{"id":1279,"date":"2016-06-08T14:29:56","date_gmt":"2016-06-08T11:29:56","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1279"},"modified":"2023-09-11T01:19:20","modified_gmt":"2023-09-10T22:19:20","slug":"soittajan-kroppa-lammitellen-kuntoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/06\/soittajan-kroppa-lammitellen-kuntoon\/","title":{"rendered":"Soittajan kroppa l\u00e4mmitellen kuntoon"},"content":{"rendered":"

Paikkoja vihloo, eik\u00e4 jaksa pysy\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 soittoasennossa. Ei pysty pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatusta kasassa musiikissa en\u00e4\u00e4 kolmen vartin harjoittelun j\u00e4lkeen. Ei pysty, ei kykene. Pit\u00e4isik\u00f6h\u00e4n heitt\u00e4\u00e4 vaikka kapulat sein\u00e4\u00e4n ja l\u00e4hte\u00e4 kahville? Vai pit\u00e4isik\u00f6 tehd\u00e4 asialle jotakin?<\/p>\n

Kun on \u00e4rtynyt nikama, on jotakin toimintamallissa vikana. Kannattaisi lihaskuntoa kohottaa pikana, ettei tuskaa ole kohta ihan sikana.<\/em><\/p>\n

Hyv\u00e4 ja oikealla tavalla rento ryhti on ihmiselle tavattoman t\u00e4rke\u00e4 asia. Huonoryhtisen soittajan yleiset selk\u00e4- ja hartiakivut aiheutuvat usein liikunnan ja lihasvoiman puutteesta. Huono soittoasento saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 p\u00e4\u00e4lle, vaikka soitin on jo pantu syrj\u00e4\u00e4n. Huomiotta j\u00e4tetty huono ryhti voi pahimmillaan ajan kuluessa muuttaa selk\u00e4rangan muotoa. T\u00e4st\u00e4 voi seurata liikkuvuuden heikkeneminen ja paljon erin\u00e4isi\u00e4 kipuja. (Keskivartalo kuntoon 2013, 24.)<\/p>\n

Nykyaikana ihmisten el\u00e4m\u00e4ntyyli ei ole luonnostaan kovin liikunnallinen. Istumme paljon ja seisomme v\u00e4h\u00e4n. Muusikot ty\u00f6skentelev\u00e4t paljon istualtaan. Makoilu ja seisominen eiv\u00e4t kuormita selk\u00e4\u00e4mme yht\u00e4 paljon, kuin istuminen. (Keskivartalo kuntoon 2013, 23.) Asiaa ei auta, jos ulkoistamme ryhdin yll\u00e4pit\u00e4misen toinen toistaan miellytt\u00e4v\u00e4mmille selk\u00e4nojille. Kun emme k\u00e4yt\u00e4 aktiivisesti lihaksiamme, saattaa kykymme hallita niit\u00e4 huonontua merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4st\u00e4 saattaa puolestaan seurata lihasten ep\u00e4tasapainoa ja edelleen huonompaa ryhti\u00e4. (Keskivartalo kuntoon 2013, 10.)<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n monet soittajat ovat hyvin perill\u00e4 venyttelyn ja lihasten huoltamisen t\u00e4rkeydest\u00e4. Tietoa siit\u00e4 on paremmin saatavilla kuin aiemmin, ja monet soittajat ovat my\u00f6s itse asiasta kiinnostuneita. Tietoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 kiitos menee kehonhuollon asiantuntijoille. Liikunnan, levon ja ravinnon merkitys yleiselle terveydelle tiedet\u00e4\u00e4n hyvin. Kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ohjeita ja ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmaa jumppaamiseen luokassa kaivataan kipe\u00e4sti. Miten hyv\u00e4t aikomukset ja oikeat lihaskuntoliikkeet saadaan siirretty\u00e4 muusikon arkeen?<\/p>\n

Soittajan ryhti<\/strong><\/p>\n

Hyv\u00e4n ryhdin taustalla on aina hyv\u00e4 alasel\u00e4n kunto. Ryhtiin ja sel\u00e4n asentoon vaikuttaa oleellisesti lantion asento. Hyv\u00e4 lantion asento ei ole armeijasta tuttu polvet lukkoon ja selk\u00e4 suoraan asento, vaan lantion tulisi olla sen verran eteenp\u00e4in kallellaan, ett\u00e4 alaselk\u00e4\u00e4n tulee luonnollinen notko. Jokaiselle sopivin asento on sellainen, jossa selk\u00e4 rasittuu v\u00e4hiten. Tavoitteena t\u00e4ss\u00e4 kaikessa on siis pit\u00e4\u00e4 sel\u00e4n lihakset rentoina, mutta ei l\u00f6ysin\u00e4. (Keskivartalo kuntoon 2013, 22.)<\/p>\n

Ryhdin ja tasapainon kannalta kaikkein t\u00e4rkein ruumiinosamme on keskivartalo. Keskivartalo pit\u00e4\u00e4 huolta kehon liikkuvuudesta, tasapainosta ja voimasta. Sen voimalla pid\u00e4mme hyv\u00e4n soittoasennon huomaamattamme. Ja mik\u00e4li soittoasento on soittimen vuoksi huono, palautuu asentomme hyv\u00e4ksi aina, kun pid\u00e4mme tauon. Tukilihasten kunto on aina vaikuttamassa kehon asentoon ja ryhtiin, lihastasapainoon ja eri lihasten yhteistoimintaan (Lee Malcolm 2007, 18). Keskivartalon riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 kunto voi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa geneettisen selk\u00e4rangan vinoutumisen (Keskivartalo kuntoon 2013, 24).<\/p>\n

No, soitetaanko jo?<\/strong><\/p>\n

Omat instrumenttini ovat ly\u00f6m\u00e4soittimet. Niiden soitossa t\u00e4rkeint\u00e4 on saada k\u00e4det kauttaaltaan aktiivisiksi. Itsell\u00e4ni varsinkin talviaikaan \u00e4\u00e4reisverenkierto on huonohkoa. Kaikessa soitossa siis korostuu hyvin tehty l\u00e4mmittely. Suurinta osaa asioista (musiikista) ei vain pysty tekem\u00e4\u00e4n, jos sormet ja k\u00e4det eiv\u00e4t ole l\u00e4mpim\u00e4t.<\/p>\n

Yleens\u00e4, kun aloitetaan soiton harjoittelua, l\u00e4mmitell\u00e4\u00e4n jonkin aikaa ja sitten aloitetaan totisempi soitonharjoittelu. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n soittamalla tehty l\u00e4mmittely on tietysti osaltaan hyv\u00e4, mutta ainakin itsell\u00e4ni l\u00e4mmittelyn pituus lyhenee radikaalisti, jos teen kevyen alkujumpan ennen sit\u00e4. Jumppaan menee aikaa kaksi minuuttia ja sen j\u00e4lkeen veri kiert\u00e4\u00e4 joka puolella kehoa, eik\u00e4 tarvitse naputtaa kapuloilla niin pitk\u00e4\u00e4n saadakseen l\u00e4mpim\u00e4ksi lihaksia. Soittamalla minulla menee l\u00e4mmittelyyn aikaa puolituntia.<\/p>\n

Soittamalla tehdyn l\u00e4mmittelyn ongelma on, ett\u00e4 se l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 hyvin vain soitossa aktiivisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t lihakset, kuten vaikka k\u00e4sivarren sormia liikuttavat lihakset. N\u00e4in ollen esimerkiksi soittajalle niin t\u00e4rke\u00e4 soittoasentoa tukeva keskivartalon lihaksisto j\u00e4\u00e4 hivenen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseen ja joskus suorastaan huonoon asentoon.<\/p>\n

Toiset ne on luotuja kulkemaan<\/strong><\/p>\n

Toisilla soittajilla hyv\u00e4 ryhti ja lihasvoima tulevat ik\u00e4\u00e4n kuin luonnostaan, tai huomaamatta terveiden el\u00e4m\u00e4ntapojen tuloksena. Toiseen porukkaan kuuluvat ne, jotka uppoutuvat musiikkiin ja huolehtivat lihaskunnostaan mieluummin vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun soittaminen h\u00e4iriintyy syyst\u00e4 tai toisesta. T\u00e4ss\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymismallissa hyv\u00e4n\u00e4 sivutuotteena tulee, kehon eri osissa, kipuna koettu luomisen tuska. T\u00e4t\u00e4 tuskaa voidaan sitten edelleen valjastaa sek\u00e4 jalostaa soittajan musiikillisen luomisprosessin k\u00e4ytt\u00f6voimaksi.<\/p>\n

Soittajista puhuttaessa on ryhdin kannalta suuria eroja eri soitinten soittoasennoissa. Esimerkiksi laulajilla ja useimmilla vaskipuhaltajilla hyv\u00e4 keskivartalon asento on mahdollista pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s soitettaessa. Soitettaessa viulua, huilua tai mit\u00e4 tahansa soitinta, jota soitetaan istualtaan, on hyv\u00e4 sel\u00e4n asento hankalampi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tehotreenit<\/strong><\/p>\n

Keskivartalon l\u00e4mmitt\u00e4misest\u00e4 ja treenaamisesta pit\u00e4\u00e4 tulla tapa. Joka toinen vuosi tehty kolmen viikon tehotreeni ei riit\u00e4. Paljon parempia tuloksia saadaan aikaan, kun harjoitellaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, edes pieniss\u00e4 m\u00e4\u00e4riss\u00e4. Meill\u00e4 soittajilla kiinnostuksen kohde on yleens\u00e4 se soitettava tai laulettava musiikki, ei jumppaaminen.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 on koottuna yhteen kolme tehokasta ja soittajan kannalta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 liikesarjaa. Liikesarjat pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n luokkaolosuhteissa ilman sen kummempia apuv\u00e4lineit\u00e4. Jokaisessa liikesarjassa on useita eri lihaksia aktivoivia ja kehitt\u00e4vi\u00e4 pienempi\u00e4 liikkeit\u00e4. Liikkeet ovat siis ytimekk\u00e4it\u00e4 ja tehokkaita.<\/p>\n

    \n
  1. M\u00e4kihypp\u00e4\u00e4j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 liike aktivoi jalkoja, selk\u00e4\u00e4, hartioita sek\u00e4 selk\u00e4rangan niveli\u00e4. Ala- ja yl\u00e4vartalo toimivat siin\u00e4 yhdess\u00e4. Lis\u00e4ksi se l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 yl\u00e4sel\u00e4n liikkuvuutta.<\/li>\n
  2. Kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4t polviin. T\u00e4m\u00e4 liikesarja kehitt\u00e4\u00e4 suoria, poikittaisia ja sisempi\u00e4 vinoja vatsalihaksia. Liike aktivoi my\u00f6s lonkankoukistajalihaksia ja edist\u00e4\u00e4 tasapainoa. Liikkeen hyv\u00e4 puoli on se, ett\u00e4 se voidaan tehd\u00e4 kunkin henkil\u00f6n kykyjen mukaan. Tehdess\u00e4 voi kokeilla saako kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4t polviin, mutta se ei ole kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n itseisarvo.<\/li>\n
  3. Vaaka. T\u00e4m\u00e4 liikesarja vaikuttaa mm. poikittaisiin vatsalihaksiin, lantionpohjaan, sel\u00e4nojentajalihakseen, monihalkoiseen lihakseen, nelikulmaiseen lannelihakseen, pieneen pakaralihakseen, keskimm\u00e4iseen pakaralihakseen sek\u00e4 suureen pakaralihakseen. Kun mukaan otetaan viel\u00e4 k\u00e4sien liike, saavat olkap\u00e4\u00e4n takaosan lihaksetkin osansa. Ne ovat useimpien soitinten soitossa ryhdin kannalta hyvin t\u00e4rkeit\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

    Helppoja liikkeit\u00e4 voi my\u00f6s mukauttaa<\/strong><\/p>\n

    Soittamisessa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ei voida liikaa puhua oman kehon huoltamisesta. Olisi hyv\u00e4, jos soiton opetuksessa voitaisiin jo aivan alusta asti opettaa rutiininomaisia ja toimivia jumppaohjeita. Mielest\u00e4ni toimivimmillaan ohjeet ovat silloin, kun ne ovat n\u00e4kyvill\u00e4 siell\u00e4 miss\u00e4 soitetaan. Kukaan ei jaksa kuljettaa mukanaan jotakin mahdottoman painavaa ja tilaa viev\u00e4\u00e4 kehonhuoltokirjaa. Lyhyet, monipuoliset ohjeet kuvina luokan sein\u00e4ll\u00e4 ovat oivallinen apu kenelle tahansa opettajalle.<\/p>\n

    Pienille soittajille ohjeita voi tietenkin muokata mielikuvituksen avulla leikkiin sopiviksi, jos liikkeiden tekeminen tuottaa vaikeuksia. Tarkoituksena on saada aikaan liikuntaan liittyv\u00e4 mukava kokemus. Pienill\u00e4 poikaoppilailla se oman kokemukseni mukaan l\u00e4hes poikkeuksetta aina parantaa keskittymist\u00e4 soittoon.<\/p>\n

    N\u00e4iden liikkeiden tarkoitus on laittaa veri kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n (l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ja aktivoida lihakset), kehitt\u00e4\u00e4 lihasvoimaa ja venyvyytt\u00e4 niin, ett\u00e4 lopputuloksena on hyv\u00e4 ja rento soittoasento. Muutaman kerran viikossa tehty jumppa auttaa ja kohta voit ihmetell\u00e4, mihin kaikki kivut katosivat.<\/p>\n

    Kirjoittaja: Matias Torvinen 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

    L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

    Keskivartalo kuntoon. 2013. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Docendo.<\/p>\n

    Lee Malcolm, L. 2007. Helppoa kuntoilua. Helsinki: Gummerus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Paikkoja vihloo, eik\u00e4 jaksa pysy\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 soittoasennossa. Ei pysty pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatusta kasassa musiikissa en\u00e4\u00e4 kolmen vartin harjoittelun j\u00e4lkeen. Ei pysty, ei kykene. Pit\u00e4isik\u00f6h\u00e4n heitt\u00e4\u00e4 vaikka kapulat sein\u00e4\u00e4n ja l\u00e4hte\u00e4 kahville? Vai pit\u00e4isik\u00f6 tehd\u00e4 asialle jotakin? Kun on \u00e4rtynyt nikama, on jotakin toimintamallissa vikana. Kannattaisi lihaskuntoa kohottaa pikana, ettei tuskaa ole kohta ihan sikana. Hyv\u00e4 ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[30,10],"class_list":["post-1279","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-ergonomia","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1279","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1279"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1279\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2455,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1279\/revisions\/2455"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1279"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1279"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1279"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}