Onko numeroarvioinnilla vaikutusta oppijan itsetuntoon? T\u00e4m\u00e4n artikkelini innoittajana on Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli \u201dNumeroista luopuminen voisi parantaa lapsen itsetuntoa\u201d (P\u00f6lkki 2015) sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4t mielipidekirjoitukset. Mielipidekirjoituksista valitsin tarkasteltavaksi ne, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t arviointia ja itsetuntoa.<\/p>\n
Yksil\u00f6n min\u00e4k\u00e4sityksest\u00e4 ja itsetunnosta riippuu se, mink\u00e4lainen merkitys arvioinnilla on eri ihmisille. Yksil\u00f6n min\u00e4k\u00e4sitykseen liittyy l\u00e4heisesti itsetunto. Min\u00e4k\u00e4sitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitykset omista kyvyist\u00e4 ja itsest\u00e4 suhteessa muihin ihmisiin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja se kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa yksil\u00f6lle t\u00e4rkeiden ihmisten kanssa. (Koppinen, Korpinen & Pollari 1999, 115-116.) Terveen itsetunnon omaava yksil\u00f6 kykenee autonomiseen toimintaan sek\u00e4 osaa arvioida omaa ja toisten toimintaa realistisesti. (Mts. 115.)<\/p>\n
Opiskelun arviointi jaetaan yleens\u00e4 kolmeen osaan sen mukaan, mit\u00e4 ja miss\u00e4 vaiheessa opiskeluprosessia arvioidaan. Opetusjakson alussa arviointi on diagnostista, opiskelun aikana formatiivista ja lopussa summatiivista. (Anttila 2004, 111.) Arvioinnin olisi oltava validia eli kohdistuttava siihen, mit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n opettamaan ja opiskelemaan. Sen vuoksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oppimis- ja opiskelutavoitteet. (Anttila & Juvonen 2002, 153.) Anttilan (2004, 192) mukaan arvioinnin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista, auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa sek\u00e4 tukea oppilaan hyv\u00e4n itsetunnon kehittymist\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tuon esille Helsingin Sanomissa julkaistujen mielipidekirjoitusten ja muun l\u00e4hdeaineiston pohjalta n\u00e4k\u00f6kulmia siihen, mill\u00e4 tavoin musiikkioppilaitosten tasosuoritusten arvioinnissa voisi ottaa huomioon oppijan my\u00f6nteisen min\u00e4k\u00e4sityksen ja itsetunnon kehittyminen.<\/p>\n
Arvosteluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 musiikkioppilaitoksissa<\/strong><\/p>\n Musiikkioppilaitoksissa diagnostista arviointia suoritetaan p\u00e4\u00e4sykokeissa, kun taas formatiivista ja summatiivista arviointia tapahtuu tasosuorituksissa ja muissa tenteiss\u00e4. Musiikkioppilaitoksissa astuivat vuonna 2005 voimaan uudistetut tasosuoritusten sisa\u0308llo\u0308t, arvioinnin perusteet ja samalla myo\u0308s uudet nimitykset. Kurssitutkintoja alettiin kutsua tasosuorituksiksi. (Suomen musiikkioppilaitosten liitto 2005.) Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun instrumentti- ja lauluopinnoissa suoritetaan tasoja, jotka arvostellaan aikaisempien pisteiden (0\u201325) sijaan numeroilla 0\u20135. Numeroarvostelun lisa\u0308ksi annetaan suullinen palaute, joka on mahdollista saada myo\u0308s kirjallisena (Tasosuoritusohjeet 2016). Kuopion konservatoriossa arvosteluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin kuuluu edellisten lis\u00e4ksi my\u00f6s oppilaan ohjaamista itsearviointiin (Kuopion konservatorio 2016, 18).<\/p>\n Tasosuoritus muodostuu konserttiosuudesta ja teknisest\u00e4 osuudesta. Tasosuoritustilanteessa on kolme osapuolta: 1) tutkinnon suorittaja, 2) kuunteleva yleis\u00f6 sek\u00e4 3) lautakunta, joka kuuntelee ja arvioi opiskelijan osaamisen. Tasosuorituksessa opiskelija esitt\u00e4\u00e4 ohjelman, joka on kyseisen tutkinnon vaatimusten mukainen. Tasosuorituksen tarkoituksena on antaa kuva opiskelijan osaamisesta. Kuva on usein varsin suppea koska tilanteessa kuullaan vain kuinka hyvin tutkinnon suorittaja on harjoitellut ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn musiikillisen kokonaisuuden. Konsertti- ja teknisess\u00e4 osuudessa opiskelija voi halutessaan kuunnella lautakunnan arviointikeskustelun, mutta arvosanakeskustelun ajaksi opiskelijan t\u00e4ytyy poistua. Tasosuorituksen lopullinen arvosana muodostuu lautakunnan j\u00e4senten antamien arvosanojen keskiarvosta. Puheenjohtaja kirjaa yhdess\u00e4 lautakunnan kanssa sovitut p\u00e4\u00e4kohdat arvioinnin perusteista p\u00f6yt\u00e4kirjaan sille varattuun tilaan.<\/p>\n Musiikillisten taitojen arvioinnissa on erilaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 eri oppilaitoksissa. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa tutkintotilanteen arvioitavina osa-alueina ovat sointi ja s\u00e4velpuhtaus, tekninen valmius ja artikulaatio, rytmiikka, fraseeraus, dynamiikka, tyylien hallinta, muotojen hallinta, tulkinta ja ilmaisu, ohjelman hallinta, esiintymistaidot, kamarimusiikilliset taidot, taiteilijuus sek\u00e4 luovuus. Kati Sannelvuon (2013) tekem\u00e4n tutkimuksen mukaan Sibelius-Akatemiassa ei ole edell\u00e4 mainitun kaltaisia virallisia tasosuoritusten arviointikriteereja\u0308. Sannelvuon tutkimukseen osallistuneilla opiskelijoilla ei ollut tietoa siita\u0308, milla\u0308 perusteella heita\u0308 arvioidaan tai mill\u00e4 kriteereill\u00e4 heille annetaan arvosanat. Koska l\u00e4ht\u00f6kohdat opiskelulle poikkeavat toisistaan eri oppilaitoksissa on arviointitapojen onnistuneisuuden keskin\u00e4inen vertailu oppilaitosten kesken hankalaa (Anttila & Juvonen 2002, 60). Taideaineissa oppimisen mittaaminen on vaikeampaa kuin esimerkiksi luonnontieteiss\u00e4 tai matematiikassa. Oppilaiden virheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on helpompi mitata kuin heid\u00e4n ajattelukyky\u00e4\u00e4n tai oivalluksiaan. (Uusikyl\u00e4 & Atjonen 2005, 199-200.)<\/p>\n Mielipiteit<\/strong>\u00e4 numeroarvostelusta – puolesta ja vastaan<\/strong><\/p>\n Helsingin Sanomien artikkelissa (P\u00f6lkki 2015) lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila esitti peruskoulun taide- ja taitoaineiden numeroarvioinnista luopumista ja siirtymist\u00e4 sanalliseen arviointiin. N\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n Kurttila perusteli sill\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 aineissa oppilaiden tulisi kokea enemm\u00e4n luovuuden ja tekemisen iloa taitojen mittaamisen sijaan. Kurttilan mukaan huonolla numerolla voi olla lapsen itsetuntoa heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus. Artikkeli sai seuraavina p\u00e4ivin\u00e4 vastineeksi useita mielipidekirjoituksia numeroarvostelun puolesta ja sit\u00e4 vastaan.<\/p>\n Numeroarvostelua puoltavien mielipidekirjoitusten perusteluista v\u00e4littyy itsetunnon ja motivaation yhteys. Esimerkiksi Vuorensola (2015) totesi numeroarvioinnin tukevan itsetuntoa. Ahokallion (2015) mukaan on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 numeroarvostelun merkitys, sill\u00e4 se auttaa my\u00f6s motivaatiota ja itsetuntemusta. Multala (2015) puolestaan argumentoi, ett\u00e4 liikuntatunnilla voi olla motivoiva vaikutus urheiluinnostukseen, mik\u00e4li se on ainoa aine, josta saa hyv\u00e4n numeron. Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoitustoimittajan (2015) mielest\u00e4 numeroarvostelun puuttuminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 aineiden arvoa oppilaiden silmiss\u00e4. Hyv\u00e4 numero antaa itseluottamusta ja motivoi oppijaa. Motivaatio on yhteydess\u00e4 my\u00f6s muihin oppimisen alueisiin kuten pitk\u00e4j\u00e4nteisyyteen, tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn, ajatteluty\u00f6h\u00f6n eli prosessointiin, oppimisen strategioihin ja muistamiseen (Kauppila 2004, 43). Atjosen (2007, 34-35) mukaan eettisesti hyv\u00e4n arvioinnin yksi keskeisist\u00e4 arvoista on reliaabelius ja kyky motivoida oppimista. Reliaabelius tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi tasosuorituksen numeroon ei saa vaikuttaa arvostelulautakunnan kokoonpano.<\/p>\n Numeroarvostelua vastustavien mielipidekirjoitusten perusteluista taas v\u00e4littyy numeron itsetuntoa heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus ja kannustavan palautteen merkitys oppijan motivaatioon. Rastaan (2015) mukaan yksil\u00f6llinen kannustava palaute yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 motivaatiota. Kaupin (2015) mielest\u00e4 huonolla numerolla on vaikutusta itsetuntoon muissakin aineissa kuin taito- ja taideaineissa. Pulli (2015) ihmettelee, miksi liikuntatunnilla pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4, onko huonompi vai parempi kuin toinen ja laittaa oppilaita paremmuusj\u00e4rjestykseen. Keurulaisen (2015) mukaan liikkumaan innostaminen vaatisi numeroista luopumista, muttei kuitenkaan luopumista arvioinnista. Arvioinnilla Keurulainen tarkoittaa ohjaavan ja kannustavan palautteen antamista. Sellman (2015) arvioi alhaisen itsetuntonsa liikunnan suhteen olevan numeroarvioinnin tulosta.<\/p>\n Edell\u00e4mainittuja mielipiteit\u00e4 tukee Atjosen (2007, 130) n\u00e4kemys, joiden mukaan vastavuoroisuus arviointitiprosessissa tukee autonomian ja hyv\u00e4n tekemisen eettisi\u00e4 periaatteita. Arvioinnin tulisi toimia tunnustuksen antajana ja kannustaa itseohjautuvuuteen.<\/p>\n Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia<\/strong><\/p>\n Numeerisella palautteella n\u00e4ytt\u00e4isi olevan kaksijakoinen vaikutus. Hyvi\u00e4 numeroita saavilla motivaatio ja itsetunto vahvistuu, kun taas huonoja numeroita saavilla ne heikkenee. Sannelvuon (2013, 38) tutkimuksen mukaan tasosuoritusten numeroarvioinnilla ei ole motivoivaa merkitysta\u0308. Sen sijaan Sibelius-Akatemian opiskelijoita motivoi halu soittaa ja laulaa, kehitty\u00e4 taitavaksi muusikoksi seka\u0308 esiintyminen. Esimerkiksi Kuopion konservatorion arvosteluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monipuolista oppilaan itsearviointia omasta osaamisestaan. Opiskelu ja arviointi on liitetty hyvin toisiinsa tavalla, jossa oppilas voi osoittaa vahvuutensa oppijana. T\u00e4t\u00e4 tukevat Koppisen, Korpisen ja Pollarin (1999, 123) ajatukset, joiden mukaan arviointimenettelyss\u00e4 juuri oman toiminnan arvioinnin kuuluisi painottua ja itsearviointi olisi hyv\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 osana oppimista.<\/p>\n Atjosen (2007, 78) mukaan arvioinnin asiantuntijat suhtautuvat kriittisesti summatiiviseen arviointiin (vrt. tasosuoritukset musiikkioppilaitoksissa) koska se seurauksiltaan peruuntamattomana ei tarjoa ajoissa palautetta oppimisen ohjaamiseen ja motivoimiseen. Toisaalta Picford ja Brown (2006,15; Atjosen 2007, 78 mukaan) toteavat, ett\u00e4 konservatiiviset opiskelijat eiv\u00e4t osaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 formatiivista palautetta ja siksi ovat kiinnostuneita vain arvosanoista. Atjosen (2007, 78-79) mukaan opiskelijoiden pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s itsearviointitaitojaan opiskelun aikana, eik\u00e4 odottaa summatiivista palautetta vasta opetusjakson lopuksi. Formatiivinen arviointi antaa mahdollisuudet kehittymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4n arviointiin. T\u00e4t\u00e4 tukevat my\u00f6s tavoitteiden asettaminen ja selkeytt\u00e4minen. (Atjonen 2007, 98.)<\/p>\n Arvioinnin teht\u00e4v\u00e4ksi olisi hyv\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 oppijan min\u00e4k\u00e4sityksen tukeminen (Koppinen, Korpinen & Pollari 1999, 117). Atjosen (2007, 82) mukaan itsearviointi edist\u00e4\u00e4 oppijan vastuuta ja autonomiaa syvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oppijan k\u00e4sityst\u00e4 arvioinnin merkityksest\u00e4. Arvioinnissa korostuu koko oppimisprosessi, johon kuuluu itse asetetut tavoitteet, oppimisprosessi ja oppimistulokset. Vertailua toisten oppilaiden tuloksiin ei tulisi tehd\u00e4, koska kilpailu heikent\u00e4\u00e4 motivaatiota ja saa aikaan negatiivisia tunteita itse\u00e4 ja muita kohtaan. Uusikyl\u00e4n ja Atjosen (2005, 208) mukaan asiantuntematon ja yksipuolinen arviointi voi vied\u00e4 oppijalta itseluottamuksen sek\u00e4 est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4st\u00e4 erityislahjojaan. Eettisesti kest\u00e4v\u00e4n arvioinnin pit\u00e4isi lis\u00e4t\u00e4 itseluottamusta ja kehitt\u00e4\u00e4 oppilaan my\u00f6nteist\u00e4 min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4.<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Ahokallio, T. 2015. Huonoista numeroista pit\u00e4\u00e4 iloita. Helsingin Sanomat 13.10.2015, B 11.<\/p>\n Anttila, M. 2004. Musiikkiopistopedagogiikan teoriaa ja ka\u0308yta\u0308nto\u0308a\u0308. Joensuun yliopisto.<\/p>\n Anttila, M. & Juvonen, A. 2002. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Joensuu University Press Oy.<\/p>\n Atjonen, P. 2007. Hyva\u0308, paha arviointi. Helsinki: Tammi.<\/p>\n Hellstr\u00f6m, M. 2008. Sata sanaa opetuksesta. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n Kauppi, T. 2015. Pit\u00e4isik\u00f6 numerot poistaa kaikista oppiaineista? Helsingin Sanomat 14.10.2015, B 10.<\/p>\n Kauppila, R.A.2004. Opi ja opeta tehokkaasti. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n Keurulainen, H. 2015. Liikuntainto on yhteydess\u00e4 saatuun numeroon. Helsingin Sanomat 16.10.2015, B 13.<\/p>\n Koppinen, M-L., Korpinen, E., Pollari, J. 1999. Arviointi oppimisen tukena. Juva: WSOY.<\/p>\n Kuopion konservatorio. 2016. Musiikin perusopetuksen opetussuunnitelma. Viitattu 25.4.2016. http:\/\/www.kuopionkonservatorio.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/musiikin_perusopetuksen_ops.pdf<\/p>\n Multala, S. 2015. Liikunnanopetukseen lis\u00e4\u00e4 el\u00e4myksi\u00e4. Helsingin Sanomat 15.10.2015, B 14.<\/p>\n Pulli, E. 2015. Kaikki koululaiset eiv\u00e4t halua kilpaurheilijoiksi. Helsingin Sanomat 16.10.2015, B 13.<\/p>\n P\u00e4\u00e4kirjoitustoimittaja. 2015. Taito- ja taideaineiden numeroista ei pid\u00e4 luopua. Helsingin Sanomat 18.10.2015, A 5.<\/p>\n P\u00f6lkki, M. 2015. Numeroista luopuminen voisi parantaa lapsen itsetuntoa. Helsingin Sanomat 12.10.2015, A 6-7. Rastas, P. 2015. Numeroiden sijaan yksil\u00f6llist\u00e4 palautetta. Helsingin Sanomat 13.10.2015, B 11.<\/p>\n Sannelvuo, K. 2013. Tasosuoritusten arviointi Sibelius-Akatemian klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnoissa opiskelijan na\u0308ko\u0308kulmasta. Maisterin tutkielma. Musiikkikasvatus Helsinki:Sibelius-Akatemia.<\/p>\n Sellman, O. 2015. Uskoin pitk\u00e4\u00e4n olevani surkea liikunnassa. Helsingin Sanomat 19.10.2015, B 9.<\/p>\n Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. 2005. Piano tasosuoritusten sisa\u0308llo\u0308t ja arvioinnin perusteet. Viitattu 25.4.2016. http:\/\/musicedu.fi\/easydata\/customers\/musop\/files\/tasosuoritukset\/suomi\/piano2005.pdf<\/p>\n Tasosuoritusohjeet. 2016. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.4.2016. Kuopio.http:\/\/portal.savonia.fi\/amk\/fi\/tutustu-savoniaan\/opiskelu-koulutusaloilla\/musiikki-ja-tanssi\/musiikin-ja-tanssin-opiskelu-1<\/p>\n Uusikyl\u00e4, K. & Atjonen, P. 2005. Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.<\/p>\n Vuorensola, M. 2015. Piirustuksen kymppi on pit\u00e4nyt yll\u00e4 itsetuntoani. Helsingin Sanomat 13.10.2015, B 11.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Onko numeroarvioinnilla vaikutusta oppijan itsetuntoon? T\u00e4m\u00e4n artikkelini innoittajana on Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli \u201dNumeroista luopuminen voisi parantaa lapsen itsetuntoa\u201d (P\u00f6lkki 2015) sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4t mielipidekirjoitukset. Mielipidekirjoituksista valitsin tarkasteltavaksi ne, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t arviointia ja itsetuntoa. Yksil\u00f6n min\u00e4k\u00e4sityksest\u00e4 ja itsetunnosta riippuu se, mink\u00e4lainen merkitys arvioinnilla on eri ihmisille. Yksil\u00f6n min\u00e4k\u00e4sitykseen liittyy l\u00e4heisesti itsetunto. Min\u00e4k\u00e4sitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitykset omista […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8],"tags":[315,313,314,16,312],"class_list":["post-1274","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","tag-minakasitys","tag-musiikkioppilaitos","tag-numeroarviointi","tag-taiteen-perusopetus","tag-tasosuoritus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1274","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1274"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1274\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2457,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1274\/revisions\/2457"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1274"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1274"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1274"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Kirjoittaja: Hannu Hiltula, 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n