{"id":1271,"date":"2016-06-08T13:57:54","date_gmt":"2016-06-08T10:57:54","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1271"},"modified":"2016-06-08T13:59:10","modified_gmt":"2016-06-08T10:59:10","slug":"esiintyminen-jannittaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/06\/esiintyminen-jannittaa\/","title":{"rendered":"Esiintyminen j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ammattitaitoisimmatkin muusikot saattavat kokea enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n <\/strong>suorituspaineita esiintyess\u00e4\u00e4n. Esiintymisj\u00e4nnitys voi olla suoritusta parantava <\/strong>voima, joka luo energist\u00e4 ja innostunutta latausta esitykseen. Liiallinen <\/strong>j\u00e4nnitt\u00e4minen voi puolestaan aiheuttaa erilaisia fyysisi\u00e4 ja psyykkisi\u00e4 <\/strong>ilmenemismuotoja, joiden vuoksi musiikillinen suoritus ei p\u00e4\u00e4se oikeuksiinsa.<\/strong><\/p>\n

Tarkastelemme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esiintymisj\u00e4nnityksen tunnusmerkkej\u00e4. Kerromme my\u00f6s, <\/strong>mihin asioihin kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota j\u00e4nnitt\u00e4misen lievitt\u00e4miseksi. Keskitymme l\u00e4hinn\u00e4 ammattimuusikon esiintymisj\u00e4nnitykseen sek\u00e4 esittelemme oman kokemuksemme kautta hyviksi havaittuja keinoja j\u00e4nnitt\u00e4misen helpottamiseksi. Toivomme t\u00e4st\u00e4 kirjoituksesta olevan hy\u00f6ty\u00e4 esiintyville muusikoille, ja miksei muillekin esiintyjille, jotka kokevat j\u00e4nnitt\u00e4misen haittaavan heit\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mit\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitys tarkoittaa?<\/strong><\/p>\n

Tilanteissa, joissa ihminen kokee jonkin uhkaavan h\u00e4nt\u00e4, ilmenee primitiivinen \u201dtaistele tai pakene\u201d -ilmi\u00f6. Elimist\u00f6 valmistautuu maksimaaliseen suoritukseen, adrenaliini kohoaa, aistit ter\u00e4v\u00f6ityv\u00e4t ja syke kiihtyy. Vaikka musiikillista suoritusta ei voi verrata taistelu- tai pakotilanteeseen, niin siit\u00e4 huolimatta muusikon valmistautuessa esiintymiseen elimist\u00f6n reaktiot sek\u00e4 fyysiset oireet voivat olla ongelmallisia ja tilanne tuntua hyvinkin uhkaavalta. (Arjas 2001, 16-17.) Arjas (Mts. 28-29) m\u00e4\u00e4rittelee j\u00e4nnitt\u00e4misen fyysisiksi oireiksi esimerkiksi huimauksen, hikoilun, k\u00e4sien t\u00e4rin\u00e4n, kylm\u00e4t k\u00e4det, n\u00e4k\u00f6- ja kuuloh\u00e4iri\u00f6t, polvien vapinan, suun kuivumisen ja hengityksen salpaantumisen.<\/p>\n

J\u00e4nnitt\u00e4minen ilmenee sek\u00e4 kehossa ett\u00e4 mieless\u00e4. Esiintyj\u00e4n mieleen saattaa nousta ahdistavia ajatuksia ja keskittyminen voi herpaantua. J\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4 ei kuitenkaan n\u00e4y ulosp\u00e4in kuin vain pieni osa, vaikka muusikko saattaa kuvitella yleis\u00f6n huomaavan kaikki oireet. Yleis\u00f6 voi esimerkiksi tulkita esitt\u00e4j\u00e4n j\u00e4nnitt\u00e4misen takia koetun pid\u00e4ttyv\u00e4isyyden ja ilmaisun niukkuuden v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydeksi tai ylimielisyydeksi. (Esiintymisj\u00e4nnitys 2016.)<\/p>\n

Miksi esiintyminen luo suorituspaineita?<\/strong><\/p>\n

Pienet lapset esiintyv\u00e4t luonnollisesti ja rohkeasti, eiv\u00e4tk\u00e4 yleens\u00e4 koe suuria suorituspaineita. Ihmisen varttuessa kasvatukselliset tekij\u00e4t alkavat vaikuttaa, tietoisuus itsest\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy ja lapsena koettu innostuneisuus esiintymist\u00e4 kohtaan assosioituu levottomuudeksi sek\u00e4 korvautuu erilaisilla opituilla reagointimalleilla. (Arjas 2002, 18.)<\/p>\n

Yleisimm\u00e4t syyt esiintymisj\u00e4nnitykseen ovat kokemuksen v\u00e4h\u00e4isyys ja kielteinen asenne esiintymist\u00e4 kohtaan. Usein moni ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 esiintymistilanne koetaan koului\u00e4ss\u00e4, jolloin sosiaalinen identiteetti muodostuu. Koulussa korostetaan suoritustekniikoiden hallintaa ja yleis\u00f6n hyv\u00e4ksymisen saamista, joka voi johtaa nuorta kokemaan ep\u00e4onnistumisen pelkoa ja t\u00e4t\u00e4 kautta esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4. (Esiintymisj\u00e4nnitys 2016.)<\/p>\n

Terveen itsetunnon omaava ihminen j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kuin ne, joilla on itsetunto-ongelmia. Huonosti itseens\u00e4 luottava muusikko voi kokea, ett\u00e4 yleis\u00f6 arvostelee h\u00e4nen persoonaansa musiikin kuuntelemisen sijaan. Ep\u00e4onnistuessaan h\u00e4n \u201dmenett\u00e4\u00e4 kasvonsa\u201d ja ihmisarvonsa.<\/p>\n

Itsetunto-ongelmat voivat juontaa juurensa aivan lapsuudesta saakka, mutta yleens\u00e4 ne ovat mittasuhteeltaan kuitenkin sellaisia, ett\u00e4 muusikko voi itse pohtia taustoja, ongelman suuruutta ja parannuskeinoja asiaan. (Arjas 2001, 56-57.)<\/p>\n

Itseens\u00e4 luottavan muusikon esityst\u00e4 eiv\u00e4t pienet virheet lannista, eiv\u00e4tk\u00e4 ne vaikuta esityksen kokonaisuuteen. Huonon itseluottamuksen omaavalla muusikolla ep\u00e4onnistuminen on henkil\u00f6kohtainen katastrofi ja esitys saattaa hajota aivan pienen virheen vuoksi. (Arjas 2001, 59-60.) Arjas (Mts. 63) kertoo, ett\u00e4 itsetunto-ongelmat ovat laaja ja moni-muotoinen vyyhti, johon tulisi paneutua perusteellisesti. Terveen itsetunnon rakentaminen alkaa realistisen min\u00e4kuvan luomisella, eli omien vahvuuksien ja heikkouksien tiedostamisella ja hyv\u00e4ksymisell\u00e4.<\/p>\n

Riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n valmistautuminen, liian v\u00e4h\u00e4inen harjoittelu tai puuttelliset harjoittelutaidot tuovat mukanaan ep\u00e4varmuutta esiintymiseen. Muusikolla saattaa olla ylisuuria odotuksia, ep\u00e4ilevi\u00e4, irrationaalisia ajatuksia, hyl\u00e4tyksi tulemisen pelkoa, t\u00e4ydellisyyteen pyrkimist\u00e4 tai auktoriteettipelkoa. My\u00f6s liiallinen yritt\u00e4minen ja pakonomaisuus luovat esiintymistilanteeseen fyysist\u00e4 ja psyykkist\u00e4 j\u00e4nnittyneisyytt\u00e4. Sit\u00e4 vastoin yritt\u00e4minen, joka on positiivista tahtomista ja panostamista on musiikillisen kehityksen kannalta jopa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. (Arjas 2001, 77-78.)<\/p>\n

Muusikon ammatillinen roolikuva saattaa v\u00e4\u00e4risty\u00e4 jo lapsesta saakka erilaisten kilpailujen paremmuudesta, taitojen jatkuvasta arvioinnista tai omien taitojen ylitt\u00e4vist\u00e4 teosten esitt\u00e4misist\u00e4 ja niiden tuomista paineista. Oman rajallisuuden ja jatkuvan puutteellisuuden kohtaaminen muodostuu vuosien varrella arjeksi, joka saattaa vaikuttaa kehittyv\u00e4n muusikon k\u00e4sitykseen omista kyvyist\u00e4 ja taidoista. (Arjas 2002, 24.)<\/p>\n

Esiintymisj\u00e4nnityksen helpottaminen<\/strong><\/p>\n

Esiintymisj\u00e4nnitykseen on saatavilla apua erilaisista esiintymisvalmennuskursseista tai hankalissa tapauksissa my\u00f6s farmakologisin keinoin. Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 lievent\u00e4vi\u00e4 harjoituksia l\u00f6ytyy paljon esimerkiksi internetist\u00e4. Esittelemme seuraavaksi muutamia esiintymisj\u00e4nnityksen helpottamiskeinoja, joita olemme koonneet sek\u00e4 omista kokemuksistamme ett\u00e4 muutamista l\u00e4hteist\u00e4, joihin olemme tutustuneet.<\/p>\n

Hengitt\u00e4minen:<\/em><\/strong> Esteet\u00f6n ja rentoutunut hengitt\u00e4minen kuuluu t\u00e4rkeimpiin asioihin esiintymisj\u00e4nnityksen laukaisemiseksi. Laulajien ja puhallinsoittajien hengityksen toimimiseen kiinnitet\u00e4\u00e4n usein enemm\u00e4n huomiota, kuin muiden instrumenttien soittajien kohdalla. (Arjas 2014, 35-36.) Arjas (Mts. 36) toteaa, ett\u00e4 jokaisen muusikon kohdalla puutteellisesta hengitystekniikasta seuraa kaulan ja hartioiden lihaksien j\u00e4nnittymist\u00e4. Kun aivojen ja lihasten hapenm\u00e4\u00e4r\u00e4 on vajavaista, elintoiminnot ja soittaminen h\u00e4iriintyv\u00e4t.<\/p>\n

Arjas (Mts. 36-37) toteaa tekstiss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 oikeanlaisessa hengityksess\u00e4 pallea on t\u00e4rkein lihaksemme. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi lantionpohjanlihakset muodostavat hengityslihaksissamme alimman tuen ja kylkiv\u00e4lilihakset toimivat apulihaksina. Muusikoiden keskuudessa tavallisimmaksi ongelmaksi muodostuu hengityksen pid\u00e4tt\u00e4minen esiintyess\u00e4 tai sellaisissa kappaleiden kohdissa, jotka koetaan vaikeiksi. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 hartiat j\u00e4nnittyv\u00e4t ja kohoavat, jolloin luonnollinen k\u00e4den paino h\u00e4vi\u00e4\u00e4 ja soittamisen \u00e4\u00e4nenlaatu k\u00e4rsii. Muusikoiden tavallinen ongelma on my\u00f6s hyperventilaatio eli ylihengitt\u00e4minen. Hyperventilaatiossa ilmaa otetaan liikaa keuhkoihin eik\u00e4 sit\u00e4 puhalleta tarpeeksi tehokkaasti ulos, jolloin ilma pakkautuu keuhkoihin. T\u00e4m\u00e4n seurauksena muusikko saattaa k\u00e4rsi\u00e4 heikosta olosta tai huimauksesta. Ratkaisuna t\u00e4h\u00e4n Arjas (2014, 38) tarjoaa sellaisen hengitystekniikan kehitt\u00e4misen, joka mahdollistaa sek\u00e4 tehokkaan ett\u00e4 \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4n hengityksen.<\/p>\n

Rentoutuminen:<\/strong> <\/em>Hengityksen toimimisen lis\u00e4ksi koko kehon rentoutuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Muusikko tarvitsee rentoutumistaitoja stressinhallintaan, hyv\u00e4n unenlaadun turvaamiseksi sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen syv\u00e4n rentoutumisen tilan. Ennen esiintymist\u00e4 ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista rentoutua t\u00e4ysin, vaan silloin puhutaan j\u00e4nnitteen s\u00e4\u00e4telyst\u00e4 ja esitykselle optimaalisen tilan l\u00f6ytymisest\u00e4. (Mts. 44.)<\/p>\n

Keskittyminen: <\/em><\/strong>Keskittyminen lis\u00e4\u00e4 hapentarvetta. Hyv\u00e4n\u00e4 keinona rentoutumiseen ennen esityst\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hengityksen tasaamista. Rytminen ja rauhallinen hengitt\u00e4minen auttavat tuomaan keskittyneemm\u00e4n olotilan. (Arjas 2014, 40-41.) Tehokkaassa keskittymisess\u00e4 tietoisuus kohdennetaan olennaiseen. Muusikon tulisi mietti\u00e4, mik\u00e4 esiintymistilanteessa vie keskittymist\u00e4 olennaisesta. Onko se kesken esityksen yleis\u00f6st\u00e4 kuuluva puhelimen sointi vai kenties ainoastaan oman itsens\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 hajottavina tulevat ajatukset esimerkiksi siit\u00e4, ettei omat taidot riit\u00e4? Olipa kysymyksess\u00e4 sitten kumpi vain, t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 hyv\u00e4 keskittymiskyky on huippusuorituksen perusta. (Mts. 49-50.)<\/p>\n

Harjoittelu ja esiintymistila<\/strong>: <\/em>Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n Pitk\u00e4nen (2014, 20) tuo selv\u00e4sti esille harjoittelun ja toistojen merkityksen j\u00e4nnitt\u00e4misess\u00e4. Mit\u00e4 varmemmalla pohjalla ohjelmisto on, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n esiintyminen j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. My\u00f6s avoimen ja my\u00f6nteisen ilmapiirin saaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta edistymist\u00e4 voi tapahtua eik\u00e4 harjoitusvaiheessa tarvitse kokea turhia paineita. On erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esiintymisajankohdan tullessa l\u00e4hemm\u00e4ksi esiintymistila tulisi tutuksi, ettei uutta paikkaa tarvitse j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi yleis\u00f6\u00e4 on mahdollista pit\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n mahdollisuutena kuin esteen\u00e4. Yleis\u00f6n voi tempaista mukaan tunnelmaan kappaleita tulkittaessa, he ovat tulleet kannustamaan ja nauttimaan, eiv\u00e4t kritisoimaan muusikkoa.<\/p>\n

Huumori: <\/em><\/strong>Pitk\u00e4sen (2014, 18) mukaan ilo ja huumori ovat hyvin merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa j\u00e4nnityksen hallintaan saamiseksi. Nauramalla sellaisille asioille, jotka meit\u00e4 pelottaa tai ahdistaa, on mahdollista saada ne hallintaan ja n\u00e4in teemme peloistamme v\u00e4hemm\u00e4n uhkaavia. Pitk\u00e4nen (Mts. 18) toteaa, ett\u00e4 naururefleksi h\u00e4lvennytt\u00e4\u00e4 hermostunutta energiaa ja kesytt\u00e4\u00e4 mahdottomat tunteemme. H\u00e4n kuvaa nauramista ongelmiemme taianomaiseksi, joskin v\u00e4liaikaiseksi ja osittaiseksi ratkaisuksi.<\/p>\n

Lepo ja uni: <\/em><\/strong> Arjaksen mukaan (2014, 51-52) hyv\u00e4 vireystaso on keskittymisen perusta. Siksi tulisi muistaa pit\u00e4\u00e4 lepotauot aina harjoitusten v\u00e4liss\u00e4, jotta on mahdollista edes s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 ja keskittynyt vireystaso. Kun p\u00e4iv\u00e4tavoite on saatu t\u00e4yteen, on muusikolla oikeus viett\u00e4\u00e4 ansaittua vapaa-aikaa. (Mts. 52.)<\/p>\n

J\u00e4nnitt\u00e4misen hyv\u00e4ksyminen<\/strong>: <\/em>Jokainen ep\u00e4onnistuu joskus ja niin k\u00e4ydess\u00e4 asia olisi hyv\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4, jotta seuraavalla kerralla olisi mahdollisuus tehd\u00e4 asia toisin. Puhutaan niin sanotusta \u201dmoka on lahja\u201d- ilmi\u00f6st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 taas mahdollistaa sen, ett\u00e4 uskallamme tarttua meille avautuviin uusiin mahdollisuuksiin ja ottaa hieman riskej\u00e4kin. Ep\u00e4varmuuden ja j\u00e4nnitt\u00e4misen hyv\u00e4ksymisell\u00e4 on suuri vaikutus sen hallintaan saamiseksi.<\/p>\n

Muutama esimerkki hengitysharjoituksista<\/strong><\/p>\n

Aktiivinen uloshengitys:<\/em><\/strong> Kiinnit\u00e4 huomiota aktiiviseen uloshengitykseen ja t\u00e4yt\u00e4 sis\u00e4\u00e4nhengityksess\u00e4 itsesi ilmalla refleksinomaisesti. N\u00e4in vatsalihaksesi eiv\u00e4t j\u00e4nnity keinotekoisesti sis\u00e4\u00e4nhengitysvaiheen seurauksena.<\/p>\n

1-2-3-4- hengitys: <\/em><\/strong>Kun hengit\u00e4t sis\u00e4\u00e4n, laske samalla mieless\u00e4si nelj\u00e4\u00e4n. Pid\u00e4t\u00e4 hetki ilmaa ja hengit\u00e4 ulos samalla tavoin laskemalla nelj\u00e4\u00e4n. Pidenn\u00e4 harjoitusta v\u00e4hitellen yksi numero kerrallaan, mutta muista s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4n- ja uloshengitys samanpituisina. T\u00e4llainen harjoitus auttaa hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaammin keuhkorakkuloiden avautumisen ansiosta. Lis\u00e4ksi harjoitus rauhoittaa mielt\u00e4 ja tuo keskittyneemm\u00e4n olon. (Arjas 2014, 42-43.)<\/p>\n

Keskittymisharjoitus 3-2-1: <\/em><\/strong>Rauhoita olemuksesi keskittym\u00e4ll\u00e4 hengitykseesi. Suuntaa katseesi kolmeen kohteeseen, aina yhteen kerrallaan. Keskit\u00e4 katseesi aina siihen esineeseen, jonka olet valinnut. Jatka etsim\u00e4ll\u00e4 tuntoaistillasi kolme asiaa. N\u00e4it\u00e4 voivat olla esimerkiksi vaatekappale, l\u00e4mp\u00f6tila tai muu sellainen. Seuraavaksi k\u00e4y toinen kierros l\u00e4pi, jossa havainnoit aina kaksi kohdetta kullekin aistille (n\u00e4k\u00f6-, kuulo- ja tuntoaistille). Viimeiseksi keskit\u00e4 katseesi yhteen kohteeseen, kuuntele yht\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja tunne yksi asia. (Arjas 2014, 51.)<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4n muusikon tarina \u2013 omakohtaisia kokemuksia j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4<\/strong><\/p>\n

Aloitin kitaransoiton ollessani noin 14-vuotias, yl\u00e4asteelle siirtyess\u00e4ni. Ensimm\u00e4inen vuosi oli omaehtoista tutustumista soittimeen. Sain tukea soittoharrastuksen aloittamisessa veljelt\u00e4ni ja serkultani, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen soitti kitaraa ja veljeni puuhaili muuten musiikin parissa. Veljeni ehdotti, ett\u00e4 minun kannattaisi hakeutua musiikkiopistoon nimenomaan klassisen kitaran tunneille. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n se takaisi monipuolisemman opetuksen, vaikka s\u00e4hk\u00f6kitara ja rytmimusiikki lopulta kiinnostivatkin minua enemm\u00e4n.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen julkinen esiintymiseni oli mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin jonkin musiikkiopiston oppilaskonsertissa. Klassisessa kitaransoitossa esiintymiset olivat hieman j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4, koska olin estradilla yksin soittimeni kanssa. Ei ollut yhtyett\u00e4 tai muita s\u00e4est\u00e4ji\u00e4 tukena ja turvana. Yleis\u00f6 koostui p\u00e4\u00e4asiassa muista soittajista, tuttavista ja vanhemmista, joka lis\u00e4si tilanteen j\u00e4nnitt\u00e4vyytt\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. My\u00f6s konserttien kulku tuntui kaavamaiselta ja j\u00e4yk\u00e4lt\u00e4. Nuorena soittajana en t\u00e4llaisissa olosuhteissa p\u00e4\u00e4ssyt oikein rentoutumaan. Huomasin kuitenkin, ett\u00e4 mit\u00e4 paremmin esitett\u00e4v\u00e4 ohjelmisto oli hallussa, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tyylist\u00e4 esiintymist\u00e4 tarvitsi j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Soitin samoihin aikoihin yl\u00e4asteen musiikkiluokilla s\u00e4hk\u00f6kitaraa ja ensimm\u00e4iset esiintymiset b\u00e4ndiss\u00e4 tapahtuivat yl\u00e4asteen vanhempainilloissa. My\u00f6hemmin klassiset tunnit vaihtuivat s\u00e4hk\u00f6kitaratunteihin ja se sai minut entist\u00e4 enemm\u00e4n mukaan musiikin maailmaan. Muistan, ett\u00e4 kehittyminen oli \u00e4\u00e4rim\u00e4isen nopeaa. Nyt oltiin kiinni asiassa, joka kiinnosti minua ja intoa oli valtavasti. J\u00e4lleen iso kiitos veljelleni, joka tarjosi koko ajan musiikillista ainesta, jota opiskella ja tutkia.<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6kitaran soundi m\u00e4\u00e4rittyy hyvin vahvasti k\u00e4ytett\u00e4vien vahvistinten tai efektienmukaan. Kun ensimm\u00e4iset b\u00e4ndikokemukset alkoivat karttua, oli oma soitto viel\u00e4 eritt\u00e4in paljon kytk\u00f6ksiss\u00e4 siihen, millaisista laitteista se kuului. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa en puhu laitteiden korkeasta tai heikosta laadusta vaan pikemminkin ns. psykoakustisesta kuvasta. Siit\u00e4 tunteesta, kun oman soittimen soundi on tuttu. Se, mihin omassa huoneessaan on tottunut. Muistan b\u00e4ndiharjoituksissa soittamisen olleen eritt\u00e4in j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 tilanne, jos mukaan ei pystynyt ottamaan juuri niit\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, joilla kotona oli tottunut soittamaan. Sama koski my\u00f6s niit\u00e4 harvoja keikkoja ja esiintymisi\u00e4, joita tuohon aikaan oli. Soittotaitoni toki kehittyi, mutta \u201doman\u201d soundin esiin saaminen erilaisista soittov\u00e4lineist\u00e4 oli viel\u00e4 vaikeaa.<\/p>\n

Kitarani, vahvistimeni sek\u00e4 muu laitteistoni pysyi tuohon aikaan monta vuotta samana. Harjoitus- ja esiintymiskertojen karttuessa huomasin: mit\u00e4 tarkemmin tunsin oman laitteistoni, sit\u00e4 varmempi ja kodikkaampi minun oli olla lavalla. Laitteistoni oli my\u00f6s yksinkertainen, joten tapahtuipa mit\u00e4 tahansa, vika oli helposti selvitett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Samaan aikaan huomasin toisen j\u00e4nnityst\u00e4 laukaisevan tekij\u00e4n itsess\u00e4ni: mit\u00e4 useammin esiintymisi\u00e4 oli, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n j\u00e4nnitin niit\u00e4. Aiemmin vahvana vallinnut virheitten tekemisen pelko v\u00e4heni huomattavasti. T\u00e4t\u00e4 pid\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 askeleena esiintymisj\u00e4nnityksen v\u00e4hent\u00e4miseen. Ep\u00e4onnistumisen pelko voi olla \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tuhoava voima, sill\u00e4 se kuluttaa suunnattomasti energiaa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia soittamaan virheiden l\u00e4pi ja jatkamaan matkaa eteenp\u00e4in, eik\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 pohtimaan, <\/strong>mit\u00e4 edellisess\u00e4 tahdissa tapahtui. Pid\u00e4n huumorintajua ja virheiden l\u00e4pi soittamista k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 kulkevina asioina. Jos ei ota itse\u00e4\u00e4n ja esiintymistilannetta turhan vakavasti, eiv\u00e4t virheetk\u00e4\u00e4n tunnu maailmanlopulta, vaan usein ne vain vapauttavat positiivista energiaa.<\/p>\n

Palvelin armeijassa ollessani soittokunnassa, jossa oli esiintymisi\u00e4 viikoittain. Huomasin, mik\u00e4 etu oikeanlaisessa rutinoitumisessa on. Palvelusaikana esiintymisj\u00e4nnitykseni v\u00e4heni huomattavasti entisest\u00e4\u00e4n. Eri kokoisista yleis\u00f6ist\u00e4 riippumatta esiintyminen tuntui keikka keikan j\u00e4lkeen luontevammalta ja mukavammalta. Auttavana tekij\u00e4n\u00e4 t\u00e4h\u00e4n toki vaikuttivat orkesterin suuri koko ja asiansa osaavat ammattimuusikot. Itse\u00e4\u00e4n parempien muusikoiden kanssa soittaminen kehitt\u00e4\u00e4 ehdottomasti eniten.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n toimiessani ammattimuusikkona ja opettajana j\u00e4nnitt\u00e4miseni on l\u00e4hes olematonta. Joskus olen huomannut sen kuitenkin johtaneen liikaan varmuuteen ja sit\u00e4 kautta heikompaan suoritukseen. J\u00e4nnitt\u00e4minen ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina huono asia.<\/p>\n

Toisinaan tuntuu, ett\u00e4 olisi mukava,<\/strong> jos v\u00e4h\u00e4n j\u00e4nnitt\u00e4isi. Se saattaisi olla se tarvittava elementti siivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n suoritus viel\u00e4 paremmalle tasolle. J\u00e4nnityksest\u00e4 eroon p\u00e4\u00e4seminen tai pikemminkin sen lievitt\u00e4minen on itsell\u00e4ni ollut vaiheittaista koko soittajauran ajan. Siit\u00e4 muodostettavissa oleva kaava on kuitenkin selke\u00e4: mit\u00e4 enemm\u00e4n varmuus oman soittimen ja ymp\u00e4rist\u00f6n hallinnasta kehittyy, sit\u00e4 paremmin j\u00e4nnitys on kontrollissa. Sen analysointi ja pilkkominen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. On hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 asioista oma j\u00e4nnitt\u00e4minen koostuu: onko se ep\u00e4varmuus soittimesta ja laitteista? Onko se virheiden varomista vai esill\u00e4 olemisen pelk\u00e4\u00e4mist\u00e4?<\/p>\n

Er\u00e4s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 seikka oman j\u00e4nnitt\u00e4miseni kontrolloimisessa on positiivisen huolettomuuden metodi. T\u00e4ll\u00e4 en tarkoita huolimattomuutta, vaan liiallisesta kontrollista luopumista. Erityisesti yhtyesoitossa hallussani on vain tietty osa esityksen kokonaisuudesta, joten minun on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, etten voi kontrolloida kaikkea ymp\u00e4rill\u00e4ni tapahtuvaa. Ennakointi ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tilanteet ovat mahdollisia ja t\u00e4ll\u00f6in on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 harjoitella valmiuksia reagointiin, ei liialliseen kontrollointiin. Avainasemassa on musiikillinen vuorovaikutus. Soolosoitossa sen syntyminen on luonnollisesti vaikeampaa, mutta uskon, ett\u00e4 metodini on sovellettavissa my\u00f6s soolosoittoon.<\/p>\n

Vuorovaikutus on luotava kappaleen, sen tunnetilan ja esitt\u00e4j\u00e4n v\u00e4lille. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa syvemm\u00e4lle yksityiskohtiin menemist\u00e4 ja syvemp\u00e4\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4n materiaalin analysointia. Sielt\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 esiintyj\u00e4n itsens\u00e4 kontrollissa olevat asiat, jotka t\u00e4ll\u00f6in lis\u00e4\u00e4v\u00e4t positiivista huolettomuutta. Ei siis voida sanoa, ett\u00e4 esiintymisj\u00e4nnitys on yksiselitteisesti paha asia, josta on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 eroon. Voidaan vain todeta sen yksil\u00f6lliset ilmenemismuodot, vakavuus ja keinot, joilla sit\u00e4 voidaan lievitt\u00e4\u00e4. Tavoitteena esityksess\u00e4 on yleens\u00e4 paras mahdollinen suoritus ja jokaisen tie t\u00e4h\u00e4n parhaaseen mahdolliseen suoritukseen on omansa.<\/p>\n

Joillakin ihmisill\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4minen herkist\u00e4\u00e4 aisteja ja parantaa suoritusta ja toisilla se muodostaa jopa fysiologisen esteen suorittamiselle. Oman j\u00e4nnitt\u00e4misen analysointi on auttanut minua sen pilkkomisessa pienempiin, helposti kontrolloitavissa oleviin osiin. T\u00e4st\u00e4 on aikojen saatossa muodostunut automaatio ja n\u00e4in ollen j\u00e4nnitt\u00e4minen on v\u00e4hentynyt l\u00e4hes olemattomiin. Onnekseni olen kuitenkin huomannut, ett\u00e4 se ei ole aivan t\u00e4ysin kadonnut. Musiikki ja sen esitt\u00e4minen ovat valtavan hienoja asioita. Jos niihin ei kuuluisi j\u00e4nnitys ja vahvat tunnereaktiot, eiv\u00e4t ne tarjoaisi uusia, taianomaisia kokemuksia olevasta ja ihmisyydest\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittajat: Heidi Mikkonen, Kristian Pyykk\u00f6 ja Minna Tirkkonen 2016, <\/strong>Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

\u00a0<\/strong><\/h3>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Arjas, P. 2001. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. 2. p. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n

Arjas, P. 2002. Muusikoiden esiintymisj\u00e4nnitys: Tapaustutkimus klassisen musiikin ammattiopiskelijoiden j\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4tyypeist\u00e4 ja esiintymisvalmennuksen kurssikokemuksista. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Jyv\u00e4skyl\u00e4, 2002.<\/p>\n

Arjas, P. 2014. Varmasti lavalle \u2013 Muusikoiden esiintymisvalmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n

Esiintymisj\u00e4nnitys. 2016. Terveystieto ja tutkimus \/ Terveystietopankki. Ylioppilaiden terveydenhoitos\u00e4\u00e4ti\u00f6. Viitattu 17.10. 2015. http:\/\/www.yths.fi<\/a><\/p>\n

Pitk\u00e4nen, S. 2014. Esiintymisj\u00e4nnitys voimavarana \u2013 Suoran tv-l\u00e4hetyksen ihanuus ja kauheus. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Medianomi. Elokuvan ja television koulutusohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.10.2015. https:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/84801<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ammattitaitoisimmatkin muusikot saattavat kokea enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n suorituspaineita esiintyess\u00e4\u00e4n. Esiintymisj\u00e4nnitys voi olla suoritusta parantava voima, joka luo energist\u00e4 ja innostunutta latausta esitykseen. Liiallinen j\u00e4nnitt\u00e4minen voi puolestaan aiheuttaa erilaisia fyysisi\u00e4 ja psyykkisi\u00e4 ilmenemismuotoja, joiden vuoksi musiikillinen suoritus ei p\u00e4\u00e4se oikeuksiinsa. Tarkastelemme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esiintymisj\u00e4nnityksen tunnusmerkkej\u00e4. Kerromme my\u00f6s, mihin asioihin kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota j\u00e4nnitt\u00e4misen lievitt\u00e4miseksi. Keskitymme l\u00e4hinn\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[151,311,308],"class_list":["post-1271","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-esiintymisjannitys","tag-hengitysharjoitus","tag-muusikkous"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1271"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1273,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1271\/revisions\/1273"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}