Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n mukaan nuorten sosiaalinen vahvistaminen k\u00e4sitteen\u00e4 m\u00e4\u00e4rittyy nelj\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ulottuvuuteen: 1) vuorovaikutustaidot, 2) itsetunto, 3) sosiaalinen toimintakyky ja 4) el\u00e4m\u00e4nhallinta. Sosiaalinen vahvistaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pyrkii ennalta ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n toimintaan ja tunnistamaan varhaisessa vaiheessa nuoren el\u00e4m\u00e4ntilanteita, joissa riski syrj\u00e4yty\u00e4 on kasvanut (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014, s. 8-9). Sosiaaliseen vahvistamiseen pyrkiv\u00e4ll\u00e4 toiminnalla pyrit\u00e4\u00e4n siis vahvistamaan n\u00e4it\u00e4 el\u00e4m\u00e4n osa-alueita nuorten arjessa.<\/p>\n Yhteis\u00f6llisyys ja sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma<\/strong><\/p>\n Yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja sosiaalisesta vahvistamisesta puhuttaessa nousee usein keskustelua yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 ja sosiaalisesta p\u00e4\u00e4omasta. K\u00e4sittein\u00e4 yhteis\u00f6llisyys ja sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma tuntuvat jokseenkin sulautuvan toisiinsa ja ovat hyvin monisyisi\u00e4 ja eri tavoin ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n Sosiaalisella p\u00e4\u00e4omalla voidaan tarkoittaa jonkin ryhm\u00e4n tai yksil\u00f6n sosiaalisia voimavaroja, resursseja. Yhten\u00e4 sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman tukipilarina ajatellaan olevan luottamus. Niin kuin sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa voidaan ajatella olevan sek\u00e4 yhteiskunnallisella ett\u00e4 yksil\u00f6n tasolla, my\u00f6s luottamus kohdistuu sek\u00e4 instituutioihin, ett\u00e4 yksil\u00f6ihin. (Iisakka, 2004.) Luottamus on kuitenkin yksil\u00f6n kokemukseen perustuva tunne.<\/p>\n \u201dYhteis\u00f6llisyyden puutteessa my\u00f6s depressiota est\u00e4v\u00e4t monet positiiviset tunteet\u2013 jotka syntyv\u00e4t kosketuksen, rakkauden, ymm\u00e4rryksen, arvostuksen ja merkityksellisyyden jakamisesta \u2013 lienev\u00e4t liian v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4kseen yksil\u00f6n hyvinvoivana. Tieto, taidot (my\u00f6s tunteiden k\u00e4sittely) ja toimintamallit eiv\u00e4t siirry sukupolvelta toiselle eiv\u00e4tk\u00e4 edes sukupolven sis\u00e4ll\u00e4. Yksin\u00e4iselle ei muodostu objektiivista kuvaa ongelmatilanteesta, mik\u00e4li h\u00e4n joutuu vatvomaan sit\u00e4 yksin.\u201d (Lindfors, 2007.)<\/p>\n Tanssin harrastaminen saattaa usein olla jokseenkin yksin\u00e4ist\u00e4 puurtamista ryhm\u00e4ss\u00e4, jos opetuksen n\u00e4k\u00f6kulma tanssiin on tiukasti tanssitekniikan oppimisessa. Jos n\u00e4k\u00f6kulma on enemm\u00e4n taiteessa ja osallistavuudessa, ryhm\u00e4n merkitys korostuu, jolloin my\u00f6s yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 voi rakentua. Tanssissa fyysinen kontakti ja ryhm\u00e4ty\u00f6 ovat l\u00e4sn\u00e4 ty\u00f6skentelytavoissa.<\/p>\n Tanssinopettaja kohtaamisen ammattilaisena<\/strong><\/p>\n Tanssinopettajan ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ksi miellet\u00e4\u00e4n usein p\u00e4\u00e4osin tanssin harrastus- tai ammattilaiskent\u00e4n parissa ty\u00f6skenteleminen, mutta t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tanssinopettajan ty\u00f6mahdollisuuksia on paljon my\u00f6s eri yhteis\u00f6iss\u00e4 kuten t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa nuorten, ei tanssia harrastavien, yhteis\u00f6iss\u00e4. Taiteen integroiminen osaksi terveys- ja hyvinvointialaa ja tanssialan ammattilaisen ty\u00f6llistyminen eri yhteis\u00f6ihin tuntuu olevan yleistyv\u00e4 ja kehittyv\u00e4 ilmi\u00f6 yhteiskunnassamme.<\/p>\n Nuoret ja nuoret aikuiset ovat ik\u00e4ryhm\u00e4n\u00e4 yhteiskunnassamme ik\u00e4\u00e4nkuin v\u00e4liinputoajia, joiden odotetaan hallitsevan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 eri osa-alueet ja pit\u00e4v\u00e4n huolta itsest\u00e4\u00e4n ja omasta terveydest\u00e4\u00e4n. Itsen\u00e4isyys ja toimintakyky nuorella aikuisella ei kuitenkaan ole itsest\u00e4\u00e4n selvyys, vaan moni nuori tarvitsee tukea ja vahvistavia toimia el\u00e4m\u00e4ntilanteeseensa: \u201dToimivimpina muotoina voisivat olla kolmannen sektorin liikunta-, kulttuuri- ja erilaisen vapaaehtoistoiminnan nivominen yhteen kuntien nuoriso- ja sosiaalityo\u0308n seka\u0308 yksityisen palvelutuotannon kanssa\u201d (Pirnes, Tiihonen, 2010, s. 212.) Tanssitaiteeseen liittyy niin sosiaalisia kuin liikunnallisia ja kehollisia aspekteja taiteellisen n\u00e4k\u00f6kulman lis\u00e4ksi, miksi uskon tanssin olevan toimiva taiteenala nuorten toimintakyvyn ja sosiaalisuuden vahvistamiseen.<\/p>\n Eeva Anttila kirjoittaa esseess\u00e4\u00e4n Tanssipedagogiikka: Liikkeess\u00e4 kohti tulevaa<\/em> tanssipedagogiikan perustuvan erityisell\u00e4 tavalla kehollisuuteen, l\u00e4sn\u00e4oloon ja vuorovaikutukseen. \u201dTanssinopettajat kohtaavat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kaikenik\u00e4isi\u00e4 ja \u2013taustaisia ihmisi\u00e4, joilla, n\u00e4hdyksi ja kuulluksi tulemisen, toiminnallisen vuorovaikutuksen ja esiintymisen tarve on suuri. Tanssinopettajan ammattitaitoon kuuluu olennaisesti valmius kohdata n\u00e4m\u00e4 ihmiset moninaisuudessaan, samalla kun h\u00e4n vaalii tanssia taidemuotona.\u201d (Anttila, 2015.) Tanssinopettaja on ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4nyt itselleen kompetensseja ihmisten v\u00e4liseen avoimeen kohtaamiseen, joka on ensimm\u00e4inen askel kohti yhteis\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4.<\/p>\n Tanssin dialogisesta luonteesta<\/strong><\/p>\n Tanssipedagogiikan alalla puhutaan paljon dialogisuudesta ja dialogisesta opetuksesta, jossa opettaja toimii kenties enemm\u00e4nkin ohjaajana ja mahdollistajana, ei behavioristisena auktoriteettina. \u201dDialogisessa suhteessa molemmat vuorovaikutuksen osapuolet ovat subjekteja, jotka pyrkiv\u00e4t yhdess\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n opittavaa asiaa. Dialogioppimisessa on siis kyse ensi sijassa ohjaajan ja oppijan v\u00e4lisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4\u201d (Sarja, 2003). Dialoginen n\u00e4k\u00f6kulma nuoren aikuisen kohtaamisessa on oleellista, jotta h\u00e4n voi kokea tulleensa kuulluksi ja arvostetuksi sek\u00e4 saa kokemuksen omista kyvyist\u00e4\u00e4n persoonallisena ajattelijana.<\/p>\n Olen itsekin nuori aikuinen, joten voin omien kokemusteni pohjalta sanoa, ett\u00e4 ik\u00e4polvemme on k\u00e4ynyt l\u00e4pi peruskoulun, jossa dialoginen opetustapa ei ole ollut valloillaan, vaikka siihen ollaankin jo peruskoulutuksemme aikana her\u00e4tty. Perinteinen behavioristiseen oppimisk\u00e4sitykseen pohjautuva opetus voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 nuorelle riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta, jos ep\u00e4onnistumisen kokemukset kumpuavat jo peruskoulun ajalta. Se, ett\u00e4 peruskoulussa taito- ja taideaineita arvioidaan edelleen numeroilla, on mielest\u00e4ni huolestuttavaa, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 taidot ja taiteet ovat sellaisia, mink\u00e4 kautta lapsi ja nuori voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tavan ilmaista itse\u00e4\u00e4n ja tunteitaan. Itselleni tanssiharrastus toimi aikanaan kentt\u00e4n\u00e4, jossa sai tutkia itse\u00e4\u00e4n ja n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n vapaammin kuin peruskoulun puitteissa.<\/p>\n Kokemukseni nuorten aikuisten kanssa ty\u00f6skentelyst\u00e4 tanssin keinoin J\u00e4rjest\u00f6, jossa ty\u00f6skentelin alkukev\u00e4\u00e4st\u00e4 2016 tarjoaa 16-29-vuotiaille nuorille uravalmennusta, ryhm\u00e4valmennusta ja yksil\u00f6ohjausta. Toimintani nuorten kanssa j\u00e4rjestettiin osana ryhm\u00e4n p\u00e4iv\u00e4toimintaa. Ryhm\u00e4 kokoontuu kolme kertaa viikossa ja parin kuukauden ajan yksi nelj\u00e4n tunnin p\u00e4iv\u00e4 viikossa rakentui kahden tunnin mittaisen tanssituokion ymp\u00e4rille. Ryhm\u00e4toiminnan yleisen\u00e4 tavoitteena on nimenomaan nuorten sosiaalinen vahvistaminen.<\/p>\n Tanssituokioiden aikana itse tanssi, oli hyvin matalan kynnyksen liikett\u00e4 perusliikuntataitojen ja arkiliikkeen yhdist\u00e4mist\u00e4 erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin ja toimintoihin. Tuokiot tapahtuivat j\u00e4rjest\u00f6n tiloissa, joissa nuoret normaalistikin viett\u00e4v\u00e4t aikaansa ryhm\u00e4p\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n Monella nuorella on jonkinlaista yleist\u00e4 ahdistuneisuutta tai paniikkih\u00e4iri\u00f6t\u00e4, mink\u00e4 vuoksi koin t\u00e4rke\u00e4ksi toiminnan rajoittamisen j\u00e4rjest\u00f6n omiin ja tuttuihin tiloihin. Yhten\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 teemana toimintani taustalla pidin tutun tilan kokemisen uudella tavalla. Uskon, ett\u00e4 kun osaamme n\u00e4hd\u00e4 tutun tilan itsellemme mahdollisuutena, tilana, joka on meit\u00e4 varten mukautuvainen, voimme kokea t\u00e4m\u00e4n tilan ik\u00e4\u00e4n kuin uutena ja voimaannuttavana.<\/p>\n Muita toimintani tavoitteita olivat tarjota nuorille mahdollisuuksia itsens\u00e4 haastamiseen, yhteiseen ilon- ja hauskanpitoon kannustaminen ja luottamuksen lis\u00e4\u00e4minen ryhm\u00e4ss\u00e4. Tanssituokioihin osallistuminen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oli monelle itsens\u00e4 ylitt\u00e4mist\u00e4. Yksi organisaation toiminnan avainsanoista voisi sanoa olevan luottamus \u2013 luottamus nuorten ja henkil\u00f6kunnan v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 luottamus muihin ryhm\u00e4l\u00e4isiin.<\/p>\n Toimintani puitteissa koin t\u00e4rke\u00e4ksi her\u00e4tell\u00e4 nuorten kehotietoisuutta ja uusia n\u00e4k\u00f6kulmia kehollisuuteen. Koska tanssi on kehollisuutta ja kehon ilmaisua, oli se luonnollisesti osana mukana jokaista tuokiota. Uskon liikkeen tuottamisen yhdess\u00e4 ryhm\u00e4n kanssa vaikuttavan alitajuisesti ryhm\u00e4ytymiseen ja jonkinlaisen kehollisen luottamuksen syntymiseen.<\/p>\n Oivalluksia min\u00e4kuvaan liittyen<\/strong><\/p>\n J\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 viett\u00e4m\u00e4ni ajan loppupuolella pyysin kirjallisesti nuoria vastaamaan kehollisuuteen, min\u00e4kuvaan, omiin tunteisiin ja olotilaan sek\u00e4 ryhm\u00e4ytymiseen liittyviin kysymyksiin. Kyselyyn vastasi 14 nuorta, joista osa oli ollut parilla tuokiolla ja osa l\u00e4hestulkoon kaikilla kerroilla. Kyselyn vastauksissa nousi paljon havaintoja mielialaan ja yleiseen ilmapiiriin liityen, oivalluksia omasta kehosta (oman kehon kyvyt ja rajat sek\u00e4 oma tila) ja ryhm\u00e4\u00e4n tutustumiseen liittyen.<\/p>\n Omaan kehoon ja kehotuntemukseen liittyen kyselyiden pohjalta korostui rentoutumisen merkityksen l\u00f6yt\u00e4minen, kehollisen vapautuneisuuden kokeminen sek\u00e4 aistien ja hengityksen merkityksen l\u00f6ytyminen. Moni huomasi positiivisia muutoksia vireystilassaan ja olotilassaan tuokioiden aikana ja moni koki olevansa uudella tavalla sosiaalinen, kun tilanne tutussa ryhm\u00e4ss\u00e4 olikin uusi. Vastauksissa nousi esille my\u00f6s omien fyysisten ja henkisten rajojen tutkiminen sek\u00e4 oman fyysisen ja henkisen tilan tai l\u00e4heisyyden tutkiskelu.<\/p>\n Uusia sosiaalisia tilanteita ja yhteisi\u00e4 kokemuksia<\/strong><\/p>\n Ryhm\u00e4ytymiseen liittyen nuoret kokivat n\u00e4hneens\u00e4 uusia puolia toisistaan ja tanssituokioiden tuoneen muita ryhm\u00e4l\u00e4isi\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s itse\u00e4 ja antaneen yhteisi\u00e4 kokemuksia, mit\u00e4 he ovat voineet purkaa yhdess\u00e4 muulloinkin kuin tuokioiden aikana.<\/p>\n Nuoret kertoivat kyselyss\u00e4, ja huomasin t\u00e4m\u00e4n my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 monelle fyysinen kosketus tuntui hankalalta ja jollain lailla ahdistavalta. Moni kuitenkin koki fyysisen l\u00e4heisyyden haastamisen hyv\u00e4n\u00e4 sied\u00e4tyksen\u00e4 ja itse huomasin tilanteen muuttuneen parin kuukauden aikana. L\u00e4htiess\u00e4ni ryhm\u00e4 oli silminn\u00e4hden l\u00e4heisempi ja fyysisesti tiiviimpi kuin tullessani yhteis\u00f6\u00f6n. Jonkinlainen ryhm\u00e4ytyminen oli selv\u00e4sti tapahtunut. Se, kuinka paljon vaikutusta tanssituokioilla tai vain yhteisell\u00e4 ajalla oli t\u00e4h\u00e4n, on hieman vaikea m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tuokioiden aikana jaoimme paljon ajatuksiamme ja kokemuksiamme muun muassa l\u00e4heisyyteen liittyen. Keskustelimme my\u00f6s paljon itsemme haastamisesta ja itsens\u00e4 voittamisesta. Parin kuukauden aikana meille muodostui yhteinen ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella on vapaus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunteitaan tuokioiden aikana ja \u201dnegatiivisetkin\u201d tuntemukset ovat arvokkaita eik\u00e4 niit\u00e4 tarvitse piilottaa. N\u00e4in tunteen voi k\u00e4sitell\u00e4, siit\u00e4 voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 yli ja nuori voi palata mukaan toimintaan, kun kokee taas olevansa valmis. N\u00e4hdess\u00e4ni pari t\u00e4llaista tilannetta, jossa nuori pystyy k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tunteensa ja palaamaan mukaan ryhm\u00e4n toimintaan, koin onnistuneeni oikeanlaisen ilmapiirin luomisessa.<\/p>\n <\/p>\n Kirjoittaja: Janna Loukas 2016, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Anttila, E. 2015. Tanssipedagogiikka: liikkeess\u00e4 kohti tulevaa. <\/em>[verkkojulkaisu, viitattu 5.4.2016] Liikekieli-verkkolehti. Saatavissa: http:\/\/www.liikekieli.com\/archives\/7987<\/a><\/p>\n Iisakka, L. 2004. Sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma suomalaisissa haastattelu- ja kyselyaineistoissa vuoden 1990 j\u00e4lkeen. 1.1 Kuvaus taustakeskustelusta\/ Mit\u00e4 sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma on?<\/em> [verkkojulkaisu, viitattu 5.4.2016] Tilastokseskus. Saatavilla: http:\/\/www.stat.fi\/org\/tut\/dthemes\/papers\/sospaaoma_sospaa.html<\/p>\n Lindfors, P. 2007. Tutkimuksia, kokemuksia ja ajatuksia yhteis<\/em>\u00f6llisyyden terveysvaikutuksista. Yhteis<\/em>\u00f6llisyyden puute sairastuttaa yhteiskuntaamme. <\/em>[verkkojulkaisu, viitattu 5.4.2016] Psykoterapia-lehti. Saatavilla: http:\/\/www.psykoterapia-lehti.fi\/tekstit\/lindfors107.htm<\/a><\/p>\n Pirnes, E. ja Tiihonen, A. 2010. Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista. Yhteiskunnan eri sektoreiden vastuut ja toiminta. <\/em>[verkkojulkaisu, viitattu 5.4.2016] Kasvatus & Aika 2\/2010. Saatavilla: http:\/\/www.kasvatus-ja-aika.fi\/site\/?lan=1&page_id=275<\/p>\n Sarja, A. 2003, Dialogioppiminen opetuksen ohjaustilanteissa. Dialogi ja oppiminen. <\/em>[verkkojulkaisu, viitattu 5.4.2016] Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta <\/em>-verkkokirja. Toimittanut Sikel\u00e4, R. 2003. Joensuu. Saatavilla: http:\/\/sokl.uef.fi\/verkkojulkaisut\/ohjaus\/Sarja1.htm<\/p>\n![\"kuva](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2016\/05\/kuva-Janna.jpg\")
<\/a>Sosiaalinen vahvistaminen k\u00e4sitteen\u00e4 on melko uusi. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 toimintaa, jolla pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan etenkin syrj\u00e4ytymisen riskiryhm\u00e4\u00e4n kuuluvien nuorten arki- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksia. Sosiaalinen vahvistaminen korvaa aiemmat k\u00e4sitteet syrj\u00e4ytyminen ja syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4iseminen. Tarve uuden k\u00e4sitteen sis\u00e4\u00e4najolle kumpuaa tarpeesta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytynyt-k\u00e4sitteen leimaavuutta. (Suomen nuorisokeskusyhdistys ry, 2011.)<\/p>\n<\/a><\/strong><\/p>\n