikan harjoittelu ja sen l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 hiominen tulee aina olemaan osa musiikin ammattilaisen ja harrastajankin arkea. Opettaja voi kuitenkin tarjota musiikillisen oppimispelin muodossa oppilaalleen, vaikkapa yhten\u00e4 osasena soittotuntia, hauskan tavan kehitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen musiikillista luovuuttaan.<\/p>\n

    Opettajan t\u00e4rkeimpi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 on inspiroida oppilasta, ruokkia h\u00e4nen sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiotaan<\/p>\n

    ja n\u00e4in tarjota oppimiseen hedelm\u00e4llinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6. Lapsi tutustuu leikin avulla maailmaan ja pelit ovat yksi oivallinen tapa oppia sek\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 flow-tilaan, jossa ihminen on aidosti innostunut opiskelemastaan asiasta. Markkinoilla olevien oppimispelien taso vaihtelee ja on opettajan vastuulla l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toimivia pelej\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi soittotunneilla. Eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n est\u00e4 rakentamasta juuri omiin pedagogisiin tarpeisiin soveltuvaa oppimispelikokonaisuutta!<\/p>\n

    Kirjoittaja: Tommi Taavila, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu 2016.<\/p>\n

    L\u00c4HTEET<\/strong><\/p>\n

    Ahonen, K. 2004. Johdatus musiikin oppimiseen<\/em>. Tampere: Finn Lectura.<\/p>\n

    Byman, R. 2002. Voiko motivaatiota opettaa? Teoksessa P. Kansanen & K. Uusikyl\u00e4 (toim.) Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n

    Crawford, C. 1982. The Art of Computer Game Design<\/em>. Viitattu 02.06.2016. http:\/\/www-rohan.sdsu.edu\/~stewart\/cs583\/ACGD_ArtComputerGameDesign_ChrisCrawford_1982.pdf.<\/p>\n

    Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2005. Opetushallitus. Viitattu 02.06.2016. http:\/\/www.oph.fi\/download\/123012_taideyl_ops.pdf.<\/p>\n

    J\u00e4rvilehto, L. 2014. Hauskan oppimisen vallankumous<\/em>. Juva: PS-kustannus.<\/p>\n

    Rigby, S. & Ryan, R. M. 2011. Glued to Games. How Video Games Draw Us In and Hold Us Spellbound<\/em>. Santa Barbara, California: Praeger.<\/p>\n

    Tuuri, K. 2006. Oppimispelit. Teoksessa J. Ojala, M. Salavuo, M. Ruippo & O. Parkkila (toim.) Musiikkikasvatusteknologia<\/em>. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Leikkiminen ja pelien pelaaminen ovat kautta aikojen valmistaneet ja harjaannuttaneet erin\u00e4isiin tosiel\u00e4m\u00e4n vaatimiin taitoihin. Oppimispeleiss\u00e4 yhdistyv\u00e4t hauskuus, pelillisyys ja opetukselliset tavoitteet. Aloitettuani kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015 lukuvuoden yksityisen musiikkikoulun rummunsoiton opettajana vastaani tuli uusi haaste, kun puolet aloittavista oppilaistani oli 4\u20136 vuoden ik\u00e4isi\u00e4 eli toisin sanoen viel\u00e4 varhaiskasvatusi\u00e4ss\u00e4. N\u00e4in nuoria oppilaita minulla ei ole aikaisemmin ollut ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8,6,5],"tags":[87,318,317,316],"class_list":["post-1295","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-motivaatio","tag-oppimisen-pelillistaminen","tag-oppimispelit","tag-rummunsoitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1295","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1295"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1295\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2450,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1295\/revisions\/2450"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1295"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1295"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1295"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}