Mielikuvia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n laajasti laulunopetuksessa, mutta ovatko yksinlaulun mielikuvaharjoitukset suoraan siirrett\u00e4viss\u00e4 suuremman laulajajoukon ohjaamiseen? Halusimme selvitt\u00e4\u00e4 tarkemmin, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja millaisia mielikuvia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuorojen harjoittamisessa ja mit\u00e4 rajoituksia ryhm\u00e4n kanssa ty\u00f6skentely asettaa mielikuvien k\u00e4yt\u00f6lle lauluteknisten ja tulkinnallisten asioiden ohjaamisessa. T\u00e4t\u00e4 tarkoitusta varten l\u00e4hetimme joukolle kuoronjohtajia mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kartoittavan kyselyn, johon saamiamme vastauksia referoimme artikkelin loppupuolella.<\/p>\n
Artikkelin alussa paneudumme ensin lyhyesti itse mielikuvan k\u00e4sitteeseen ja siirrymme sitten laulamisen erityislaatuisuuden kautta tarkastelemaan yleisemmin sit\u00e4, mill\u00e4 tavoin mielikuvat palvelevat lauluteknisten ja tulkinnallisten asioiden selitt\u00e4mist\u00e4 laulun opetuksessa. T\u00e4ss\u00e4 pohdinnassa olemme k\u00e4ytt\u00e4neet l\u00e4htein\u00e4mme \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, laulutekniikkaa ja mielikuvaoppimista k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta, opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 omia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n havaintojamme.<\/p>\n
Mit\u00e4 mielikuvat ovat?<\/strong><\/p>\n Perussanakirjan (1993, 208) m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan mielikuva on \u201csis\u00e4inen psyykkinen kuva jostakin, kuvitelma, mielle\u201d. Mielle puolestaan on havaintoihin tai kokemuksiin pohjautuva, muttei v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti \u00e4rsykkeisiin liittyv\u00e4 psyykkinen \u201csis\u00e4llys\u201d, jonka varassa kaikki ajattelu tapahtuu (Facta 1984, 324). Mielikuvien muodostuminen ja kerrostuminen on siis perustavanlaatuinen tajunnan ilmi\u00f6, jonka varaan ihmisen ymm\u00e4rrys ja oppimiskyky perustuvat. Lindh (1998, 11) n\u00e4kee kaiken oppimisen mielikuvaoppimisena, sill\u00e4 ulkoiset havainnot muuntuvat ensin tietoisuudessa mielikuvavirtauksiksi, jotka edelleen yhtyv\u00e4t ja kiinnittyv\u00e4t muistin aiempiin sis\u00e4isiin mielikuvavirtauksiin. Varsinaisesti Lindhin vuonna 1983 lanseeraama mielikuvaoppimisen k\u00e4site viittaa suggestiopohjaiseen menetelm\u00e4\u00e4n, jossa oppimista pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n alitajunnan energiaa vapauttamalla (Lindh 1998, 11). H\u00e4nen kuvaamansa tietoisuuden ja muistin toiminnot vastaavat kognitiivisen oppimisk\u00e4sityksen mukaisia prosesseja (Oppimisk\u00e4sitykset, 2016), joissa oppiminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n skeemojen eli vakiintuneiden mielteiden muodostumisena ja muokkautumisena (assimilaatio ja akkommodaatio) ja jossa korostuu oppijan oma aktiivisuus uuden oppimisessa).<\/p>\n Laajasti k\u00e4sitettyn\u00e4 mielikuvat ovat siis keskeinen elementti kaikessa oppimisessa, mutta t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa mielikuvilla tarkoitetaan ennen kaikkea tavanmukaisesta yhteydest\u00e4\u00e4n irrotettujen mielikuvien yhdist\u00e4mist\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tai vertauskuvallisella tavalla uuteen asiayhteyteen jonkin fysiologisen lauluteknisen asian tai abstraktin tulkinnallisen ajatuksen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi tekemisess\u00e4. T\u00e4m\u00e4nkaltaista mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 musiikin opetuksessa on sivuttu viime vuosina lukuisissa instrumentti- ja laulunopetuksen musiikkipedagogisissa opinn\u00e4ytet\u00f6iss\u00e4 (esim. Viljamaa 2009, Piippo 2011, Pakkanen 2013, Pesonen 2013, Kaukola 2013). Mielikuvien tehokkuus perustunee siihen, ett\u00e4 ne voidaan kytke\u00e4 henkil\u00f6kohtaiseen kokemusmaailmaan ja siksi \u201cmielikuvien k\u00e4ytt\u00f6 soitonopetuksessa lis\u00e4\u00e4 el\u00e4myksellisyytt\u00e4, syvent\u00e4\u00e4 oppimista sek\u00e4 opitun asian ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4\u201d (Piippo 2011, 24).<\/p>\n Laulamisen erityislaatu <\/strong><\/p>\n Laulaminen on paradoksaalinen taito: soiton opetteluun verrattuna laulamisen ajatellaan yleens\u00e4 olevan helppoa, sill\u00e4 tavallinen terve ihminen pystyy tuottamaan jonkinlaista laulu\u00e4\u00e4nt\u00e4 ja soivia s\u00e4veli\u00e4 kurkustaan, mutta siit\u00e4 huolimatta hyv\u00e4n laulutaidon opettelemiseen menee vuosikausia. Laulutekniikkaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 kirjallisuudessa (mm. Husler & Rodd-Marling 1976, 1\u20133) on esitetty, ett\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4mme piilev\u00e4 instrumentti \u2013 jota nykyisin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vajaateholla l\u00e4hinn\u00e4 puhumiseen \u2013 on alkujaan kehittynyt laulun kaltaiseen \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n eik\u00e4 puhumiseen. V\u00e4itteen mukaan \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n fysiologia on t\u00e4st\u00e4 todistuksena: kurkunp\u00e4\u00e4n ei olisi tarkoituksenmukaista olla rakenteeltaan sellainen kuin se on, jollei sit\u00e4 olisi tarkoitettu laulu\u00e4\u00e4nen tuottamiseen. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen mukaan ihminen on kielen ja puheen kehittymisen my\u00f6t\u00e4 menett\u00e4nyt luontaisen yhteyden instrumenttiinsa, tuohon hengitys- ja \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n muodostamaan saumattomaan kokonaisuuteen, koska sit\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytetty tarpeeksi. Niinp\u00e4 \u00e4\u00e4nielimist\u00f6\u00e4 t\u00e4ytyy tietoisesti harjoittaa ja aktivoida, jotta sen \u201dhermotus\u201d saataisiin palautettua toiminnallisesti luontaiseen, ihanteelliseen tilaansa. (Mts. 4.)<\/p>\n Mielikuvat laulun opetuksessa<\/strong><\/p>\n Koska varsinainen \u00e4\u00e4ni-instrumentti on n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4, ei sit\u00e4 voi samalla lailla ohjailla ja tarkkailla ulkopuolelta kuten esimerkiksi sormia soittimen koskettimistolla tai kielill\u00e4. Lis\u00e4ksi \u00e4\u00e4nihuulia ja kurkunp\u00e4\u00e4n rustojen liikkeit\u00e4 ohjaavien pienten lihasten toiminta perustuu selk\u00e4ydinreflekseihin (Laukkanen & Leino 1999, 40), joiden laukaisijana toimivat kehon muiden, tahdonalaisten lihasten toiminta. N\u00e4in ollen \u00e4\u00e4ni-instrumentin soittamiseen tarvitaan ennen kaikkea hengityslihasten, mutta niiden ohella my\u00f6s kehon muiden lihasten hallittua ja tarkoituksenmukaista yhteistoimintaa, jonka heijastusvaikutuksena kurkunp\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00f6elimill\u00e4 saadaan aikaan toivottu soiva tulos.<\/p>\n Lapsi oppii puhumaan ja laulamaan matkimalla, audiokinesteettisesti, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 lapsi tuottaa kuulon v\u00e4lityksell\u00e4 syntyneen aistihavainnon kehon toiminnaksi (Eerola 2013). Laulunopetuksessa t\u00e4m\u00e4 audiokinesteettinen eli esimerkin avulla oppiminen on luonnollisesti my\u00f6s k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta sit\u00e4 ohjaillaan tietoisesti ja usein juuri mielikuvien avulla. Mielest\u00e4mme yksinlaulun opetuksessa mielikuvien k\u00e4yt\u00f6n ohella on syyt\u00e4 ohjata oppilasta tunnistamaan niiden tuottamia kehon aistimuksia ja selostaa, mit\u00e4 lihaksissa konkreettisesti tulisi tapahtua. Se auttaisi varmistamaan, ett\u00e4 mielikuva todella ohjaa oppilasta tavoittelemaan fysiologisesti oikeita lihastoimintoja, joita ei usein ole helppoa tai edes mahdollista ohjata tahdonvaraisesti, mutta jotka mielikuvien avulla saadaan kytketty\u00e4 toimintaan.<\/p>\n Viljamaa (2009) on koonnut opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6ns\u00e4 runsaasti esimerkkej\u00e4 kehon ja \u00e4\u00e4nen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ohjaavista mielikuvista. Esimerkiksi haukottelun tunne <\/em>tai sis\u00e4inen hymy <\/em>t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t kurkunp\u00e4\u00e4n rentouttamiseen ja nielun avaamiseen. Nielun avaukseen k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 mielikuvia ovat my\u00f6s haistamisen tunne, omenan haukkaaminen<\/em>, silmien ja nen\u00e4n taakse kuviteltava tyhj\u00e4 tila<\/em>. Hyv\u00e4\u00e4 resonanssia eli sointia tai \u00e4\u00e4nen sijoitusta voidaan tavoitella esimerkiksi mielikuvilla \u00e4\u00e4nen eteenp\u00e4in suuntaamisesta, \u00e4\u00e4nen kulkemisesta solisluiden tai rintalastan l\u00e4pi, \u00e4\u00e4nen virtaamisesta silmien takaa <\/em>tai ulos takaraivosta<\/em>. Hyv\u00e4n ryhdin yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 edesautetaan mielikuvilla yl\u00f6sp\u00e4in vet\u00e4vist\u00e4 naruista <\/em>tai hiusten vet\u00e4misest\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in. <\/em>Oikeanlainen hengitys on hyv\u00e4n laulamisen perusta, joten ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti hengityst\u00e4 ja tukea (eli laulamisen aikaisen, hallitun uloshengityksen lihastasapainoa) ohjaavia mielikuvia on runsaasti: ilman juominen <\/em>ja imu<\/em>, sis\u00e4\u00e4nhengityksen valahtaminen alas kuin t\u00e4ysin\u00e4inen s\u00e4kki<\/em>, vartalon levi\u00e4minen kuin aukaisisi sateenvarjon<\/em>, kylkien aukeaminen linnun siipien tavoin<\/em>, hengitt\u00e4minen kantap\u00e4iden kautta<\/em>. (Viljamaa 2009, 8\u201310.)<\/p>\n Joskus mielikuvat voivat olla hyvinkin yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 tai h\u00e4mment\u00e4vi\u00e4, ja sen vuoksi ne voivat joko tuottaa hedelm\u00e4llisen oivalluksen tai \u2013 jos mielikuva ei avaudu oikein \u2013 vaikutus voi olla jopa fysiologisesti haitallinen. Vuoropuhelussa oppilaan kanssa opettajan tulee varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 mielikuva ohjaa oppilasta oikeaan suuntaan. Eri oppimistyyleill\u00e4 voi olla my\u00f6s vaikutusta siihen, miten erilaiset mielikuvat kullekin avautuvat, sill\u00e4 kuulon, n\u00e4k\u00f6havainnon tai liikkeen kautta asioita ensisijaisesti hahmottavat henkil\u00f6t saattavat prosessoida mielikuvia eri lailla (Viljamaa 2009, 2, 11\u201312).<\/p>\n Mielikuvat kuoron harjoittamisessa<\/strong><\/p>\n L\u00e4hetimme kyselyn 12 kuoronjohtajalle, joista kuudelta saimme vastauksen. Vastaajat ovat johtaneet useita kuoroja ja osa heist\u00e4 my\u00f6s suuria kuoro- ja orkesterikokoonpanoja. Vastaanottajiksi olimme valinneet kokeneiksi tiet\u00e4mi\u00e4mme kuoronjohtajia, jotka tunsimme henkil\u00f6kohtaisesti joko oman kuorohistoriamme kautta tai Sibelius-Akatemian Kuopion yksik\u00f6st\u00e4 valmistuneina. Kyselyn alun tiedusteluun mielikuvien k\u00e4yt\u00f6n laajuudesta omassa kuoroty\u00f6skentelyss\u00e4 kaikki vastanneet odotetusti ilmoittivat k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 mielikuvia \u201cusein, l\u00e4hes kaikissa kuoroharjoituksissa\u201d. Edelleen kysyttiin, mink\u00e4laisia k\u00e4ytetyt mielikuvaharjoitukset ovat olleet ja miss\u00e4 tilanteissa niit\u00e4 on k\u00e4ytetty sek\u00e4 nelj\u00e4 tarkentavaa kysymyst\u00e4: 1) Millainen merkitys mielikuvilla on esimerkiksi tekniikan ja tulkinnan apuv\u00e4lineen\u00e4 tai kuoron soinnin, intonaation tai jonkin muun asian tavoittelussa; 2) Tehostaako mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6 perillemenoa; ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 kuorolaiset tarkoituksesi paremmin, kun k\u00e4yt\u00e4t mielikuvia; 3) Onko tullut v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4, kun olet k\u00e4ytt\u00e4nyt mielikuvia; 4) Mill\u00e4 lailla kuoronohjauksen apuna k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t mielikuvat eroavat yksinlaulun opetuksessa k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4, vai soveltuvatko samat keinot yht\u00e4 hyvin molempiin? Kyselyn lopuksi viel\u00e4 pyysimme kertomaan, mit\u00e4 muuta mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 vastaajilla oli sanottavana.<\/p>\n Seuraavassa selostamme koostetusti eri vastauksista ilmenneit\u00e4 asioita tarkastellen erikseen mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 laulutekniikan, tekstin v\u00e4litt\u00e4misen, musiikillisen tulkinnan, ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden ja kuorosoinnin yhten\u00e4isyyden n\u00e4k\u00f6kulmista. Suorat lainaukset vastaajien kommenteista on seuraavassa esitetty lainausmerkeiss\u00e4, yksil\u00f6im\u00e4tt\u00e4 kenen nimenomaisesta vastauksesta se on lainattu, sill\u00e4 kyselyss\u00e4 ilmoitimme vastaajille k\u00e4sittelev\u00e4mme vastaukset anonyymisti.<\/p>\n Tekniikka<\/strong><\/p>\n Laulutekniikan ja sen hallinnan kannalta kuorossa laulaminen poikkeaa yksinlaulusta ennen kaikkea siin\u00e4, ett\u00e4 ollessaan muiden \u00e4\u00e4nien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 yksitt\u00e4isen laulajan on vaikeampi kuulonvaraisesti s\u00e4\u00e4dell\u00e4 oman \u00e4\u00e4nens\u00e4 kvaliteettia. Yksi vastaajista luonnehtikin kuorolaulua \u201ckollektiiviseksi tavaksi laulaa\u201d. T\u00e4ss\u00e4 kollektiivisessa laulamisessa yhteinen \u00e4\u00e4nenavaus lienee \u00e4\u00e4nenmuodostuksen tekniikkaan selkeimmin liittyv\u00e4 osuus, ja yksi vastaajista totesikin, ett\u00e4 \u201cmielikuvat ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 heti \u00e4\u00e4niharjoituksista l\u00e4htien, ja palaavat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n samankaltaisten asioiden noustessa esiin lauluja harjoitettaessa\u201d. Toinen vastaaja sanoi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 mielikuvia \u201dtukemaan laulutekniikan ohjausta (…) esimerkiksi resonanssitilojen ja rentouden l\u00f6yt\u00e4miseksi\u201c.<\/p>\n Kaiken kaikkiaan kaikissa vastauksissa oli selke\u00e4sti vallalla n\u00e4kemys, ett\u00e4 mielikuvien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 laulutekninen ja musiikillinen ohjaus nivoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Muutamassa vastauksessa korostettiin erityisesti sit\u00e4, ett\u00e4 suorat ja fyysiset ohjeet eiv\u00e4t useinkaan ole hyvi\u00e4 kuorolaulajalle, koska ne saattavat vain j\u00e4ykist\u00e4\u00e4 laulajan (vrt. my\u00f6s Eerola 2007\u20132008). Toisaalta yksi vastaaja p\u00e4invastoin katsoi, ett\u00e4 mielikuvien rinnalla on hyv\u00e4 selostaa my\u00f6s, mit\u00e4 konkreettisesti (fysiologisesti) tavoitellaan. Yleisesti mielikuvia pidettiin parempina tai toimivampina keinoina laulamisen rentouden l\u00f6yt\u00e4miseen: \u201cMielikuvat ovat turvallisia silloin, kun v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n ohjattavan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, lauluteknisesti \u00e4\u00e4nelle haitallista tekemist\u00e4.\u201d<\/p>\n Konkreettisia esimerkkej\u00e4 vastaajien k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 mielikuvista olivat mm. sis\u00e4\u00e4nhengityksen yhteydess\u00e4 ajatus omenan haukkaamisesta<\/em> tai \u00e4mp\u00e4rin sangan nostamisesta<\/em> (suun sis\u00e4ll\u00e4) tai herneiden liikkumisesta yl\u00f6s poskip\u00e4ihin<\/em>. Er\u00e4\u00e4n kyselyyn vastanneen mukaan \u201dh\u00e4mm\u00e4stys\u201d <\/em>on esimerkki mielikuvasta, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi kuorok\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. <\/em>Se voi joillekin aiheuttaa vain j\u00e4ykistymist\u00e4, eik\u00e4 positiivista h\u00e4mm\u00e4styst\u00e4, joka syntyy odotetun ihmisen kohtaamisesta. Hyvin toimivana mielikuvana (vaikka sin\u00e4ns\u00e4 aika uneliaana) tilan tunteen hakemiseen mainittiin haukotus, <\/em>koska siin\u00e4 nielun tila aukeaa luonnollisen refleksin vaikutuksesta.<\/p>\n Teksti<\/strong><\/p>\n Tekstisis\u00e4ll\u00f6t n\u00e4htiin keskeiseksi asiaksi kuoron harjoittamisessa, ja puolet vastaajista nosti laulun tekstin yhdeksi mielikuvalliseksi apuv\u00e4lineeksi. Yhden vastaajan sanoin \u201ckoko teksti on tavallaan mielikuva, ja laulajan olisi aistittava se tunnetila, jossa tekstiss\u00e4 ollaan; se auttaa usein my\u00f6s \u00e4\u00e4nellisesti ja esimerkiksi virityksen s\u00e4ilymiseen, sill\u00e4 se vaikuttaa laulamisen intensiteettiin. Aina on oltava tekstin takana.\u201d Laulun tekstin tarjoamat mielikuvat voivat siis auttaa suoraan my\u00f6s lauluteknisess\u00e4 mieless\u00e4 ja laulaminen on automaattisesti linjakkaampaa, kun laulaja on tekstin takana. Johtajan tarjoamat, teksti\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t mielikuvat voivat auttaa laulettavien teosten sis\u00e4lt\u00f6jen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n niihin syvempi\u00e4 merkityksi\u00e4. Laulutekstin yksitt\u00e4isen sanankin tarjoamaan mielikuvaan el\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 ja laulamalla sen intensiteetill\u00e4 sanoma v\u00e4littyy paremmin kuulijalle.<\/p>\n Tekstin ja musiikin suhde on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jota ei ehk\u00e4 aina oteta tarpeeksi huomioon. Mielikuvat voivat auttaa my\u00f6s musiikillisen ilmaisun ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. \u201cKun kappaleen sis\u00e4ll\u00e4 olevat musiikilliset muutokset, s\u00e4velkulut, harmoniat, rytmit ja nyanssit yhdistyv\u00e4t mielikuviin, niist\u00e4 tulee loogisia kuorolaisille. Esimerkiksi, jos yht\u00e4kki\u00e4 tulee \u201dsubito piano\u201d, mit\u00e4 tekstiss\u00e4 silloin tapahtuu?\u201d<\/p>\n Johtajan teht\u00e4v\u00e4 on paitsi auttaa ja rohkaista laulajia laulamaan paremmin, my\u00f6s osata ilmaista teoksen sis\u00e4ll\u00f6n syvin merkitys, niin ett\u00e4 jokainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omakohtaisesti, \u201cmiksi me nyt t\u00e4t\u00e4 laulamme\u201d tai \u201cmist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 laulussa on kyse?\u201d<\/p>\n Tulkinta<\/strong><\/p>\n Useat vastaajat totesivat, ett\u00e4 mielikuvat liittyv\u00e4t tunnelmiin tai ovat visuaalisia, \u201dn\u00e4kyvi\u00e4\u201d mielikuvia tai fiiliksi\u00e4. Tulkintaan liittyen lausuttiin muun muassa, ett\u00e4 \u201cmielikuvien k\u00e4ytt\u00f6 liittyy tulkinnan ymm\u00e4rt\u00e4miseen, sen opettamiseen ja jakamiseen el\u00e4myksen kautta\u201d, ja ett\u00e4 mielikuvat auttavat \u201ctukemaan musiikillista tulkintaa ja tunnetiloja.\u201d<\/p>\n Sek\u00e4 laulun yksil\u00f6opetuksessa ett\u00e4 kuoron harjoittamisessa on t\u00e4rke\u00e4 mietti\u00e4, miten mielikuvat tuo esille, ett\u00e4 ne todella auttavat. Useat vastaajat korostivat kuitenkin, ett\u00e4 laulajille t\u00e4ytyy j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilaa tulkita mielikuva mieless\u00e4\u00e4n loppuun asti. Yhden vastauksen sanoin: \u201cjokainen kuorolainen peilaa mielikuvaa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ne suhteessa el\u00e4m\u00e4ntilanteeseensa. Mielikuvat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t taiteessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vapauden ja silti kuoron tulkinta voi olla yhten\u00e4inen.\u201d Johtaja siis luo mielikuvat laulajan mieleen tavoitteeksi, mutta siit\u00e4 eteenp\u00e4in jokaisen on itse heitt\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 niihin.<\/p>\n Esimerkiksi joululauluissa erilaisia tunnelmia voivat olla hyyt\u00e4v\u00e4 pakkanen, viima, saapuminen kylm\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lle l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n<\/em> ja kynttil\u00e4n hohde.<\/em> Mielikuvat saattavat liitty\u00e4 v\u00e4reihin, valoon, pimeyteen<\/em> tai valon ja v\u00e4rien eri s\u00e4vyihin<\/em>. Ja n\u00e4m\u00e4 asiat voivat olla yhteydess\u00e4 harmonisiin asioihin ja liikkeisiin. Soinnin tehoja voidaan hakea vaikkapa ilmauksella viilt\u00e4v\u00e4n kirkas<\/em>, ja avaraa, ilmavaa sointia voidaan hakea esimerkiksi kuvittelemalla maailmankaikkeutta <\/em>tai avaruutta<\/em>. Jos laulamiseen halutaan \u201cronskimpaa otetta\u201d, mielikuva \u201collaan juntteja\u201d,<\/em> voi auttaa.<\/p>\n Kuoronjohtajalla t\u00e4ytyy olla tietoinen halu hakea juuri tietty\u00e4 s\u00e4vy\u00e4 kyseisess\u00e4 teoksessa. H\u00e4nen t\u00e4ytyy vastata kysymykseen, miksi h\u00e4n hakee juuri siin\u00e4 tilanteessa juuri sen kaltaista tulkintaa. Kuoron kanssa h\u00e4n pyrkii siihen, ett\u00e4 laulajat tavoittaisivat samankaltaisen ajatuksen yhteisen tulkinnan aikaansaamiseksi. Er\u00e4s vastaaja muistutti, ett\u00e4 tulkintakin muuttuu aina vuorovaikutuksessa yleis\u00f6\u00f6n, sill\u00e4 musiikki tapahtuu aina preesensiss\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 ja nyt eik\u00e4 koskaan toistu aivan samanlaisena. Toinen totesi, ett\u00e4 usein kuorolaisia auttaa, jos kuoronjohtaja hahmottaa kuorolaisten mieleen tilanteen, miss\u00e4 musiikki on syntynyt ja mihin se on tarkoitettu.<\/p>\n Mielikuvien ymm\u00e4rt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n Kyselyiden mukaan v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4 ei ole juurikaan tullut. Mielikuvien avulla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n nopeammin hyv\u00e4\u00e4n lopputulokseen ja ne auttavat kuorolaisia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mihin tulisi pyrki\u00e4. Kuoroty\u00f6skentelyss\u00e4 mielikuvien on hyv\u00e4 olla sellaisia, ett\u00e4 laulajat tiet\u00e4v\u00e4t,<\/strong> mit\u00e4 niill\u00e4 tarkoitetaan. T\u00e4ll\u00f6in konserttitilanteessa johtaja voi muistuttaa tutuksi tulleista mielikuvista pienill\u00e4 ilmeill\u00e4 ja eleill\u00e4. Yksi vastaajista korosti sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4ytyy enimm\u00e4kseen vakiintuneisiin mielikuviin juuri oikean ymm\u00e4rt\u00e4misen varmistamiseksi. Toisaalta toisen mielest\u00e4 ei ollut syyt\u00e4 kangistua k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aina samoja mielikuvia, vaan vaihtelevat ja tilanteessa syntyv\u00e4t tuoreet mielikuvat n\u00e4htiin tehokkaina.<\/p>\n Yksi vastaaja kiteytti mielikuvien tehon seuraavasti: \u201cMonesti yksi onnistunut mielikuva saattaa saada aikaan asioita kuoron laulamisessa, joiden pohjustamiseen, kuvailemiseen ja erittelyyn olisi saattanut kulua aikaa ja vaivaa moninkertaisesti mielikuvan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n verrattuna\u2026 Mielikuvat ovat my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n teoreettinen ja kuiva tapa kuvailla toivottua soundia, fraseerausta, tunnelmaa tai muuta sellaista.\u201d<\/p>\n Useimmat vastaajat muistuttivat, ett\u00e4 ryhm\u00e4n kanssa vastaanottajia on yht\u00e4 monta, kuin on laulajia ryhm\u00e4ss\u00e4 ja niin ollen mielikuvan tulkintoja on yht\u00e4 monta. Uutta mielikuvaa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 usein pelkk\u00e4 mielikuva ei riit\u00e4, vaan sill\u00e4 tavoiteltu asia on syyt\u00e4 demonstroida itse laulamalla malliksi. Ihmisten ymm\u00e4rryksen erilaisuudesta johtuen jotkut mielikuvat toimivat joillekin paremmin kuin toiset. V\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrykset todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4henev\u00e4t pidemp\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ty\u00f6skennellen, kun kuorolle vakiintuneista mielikuvista muodostuu kuorolle ik\u00e4\u00e4n kuin oma kieli. Johtajat kokivat, ett\u00e4 fyysinen verryttely tai ryhm\u00e4ytymisharjoitukset ennen varsinaista harjoitusta usein auttavat kuorolaisia avoimemmiksi heitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n mielikuvien matkaan. Tilannetaju on hyvin olennaista kuoron kanssa ty\u00f6skentelyss\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s mielikuvia k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n Soinnin yhten\u00e4isyys<\/strong><\/p>\n Kuoron sointiin vaikuttaa hyvin paljon se, miten tunnetilat tuodaan esille. Kun johtajalla on n\u00e4kemys siit\u00e4, miten tietty asia ilmaistaan, h\u00e4nen on pyritt\u00e4v\u00e4 viem\u00e4\u00e4n se intensiivisesti loppuun asti, sill\u00e4 se vaikuttaa moneen asiaan, sointiin ja intonaatioon. \u201dT\u00e4ytyy olla n\u00e4kemyst\u00e4, mit\u00e4 haluaa tehd\u00e4, jotta musiikki on el\u00e4v\u00e4\u00e4, ja t\u00e4ss\u00e4 mielikuvat tulevat usein avuksi.\u201d Kuoron ohjauksessa yksil\u00f6n kontrollointi on mahdotonta, joten t\u00e4ytyy pysty\u00e4 toimimaan keskiarvotekemisen ja yleissoinnin pohjalta. Jos johtaja huomaa, ett\u00e4 jollain laulajalla on \u00e4\u00e4nitekninen ongelma, jota ei kuoron yhteisen soinnin muokkaukseen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevin keinoin tai mielikuvaharjoittein voi auttaa, voi asian ottaa henkil\u00f6kohtaisesti puheeksi.<\/p>\n Millainen merkitys mielikuvilla on? <\/strong><\/p>\n Tavoitteenamme oli selvitt\u00e4\u00e4, ovatko mielikuvat yht\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia kuoron harjoittamisessa kuin yksinlaulun ohjaamisessa. Kyselyn mukaan mielikuvat auttavat yleens\u00e4 viem\u00e4\u00e4n haluttua asiaa eteenp\u00e4in. Vastausten valossa voidaan todeta, ett\u00e4 laulutunneilla k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 mielikuvaharjoituksia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kuoroharjoituksissa, muttei niin monipuolisesti, sill\u00e4 laulutunnilla oikean vaikutuksen kontrollointi on helpompaa kuin ison ryhm\u00e4n kanssa. Laulutekniikan ohjaaminen on my\u00f6s helpompaa yksitt\u00e4isen laulajan kanssa, koska silloin voidaan turvallisemmin antaa my\u00f6s suoria lihastoimintoja koskevia ohjeita, jotka kuoron kanssa eiv\u00e4t ole kovin suositeltavia. N\u00e4in ollen mielikuvat auttavat helpommin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n lauluteknisi\u00e4 asioita kuoron kanssa. Mielikuvien tarkoituksena on auttaa kokonaisvaltaisesti laulamista.<\/p>\n Yksi vastaajista muistutti, ett\u00e4 kuorolaulajien olisi hyv\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 omaa instrumenttiaan, jotta mielikuvista saatu hy\u00f6ty palvelisi paremmin yksitt\u00e4ist\u00e4 laulajaa. Yksinlaulajan tasosta riippuen, yksinlaulussa menn\u00e4\u00e4n usein pidemm\u00e4lle kuin ryhm\u00e4n kanssa. Yhden ihmisen tekniikan opettaminen on usein tehokkaampaa, kun voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 molempia tapoja; sek\u00e4 konkreettisia, fyysisi\u00e4 ohjeita ett\u00e4 mielikuvia.<\/p>\n Vastauksista k\u00e4y yksiselitteisesti ilmi, ett\u00e4 mielikuvilla on suuri merkitys kuoron harjoittamisessa tavoiteltaessa yhten\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nenmuodostusta ja tulkintaa, vaikka jokainen laulaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kin mielikuvat omalla tavallaan. Harrastajien kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4 mielikuvien arveltiin olevan erityisen keskeinen ty\u00f6kalu. Ne ovat sek\u00e4 tekniikan, ett\u00e4 tulkinnan ja tunnetilan v\u00e4litt\u00e4misen apuna, toisin sanoen ne auttavat haluttuun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mielikuvien hy\u00f6dyt voidaan kiteytt\u00e4\u00e4 seuraaviin vastaajiemme lausumiin: \u201cMusiikillisessa ohjauksessa mielikuvat tuovat musiikin tekemiseen mielekkyytt\u00e4, mukavaa tunnelmaa ja loogisuutta.\u201d \u201cMielikuvat ovat perusteltuja saamaan muuten varsin abstraktin asian tuntumaan konkreettisemmalta ja helpommin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4.\u201d \u201cMielikuvat ovat pehme\u00e4\u00e4 ohjausta.\u201d<\/p>\n Kirjoittajat: Outi Pollari ja Heidi L\u00f6pp\u00f6nen, Savonia-ammattikorkeakoulu 2016 L\u00c4HTEET:<\/strong><\/p>\n Eerola, R. 2007-2008. Klassisen ja ei-klassisen laulun eroavuuksista. Laulupedagogi-julkaisu 2007- 08. (Internet-artikkeli p\u00e4ivitetty 16.11.2009.) Viitattu 31.1.2015. http:\/\/www.provoce.suntuubi.com\/?cat=22<\/p>\n Eerola, R. 2013. \u00c4\u00e4neen vaikuttavat tekij\u00e4t ja \u00e4\u00e4nihygienia. Viitattu 31.1.2016. http:\/\/www.provoce.suntuubi.com\/?cat=20<\/p>\n Facta 1984. Tietosanakirja Facta 2001, osa 11. Porvoo: WSOY.<\/p>\n Husler, F. & Rodd-Marling, Y. 1976. Singing. The Physical Nature of the Vocal Organ. A Guide to the Unlocking of the Singing Voice. Reprinted revised edition 1983. Lontoo: Hutchinson & Co.<\/p>\n Kaukola, A. 2013. Laulajan keho\u2013mieli-yhteys: ongelmana kehon passiivisuus. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.1.2016. https:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/66159?show=full<\/a><\/p>\n Laukkanen, A.-M. & Leino, T. 1999. Ihmeellinen ihmis\u00e4\u00e4ni \u2013 \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ja puhetekniikan perusteet, arviointi, mittaaminen ja kehitt\u00e4minen. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n Lindh, R. 1998. Mielikuvaoppiminen. WSOY. Porvoo\/Helsinki\/Juva.<\/p>\n Oppimisk\u00e4sitykset. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja. Viitattu 31.1.2016. http:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/oppimiskasitykset\/oppimiskasitykset\/kognitiivinen-oppimiskasitys\/<\/p>\n Pakkanen A. 2013. Inhalare la voce \u2013 imua \u00e4\u00e4ness\u00e4: Ajatuksia kokonaisvaltaisesta laulu\u00e4\u00e4nen soinnista ja sen opettamisesta. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.1.2016. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-201305077074<\/a>.<\/p>\n Perussanakirja 1993. Suomen kielen perussanakirja (osa L-R). Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki: Painatuskeskus Oy.<\/p>\n Pesonen, S. 2013. Mielen kuvia\u2026: Inspiroivia mielikuvia sek\u00e4 luovuutta pianonsoiton alkeisopetusta v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n (kirjallinen tutkielma). Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.1.2016. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-201401151389<\/a><\/u><\/p>\n
\n<\/strong><\/p>\n