Harjoitellessa hoen vain paniikinomaisesti itsekseni \u201cSoita, soita soita!\u201d Esiintyess\u00e4ni ensimm\u00e4inen tunne on se, ett\u00e4 tilanne ei ole hallinnassa. Sen huomaa kun hengitys ei kulje, onkohan kulkenut pitk\u00e4\u00e4n aikaan? K\u00e4det t\u00e4risev\u00e4t. Katselen niit\u00e4, kuin n\u00e4kisin ne ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Ovatko nuo minun k\u00e4teni? Eiv\u00e4t voi olla. Ainakaan ne eiv\u00e4t tottele k\u00e4skyj\u00e4, joita koetan niille antaa. Itseasiassa en saa niihin mit\u00e4\u00e4n kontaktia. Soitosta tulee suoritusta, pelkk\u00e4\u00e4 takeltelevaa soittoa ilman musiikkia…Ammattimuusikkoina olemme molemmat kokeneet esiintymispelkoa ja artikkelissa kerromme tuntemuksistamme.<\/p>\n
J\u00e4nnitys on esiintyj\u00e4n valttikortti. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 esiintyj\u00e4 haluaa tehd\u00e4 parhaansa ja suonissa virtaava adrenaliini vireytt\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 kokonaisvaltaisesti esiintymistilannetta varten. J\u00e4nnitys on siis hyv\u00e4 asia esiintyj\u00e4lle. Paitsi silloin, kun j\u00e4nnitys menee paniikin puolelle. Silloin puhutaan esiintymispelosta, ilmi\u00f6st\u00e4, josta on esiintymiselle vain haittaa. (Arjas, P. 2008, 312-319.)<\/p>\n
Huilunsoiton c-tutkinto l\u00e4hestyi uhkaavasti ja mielen sopukoissa kaikui vain ”soita, soita, soita”. Ep\u00e4toivo meinasi ajaa minut paniikin partaalle, kun tekniset kohdat eiv\u00e4t mill\u00e4\u00e4n meinaa menn\u00e4 oikein ja treenaaminen oli rajoittunut l\u00e4hes mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi k\u00e4siongelmieni takia. Ajattelen, ett\u00e4 vaikeudet kasvattavat luonnetta ja niin siin\u00e4 k\u00e4vi nytkin. Sinnik\u00e4s ei luovuta, vaan p\u00e4invastoin yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toisen tien p\u00e4\u00e4st\u00e4 tavoitteeseensa. Soiton rajallisuus sai minut miettim\u00e4\u00e4n uusia harjoittelumuotoja ja t\u00f6rm\u00e4sinkin mielikuvaharjoitteluun. Yksi tapa v\u00e4ltty\u00e4 esiintymispaniikilta on huolellinen valmistautuminen ja mielikuvaharjoittelu voi toimia yhten\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 harjoittelumuotona soiton rinnalla.<\/p>\n
Mielikuvaharjoittelu tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 soittaja harjoittelee miettim\u00e4ll\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n, miten linjat menev\u00e4t, miten h\u00e4nen tulee hengitt\u00e4\u00e4, miten puhaltaa ja miten liikuttaa sormiaan. Mielikuvaharjoittelu voi monesti olla juuri se ratkaisu, joka auttaa p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n soittoteknisesti hankalimman paikan yli lis\u00e4ten samalla muun muassa itseluottamusta. Kyse on juuri siit\u00e4, ett\u00e4 tullaan tietoiseksi omasta toiminnastamme ja siit\u00e4, mit\u00e4 olemme juuri harjoittelemassa. Harjoitteleminen tietoisesti ajatuksen kanssa viekin soittamista huomattavasti enemm\u00e4n eteenp\u00e4in, linjat ja soittokulut saavat selkeyden ja tuloksia syntyy. Oikeanlainen harjoittelu on siis perusta onnistuneeseen esiintymiseen. (Aroluoma, 2014.)<\/p>\n
Ulkoa soittaminen konserteissa on aina ollut minulle todella stressaavaa, vaikeaa sek\u00e4 pelottavaa, siksi ajattelinkin, ett\u00e4 mielikuvaharjoittelun metodit voisi auttaa minua eteenp\u00e4in isoimman kynnyksen yli. Tutkinnossa jotain oli soitettava ulkoa ja jo ajatus siit\u00e4 sai olon huippaamaan. Perusteellisen sointuanalyysin ja kappaleen kuuntelemisen j\u00e4lkeen alkoi varsinainen soittoharjoittelu. Kun kappale alkoi pikkuhiljaa tulla tutuksi ja sormet tottelevat oli aika ottaa seuraava askel.<\/p>\n
Ulkoaopettelu alkoi hitaasti, mutta tehokkaasti. Soitin yhden rivin ulkoa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja kun kappale tuli tutummaksi pystyin aloittamaan varioimisen. Seuraavalla kerralla soitin vain, joka toisen tahdin ja hyr\u00e4ilin joka toisen, n\u00e4in kappaleesta tuli entist\u00e4kin varmempi ja, k\u00e4vi miten k\u00e4vi sain jostain kohdasta kiinni. Ei siis tarvitse heti osata koko kappaletta ulkoa vaan palastelu on avainsana!<\/em> T\u00e4llainen monipuolinen harjoittelu vie huomaamatta soittamista eteenp\u00e4in mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, kun on varmuus omaan tekemiseen on varmasti hyv\u00e4t edellytykset onnistuneeseen esiintymiseenkin.<\/p>\n Kun kappaleen ovat hanskassa kannattaa ennen h-hetke\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa p\u00e4ivitt\u00e4in my\u00f6s itse tutkintotilanteen menttaaliseen l\u00e4pik\u00e4ymiseen. Milt\u00e4 tuntuu ennen konserttia, miten menen lavalle, milt\u00e4 tuntuu lavalla, mit\u00e4 teen, jos mokaan. T\u00e4m\u00e4 todellakin auttoi minua pahimman pelkotilan yli ja lavalla oli lopulta jopa nautinnollista olla. Tutkinto on takanap\u00e4in, monta kokemusta rikkaampana \u00a0ja j\u00e4lleen kerran muistutan itselleni: El\u00e4m\u00e4 jatkuu ja se oli vain yksi konsertti el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni!<\/em><\/p>\n Ensimm\u00e4isen kerran nelj\u00e4\u00e4n vuoteen ilman nuottia esiintym\u00e4\u00e4n meneminen kauhistutti, mutta asenne ”Nyt tai ei koskaan!” pisti t\u00e4h\u00e4n naiseen rohkeutta ja j\u00e4lkiviisaana mietinkin usein, ett\u00e4 jos olisin j\u00e4tt\u00e4nyt esiintymisen v\u00e4liin j\u00e4nnitt\u00e4misen vuoksi, en olisi koskaan saanut sit\u00e4 ihanaa palautetta yleis\u00f6lt\u00e4 onnistuneesta esiintymisest\u00e4. Sain my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 itseluottamusta siit\u00e4, ett\u00e4 selvi\u00e4n!<\/p>\n Konserttitilanteet ovat aina yht\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4, jalat t\u00e4risev\u00e4t, k\u00e4det kramppaa ja huuli v\u00e4p\u00e4tt\u00e4\u00e4. Monesti mietinkin, miksi kiusaan itse\u00e4ni t\u00e4llaisilla tilanteilla, mutta vastaus on, ett\u00e4 itsep\u00e4h\u00e4n olen alani valinnut!<\/em><\/p>\n Mielikuvaharjoittelun aloittaminen vaatii siis keskittymist\u00e4. Aluksi tuntuu varmasti, ett\u00e4 aikaa menee hukkaan ja mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 hy\u00f6dyn. Uskon kuitenkin, ett\u00e4 muutaman harjoittelukerran j\u00e4lkeen saa varmasti jo todellisia kokemuksia sen toimivuudesta. Kun todella miettii, miten sormet liikkuvat, mieless\u00e4 piirtyv\u00e4n nuottikuvan aikana, on p\u00e4\u00e4 todellakin paineessa. Oire kertoo juuri mielikuvaharjoittelun tehosta. Se on kovaa ty\u00f6t\u00e4 ja tauotus on niin ik\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 osa my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 harjoittelumuotoa. Aivot nimitt\u00e4in antavat samoja k\u00e4skyj\u00e4 lihaksiin, mit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme oikeissa soittotilanteissa. Huolellinen harjoittelu tuottaa tulosta, kun liikeradat siirtyv\u00e4t syv\u00e4muistiimme. (Arjas,P. 2008.)<\/p>\n Mielikuvaharjoittelun merkitys on pompannut esille vasta jonkin aika sitten ehk\u00e4p\u00e4 juuri ergonomisten ongelmien my\u00f6t\u00e4. \u00a0Aiheesta l\u00f6ytyy artikkeleita, opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 ja muun muassa Sibelius-akatemian (Arjas,P. 2008) harjoittelu-ohjeissa l\u00f6ytyy opastusta mielukuvaharjoitteluun. Mielikuvaharjoittelu ei ole sidoksissa vain instrumentteihin vaan sit\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mink\u00e4 alan edustaja tahansa. Aiheeseen viittaavaa kirjallisuuttakin l\u00f6ytyy jo varsin paljon ja hyv\u00e4 lukemisen arvoinen l\u00f6yt\u00f6 on Kalevi Tammivuori (2006) esiintymistilanteisiin ohjeistava kirja. Siin\u00e4 paneuduttiin puhujien sek\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6iden esiintymisj\u00e4nnityksen hallintaan, mik\u00e4 on t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaista muusiikoiden kanssa. Omien kokemusteni tueksi l\u00f6ysin my\u00f6s muun muassa Pernilla Nilsson-Wikin (2014) opinn\u00e4ytety\u00f6n, jossa p\u00e4\u00e4instrumenttina oli oboe. Lis\u00e4ksi muun muassa Kimmo Aroluoman (2014) artikkeli -Mielikuvaharjoittelulla mestariksi havainnollisti metodin merkityst\u00e4 soittoharjoittelussa.<\/p>\n Jos perusteellisesta valmistautumisesta huolimatta koet paniikinomaista j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4 esiintyess\u00e4si, kyse on todenn\u00e4k\u00f6isesti esiintymispelosta. Kun j\u00e4nnitys vaihtuu peloksi, se vaikuttaa ensimm\u00e4isen\u00e4 pallean seudulla, sil\u00e4 \u201dpelko on usein pallean tienoilla ja n\u00e4kyy monesti j\u00e4ykkyyten\u00e4 keskisel\u00e4n alueella\u201d (Brenner, R. & Rosen, M. 2003, 44.) Pallean j\u00e4nnittymisen my\u00f6t\u00e4 hengitys pinnallistuu ja verenkierto heikkenee. Kun lihakset eiv\u00e4t saa riitt\u00e4v\u00e4sti happea, ne eiv\u00e4t pysty reagoimaan aivojen k\u00e4skyihin normaalisti ja suorituskyky heikkenee (Tanskanen, 2015.) T\u00e4m\u00e4n vuoksi pelko lamauttaa toimintaamme kokonaisvaltaisesti ja siksi sen vaikutus my\u00f6s soittotilanteisiin on niin valtava. Jos pelko hallitsee kroppaa, esiintyminen on suunnilleen yht\u00e4 helppoa kuin trapetsilla k\u00e4veleminen kokovartalokipsiin k\u00e4\u00e4riytyneen\u00e4.<\/p>\n Esiintymispelon purkaminen on hyv\u00e4 aloittaa kehosta k\u00e4sin. Keinoina voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi pilatesta tai hengitysharjoituksia. Jos kyseess\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n jatkunut pelon kierre, on suositeltavaa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 ammattitaitoisten kehoterapeuttien puoleen.<\/p>\n Rosen-menetelm\u00e4 on poikkitieteeliinen kehon ja mielen vointia edist\u00e4v\u00e4 terapian muoto. Se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lihasj\u00e4nnityst\u00e4, vapauttaa hengityst\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 itseluottamusta ja itsetuntemusta. Rosen-menetelm\u00e4ll\u00e4 voi my\u00f6s oppia pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kaikkia ominaisuuksia jokainen muusikko tarvitsee ja siksi menetwelm\u00e4\u00e4 suositellaan erityisesti niille, jotka esiintyv\u00e4t ty\u00f6kseen. (Tanskanen, L. 2015.)<\/p>\n Rosen-hoidossa kannattaa k\u00e4yd\u00e4 1-3 kertaa ennen esiintymist\u00e4, mutta juuri edellinen p\u00e4iv\u00e4 ennen esiintymist\u00e4 ei ole suositeltava ajankohta menetelm\u00e4lle. Hoito tapahtuu kokohieronnan tapaan hierontap\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Se perustuu l\u00e4sn\u00e4olemiseen ja kehoa kuulostelevaan kosketukseen. Saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta hoitaja tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tekee. \u00a0Rosenterapeutin koulutus kest\u00e4\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 viiteen vuotta ja harjoittelujaksoon kuuluu mm. 350 harjoitushoitoa (Tanskanen, L. 2015.)<\/p>\n Harkitsin monta kertaa alanvaihtoa. Nautin soittamisesta ja menestyin hyvin, mutta esiintymistilanteessa tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 kaikki kontrolli aivojen ja k\u00e4sien v\u00e4lill\u00e4 katosi. Katsoin vierest\u00e4 kun k\u00e4teni t\u00e4risten koettivat selviyty\u00e4 kappaleen alusta loppuun ja toivoin vain, ettei soitto katkeaisi. Rosen-menetelm\u00e4n avulla opin, ett\u00e4 lamaantuminen johtui pelosta, joka salpasi hengityksen ja sit\u00e4 kautta katkaisi kontrollin sormiini. Ymm\u00e4rsin my\u00f6s, ett\u00e4 voin vaikuttaa ajatuksiini, ett\u00e4 tunteet ovat kuin tavarahyllyll\u00e4, sielt\u00e4 vapaasti valittavissa. Pelon sijasta ihminen voi valita mielentilan, jonka vallitessa soittaminen sujuu helpommin, kuten tyyneyden. K\u00e4yty\u00e4ni kaksi kertaa Rosenhoidossa soitin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ilman pelkoa kymmeneen vuoteen.<\/p>\n Huolellisesti valmistautuneena ja vailla pelkoa voit huoleti astua esiintymislavalle. Jos kaikesta huolimatta j\u00e4nnitys iskee ylivoimaisena esiintymistilanteessa, voit kysy\u00e4 itselt\u00e4si \u201dOnko minulla juuri nyt jokin h\u00e4t\u00e4?\u201d Useimmiten ei ole, ellei sitten karhu ole juuri hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kimppuusi tai auto ajamassa ylitsesi. Yksinkertainen kysymys auttaa sinua pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n, ja toteamaan ettei tilanteessa itse asiassa ole mit\u00e4\u00e4n pel\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Ja sitten voit muistuttaa hiljaa itse\u00e4si, ett\u00e4 sinulla on t\u00e4ysi vapaus valita. Voit kuvitella kaikki mahdolliset tunteet purkeissa hyllyille etiketit kyljiss\u00e4\u00e4n. Ja sitten voit valita niin kuin parhaaksi n\u00e4et, joko pelk\u00e4\u00e4v\u00e4n, tai tyynen ja rauhallisen mielentilan. Valinnan vapaus on sinun! (Tanskanen, L. 2015.)<\/p>\n Kirjoittajat: Miia Ratilainen & Henna Ustinov 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Arjas,P. 2008. Tied\u00e4tk\u00f6 soiton harjoittelusta riitt\u00e4v\u00e4sti? Psyyke. Sibelius-akatemia. Viitattu 10.2.2016. http:\/\/www2.siba.fi\/harjoittelu\/index.php?id=63&la=fi<\/p>\n Aroluoma, K (2014) Mielikuvaharjoittelulla mestariksi. Backstage blogi, tarinoita lavan takaa. Viitattu 10.2.2016. http:\/\/backstageblogi.fi\/kolumnit\/mielikuvaharjoittelulla-mestariksi.<\/p>\n Brenner, S. & Rosen, M. 2003. Rosen-menetelm\u00e4 – Kosketusta keholle ja mielelle. H\u00e4meenlinna: Omega Books.<\/p>\n Louhivuori, J & Saarikallio, S. 2010. Musiikkipsykologia. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Bookwell Oy<\/p>\n Nilsson-Wik, P (2014) Kantava \u00e4\u00e4ni, Miten saa oboen \u00e4\u00e4nen kantamaan salin viimeiselle riville? Opinn\u00e4ytety\u00f6. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Musiikkipedagogi, Musiikki. Viitattu 10.2.2016. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75387\/Kantavaa.pdf?sequence=1.<\/p>\n Tammivuori, K. 2006. Nauti esiintymisest\u00e4. Helsinki: Otava<\/p>\n Tanskanen, L. 2015. Hieroja, rosenterapeutti, Fysikaalinen hoitola Terhakka. Haastattelu 6.11.2015.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Harjoitellessa hoen vain paniikinomaisesti itsekseni \u201cSoita, soita soita!\u201d Esiintyess\u00e4ni ensimm\u00e4inen tunne on se, ett\u00e4 tilanne ei ole hallinnassa. Sen huomaa kun hengitys ei kulje, onkohan kulkenut pitk\u00e4\u00e4n aikaan? K\u00e4det t\u00e4risev\u00e4t. Katselen niit\u00e4, kuin n\u00e4kisin ne ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Ovatko nuo minun k\u00e4teni? Eiv\u00e4t voi olla. Ainakaan ne eiv\u00e4t tottele k\u00e4skyj\u00e4, joita koetan niille antaa. Itseasiassa en […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[151,309,310],"class_list":["post-1265","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-esiintymisjannitys","tag-mielikuvaharjoittelu","tag-rosen-menetelma"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1265","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1265"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1265\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2461,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1265\/revisions\/2461"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1265"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1265"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1265"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Kun osaaminen ei riit\u00e4<\/h2>\n
Rosen-menetelm\u00e4 pelon taltuttajana<\/h2>\n
Er\u00e4\u00e4n pianistin tarina<\/h2>\n
Yhteenveto<\/h2>\n
<\/h3>\n