Erilaisilla varhaisi\u00e4n musiikinopetusta tarjoavilla toimijoilla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t materiaalit saattavat vaihdella toisistaan paljon laadultaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n. Halusimme selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on materiaalien merkitys varhaisi\u00e4n musiikinopetuksessa paitsi opetuksen, my\u00f6s opettajan kannalta. Materiaaleilla k\u00e4sit\u00e4mme soittimiston, oheistarvikkeet (huivit, pallot..) sek\u00e4 opetustilan. Selvitimme asiaa my\u00f6s ty\u00f6hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Haastattelimme artikkeliin nelj\u00e4\u00e4 erilaisissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toimivaa varhaisi\u00e4n musiikinopettajaa, joiden mielipiteit\u00e4 aiheesta kyselimme: Outi Peteri (L\u00e4nsi-Pohjan Musiikkiopisto, Kemi), Anne-Mari Kuusisaari (Puulan seutuopisto, Toivakka-Leivonm\u00e4ki), Piia S\u00e4pysk\u00e4-Hietala (Pieks\u00e4m\u00e4en Seutuopisto), sek\u00e4 Leena Pantsu (Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulu).<\/p>\n
Muskarin tavoitteet<\/strong><\/p>\n Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n (2005, 9) mukaan varhaisi\u00e4n musiikinopetuksen tavoitteena on, ett\u00e4 lapsi saa musiikillisia ela\u00e4myksi\u00e4, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyv\u00e4lle musiikkisuhteelle ja my\u00f6hemm\u00e4lle musiikkiharrastukselle. Varhaisi\u00e4n musiikinopetukseen kuuluu musiikin keskeisten elementtien, kuten rytmin, harmonian, muodon, dynamiikan ja sointiv\u00e4rin kokemista, kuuntelua ja ilmaisemaan oppimista erilaisten ty\u00f6tapojen, kuten laulun, liikunnan, lorujen, soittamisen ja leikkien avulla.<\/p>\n Kaarina Marjanen (2009, 393) viittaa Nurilaan et.al (1998) sek\u00e4 Hongisto-\u00c5bergiin et. al (1993) mainitessaan varhaisi\u00e4n musiikinopetuksen ty\u00f6tavoiksi my\u00f6s musiikin intergroimisen muihin taiteen ja kasvatuksen osa-alueisiin, kuten kuvataiteisiin, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteisiin, kielelliseen ilmaisuun, luontokasvatukseen tai vieraisiin kieliin.<\/p>\n My\u00f6s Varhaiskasvatussuunnitelman (2007, 23) perusteet korostavat eri taidealueiden yhdist\u00e4mist\u00e4 varhaiskasvatuksessa, tarjoten lapsille n\u00e4in moniaistillisia el\u00e4myksi\u00e4 ja kokemuksia. \u201dTaiteessa lapsen on mahdollista kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta\u201d.<\/p>\n Kokonaisvaltainen toiminta eri ty\u00f6tapoja k\u00e4ytt\u00e4en, sek\u00e4 niiden pohjalta saadut el\u00e4mykset ovat siis t\u00e4rke\u00e4 osa varhaisi\u00e4n musiikkikasvatusta. Mutta kuinka hyvin t\u00e4ll\u00e4inen toiminta onnistuu, jos materiaaleja, kuten soittimia ja muita oheistarvikkeita on v\u00e4h\u00e4n? Mit\u00e4 opettaja voi silloin tehd\u00e4?<\/p>\n Tila hallinnassa?<\/strong><\/p>\n Muskaritoimintaa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n toiminnan tarjoajasta riippuen hyvin erilaisissa tiloissa aina varsinaisista muskariluokista liikuntasaleihin. Tilan soveltuvuus muskaritoimintaan luonnollisesti vaihtelee my\u00f6s hyvin paljon.<\/p>\n Teoksessa Taiteen ja leikin lumous Inkeri Ruokonen (2001, 139) kirjoittaa mm. tilan merkityksest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodissa j\u00e4rjestetylle musiikkikasvatukselle. Tasokkaassa musiikkikasvatustoiminnassa tulisi ottaa huomioon riitt\u00e4v\u00e4t tilat. Ruokonen ei avaa k\u00e4sitett\u00e4 \u201driitt\u00e4v\u00e4\u201d sen tarkemmin. H\u00e4n kuitenkin sanoo, ettei tilan puute ole este musiikkikasvatuksen toteuttamiselle, sill\u00e4 jokaisella on keho joka \u201dsoi ja liikkuu\u201d.<\/p>\n My\u00f6s haastateltavamme puhuvat tilan t\u00e4rkeyden puolesta muskaritoiminnassa. T\u00e4rke\u00e4ksi asiaksi nostetaan muun muassa tilan sopiva koko. Tilan ei tulisi olla liian iso, sill\u00e4 se houkuttelee vilkkaita lapsia juoksemiseen ja levottomuuteen. Arkoja lapsia se taas voi pelottaa. Tilassa tulee olla mahdollisuus liikkua, mutta ilman ett\u00e4 tilanne karkaa opettajan k\u00e4sist\u00e4. My\u00f6s vesipisteen t\u00e4rkeytt\u00e4 luokkatilassa korostettiin.<\/p>\n Asianmukainen tila tukee opetusta kaikin tavoin.<\/em><\/p>\n El\u00e4myksi\u00e4 oikeista soittimista<\/strong><\/p>\n Hongisto-\u00c5berg et.al (1994, 138-139) ovat kirjassaan Musiikki varhaiskasvatuksessa my\u00f6s tehneet esimerkinomaista listaa sek\u00e4 hyvin varustellun p\u00e4iv\u00e4kodin ett\u00e4 hyvin varustellun musiikkileikkikoulun soittimistosta. Heid\u00e4n mukaansa hyvin varustellussa musiikkileikkikoulussa tulisi olla rytmisoittimista mm. rytmikapuloita, marakasseja ja kulkusia kaikille, triangeleita 5-6 kpl, putkipenaaleita \u00a05-6 kpl, keh\u00e4rumpu, k\u00e4sirumpuja 5-6 kpl, bongorummut, guiroja 2-3 kpl, cabasa, lehm\u00e4nkello, chimes, sormisymbaaleita \u00a02kpl ja hiekkaputki. Melodiasoittimista olisi hyv\u00e4 olla laattasoittimia malletteineen niin, ett\u00e4 kustakin soitinryhm\u00e4st\u00e4 on eri \u00e4\u00e4nialoja. Kellopelej\u00e4 2-3 kpl, Metallofoni (2-3 kpl), Ksylofoni 1kpl, kantele 5 kpl, piano, nokkahuilu, kitara.<\/p>\n My\u00f6s Ruokonen (2001,140) on tehnyt samantyylist\u00e4 listaa soittimistosta hyvin varusteltuun p\u00e4iv\u00e4kotiin. Musiikkikasvatukseen tarvittava materiaali on h\u00e4nen mukaansa moninaista, mutta oma \u00e4\u00e4ni ja keho ovat kuitenkin instrumentit, jotka kulkevat mukana, eiv\u00e4tk\u00e4 tarvitse erityisj\u00e4rjestelyj\u00e4 ja kustannuksia.<\/p>\n My\u00f6s haastateltavat opettajat kokivat, ett\u00e4 perussoittimisto on t\u00e4rke\u00e4 olla muskarissa, vaikkakin kehosoittimisto ja ymp\u00e4rist\u00f6n soittaminen on hyv\u00e4 asia. Laatu ja tavoitteellisuus opetuksessa vaativat asianmukaista v\u00e4lineist\u00f6\u00e4. Koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi, ett\u00e4 lapset saavat el\u00e4myksi\u00e4 ja ett\u00e4 he voivat soittaa oikeita soittimia.<\/p>\n Er\u00e4\u00e4n haastateltavan mielest\u00e4 soittimien m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi hyv\u00e4 siten, ett\u00e4 jokaiselle (max 10 lasta) on ryhm\u00e4ss\u00e4 marakassit, rytmikapulat ja jos mahdollista k\u00e4sirummut (koska ne ovat arvokkaampia). My\u00f6s muutama triangeli olisi hyv\u00e4 olla, eli tarpeeksi perussoittimistoa. Jokaisen olisi hyv\u00e4 voida soittaa yht\u00e4 aikaa samaa soitinta.<\/p>\n Tunneista el\u00e4vi\u00e4<\/strong><\/p>\n Inkeri Ruokonen painottaa my\u00f6s erilaisten oheismateriaalien t\u00e4rkeytt\u00e4 esimerkiksi musiikkiliikunnassa ja rytmiikkaharjoituksissa. J\u00e4lleen riitt\u00e4v\u00e4 tila liikkua on t\u00e4rke\u00e4, kuten my\u00f6s mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi erilaisia palloja, huiveja, hernepusseja, vanteita, naruja, kankaita jne. My\u00f6s musiikkimaalausta varten tarvitaan tietenkin kuvallisen ilmaisun v\u00e4lineit\u00e4. (Ruokonen 2001, 140.)<\/p>\n Varhaisi\u00e4n musiikinopettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta oheismateriaalit n\u00e4hd\u00e4\u00e4nn t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 lis\u00e4n\u00e4. Niiden merkitys vaihtelee kuitenkin hieman opettajasta riippuen. Ne koetaan kuitenkin tuntia monipuolistavana tekij\u00e4n\u00e4. My\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 materiaaleissa korostetaan laatua ja materiaalien riitt\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n —Aatellaan vaikka niinku muita materiaaleja niin ett\u00e4 ne on sitten niinku kest\u00e4vi\u00e4—niist\u00e4 ei irtoa sitten pieni\u00e4 paloja mihink\u00e4\u00e4n suuhun.<\/em><\/p>\n Oheismateriaalien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 haastateltu opettaja on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 esim. huiveja pit\u00e4isi olla jokaiselle ryhm\u00e4ss\u00e4 kun niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tunnilla. Sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu siit\u00e4 mist\u00e4 materiaalista on kyse. Esim. yksi hyv\u00e4 pallo saattaa riitt\u00e4\u00e4 jos se kiert\u00e4\u00e4. Materiaalien sopivaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ei tunnu olevan mit\u00e4\u00e4n yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Oheismateriaalit koetaan my\u00f6s yhten\u00e4 inspiraation l\u00e4hteen\u00e4 opetusta suunniteltaessa.<\/p>\n — Niist\u00e4 just sitte inspiroituu rekvisiittojenki kautta kehittelem\u00e4\u00e4n kaikkia erilaisia ty\u00f6tapoja ja juttuja, ett\u00e4..et kyll\u00e4 se olisi tosi ankeaa jos ei mit\u00e4\u00e4n ois, ett\u00e4 istutaan vaan ja lauletaan ja sitte v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pompitaan. — Niist\u00e4 tunneista tulee sellaisia el\u00e4vi\u00e4 niin..niin on kyll\u00e4..mun mielest\u00e4 rekvisiitta on tosi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 alle kouluik\u00e4isille.\u00a0\u00a0<\/em><\/p>\n Mik\u00e4 neuvoksi ilman materiaaleja?<\/strong><\/p>\n Opettajan oma toiminta koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi ja oleelliseksi asiaksi niin opetustilanteessa kuin materiaalihankinnoissa ty\u00f6paikalle. Monet opettajat ovat investoineet joihinkin soittimiin ja oheismateriaaleihin itse, jos niit\u00e4 ei ole ty\u00f6paikan puolesta saatavilla. My\u00f6s omatekoisten soittimien puolesta puhutaan. Lis\u00e4ksi lasten kanssa voi askarrella esimerkiksi somisteita luokkaan, tehd\u00e4 musiikkimaalauksia jne. Joskus opettajalta vaaditaan kuitenkin vain tuntien suunnittelua siten, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia materiaaleja voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman monipuolisesti.<\/p>\n —tonne kylille m\u00e4 en oo l\u00e4hteny siihen j\u00e4\u00e4kiekkokassirumbaan, et m\u00e4 joka viikko rehaisin ne hirveen m\u00e4\u00e4r\u00e4n soittimistoo sinne kylille, et mul on siell\u00e4 molemmissa semmonen yks kassi, miss\u00e4 on \u00e4mp\u00e4rirummut, ja sanomalehti- ja harjanvarsikapuloita ja sit m\u00e4 oon tehny ite marakasseja noista pesupalloista ja jogurttipurkeista —-toki joskus m\u00e4 otan sinne jotain irtopaloja ja jotain spesiaalisoittimia mukaan<\/em> —et s\u00e4estyssoittimet mulla on — toisessa on piano ja toisessa ei, mut sit m\u00e4 kuskaan mukana kanteletta tai kitaraa tai haitaria.<\/em><\/p>\n Opettajakin voi niink\u00f6 itse hankkia omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 jotain itse, et ei tarvii olettaa et ty\u00f6nantaja kaiken kustantaa — meij\u00e4n ty\u00f6 on kuitenkin sit\u00e4, et voi tulla jotain koulutusjuttuja, freelancerhommia ihan muitakin. Niit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sitten, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 — Kaikenhan voi laittaa verotukseen!<\/em><\/p>\n —Sitten vain yritt\u00e4\u00e4 jotenkin p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 jotenki keksi\u00e4 sitte monipuolisempia tapoja, ett\u00e4 miten nyt niit\u00e4 muutamia soittimia voisi sitte jotenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. <\/em><\/p>\n Kaikki haastateltavat kokivat kuitenkin t\u00e4rke\u00e4ksi sen, ett\u00e4 opettaja voi avata suunsa ty\u00f6paikalla, ja ehdottaa investointia joihinkin soittimiin tai oheismateriaaleihin. Kaikkea ei kuitenkaan kannata vaatia kerralla ty\u00f6paikkaa rasittaen, vaan koota v\u00e4hitellen. Koettiin, ett\u00e4 niill\u00e4, jotka tarjoavat muskaritoimintaa, tulisi olla ainakin perussoittimet ty\u00f6nantajan puolesta.<\/p>\n My\u00f6s muita materiaalien hankkimismahdollisuuksia esitettiin.<\/p>\n \u00a0<\/em>Yhess\u00e4 paikassa oli tosi hyv\u00e4 semmonen vanhempaintoimikunta ett\u00e4 sitten ne vanhemmat niinku j\u00e4rjesti jotain semmosia ett\u00e4 ker\u00e4ttiin sit\u00e4 rahaa — sitte niinku rupeet ideoimaan ett\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n joku pieni kahvikonsertti tai joku sellanen— saattaa saada ihan mukavastikin muutamia satoja euroja —ne tulee sitten niihin soitinhankintoihin. Jos kyseess\u00e4 on projekti voi hakea apurahaa.<\/em><\/p>\n Ty\u00f6hyvinvoinnista<\/strong><\/p>\n Kaarina Marjanen (2005, 173-174) tarkastelee tutkimuksessaan Musiikkileikkikoulunopettaja, varhaismusiikkikasvatuksen ekspertti, yleisemmin mm. musiikkileikkikoulunopettajien ty\u00f6ss\u00e4 viihtymiseen ja ty\u00f6ss\u00e4 jaksamiseen vaikuttavia asioita. Tutkimuksen haastatteluissa kolmannes opettajista koki mm. ty\u00f6teht\u00e4vien ep\u00e4selvyyden, niiden ep\u00e4oikeudenmukaisena kokemisen tai v\u00e4\u00e4rin mitoittamisen suhteessa resursseihin ja palkkaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n ty\u00f6uupumuksen riski\u00e4. \u00a0Suurin osa haastatelluista kokivat ty\u00f6n positiivisena puolena lapsilta saadun palautteen, joka on suoraa ja aitoa. Ty\u00f6 koetaan itsess\u00e4\u00e4n merkityksellisen\u00e4, vaikka usein oman ammattikunnan ja lasten vanhempien lis\u00e4ksi ulkopuoliset eiv\u00e4t sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osaa arvostaa.<\/p>\n My\u00f6s omissa haastatteluissamme tuli samansuuntaisia kommentteja Marjasen tutkimuksen kanssa. Haastatteluissa kysyimme muskarissa k\u00e4ytett\u00e4vien materiaalien merkityst\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6hyvinvoinnin kannalta. Er\u00e4s haastateltu opettaja mainitsi sen, kuinka materiaalit ovat turvana opettajalle silloin kun omana vahvuutena ei ole tanssin ja liikunnan painottaminen tunneilla, jossa ei tarvita materiaaleja samoin kuin esimerkiksi soittaessa. Opettaja my\u00f6s inspiroituu itse k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 materiaaleista ja saa innostusta keksi\u00e4 uusia monipuolisempia tapoja toteuttaa omaa opetustaan.<\/p>\n —kun pystyy tekem\u00e4\u00e4 monipuolisempia tunteja nii sitte lapsetki on tyytyv\u00e4isempi\u00e4 ni sekin vaikuttaa siihe omaanki hyvinvointiin, ett\u00e4 sitte — ne vaan jotenki lutviutuu ne tunnit ku on niinku sit\u00e4 materiaalia, mit\u00e4 voi lasten kanssa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ja lapset jotenkin pysyy paremmin siin\u00e4 niinku intensiivisemmin mukana jos niill\u00e4 on jotain..jotain rekvisiittaa. <\/em><\/p>\n My\u00f6s soitinten laatu vaikuttaa opettajan ty\u00f6hyvinvointiin. Esim. kuulon kannalta hyvin soivan soittimen koettiin olevan parempi. Opettajalle voi olla turhauttavaa my\u00f6s se, jos huonolla soittimella ei pysty tuottamaan haluttua nyanssieroa.<\/p>\n Haastatteluissa tuli esiin my\u00f6s ty\u00f6hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Niit\u00e4 olivat mm. pulpettien siirtely luokkatiloissa, joka aiheuttaa selk\u00e4vaivoja ja soitinten roudaaminen ty\u00f6paikoille. My\u00f6s kollegojen puuttuminen koettiin ty\u00f6n miinuspuolena. Yhden opettajan haastattelussa tuli esiin liian pitkien ty\u00f6p\u00e4ivien negatiivinen vaikutus ty\u00f6hyvinvointiin. 3-4 muskarituntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 olisi sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4, ett\u00e4 opettaja jaksaa olla innostava. Tuntien suunnittelusta toivottiin my\u00f6s saatavan palkkaa.<\/p>\n Ty\u00f6n hyvi\u00e4 puolia tuli my\u00f6s esiin. Opettajalle ty\u00f6 saattaa antaa henkisesti paljon ja olla voimavarana jopa kohdatessa vastoink\u00e4ymisi\u00e4. Hyv\u00e4 ja kannustava esimies koettiin vaikuttavan ty\u00f6hyvinvointiin erityisen positiivisesti.<\/p>\n Tarvitseeko muskariopettaja siis materiaaleja?<\/strong><\/p>\n Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, ett\u00e4 materiaalit, etenkin soittimet koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi osaksi tavoitteellista varhaisi\u00e4n musiikkikasvatusta. Haastatteluissa painotettiin soittimien laatua ja kest\u00e4vyytt\u00e4. Oheismateriaalien merkityst\u00e4k\u00e4\u00e4n ei voi v\u00e4heksy\u00e4. Ne luovat tunnelmaa opetustuntiin, ja antavat my\u00f6s opettajalle inspiraatioita ja ideoita tunnin suunnitteluun.<\/p>\n Toisaalta, my\u00f6s yksinkertaisemmat v\u00e4lineet -alkaen omasta kehosta ja \u00e4\u00e4nest\u00e4- ovat k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia jos materiaaleja ei ole paljon k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Itse tehtyjen soittimien puolesta puhuttiin my\u00f6s, vaikka ne eiv\u00e4t t\u00e4ysin voi oikeita soittimia korvatakaan. Materiaalien puuttuessa korostettiin my\u00f6s opettajan omaa aktiivisuutta investoida omaan soitinvarastoon, sek\u00e4 keskustella esimiehen kanssa mahdollisista materiaalihankinnoista.<\/p>\n Vaikka ymp\u00e4rist\u00f6n soittamista, itse tehtyj\u00e4 soittimia yms. voi hyvinkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muskarissa, on tavoitteellisen varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksen yksi edellytys kuitenkin perusmateriaalisto sis\u00e4lt\u00e4en riitt\u00e4v\u00e4t tilat ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n perussoittimiston. Oheismateriaalit (huivit, pallot..)monipuolistavat tuntia ja voivat innostaa lasta ja tuoda toiminnalle mielekkyytt\u00e4. Oheismateriaalien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on kuitenkin varmasti my\u00f6s opettajakohtaisia eroja. Osalle ne tuovat jo itsess\u00e4\u00e4n ty\u00f6hyvinvointia.<\/p>\n Kirjoittajat: Ilona Jokinen ja Sini Viitala 2016, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Hongisto-\u00c5berg, M., Lindeberg-Piiroinen, A. & M\u00e4kinen, L. (1994): Musiikki varhaiskasvatuksessa: hip hoi, musisoi! : k\u00e4sikirja. 2.uud.p. Espoo: Fazer Musiikki Oy.<\/p>\n Marjanen, K. (2009): Musiikkitoiminnan suunnittelu varhaisi\u00e4n musiikkitoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Teoksessa Musiikkikasvatus – N\u00e4k\u00f6kulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Toim. J. Louhivuori, P. Paananen, P., L. V\u00e4kev\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4: \u00a0Suomen Musiikkikasvatusseura – FiSME r.y. 2009, 385-405.<\/p>\n Marjanen, K. (2009): Musiikkipedagogi (AMK): P\u00e4\u00e4aineena varhaisi\u00e4n musiikkikasvatus. Teoksessa Musiikkikasvatus – N\u00e4k\u00f6kulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Toim. J. Louhivuori, P. Paananen, P., L. V\u00e4kev\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4: \u00a0Suomen Musiikkikasvatusseura – FiSME r.y. 2009,469-491.<\/p>\n Marjanen, K. (2005): \u00a0Musiikkileikkikoulun opettaja, varhaismusiikkikasvatuksen ekspertti. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 haasteena koulutukselle. Esimerkkitapauksena Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulu. Musiikkikasvatuksen lisensiaatinty\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n Yliopisto, Musiikin laitos. https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/9938\/URN_NBN_fi_jyu-2005216.pdf?sequence=1<\/p>\n Ruokonen, I. (2001): \u00c4\u00e4nimaisemia ja ilmaisua musiikin kielell\u00e4. Teoksessa Taiteen ja leikin lumous. Toim. S. Karppinen, A. Puurula, I. Ruokonen. Helsinki: FINN LECTURA, 120-143.<\/p>\n Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2007). Helsinki. Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitt\u00e4miskeskus. Oppaita 56.<\/p>\n