{"id":1215,"date":"2016-05-23T13:06:04","date_gmt":"2016-05-23T10:06:04","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1215"},"modified":"2023-09-11T08:31:17","modified_gmt":"2023-09-11T05:31:17","slug":"kilpailu-musiikissa-uhka-vai-mahdollisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/kilpailu-musiikissa-uhka-vai-mahdollisuus\/","title":{"rendered":"Kilpailu musiikissa \u2014 uhka vai mahdollisuus?"},"content":{"rendered":"<p>Kuulostaako toisten soitto aina vain paremmalta kuin omasi? N\u00e4kyyk\u00f6 ymp\u00e4rill\u00e4 arvioivia katseita? Huomaatko vertailevasi itse\u00e4si muihin kanssaopiskelijoihin? Ahdistaako, vai tuoko kilpailutilanne kenties lis\u00e4motivaatioita harjoitteluusi? Musiikkialalla kilpailu on l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, koska menestys ja ammattitaito takaavat esimerkiksi hyv\u00e4t ty\u00f6mahdollisuudet. Vaikka kilpailusta ei puhuta konkreettisesti \u201dkilpailuna\u201d, on kilpailuhenkisyys itsest\u00e4\u00e4nselvyys kun puhutaan itsens\u00e4 kehitt\u00e4misest\u00e4 muusikkona.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Selvitimme ammattiopinnoissa olevien musiikinopiskelijoiden v\u00e4list\u00e4 kilpailua. Halusimme selvitt\u00e4\u00e4 onko koulussamme kilpailua ja jos on niin miten se ilmenee. Pohdimme my\u00f6s miten opettaja voi omilla asenteillaan ja opetustyylill\u00e4\u00e4n vaikuttaa kilpailun syntyyn. Koetaanko kilpailu positiivisena vai negatiivisena? Vastauksia saimme sek\u00e4 pop\/jazz-opiskelijoilta ett\u00e4 klassisen puolen opiskelijoilta, yhteens\u00e4 vastaajia oli 35. Kartoitimme opiskelijoiden ajatuksia kilpailusta s\u00e4hk\u00f6isen kyselylomakkeen avulla, ja pyrimme analysoimaan saamiamme vastauksia t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa.<\/p>\n<p><strong>Miten kilpailu ilmenee opiskeluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4?<\/strong><\/p>\n<p>Vastaajista suurin osa ei kokenut kilpailua koulussamme, tai kilpailu koettiin piilossa olevana tai v\u00e4h\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n<p><em>\u201dKilpailuhenkisyytt\u00e4 on hankala havaita ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta uskon ett\u00e4 sit\u00e4 musiikin alalla on. Kuitenkin kun se tapahtuu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti\u00a0 p\u00e4idemme sis\u00e4ll\u00e4, se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4y ulosp\u00e4in selke\u00e4sti.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Kuitenkin vastauslomakkeiden perusteella kilpailua n\u00e4ytti esiintyv\u00e4n enemm\u00e4n instrumenttikohtaisesti kuin yleisesti kaikkien musiikinopiskelijoiden kesken. Vertailua tapahtuu esimerkiksi teknisen osaamisen kautta. Vastaajat kokivat kilpailun ilmenemisen muun muassa p\u00e4temisen\u00e4, kateutena, sel\u00e4n takana puhumisena, turhautumisena, mutta my\u00f6s \u201dleikkimielisen\u00e4 kisailuna\u201d. Kilpailu koettiin positiivisessa mieless\u00e4 esimerkiksi oman oppimisen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja rehellisen palautteen antamisena.<\/p>\n<p><strong>Kilpailu\u00ad\u00ad \u2014 positiivista vai negatiivista?<\/strong><\/p>\n<p>Opiskelijat kokivat kilpailun sek\u00e4 positiivisena ett\u00e4 negatiivisena. Negatiivisena kilpailu ilmeni turhina paineina itse\u00e4\u00e4n kohtaan, itseluottamuksen heikkenemisen\u00e4, oman luovuuden ja kokeellisuuden hillitsij\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 stressin aiheuttajana. Taiteen ensisijainen tarkoitus on tuottaa iloa kuulijoilleen ja tekij\u00f6illeen, mutta samalla esiintyj\u00e4n taito tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s arvioiduksi, oli kyse sitten stadionkonsertista tai musiikkiopiston ryhm\u00e4tunnista (Helminen, Juvonen, Polvinen, Purhonen &amp; Tikkanen 2013, 79 ).<\/p>\n<p>Opiskelija voi my\u00f6s itse vaikuttaa siihen kokeeko kilpailun negatiivisena vai hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4k\u00f6 siit\u00e4 sen positiiviset vaikutukset. Positiivisessa mieless\u00e4 kilpailu voi tuoda lis\u00e4intoa harjoitteluun ja kannustaa tekem\u00e4\u00e4n parhaansa. My\u00f6s saman instrumentinsoittajien kesken voi keskustella esimerkiksi teknisist\u00e4 asioista ja n\u00e4in kehitty\u00e4 muusikkona. Avoin keskustelu muiden kanssa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 suorittamispaineita. Loppujen lopuksi jokaisella on omat vahvuudet ja heikkoudet, ja jokaisen tulisikin keskitty\u00e4 omaan tekemiseen. Terve kilpailu kohdistuu itsens\u00e4 kanssa kilpailemiseen, ei kilpailuun toisten kanssa.<\/p>\n<p><em>\u201dEn pid\u00e4 kilpailusta, koska jokaisella on oma tyyli ja omat tavoitteet. Motivaatio olisi hyv\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n.\u201d<\/em><\/p>\n<p><strong>Opettajan vaikutus kilpailun syntymiseen <\/strong><\/p>\n<p>Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mielest\u00e4 opettajalla ei ole niin suurta vaikutusta kilpailun lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Opettajan merkitys koettiin monessa tilanteessa positiivisesti vaikuttavana ja kilpailua v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>\u201d<em>Opettaja opettaa kaikkia yksil\u00f6in\u00e4 eik\u00e4 rohkaise toisten kanssa kilpailuun \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 vaan henkil\u00f6kohtaiseen menestymiseen.<\/em>\u201d<\/p>\n<p>Vastauksista ilmeni my\u00f6s ett\u00e4 jos opettaja painottaa suorituksia, voi kilpailu lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Pieni osa vastaajista koki ett\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 oppilaita suositaan. T\u00e4m\u00e4 ilmenee esimerkiksi pidempien soittotuntien muodossa.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 opettaja osaa vaatia oppilaaltaan joskus enemm\u00e4n, mutta tarpeen vaatiessa osaa my\u00f6s h\u00f6ll\u00e4t\u00e4 vaatimustasoa. Realistiset ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4t vaatimukset suhteutettuna oppilaan sen hetken kehitystilanteeseen takaavat oppimisen ja vahvan itsetunnon synnyn. Parhaimmillaan opettajalla on suora ja rehellinen suhde oppilaaseen, kannustava asenne, ja h\u00e4n onnistuu yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaan mielenkiintoa oppimiseen: kritiikki ja kiitos ovat tasapainossa. (Lintunen, Pulakka, Kiviharju, Gr\u00f6nroos &amp; Viitanen 2010, 38.)<\/p>\n<p><strong>Tarvitseeko kilpailua v\u00e4hent\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n<p>Vastaajien mielest\u00e4 kilpailun v\u00e4henemiseen vaikuttaa opettaja, opiskelijan oma asenne, ryhm\u00e4tunnit ja itse musiikkiin keskittyminen. \u00a0Opettaja voi tasapuolisella kohtelulla vaikuttaa positiiviseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja n\u00e4in opiskelijoiden yhteiseen ryhm\u00e4henkeen. Ryhm\u00e4tunnit, avoin keskustelu ja yhteisty\u00f6 saman instrumentin soittajien v\u00e4lill\u00e4 koettiin my\u00f6s keinoiksi, joilla kilpailua voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Osa kyselyn vastaajista koki kilpailun v\u00e4hent\u00e4misen tarpeettomaksi. Pienimuotoinen kilpailu koettiin jopa positiivisena asiana ja ihmisluonnolle inhimillisen\u00e4. Oma asenne on l\u00e4ht\u00f6kohtana terveelle min\u00e4kuvalle ja muiden opiskelijoiden soittotaito pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 irrallaan omasta; muiden taidot eiv\u00e4t huononna omia vaan niist\u00e4 voi ottaa opiksi.<\/p>\n<p><em>\u201dLis\u00e4ksi olisi hyv\u00e4, jos musiikinopiskelijoille jollain lailla saisi p\u00e4\u00e4h\u00e4n sen, \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 ett\u00e4 jos ep\u00e4onnistuu muusikkona, ei ep\u00e4onnistu ihmisen\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n<p><strong>Ratkaisuna psyykkinen valmennus?<\/strong><\/p>\n<p>Urheilun saralla psyykkinen valmennus on tunnettu jo kohtalaisen pitk\u00e4\u00e4n. Urheiluvalmennuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n esimerkiksi psyykkist\u00e4 valmennusta terveen min\u00e4kuvan muodostumisessa; hengitys-, rentoutus- ja keskittymisteht\u00e4v\u00e4t ovat osa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 harjoittelua. Musiikissa psyykkiseksi valmennukseksi kutsutaan sit\u00e4 prosessia, jonka muusikko joutuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi rakentaessaan min\u00e4kuvaansa ja ty\u00f6st\u00e4ess\u00e4\u00e4n kappaleita ilman soitinta (Arjas 1997, 37).<\/p>\n<p><em>\u201dMusiikin ja urheilun suurin erottava tekij\u00e4 on se, ett\u00e4 urheilussa suoritus on puhtaasti fyysinen, kun taas musiikkiesityksess\u00e4 p\u00e4\u00e4paino on taiteellisella annilla siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 suoritus on fyysisesti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaativa.\u201d<\/em> (Arjas 1997, 42)<\/p>\n<p>Urheilijan ja muusikon psyykkist\u00e4 valmennusta ei kuitenkaan kannata laittaa samaan muottiin. Jokainen ihminen on yksil\u00f6, ja jokaisen tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsellens\u00e4 sopivat tavat ja menetelm\u00e4t. Lis\u00e4ksi urheilussa psyykkinen ja mentaalinen valmennus on ohjelmoitu todella tarkaksi. My\u00f6s musiikin saralla t\u00e4m\u00e4n tyyppinen toiminta olisi hy\u00f6dyllist\u00e4, koska psyykkisest\u00e4 valmennuksesta voi olla hy\u00f6ty\u00e4 muusikon itsetunnon ja terveen min\u00e4kuvan syntymisess\u00e4.<\/p>\n<p>Kilpailu koetaan usein l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti negatiivisena, ja monesti emme huomaa sen positiivisia vaikutuksia. Vastauksia lukiessa huomasimme kuitenkin, ett\u00e4 kilpailu usein kuvitellaan olemassa olevaksi, vaikka monesti se saattaa tapahtua p\u00e4idemme sis\u00e4ll\u00e4. Toki kilpailua ilmenee, mutta jokainen voi itse vaikuttaa siihen miten kilpailun kokee. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on osata hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kilpailun positiiviset puolet, kuten avoin keskustelu kanssaopiskelijoiden kesken ja motivaation lis\u00e4\u00e4ntyminen. Kilpailu on mahdollisuus!<\/p>\n<p><strong>Kirjoittajat: Lotta-Maria Haavisto, Jenni Lind ja Katri Paananen 2016, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Arjas, P. 1997. Iloa esiintymiseen- muusikon psyykkinen valmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerrus Kirjapaino<\/p>\n<p>Helander, K. &amp; Vilen, S. 2015. Onnellinen urheilija, lapsen kasvu urheilijaksi. Porvoo: Bookwell<\/p>\n<p>Helminen, S., Juvonen, H., Polvinen, E., Purhonen, T. &amp; Tikkanen, S. 2013. Kilpailu musiikissa. Julkaisussa Soiva opettajuus 2013. Helsinki: Edita<\/p>\n<p>Klein, M. 1992. Kateus ja kiitollisuus. Helsinki: Yliopistopaino<\/p>\n<p>Lintunen, S-A., Pulakka, M., Kiviharju, H., Gr\u00f6nroos, J. &amp; Viitanen, J. 2010. Oppilaan tavoitteiden huomioonottaminen opetuksessa. Julkaisussa Soiva opettajuus 2010. Helsinki: Edita <em>\u00a0<\/em><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuulostaako toisten soitto aina vain paremmalta kuin omasi? N\u00e4kyyk\u00f6 ymp\u00e4rill\u00e4 arvioivia katseita? Huomaatko vertailevasi itse\u00e4si muihin kanssaopiskelijoihin? Ahdistaako, vai tuoko kilpailutilanne kenties lis\u00e4motivaatioita harjoitteluusi? Musiikkialalla kilpailu on l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, koska menestys ja ammattitaito takaavat esimerkiksi hyv\u00e4t ty\u00f6mahdollisuudet. Vaikka kilpailusta ei puhuta konkreettisesti \u201dkilpailuna\u201d, on kilpailuhenkisyys itsest\u00e4\u00e4nselvyys kun puhutaan itsens\u00e4 kehitt\u00e4misest\u00e4 muusikkona. \u00a0Selvitimme ammattiopinnoissa olevien musiikinopiskelijoiden [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8,6,5],"tags":[292,291,293],"class_list":["post-1215","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kilpailu","tag-muusikon-valmennus","tag-oppilaitos"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1215","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1215"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1215\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2468,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1215\/revisions\/2468"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1215"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1215"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1215"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}