{"id":1223,"date":"2016-05-23T13:22:29","date_gmt":"2016-05-23T10:22:29","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1223"},"modified":"2023-09-11T08:31:02","modified_gmt":"2023-09-11T05:31:02","slug":"soittotaito-kohenee-orkesterissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/soittotaito-kohenee-orkesterissa\/","title":{"rendered":"Soittotaito kohenee orkesterissa"},"content":{"rendered":"

Mink<\/strong>\u00e4<\/strong>laista kehityst<\/strong>\u00e4<\/strong> tapahtuu viikottain harjoittelevan harrastajaorkesterin muusikoissa, kun heit<\/strong>\u00e4<\/strong> ei ole valittu esimerkiksi koesoittojen kautta, eik<\/strong>\u00e4<\/strong> heill<\/strong>\u00e4<\/strong> ole varsinaista velvollisuutta harjoitella orkesterin ohjelmistoa?<\/strong><\/p>\n

Orkesterissa soittaminen on monelle muusikolle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 itseilmaisun ja taitojen kartuttamisen vuoksi. Orkestereita toimii niin musiikkiopistoissa kuin kouluissakin. Todenn\u00e4k\u00f6isimm\u00e4t tavoitteet liittyv\u00e4t musiikin laadukkaaseen tuottamiseen yhteis\u00f6n voimin. Soittajat ty\u00f6st\u00e4v\u00e4t harjoituksissa orkesterin sen hetkist\u00e4 ohjelmistoa kapellimestarin johdolla, eiv\u00e4tk\u00e4 esimerkiksi omia henkil\u00f6kohtaisia soolokappaleitaan. Onko orkesterissa soittamisella vaikutusta yksil\u00f6n kehittymiseen soittajana, ja jos on, niin kuinka paljon?<\/p>\n

Tavoitteellista harjoittelua muusikoiden ja harrastajien kirjolla<\/strong><\/p>\n

Musiikkia harrastetaan erilaisissa kokoonpanoissa ja ryhmiss\u00e4, joihin liittyy oleellisella tavalla sek\u00e4 musiikki ett\u00e4 tunne yhteis\u00f6llisyydest\u00e4. Tekem\u00e4ni selvityksen musiikillinen yhteis\u00f6 on Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit, joka harjoittelee kerran viikossa ja tavoitteellisesti. Orkesteriin voi periaatteessa liitty\u00e4 kuka vain, ja v\u00e4ke\u00e4 otetaankin l\u00e4hes kaikkiin sektioihin.<\/p>\n

Puhkupilleille yksi ominainen piirre on soittajiston vaihtuvuus. Kokoonpanomuutoksia tapahtuu vuosittain osan vanhoista soittajista j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 orkesterin rivit ja uusien opiskelijoiden saavuttua Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Valitsin orkesterin selvitykseni kohteeksi, koska minua kiinnosti erityisesti se, mink\u00e4laisia soittajia<\/em> orkesterimme pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tavoitin orkesterin 35:sta aktiivisoittajasta KyselyNetin kyselyll\u00e4 27. Kuluvalla toimintakaudella musiikin harrastuneisuus ja ammattiin suuntautuminen jakautuu melko tasaisesti. V\u00e4h\u00e4n vajaa puolet vastanneista ovat suorittaneet tai suorittavat parhaillaan opintoja musiikin alalla, muut ovat mukana harrastuspohjalta.<\/p>\n

Ohjelmisto saa haastaa soittajan<\/strong><\/p>\n

Soitettavan ohjelmiston vaikeustasolla on suuri vaikutus harjoittelun mielekkyyteen. Kappaleiden ei tulisi olla liian helppoja tai vaikeita. Piipponen (2015) muistuttaa, ett\u00e4 mielenkiinto harjoitteluun saattaa ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti lopahtaa, mik\u00e4li jonkin kappaleen nuottien oppimiseen kuluu useita kuukausia. Liian helppojen tavoitteiden saavuttaminen taas ei tuota nautintoa (Kanervio 2013, 15). Nelj\u00e4 viidest\u00e4 kyselyyn vastanneesta on kuitenkin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 orkesterin ohjelmisto on yleens\u00e4 sopivan haastavaa.<\/p>\n

Orkesterin vuosittainen tapahtumakalenteri t\u00e4yttyy p\u00e4\u00e4osin sinfonisista, tanssi-, bile-, sek\u00e4 lastenmusiikkikonserteista, joten soitettava ohjelmisto el\u00e4\u00e4 parin kuukauden v\u00e4lein. Muutama piti ohjelmistoa kaikenkaikkiaan liian helppona, ja yksi soittaja lis\u00e4si, ett\u00e4 vaikeustaso riippuu t\u00e4ysin kappaleesta.<\/p>\n

Harjoitteluk<\/strong>\u00e4<\/strong>yt<\/strong>\u00e4<\/strong>nt<\/strong>\u00f6<\/strong>j<\/strong>\u00e4<\/strong> kuuntelemisesta pikatreeniin<\/strong><\/p>\n

Vaikka kukin priorisoi orkesteriharrastuksen eri tavalla, on kaikilla soittajilla luultavasti jonkin asteinen motivaatio kappaleiden opettelemiseen. Hieman yli puolet vastanneista harjoittelee orkesterin ohjelmistoa satunnaisesti. Toiseksi eniten kappaleita harjoitellaan vasta konsertin l\u00e4hestyess\u00e4. Kolmasosa kertoo harjoittelevansa itse treeneiss\u00e4 tai treenien tauoilla, ja muutama harjoittelee pari kertaa viikossa tai kuussa, tai ei ollenkaan.<\/p>\n

Huolellinen tutustuminen nuottiin, musiikillisiin merkkeihin, sopivan analyyttinen ote, mieless\u00e4\u00e4n laulaminen, kuunteleminen, ratkaisujen etsiminen soittamisen, liikkeen ja tunteen kautta antavat hyv\u00e4n pohjan musiikillisten ideoiden hahmottamiselle (Arjas 2007). Soittamisen ja nuotinluvun lis\u00e4ksi kappaleisiin tutustutaan kuuntelemalla \u00e4\u00e4nitteit\u00e4. Niiden kuunteleminen selkeytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 erilaisista tulkintatavoista. Kolmasosa vastanneista ei yleens\u00e4 kuuntele soitettavaa ohjelmistoa, ja kolmasosa kuuntelee kappaleet kerran saadakseen jonkinlaista kuulokuvaa. Muut joko kuuntelevat kappaleita usein tai vaihtelevasti riippuen motivaatiosta ja ohjelmistosta.<\/p>\n

\u00a0<\/strong>Pultissa opitut niksit k<\/strong>\u00e4<\/strong>yt<\/strong>\u00f6<\/strong>ss<\/strong>\u00e4<\/strong> muuallakin<\/strong><\/p>\n

Orkesteri on hyv\u00e4 paikka vertaisoppimiselle. Yhteistoiminnallinen oppiminen on ryhm\u00e4n\u00e4 toimimista ja ty\u00f6skentely\u00e4 yhteisen p\u00e4\u00e4ma\u00e4\u00e4r\u00e4n ja tavoitteen saavuttamiseksi (Koho, Lepp\u00e4l\u00e4, Mustonen & Niemel\u00e4 2014, 18). Sektiokaverit jakavat vinkkej\u00e4 teknisiin asioihin, ja kapellimestarilta saadaan n\u00e4k\u00f6kulmia, joita ei itse ole osannut ottaa huomioon. Opittuja ohjeita sovelletaan my\u00f6s orkesterin ulkopuolella. Muilta soittajilta saadaan vinkkej\u00e4 esimerkiksi esitt\u00e4miseen ja tulkintaan, ja harjoituksissa havainnoidaan omaa soittamista suhteessa muihin.<\/p>\n

Osa vastaajista kuitenkin kertoo saavansa henkil\u00f6- tai soitinkohtaisia vinkkej\u00e4 harvoin. Suurimmasta osasta vastauksia voi silti tulkita, ett\u00e4 soittotaito pysyy orkesterissa hyvin yll\u00e4 ja menee jossain m\u00e4\u00e4rin eteenp\u00e4in. S<\/em>\u00e4\u00e4<\/em>nn<\/em>\u00f6<\/em>llisell<\/em>\u00e4<\/em> harjoittelulla, vaikka vain kerran viikossa, tapahtuu edistyst<\/em>\u00e4<\/em> omassa soittotaidossa, jos kappaleet ovat tarpeeksi haastavia.<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em>Repertuaari laajenee ja prima vista -taidot karttuvat<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong>Harjoituksen my\u00f6t\u00e4 toiminta automatisoituu. T\u00e4h\u00e4n perustuu my\u00f6s kehoitus toistamiseen soitonopiskelussa. Loputon toistaminen voi tuntua tuskastuttavalta, joten opettajan ohjeet sek\u00e4 ulkoinen palaute kannustavat yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n edelleen. Sis\u00e4ist\u00e4 palautetta soittaja saa lihas- ja j\u00e4nneaistiensa avulla. Harjoittelun tuloksena h\u00e4n huomaa teknisesti hankalan paikan tuntuvan helpommalta ja sujuvammalta. (Ratia 2004, 14: Keskinen 1995.)<\/p>\n

En<\/em>\u00e4\u00e4<\/em> ei tarvitse helpottaa tai j<\/em>\u00e4<\/em>tt<\/em>\u00e4\u00e4<\/em> osioita soittamatta, vaan voi olla itsevarma koko kappaleen ajan. <\/em>Tietyt elementit henkil\u00f6kohtaisen kehittymisen suhteen toistuivat useissa vastauksissa: itsevarmuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen, oman virekorvan parantuminen, dynamiikkojen toteuttaminen, prima-vista -taitojen kehittyminen sek\u00e4 oman soundin paraneminen.\u00a0\u00a0<\/em>Olen rohkaistunut soittajana, en pelk<\/em>\u00e4\u00e4<\/em> virheit<\/em>\u00e4<\/em>. <\/em>Moni mainitsee, ett\u00e4 mik\u00e4li haluaisi kehitty\u00e4 soittajana viel\u00e4 enemm\u00e4n tai nopeammin, vaatisi se enemm\u00e4n harjoittelua omalla ajalla tai soittotunneilla k\u00e4ymist\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/em>Uudet kappaleet oppii entist\u00e4 nopeammin, ja jokin kappale saattaa vaatia tietynlaisen tekniikan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jota ei muuten tulisi opeteltua. Ohjattu harjoittelu kasvattaa my\u00f6s pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4. Lis<\/em>\u00e4<\/em>ksi yksin huvin vuoksi soittaessa helposti menee siit<\/em>\u00e4<\/em>, mist<\/em>\u00e4<\/em> aita on matalin <\/em>\u2014<\/em>, orkesterissa sen sijaan on oltava pitk<\/em>\u00e4<\/em>j<\/em>\u00e4<\/em>nteisempi. <\/em>Kolikolla on kuitenkin my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli: Soolosoittamisessa ei kehity orkesterissa, monenlaisia virheit\u00e4<\/em> ja ep<\/em>\u00e4<\/em>tarkkuuksia sallii siell<\/em>\u00e4<\/em> enemm<\/em>\u00e4<\/em>n, koska ne eiv<\/em>\u00e4<\/em>t massasta kuitenkaan kuulu.<\/em><\/p>\n

Tekemisen ilosta<\/strong><\/p>\n

Er\u00e4s vastaaja kiteytti vastauksessaan orkesterisoiton ideaalitilanteen: Ja samoin kuin omat instrumenttitaidot edesauttavat yhteissoittoa, my<\/em>\u00f6<\/em>s yhteissoitto kehitt<\/em>\u00e4\u00e4<\/em> itse soittajaa.<\/em> T\u00e4m\u00e4nlaista taitojen vuorovaikutusta edesauttavat motivaation syntymiseen ja yll\u00e4pit\u00e4miseen vaikuttavat tekij\u00e4t. Niist\u00e4 luultavasti yksi pisimm\u00e4lle kantavista on tekemisen mielekkyys.<\/p>\n

Selvimmin taitojen karttumisen huomannee soittamisen ilosta – on ihanaa menn<\/em>\u00e4<\/em> treeneihin, kun tiet<\/em>\u00e4\u00e4<\/em>, ett<\/em>\u00e4<\/em> min<\/em>\u00e4<\/em> osaan, ja jos en osaa, niin opin kyll<\/em>\u00e4<\/em> kun harjoittelen.<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em>Selvitykseni perusteella uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen pultissa istumisen tuottavan tuloksia.<\/p>\n

Kun soittajat voivat harjoituksissa hoitaa oman osuutensa itsevarmasti ja nauttia tuomastaan musiikkiel\u00e4myksest\u00e4, on yhteissoiton yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 tavoitteista saavutettu.<\/p>\n

\u00a0<\/em>Kirjoittaja: Josefiina Pajunen 2016, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong>L<\/strong>\u00e4<\/strong>hteet: <\/strong><\/p>\n

Joukamo-Ampuja, E., Heiskanen, J., Peltomaa, M., Porander, K. & Arjas, P. 2007. Tied\u00e4tk\u00f6 soiton harjoittelusta riitt\u00e4v\u00e4sti? [Verkko- opetusmateriaali]. Sibelius-Akatemia. Viitattu 1.12.2015. http:\/\/www2.siba.fi\/harjoittelu\/<\/u><\/p>\n

Kanervio, A. 2013. Viulistin polku kohti flow-harjoittelua. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Lahden ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma, musiikinopettajan suuntautumisvaihtoehto. Viitattu 27.1.2016.http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/57499\/Kanervio_Aija.pdf?sequence=1<\/p>\n

Keskinen, E. 1995. Taitojen oppiminen. Teoksessa Kuusinen (toim.) Kasvatuspsykologia. 2. painos. Juva: WSOY. ISBN 951-0-17144-1<\/p>\n

Piipponen, H. 2015. Harjoitteluvinkkej\u00e4: osa I. Viitattu 27.1.2016. http:\/\/hilkkapiipponen.com\/harjoitteluvinkkeja-osa-i\/<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/em>Koho, N., Lepp\u00e4l\u00e4, J., Mustonen, E. & Niemel\u00e4, T. 2014. Vertaisoppimisen monet muodot korkeakouluopetuksessa. Teaching in Life Sciences: Current practices and development, 1, Fall, 18. Viitattu 27.1.2016 http:\/\/blogs.helsinki.fi\/viikinopet\/files\/2014\/10<\/a> Vertaisoppimisen_monet_muodot_korkeakouluopetuksessa_17-29.pdf<\/u><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mink\u00e4laista kehityst\u00e4 tapahtuu viikottain harjoittelevan harrastajaorkesterin muusikoissa, kun heit\u00e4 ei ole valittu esimerkiksi koesoittojen kautta, eik\u00e4 heill\u00e4 ole varsinaista velvollisuutta harjoitella orkesterin ohjelmistoa? Orkesterissa soittaminen on monelle muusikolle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 itseilmaisun ja taitojen kartuttamisen vuoksi. Orkestereita toimii niin musiikkiopistoissa kuin kouluissakin. Todenn\u00e4k\u00f6isimm\u00e4t tavoitteet liittyv\u00e4t musiikin laadukkaaseen tuottamiseen yhteis\u00f6n voimin. Soittajat ty\u00f6st\u00e4v\u00e4t harjoituksissa orkesterin sen hetkist\u00e4 ohjelmistoa […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[294,295,296,150],"class_list":["post-1223","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-harrastajaorkesteri","tag-tavoitteellinen-harjoittelu","tag-vertaisoppiminen","tag-yhteissoitto"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1223","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1223"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1223\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2467,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1223\/revisions\/2467"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1223"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1223"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1223"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}