Soittoharrastuksen alussa oppilas on hyvin riippuvainen opettajasta. H\u00e4n kaipaa opastusta oikean soittoasennon l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4, tasolleen sopivien nuottien etsimisess\u00e4 ja lukemisessa, \u00e4\u00e4nen tuottamisessa sek\u00e4 oikeiden harjoittelutapojen omaksumisessa. Koska suuri osa harjoittelusta kuitenkin tapahtuu ilman opettajan l\u00e4sn\u00e4oloa, itsen\u00e4iseen oppimiseen kykenev\u00e4t oppilaat kehittyv\u00e4t nopeammin kuin opettajan jatkuvasta ohjeistuksesta riippuvaiset soittajat. Itsen\u00e4isill\u00e4 soittajilla musiikkiharrastus pysyy osana el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikka soittotunnit loppuisivat.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n takia yksi opettajan t\u00e4rkeimmist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 on kehitt\u00e4\u00e4 oppilaan kyky\u00e4 harjoitella ja kehitty\u00e4 itsen\u00e4isesti. Opettajan tulee auttaa oppilasta \u201dtekem\u00e4\u00e4n se itse\u201d. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tulee opettaa oppilaalle, mist\u00e4 h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kiinnostavia kappaleita ja nuotteja sek\u00e4 kuinka niit\u00e4 luetaan, harjoitellaan ja esitet\u00e4\u00e4n. Avainasemassa oppilaan kehityksess\u00e4 ovat motivaatio sek\u00e4 itsearviointitaidot. Jokaisen opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, ovatko h\u00e4nen opetusmetodinsa oppilaan itsen\u00e4isyytt\u00e4 tukevia.<\/p>\n
Mielenkiintoinen musiikki motivoi soittamaan<\/strong><\/p>\n Tehokkaan oppimisen edellytyksen\u00e4 on kiinnostus opiskeltavaan asiaan. Jotta oppilas saadaan motivoituneeksi, on h\u00e4nen pidett\u00e4v\u00e4 asiaa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja kiinnostavana omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n (Pruuki 2008, 21). Toisin sanoen oppimisen tulee tapahtua oppilaan ehdoilla.<\/p>\n Oppilas kiinnostuu soittamisesta, kun h\u00e4n p\u00e4\u00e4see vapaaehtoisesti soittamaan itse\u00e4\u00e4n kiinnostavaa musiikkia, joka on sopivan haastavaa ja edist\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tavoitteidensa saavuttamista. Lyhytaikaisena tavoitteena voi olla uuden kappaleen opettelu. Opetuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 musiikkia, jota oppilas innostuu soittamaan. Jo harrastuksen alussa tulisi aloittaa oppilaan tutustuttaminen eri musiikkityyleihin ja kannustaa h\u00e4nt\u00e4 itsen\u00e4isesti etsim\u00e4\u00e4n uusia kiinnostavia kappaleita. Hyvin nuoretkin soittajanalut kuulevat musiikkia TV:st\u00e4, elokuvista tai peleist\u00e4. Musiikkiin tutustuminen on helppoa esimerkiksi Spotify\u2019ta ja YouTubea hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Ongelmaksi saattaa p\u00e4invastoin muodostua tarjonnan runsaus. Opettajan kannattaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tiedustella oppilaaltaan, mit\u00e4 h\u00e4n haluaisi soittaa, kysym\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi \u201dMit\u00e4 kappaletta haluaisit soittaa seuraavaksi?\u201d \u201dMik\u00e4 on lempielokuvasi? Haluaisitko oppia soittamaan sen tunnusmusiikin?\u201d<\/p>\n Mieleisen kappaleen l\u00f6ydytty\u00e4 siihen tulee etsi\u00e4 nuotit (soittimesta riippuen tabulatuurit, soinnut tai sanat). T\u00e4ss\u00e4 auttavat kirjastot, internetin hakukoneet \u2013 etsit\u00e4\u00e4n kappaleen nimell\u00e4 ja termeill\u00e4 sheet music (nuotit), tab, chords (soinnut) ja lyrics (sanat) \u2013 ja aiheeseen erikoistuneet nettisivut. Opetuksessa on hy\u00f6dyllist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s soittimeen erikoistuneita oppikirjoja, kuten pianokoulukirjoja, jotka k\u00e4yv\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti l\u00e4pi olennaiset perusasiat. N\u00e4iden kirjojen k\u00e4ytt\u00f6 luo opetukseen jatkuvuutta ja perustaa.<\/p>\n Nuoriakaan oppilaita ei tule aliarvioida. Usein heilt\u00e4 kuulee pyynt\u00f6j\u00e4 \u201dp\u00e4\u00e4st\u00e4 soittamaan jotain vaikeata\u201d. Samalla tulee pit\u00e4\u00e4 huoli siit\u00e4, ett\u00e4 kappaleet ovat oppilaan soitettavissa. N\u00e4in v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n aiheuttamasta oppilaalle tunnetta, ettei osaa. Jos soitto tuntuu jatkuvasti liian vaikealta, on motivaatiota vaikea ruokkia.<\/p>\n Oppilasta tulisi kannustaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n luovuuttaan. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu kannustamalla h\u00e4nt\u00e4 improvisointiin ja keksim\u00e4\u00e4n omia kappaleita, alkaen yksinkertaisista melodioista. Mik\u00e4 olisikaan oppilaalle mielenkiintoisempaa soitettavaa, kuin omat s\u00e4vellykset. Opiskeluun tulisi alusta asti sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tiet\u00e4myst\u00e4 soinnuista ja s\u00e4vellajeista. T\u00e4ll\u00f6in oppilaalle alkaa pikkuhiljaa valjeta nuottien takana piilev\u00e4 musiikin loogisuus ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyys, joka on eritt\u00e4in hy\u00f6dyllinen ty\u00f6kalu musiikin ymm\u00e4rt\u00e4miseksi ja muistamiseksi.<\/p>\n Tavoitteista motivaatiota<\/strong><\/p>\n Opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskustella oppilaansa kanssa siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n haluaa osata, eli m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 opetuksen tavoitteet. Kun tavoitteet ovat selvill\u00e4, opettaja kehitt\u00e4\u00e4 suunnitelman niiden saavuttamiseksi ja k\u00e4y sen l\u00e4pi oppilaan kanssa. N\u00e4in oppilas ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka tavoite on mahdollista saavuttaa.<\/p>\n Oppilaalla voi olla tavoitteena esimerkiksi pysty\u00e4 s\u00e4est\u00e4m\u00e4\u00e4n kappaleita ensin\u00e4kem\u00e4lt\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 saavutetaan tutustumalla sointuihin ja s\u00e4estystapoihin. Aluksi voidaan soittaa vain muutamaa eri sointua sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 kappaletta ja v\u00e4hitellen ottaa mukaan useampia sointuja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 kappaleita. Opettaja voi laulaa tai soittaa melodiaa oppilaan s\u00e4estyksen p\u00e4\u00e4lle, jolloin tavoitteen toteuttamiseksi on luotu mahdollisimman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen tilanne.<\/p>\n Kiinnostuksen synnytty\u00e4 ja positiivisten soittokokemusten my\u00f6t\u00e4 oppilas haluaa oppia ja hakeutuu etsim\u00e4\u00e4n lis\u00e4tietoutta my\u00f6s itse saavuttaakseen tavoitteensa. T\u00e4m\u00e4 tuo h\u00e4nen oppimiseensa tietotaitoa my\u00f6s opettajan ulkopuolisista l\u00e4hteist\u00e4. Parhaassa tapauksessa t\u00e4m\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 kierteen, jossa oppilas innostuttuaan kehitt\u00e4\u00e4 soittoaan itsen\u00e4isesti, ja kehittynyt soittotaito lis\u00e4\u00e4 innostusta entisest\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in sis\u00e4inen motivaatio on l\u00f6ytynyt. Oppilaan sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota tulee ruokkia, sill\u00e4 se on paljon suurempi kannustin kuin ulkoinen motivaatio. Ulkoista motivaatiota on esimerkiksi vanhempien antamat rahalahjat tai suosion ker\u00e4\u00e4minen. Jos motivaatio tulee vain ulkopuolelta, kest\u00e4\u00e4 soittoinnostus vain niin kauan kuin siit\u00e4 saa ulkopuolista hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 soittamista ja siin\u00e4 kehittymist\u00e4 ei itsess\u00e4\u00e4n koeta palkitsevana.<\/p>\n Sis\u00e4inen motivaatio kumpuaa oppilaan sis\u00e4lt\u00e4; h\u00e4n on kiinnostunut asiasta sen itsens\u00e4 takia. Sis\u00e4isen motivaation kannalta on oleellista, ett\u00e4 opettaja kunnioittaa oppilaan omia tavoitteita.<\/p>\n Miksi ohjata oppilasta itsen\u00e4iseksi oppijaksi?<\/strong><\/p>\n Itsen\u00e4inen oppija tiedostaa puutteensa, osaa kehitt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4, sek\u00e4 tunnistaa tilanteet, joissa ulkopuolisen avusta voisi olla enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 on siis realistinen k\u00e4sitys taidoistaan, h\u00e4n osaa asettaa tavoitteita ja omaa keinoja niiden saavuttamiseen. Itsens\u00e4 arvioiminen ei liity vain musiikkiharrastamiseen, vaan t\u00e4t\u00e4 taitoa oppilas tulee k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyksi my\u00f6s muilla el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 osa-alueilla.<\/p>\n Itsen\u00e4inen oppija omaa my\u00f6s hyv\u00e4t harjoittelutaidot, joista yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 on kyky l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja harjoitella vaikeimpia osuuksia ty\u00f6n alla olevasta kappaleesta. H\u00e4n my\u00f6s tiedostaa soittotekniikan kehitt\u00e4misen merkityksen. Usein vaikeiden osuuksien ja kappaleiden kehitt\u00e4minen tapahtuu toistamalla niit\u00e4 keskittyneesti, mik\u00e4 saattaa olla puuduttavaa. H\u00e4n on valmis hiomaan niit\u00e4 kehitty\u00e4kseen, vaikka harjoitteleminen t\u00e4ss\u00e4 suhteessa ei olisikaan kaikista miellytt\u00e4vint\u00e4. N\u00e4in h\u00e4n oppii ahkeruutta ja huomaa, ett\u00e4 harjoittelemalla kehittyy. T\u00e4m\u00e4 ajattelutapa on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi kouluopinnoissa. Kun tarpeeksi harjoittelee, alkaa derivointikin sujua.<\/p>\n Musiikkiharrastus itsess\u00e4\u00e4n on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hy\u00f6dyllinen. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa aivoinfarktipotilaiden keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan kognitiiviset taidot, muistitoiminnot ja kielelliset toiminnot paranivat selv\u00e4sti p\u00e4ivitt\u00e4isen musiikinkuuntelun seurauksena, musiikkigenrest\u00e4 riippumatta. (Musiikki parantaa aivojen toimintaa 2012.)Musiikkiharrastuksen on todettu my\u00f6s parantavan lasten tarkkaavaisuutta. Sill\u00e4 uskotaan olevan my\u00f6s hy\u00f6ty\u00e4 kielten oppimisessa, sill\u00e4 muusikkolapsen korva harjaantuu erottamaan erilaisia intonaatioita. (Moilanen 2014.)<\/p>\n Itsen\u00e4inen oppija pystyy nauttimaan soittoharrastuksestaan ja kehittym\u00e4\u00e4n siin\u00e4 my\u00f6s ilman opettajaa. T\u00e4ll\u00f6in musiikki pysyy rakkaana ja t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 harrastuksena l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n, vaikka h\u00e4n joutuisi lopettamaan tunnit esimerkiksi taloudellisesta syyst\u00e4. Musiikkiharrastus on hy\u00f6dyllinen osa el\u00e4m\u00e4\u00e4 paitsi lapsuudessa niin my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4kin el\u00e4m\u00e4nvaiheessa, ja siin\u00e4 kehittyess\u00e4\u00e4n soittaja kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muita kognitiivisia taitojaan, sek\u00e4 ennaltaehk\u00e4isee muistisairauksien etenemist\u00e4 (Kallionp\u00e4\u00e4 2015). Mit\u00e4 itsen\u00e4isempi oppija, sit\u00e4 varmemmin h\u00e4n jatkaa soittoaan vanhuuteen asti ja tuottaa musisoinnillaan iloa ja hy\u00f6ty\u00e4 itselleen ja muille.<\/p>\n Opettaja ohjaa itsen\u00e4isyyteen<\/strong><\/p>\n Oppilaan itsen\u00e4isyytt\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n auttamalla h\u00e4nt\u00e4 tiedostamaan omat kykyns\u00e4 sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinot heikkouksien kehitt\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu oppilaan ajattelua ja ongelmanratkaisukyky\u00e4 her\u00e4ttelevill\u00e4 kysymyksill\u00e4. Oppilaalle ei tule antaa valmiita vastauksia, vaan auttaa h\u00e4nt\u00e4 itse kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisut kohtaamiinsa ongelmiin. Oppilasta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule aliarvioida. H\u00e4nell\u00e4 saattaa olla jo paljonkin tietoa aiheesta. T\u00e4t\u00e4 kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 kyseisest\u00e4 aiheesta keskustelua. N\u00e4in oppilas saa ev\u00e4it\u00e4 soittonsa tehokkaampaan kehitt\u00e4miseen ja sen my\u00f6t\u00e4 laadukkaampaan musiikkiin.<\/p>\n Oppimaan opettamisessa kannattaa huomioida eri oppimistyylit ja -k\u00e4sitykset. Jos oppilasta on opetettu opettajal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 mallia k\u00e4ytt\u00e4en, jossa karrikoidusti opettaja k\u00e4skee ja oppilas tottelee, ei h\u00e4n yksin harjoitellessaan saa mallia eik\u00e4 ohjeita mist\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 hidastaa oppilaan itseohjautuvuutta, sill\u00e4 h\u00e4nen oma ajattelunsa ei p\u00e4\u00e4se kehittym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys on opettamisessa merkityksellist\u00e4. Oppilaan on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kohtia ja mill\u00e4 tavalla h\u00e4nen tulee harjoitella seuraavalle tunnille. Tietoinen, lyhytaikainen ja yksityiskohtiin keskittyv\u00e4 harjoittelu edist\u00e4\u00e4 taitoja enemm\u00e4n kuin kappaleiden soittelu alusta loppuun ongelmakohtiin puuttumatta. Soitonopiskelussa opittavat asiat menev\u00e4t paremmin ymm\u00e4rrykseen, kun oppilas p\u00e4\u00e4see itse toteuttamaan ne k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 oppilaat oppivat soittamaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikkia samalla tavalla kuin kielt\u00e4: kuuntelemalla, matkimalla ja toistamalla.<\/strong><\/p>\n Uutta opittavaa asiaa k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 tulee keskustella, mihin opiskeltavaa asiaa tarvitaan ja miss\u00e4 sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kaiken opittavan tulisi pohjautua tavoitteisiin. Opetustilanteen tulisi vastata k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tilanteita mahdollisimman pitk\u00e4lti (Pruuki 2008, 21-22). Itsen\u00e4isyyteen ohjaamisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei kuitenkaan ole oppilaan t\u00e4ysi erakoituminen opetuksesta. Itsen\u00e4isetkin soittajat hy\u00f6tyv\u00e4t ulkopuolisesta palautteesta.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vinkkej\u00e4 oppitunneille<\/strong><\/p>\n Tunnilla opettajan kannattaa onkia oppilaasta vastauksia ja laittaa h\u00e4net pohtimaan. Kysymyksi\u00e4 kannattaa esitt\u00e4\u00e4, vaikka tiet\u00e4isi, ettei oppilas tied\u00e4 vastausta. N\u00e4in luodaan kysymyksi\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja utelias ilmapiiri, jossa oppilas tottuu esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kysymyksi\u00e4 ja vastaamaan niihin. Oppilaan ei tarvitse kotona osata muuta kuin asettaa itselleen niit\u00e4 kysymyksi\u00e4, mit\u00e4 opettaja tunneilla esitt\u00e4\u00e4 ja vastata niihin. Aluksi kysymyksi\u00e4 voidaan kirjoittaa jo tunnilla yl\u00f6s yhdess\u00e4 opettajan kanssa. Ennen pitk\u00e4\u00e4 oppilas osaa keksi\u00e4 kysymyksi\u00e4 itsen\u00e4isesti, ja pystyy opettamaan itse\u00e4\u00e4n kotona ilman opettajan apua.<\/p>\n Oppilaan ajattelua voi kehitt\u00e4\u00e4 etenem\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hitellen helpommista kysymyksist\u00e4 suurempiin kokonaisuuksiin ja johdattelemalla oikeisiin vastauksiin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilas ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi tunneilla tehd\u00e4\u00e4n mit\u00e4kin. Esimerkiksi aloitettaessa soittamaan asteikkoja opettaja kysyy oppilaalta, onko h\u00e4nell\u00e4 aavistusta, miksi on hy\u00f6dyllist\u00e4 osata soittaa asteikkoja. Jos oppilas ei itse osaa vastata, opettaja voi vinkata jonkin kappaleen, jossa asteikon soittamisesta olisi hy\u00f6ty\u00e4. Yhdess\u00e4 voidaan tutkia sit\u00e4, mitk\u00e4 kohdat kappaleessa soitettaisiin samoilla sormituksilla kuin asteikkoja soittaessa. Aina parempi, jos kappale on oppilaan mielest\u00e4 kiinnostava. N\u00e4in asteikosta tulee hy\u00f6dyllist\u00e4 puuhaa, eik\u00e4 se tunnu pakkopullalta<\/em>.<\/p>\n Opettajan on pidett\u00e4v\u00e4 huoli siit\u00e4, ettei jatkuvasta kyselyst\u00e4 tule oppilaalle ahdistavaa kokemusta. Herkk\u00e4 oppilas voi kokea painetta siit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isi osata vastata kysymyksiin, jolloin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskustella aiheesta. Oppilaalle tulee tehd\u00e4 selv\u00e4ksi, ettei ideana ole tenttaaminen, vaan nimenomaan yhdess\u00e4 pohtiminen. Kenenk\u00e4\u00e4n ei tule tuntea itse\u00e4\u00e4n tyhm\u00e4ksi oppitunnilla. Kysymysten asettelu tai tunnin inspiroimiin kysymyksiin vastailu voi olla opettajalle haastavaa. Onneksi opettaminen saa ollakin joskus vaikeaa \u2013 haasteita kohdatessaan my\u00f6s opettaja oppii.<\/p>\n Mit\u00e4 nuorempia oppilaita, sen enemm\u00e4n tulee opetuksessa olla leikki\u00e4 mukana. Musiikkia ja tanssia voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monipuolisesti musiikkileikkien muodossa, ja yhdist\u00e4\u00e4 muunlaiseen taidekasvatukseen. Esimerkiksi musiikin tahdissa piirt\u00e4minen on mukavaa ajanvietett\u00e4, joka kasvattaa luovuutta ja visuaalista silm\u00e4\u00e4 samalla kun korva omaksuu uutta musiikkia, joka j\u00e4\u00e4 ajatuksiin pitk\u00e4ksi aikaa.<\/p>\n Positiiviset kokemukset ja arviointi<\/strong><\/p>\n On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada aikaan oppilaalle positiivisia kokemuksia soittotunneilla ja yleisesti musiikin parissa. Kannustava palaute on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ihminen haluaa tulla hyv\u00e4ksytyksi, ja tekee mielell\u00e4\u00e4n asioita, joita kokee osaavansa. Jos musiikintuntien palaute on vain negatiivista, huonouden tunne iskee aina musisoidessa ja tappaa motivaation. On helpompaa olla edes yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kuin kokea ep\u00e4onnistuvansa kerta toisensa j\u00e4lkeen. Jos palaute taas on p\u00e4\u00e4osin kannustavaa, saa oppilas mielihyv\u00e4\u00e4 musiikintunneista. H\u00e4nen omanarvontunteensa nousee ja musiikkitaidot kiinnittyv\u00e4t osaksi tervett\u00e4 itsetuntoa.<\/p>\n Opettajan tulee kuitenkin my\u00f6s puuttua oppilaan heikkouksiin antamalla rakentavaa palautetta. Rakentava palaute oppituntien aikana auttaa oppilasta tunnistamaan omia heikkouksiaan ja ennen kaikkea ohjaa pohtimaan, kuinka niit\u00e4 voidaan vahvistaa. Jos oppilas kokee jo osaavansa kaiken, h\u00e4n voi kokea harjoittelun turhaksi. Liiallinen varovaisuus oppilasta \u201dkritisoidessa\u201d kostautuu my\u00f6hemmin esimerkiksi mahdollisessa tutkinto- tai p\u00e4\u00e4sykoetilaisuudessa. Tilanteesta j\u00e4\u00e4 traumat, jos oppilas joutuu yll\u00e4ttym\u00e4\u00e4n kuullessaan, ettei olekaan l\u00e4hes t\u00e4ydellinen.<\/p>\n My\u00f6s oppilaan itseanalyysi, tarkkailu ja kriittisyys ovat t\u00e4rkeit\u00e4 asioita itsen\u00e4isyyteen pyrkimisess\u00e4. Oman soiton tarkkaileminen ja siihen kohdistuva kriittisyys auttavat huomaamaan hyvin sek\u00e4 huonosti menneet kohdat. Se on ensiaskel kehitykselle \u2013 ensin tulee huomata, miss\u00e4 menee vikaan, jotta virheen voi korjata. Opettajalta saatu palaute yhdess\u00e4 itsearvioinnin kanssa auttaa kehittym\u00e4\u00e4n. Arviointi yhdess\u00e4 motivaation kanssa vie soittotaitoa eteenp\u00e4in.<\/p>\n Palautetta oppilaan on hyv\u00e4 saada oppituntien ulkopuoleltakin. Musikaalisesti aktiiviset vanhemmat, jotka kuuntelevat musiikkia, viev\u00e4t lapsiaan konsertteihin tai kannustavat ja kehuvat heit\u00e4 soittoharrastuksessaan ovat suuri motivaationl\u00e4hde, joten vanhempia kannattaa kehottaa osallistumaan lapsen harrastukseen. \u00a0(Tuovila 2003, 223.)<\/p>\n Matka itsen\u00e4iseksi oppijaksi on kuin autolla ajo. Menopeli kulkee motivaatiolla, mutta varmaa ohjaajaa tarvitaan, jotta auto k\u00e4ynnistyy ja p\u00e4\u00e4see turvallisesti matkaan. Perille ei tarvitse saapua, mieleenpainuvinta ja palkitsevinta on itse matka. N\u00e4in soittotaito pysyy mukana oppilaan arjessa ilahduttaen my\u00f6s kuulijoita. Ja musiikki, nyt jo l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4, kulkee h\u00e4nen rinnallaan l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n Kirjoittajat: Nanne Immonen, Johanna Nylund, Matti Ritvanen, Alina Salmi 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Kallionp\u00e4\u00e4, K. 2015. Helsinkil\u00e4isprofessori: Musiikki kehitt\u00e4\u00e4 aivoja luultua enemm\u00e4n. Helsingin Sanomat 17.3.2015. Viitattu 8.2.2016. http:\/\/www.hs.fi\/ihmiset\/a1426479600770<\/p>\n Moilanen, K. 2014. Musiikin harrastaminen voi luoda lapsille superaivot. Helsingin Sanomat 16.11.2014. Viitattu 8.2.2016. http:\/\/www.hs.fi\/kaupunki\/a1416024013451?jako=bc0bfc0435c3f6997e82dc7617fbe3d1&ref<\/p>\n Musiikki parantaa aivojen toimintaa. YLE 9.6.2012. Viitattu 8.2.2016. http:\/\/yle.fi\/uutiset\/musiikki_parantaa_aivojen_toimintaa\/5059452<\/p>\n Pruuki, L. 2008. Ilo opettaa, Tietoa, taitoa ja ty\u00f6kaluja. Helsinki: Edita Publishing Oy.<\/p>\n Tuovila, A. 2003. M\u00e4 soitan ihan omasta ilosta, Pitkitt\u00e4inen tutkimus 7-13 \u2013vuotiaiden musiikin harjoittamisesta ja musiikkiopisto-opiskelusta. 223. Helsinki: Sibelius-Akatemia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Soittoharrastuksen alussa oppilas on hyvin riippuvainen opettajasta. H\u00e4n kaipaa opastusta oikean soittoasennon l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4, tasolleen sopivien nuottien etsimisess\u00e4 ja lukemisessa, \u00e4\u00e4nen tuottamisessa sek\u00e4 oikeiden harjoittelutapojen omaksumisessa. Koska suuri osa harjoittelusta kuitenkin tapahtuu ilman opettajan l\u00e4sn\u00e4oloa, itsen\u00e4iseen oppimiseen kykenev\u00e4t oppilaat kehittyv\u00e4t nopeammin kuin opettajan jatkuvasta ohjeistuksesta riippuvaiset soittajat. Itsen\u00e4isill\u00e4 soittajilla musiikkiharrastus pysyy osana el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikka soittotunnit loppuisivat. […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8,5],"tags":[235,87,88,16],"class_list":["post-1281","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-itseohjautuvuus","tag-motivaatio","tag-soittoharrastus","tag-taiteen-perusopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1281","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1281"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1281\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2454,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1281\/revisions\/2454"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1281"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1281"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1281"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}