Pianonsoiton ammattiopintojeni aikana olen osallistunut s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin pianokilpailuihin, ja olen kokenut kilpailuihin valmistautumisen edist\u00e4neen oppimistani huomattavasti. Lapsena ja nuorena soittoharrastukseni eteni kuitenkin ilman ajatustakaan kilpailemisesta, ja t\u00f6rm\u00e4sin ilmi\u00f6\u00f6n lasten pianokilpailuista oikeastaan vasta ammattiopiskelijana kilpailuja seuratessani.<\/p>\n
Ilmi\u00f6 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monenlaisia tunteita: toisaalta taitavien lasten kilpailusuorituksia ihaillaan ja seurataan innostuksella, toisaalta musiikkiharrastuksen muuttumista kilpailuhenkisemp\u00e4\u00e4n suuntaan vieroksutaan.\u00a0 Joillekin lapsille kilpailuihin osallistuminen voi kuulua tiiviisti musiikkiharrastukseen jo varhaisesta vaiheesta l\u00e4htien (esim. Nurmiainen 2010, 5-6), kun taas todenn\u00e4k\u00f6isesti valtaosa lapsista etenee soitto-opinnoissaan ilman kilpailuihin osallistumista. Monille kilpailuihin osallistuminen voi olla kannustava ja innostava tavoite, mutta joillekin se voi muodostua rasitteeksi. Kenelle kilpailuista on hy\u00f6ty\u00e4 ja kenelle haittaa?<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 artikkelia varten haastattelin kokenutta pianonsoitonopettajaa, joka on uransa aikana valmentanut eri-ik\u00e4isi\u00e4 oppilaitaan sek\u00e4 alueellisiin ett\u00e4 valtakunnallisiin kilpailuihin. Jatkossa esitett\u00e4v\u00e4t mielipiteet, joiden esitt\u00e4j\u00e4\u00e4n viittaan sanalla \u201dhaastateltava\u201d, ovat siis h\u00e4nen. Muina keskeisin\u00e4 l\u00e4htein\u00e4 olen k\u00e4ytt\u00e4nyt Hyv\u00e4risen (2008) ja Nurmiaisen (2010) opinn\u00e4yte- ja seminaarit\u00f6it\u00e4, joiden tekij\u00e4t ovat ker\u00e4nneet pianokilpailuihin osallistuneiden lasten kokemuksia haastattelujen kautta.<\/p>\n
Osallistumisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen harkintaa<\/strong><\/p>\n Aloite pianokilpailuun osallistumisesta tulee sek\u00e4 Hyv\u00e4risen (2008, 12), Nurmiaisen (2010, 22) ett\u00e4 haastateltavani mukaan useimmiten opettajalta. Haastateltavani kertoo nuorimpien kilpailuihin valmentamiensa oppilaiden olleen 11\u201312-vuotiaita, mutta kilpailuissa voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s nuorempia osallistujia. Esimerkiksi valtakunnallisen Leevi Madetoja -pianokilpailun vuosien 2012 ja 2015 k\u00e4siohjelmien mukaan kilpailuissa on ollut mukana useita 8\u00ad-10-vuotiaita soittajia.<\/p>\n Kilpailuun osallistuvien oppilaiden valinta edellytt\u00e4\u00e4 opettajalta ammattitaitoa ja oppilaiden tuntemista. Haastateltavani mukaan opettajan on pyritt\u00e4v\u00e4 arvioimaan, onko kilpailuun osallistumisesta oppilaan edistymiselle enemm\u00e4n haittaa vai hy\u00f6ty\u00e4. Toisaalta kilpailu antaa konkreettisen tavoitteen, joka innostaa usein lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n harjoittelua ja tuo esiintymisvarmuutta. Haastateltavani kuitenkin kuvaa, kuinka kilpailuun valmistautuminen vaatii muutaman kilpailukappaleen valmistamista ja \u201djauhamista\u201d huippukuntoon, kun h\u00e4nen mukaansa voitaisiin samassa ajassa valmistaa \u201dkymmenen kappaletta suurin piirtein\u201d. T\u00e4st\u00e4 useimmat oppilaat hy\u00f6tyv\u00e4t haastateltavani kokemuksen mukaan enemm\u00e4n jatkoa ajatellen.<\/p>\n Kilpailuissa osallistujat jaetaan ik\u00e4sarjoittain kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n, jotka ovat esimerkiksi Leevi Madetoja -pianokilpailussa alle 13-vuotiaat, 13\u201316-vuotiaat ja yli 17-vuotiaat. Kahdessa nuorimpien sarjassa ja omien kuuntelukokemuksieni mukaan varsinkin keskisarjassa osallistujien ik\u00e4haarukka on niin suuri, ett\u00e4 taitotasojen ero sarjan nuorimpien ja vanhimpien v\u00e4lill\u00e4 voi olla valtava. Sarjajaon ep\u00e4reiluuden nuorimpia kohtaan toteaa my\u00f6s Hyv\u00e4rinen (2008, 12). Haastateltavani kertoo puolestaan keskisarjaan siirtymisen olevan joskus hankalaa suurella harppauksella kasvavien vaatimusten vuoksi. H\u00e4n toteaa keskisarjan osallistujien olevan usein niit\u00e4, jotka my\u00f6hemmin mahdollisesti suuntaavat ammattiuralle pianonsoitossa.<\/p>\n Opettaja monipuolisessa roolissa<\/strong><\/p>\n Kilpailuun valmistautuminen alkaa haastateltavani mukaan nuorimpien sarjoihin osallistuneiden oppilaiden kohdalla noin kolme kuukautta ennen kilpailua, mik\u00e4 on ollut h\u00e4nen mukaansa riitt\u00e4v\u00e4 aika. Keskisarjan osallistujien kohdalla kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4viin kilpailuihin valmistautuminen on aloitettu heti syksyll\u00e4 lukuvuoden alussa. Nurmiaisen (2010, 22) haastattelemien 11\u201312 -vuotiaiden lasten kohdalla kilpailuohjelman kokoaminen oli aloitettu noin puoli vuotta ennen kilpailua, ja lopullisen muotonsa ohjelma oli saanut pari kuukautta ennen kilpailua. Kilpailuohjelmiston hiominen on siis pitk\u00e4 ja aikaa viev\u00e4 prosessi my\u00f6s lasten kohdalla, ja haastateltavani toteaa viel\u00e4, ett\u00e4 kilpailuissa menestyv\u00e4t oppilaat esitt\u00e4v\u00e4t ohjelmassaan usein jo aiemmin harjoiteltuja ja uudelleen l\u00e4mmiteltyj\u00e4 kappaleita.<\/p>\n Oppilaan valmentaminen pianokilpailuun vaikuttaa olevan opettajalle venymist\u00e4 ja lis\u00e4ty\u00f6t\u00e4 vaativa prosessi. Hyv\u00e4rinen (2008, 12) toteaa aiheesta seuraavasti: \u201dOppituntien rajallisuus tulee selv\u00e4ksi jo alkumetreill\u00e4 ja on pakko pit\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 harjoituksia, jos haluaa v\u00e4h\u00e4nkin tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4. Ohjelman l\u00e4pisoittaminen voi vied\u00e4 l\u00e4hes koko oppitunnille m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn ajan ja ohjeillekin pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aikaa.\u201d Samanlaisia kokemuksia on my\u00f6s haastateltavallani, joka viittaa valmentamiseen liittyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sanoilla \u201dyht\u00e4 r\u00e4\u00e4kki\u00e4\u201d. H\u00e4n kertoo valmentamisen vaativan opetuskertojen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 tavallisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 useampaan kertaan viikossa ja painottaa my\u00f6s esiintymisten j\u00e4rjest\u00e4misen t\u00e4rkeytt\u00e4 kilpailuun valmistautumisen aikana.<\/p>\n Kilpailutilanne voi johtaa tarpeettomaan itsens\u00e4 vertaamiseen muihin ja t\u00e4t\u00e4 kautta negatiivisiin tunteisiin. Opettajalla on mielest\u00e4ni merkitt\u00e4v\u00e4 rooli t\u00e4m\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4misess\u00e4: oman kokemukseni mukaan opettajan oikeanlainen pohjustus kilpailutilannetta varten auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kilpailut mahdollisuutena haastaa itse\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamistaan, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n tavoitella tunnustusta ja menestyst\u00e4. Nurmiaisen (2010, 26) haastateltavista kaksi kolmesta oli keskustellut kilpailutilanteeseen suhtautumisesta opettajansa kanssa. Hyv\u00e4rinen (2008, 14) puolestaan toteaa t\u00e4st\u00e4 pohjustusty\u00f6st\u00e4 seuraavasti: \u201dKannustan, rohkaisen ja motivoin oppilaitani samoin kuin normaaleilla oppitunneillakin. Opettajan \u201dmy\u00f6t\u00e4kulkijan rooli\u201d avoimessa oppimisilmapiiriss\u00e4 takaa mielest\u00e4ni my\u00f6nteisen kilpailukokemuksen syntymisen.\u201d Haastateltavani puolestaan ei koe erityisesti pohjustavansa kilpailuasetelmaan suhtautumista \u2013 ehk\u00e4 se toteutuu, kuten Hyv\u00e4rinenkin toteaa, saman kannustavan asenteen my\u00f6t\u00e4 kuin normaaleilla soittotunneillakin.<\/p>\n Tulosten \u00e4\u00e4rell\u00e4<\/strong><\/p>\n Musiikissa kilpailemista kyseenalaistetaan usein, sill\u00e4 siin\u00e4 kilpailijoiden asettaminen objektiiviseen paremmuusj\u00e4rjestykseen on mahdotonta. Kilpailujen tuloksissa onkin kysymys vain tuomaristossa toimivien henkil\u00f6iden mielipiteest\u00e4, mink\u00e4 Erik T. Tawastjerna toteaa mielest\u00e4ni osuvasti: \u201dSanon usein oppilailleni, ett\u00e4 kilpailuissa kyse on arpajaisista: jos soitat hyvin, saat enemm\u00e4n arpalippuja k\u00e4teesi, mutta lopputulos on kuitenkin arvontaa\u201d (Pokki 2014). Kilpailuissa menestyminen tuo varmasti nuorelle soittajalle hienon kokemuksen ja lis\u00e4\u00e4 itseluottamusta, mutta vastaavasti menestym\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4minen voi johtaa pettymyksiin, kriisiin harrastuksen jatkon suhteen ja jopa itsetunnon ongelmiin (Nurmiainen 2010, 6).<\/p>\n Opettajalla on mielest\u00e4ni merkitt\u00e4v\u00e4 rooli positiivisen kilpailukokemuksen luomisessa my\u00f6s kilpailusuorituksen j\u00e4lkeen. Haastateltavani toteaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kaikki h\u00e4nen kilpailuihin valmentamansa oppilaat olivat kokeneet kilpailukokemuksen my\u00f6nteisen\u00e4 menestyksest\u00e4 riippumatta. H\u00e4n huomauttaa oppilaan saavan kilpailun j\u00e4lkeen joka tapauksessa tunnustusta opettajalta ja esimerkiksi vanhemmilta. Opettajan antaman kannustavan palautteen merkityst\u00e4 tuo esille my\u00f6s Hyv\u00e4rinen (2008, 13). Haastateltavani mukaan oppilaat suhtautuvat onnistuneeseen kilpailuprosessiin ylpeydell\u00e4, ja esimerkiksi seuraavassa oppilaskonsertissa esiintyminen on kilpailun j\u00e4lkeen \u201dhelppo nakki\u201d. Hyv\u00e4rinen (2008, 13) kertoo k\u00e4yv\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 my\u00f6hemmin kilpailusuorituksen l\u00e4pi oppilaan kanssa yksityiskohtaisemmin \u00e4\u00e4nitteen tai videon avustuksella, jolloin soiton tarkempi analyysi on mahdollista kilpailutilanteeseen liittyvien tunnekuohujen laannuttua.<\/p>\n Hy\u00f6ty\u00e4 vai haittaa?<\/strong><\/p>\n Ammattiopintojeni aikana olen kokenut kilpailuihin osallistumisen nopeuttavan omaa oppimistani huomattavasti, ja n\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan my\u00f6s lasten kohdalla (Hyv\u00e4rinen 2008, 14). Kilpailun vaatimukset nostavat paitsi harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, my\u00f6s sen laatua (Nurmiainen 2010, 25). T\u00e4rkein kilpailuun valmistautumisesta saatava hy\u00f6ty onkin mielest\u00e4ni tehokkaamman harjoittelutavan oppiminen. Toisaalta my\u00f6s esiintymiskokemusta ja -varmuutta kertyy sek\u00e4 kilpailuun valmistautumisen aikana ett\u00e4 uudella tavalla j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kilpailutilanteessa luultavasti paljon normaaleja soitto-opintoja enemm\u00e4n.<\/p>\n Onnistuneen kilpailukokemuksen my\u00f6t\u00e4 syntynyt innostus voi kantaa soittoharrastuksessa eteenp\u00e4in kilpailun j\u00e4lkeenkin. Esimerkiksi haastateltavani toteaa joidenkin oppilaiden toivovan kilpailun j\u00e4lkeen tavallista tiiviimm\u00e4n opetustahdin jatkumista. Haastateltavani kertoo, etteiv\u00e4t kilpailuihin osallistuneet oppilaat ole ainakaan lopettaneet soittoharrastustaan muita helpommin, vaan jatkaneet sen parissa usein v\u00e4hint\u00e4\u00e4n musiikkiopisto-opintojen loppuun.<\/p>\n Kilpailuun osallistuminen aiheuttaa uskoakseni useimmille soittajille jossain vaiheessa painetta ja stressi\u00e4, ja osa lapsista voi kokea kilpailuun valmistautumisen raskaana (esim. Nurmiainen 2010, 36). Opettajan tekem\u00e4 henkinen pohjustusty\u00f6 ja kannustus ovat n\u00e4iden tunteiden sel\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 mielest\u00e4ni oleellisia, mutta osansa kilpailukokemuksessa on tietenkin my\u00f6s lapsen persoonalla. Hyv\u00e4rinen (2008, 12) toteaakin, ettei kilpaileminen sovi kaikille riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 soittotaidosta huolimatta.<\/p>\n Kenelle kilpailuihin osallistuminen sitten sopii? Haastateltavani kokee kilpailuun valmistautumisen keskeiseksi ongelmaksi muutaman kilpailukappaleen yksityiskohtaiseen hiomiseen kuluvan ajan, joka on poissa laajemman ohjelmiston rakentamiselta ja vahvemman taitopohjan kasvattamiselta. Opettajan haasteena onkin arvioida, kenelle kilpailun tuoma mahdollinen innostus ja kokemus ovat t\u00e4m\u00e4n pohjan rakentamista arvokkaampia. Erityislahjakkaiden lasten kohdalla, joiden taitojen kehitys on keskivertosoittajaa nopeampaa, hy\u00f6ty on varmasti haittaa suurempi. Hy\u00f6dyn ja haitan puntarointi on kuitenkin hankalampaa keskiverto-oppilaiden kohdalla, joista osa saattaa saada kilpailun my\u00f6t\u00e4 innostusta kehitt\u00e4\u00e4 kenties viel\u00e4 piilev\u00e4\u00e4 lahjakkuuttaan, osa puolestaan tuskastua yksityiskohtien hiomiseen ja pahimmillaan petty\u00e4 odotuksia vastaamattomiin kilpailutuloksiin.<\/p>\n Lapsen ehdoilla<\/strong><\/p>\n Kilpailuihin suhtautuminen vaihtelee paitsi oppilaiden, my\u00f6s opettajien ja oppilaitosten v\u00e4lill\u00e4: osa kannustaa oppilaitaan kilpailemaan aina tilaisuuden tullen, toisilta taas tapa kilpailuihin osallistumisesta puuttuu. Liiallinen kilpailuinnostus saattaa sy\u00f6st\u00e4 oppilaan uuvuttavaan kilpailuputkeen (esim. Nurmiainen 2010, 6), mutta toisaalta liian kielteinen suhtautuminen kilpailemiseen saattaa ev\u00e4t\u00e4 joiltakin oppilailta mahdollisuuden oppimisen nopeutumiseen ja innostuksen kasvamiseen. Kilpailuihin osallistuvien lasten kohdalla opettajan onkin mielest\u00e4ni huolehdittava kohtuudesta kilpailujen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s oppilaan henkinen tukeminen ja ennen kaikkea kuunteleminen: osallistumisen tai osallistumatta j\u00e4tt\u00e4misen on tapahduttava lapsen ehdoilla.<\/p>\n Kirjoittaja: Laura Pulkka 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Hyv\u00e4rinen, M. 2008. Pianokilpailu soitonopetuksen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu.<\/p>\n Nurmiainen, E. 2010. Pianokilpailu lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kokemuksia osallistumisesta ja valmentautumisesta 11\u201312-vuotiaiden kertomana. Seminaarity\u00f6, instrumenttiopettajan pedagogiset opinnot. Helsingin yliopisto, soveltavan kasvatustieteen laitos.<\/p>\n Pokki, Niklas. 2014. Pienen maan kannattaa vaalia lahjakkuuksiaan. Pianisti-lehti, Pianopedagogit ry.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pianonsoiton ammattiopintojeni aikana olen osallistunut s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin pianokilpailuihin, ja olen kokenut kilpailuihin valmistautumisen edist\u00e4neen oppimistani huomattavasti. Lapsena ja nuorena soittoharrastukseni eteni kuitenkin ilman ajatustakaan kilpailemisesta, ja t\u00f6rm\u00e4sin ilmi\u00f6\u00f6n lasten pianokilpailuista oikeastaan vasta ammattiopiskelijana kilpailuja seuratessani. Ilmi\u00f6 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monenlaisia tunteita: toisaalta taitavien lasten kilpailusuorituksia ihaillaan ja seurataan innostuksella, toisaalta musiikkiharrastuksen muuttumista kilpailuhenkisemp\u00e4\u00e4n suuntaan vieroksutaan.\u00a0 Joillekin lapsille […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6],"tags":[292,231,47,16],"class_list":["post-1263","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","tag-kilpailu","tag-opettajan-rooli","tag-pianonsoiton-opetus","tag-taiteen-perusopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1263"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2462,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1263\/revisions\/2462"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1263"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1263"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}