Olipa kerran k\u00f6yh\u00e4t vanhemmat, jotka halusivat lapsensa mets\u00e4n armoille opettelemaan musiikkia. Vanhempien tavoitteena oli hy\u00f6ty\u00e4 lapsistaan niin, ett\u00e4 he tuottaisivat rahaa musiikilla ja toisivat leip\u00e4\u00e4 ja hienouksia taloon. Vanhemmat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t l\u00e4hte\u00e4 johdattamaan lapsiaan musiikin tielle, koska n\u00e4kiv\u00e4t heiss\u00e4 potentiaalia. Hannu ja Kerttu olivat fiksuja lapsia ja ymm\u00e4rsiv\u00e4t paljon enemm\u00e4n, mit\u00e4 antoivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. He tiputtelivat omaa tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n tielle, jotta pahan paikan tullessa osaisivat kotiin. Lasten nimet oli Hannu ja Kerttu.<\/p>\n
\u00a0<\/em>Oma p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valta<\/strong><\/p>\n Heti kaksin\u00a0 j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n Hannu ja Kerttu pel\u00e4styiv\u00e4t musiikin kuoppaista polkua. Onneksi heid\u00e4n matkalle tiputtelemat tiet\u00e4myksen kivet johdattivat heid\u00e4t takaisin kotiin. Vanhempien tavoitteena oli saada lapsoset uskomaan, ett\u00e4 heill\u00e4 on yksi yhteinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tavoite, eli vaurauksien saaminen kotitaloon. Vanhemmat sys\u00e4siv\u00e4t lapset takaisin mets\u00e4n pimeyden keskelle kohti uusia musiikillisia el\u00e4myksi\u00e4. Hannu ja Kerttu tukeutuivat toisiinsa ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t kohdata vastaan tulevan yhdess\u00e4 ja astelivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti musiikin mets\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n Omaan p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valtaan ja itsen\u00e4iseen vastuunottoon kasvaminen on t\u00e4rke\u00e4 osa nuoren kehityst\u00e4. Kokemus omasta pystyvyydest\u00e4, osaamisesta ja onnistumisesta liittyy itsehallinnan tunteeseen. Musiikki voi monin tavoin tarjota n\u00e4it\u00e4 kokemuksia. Musiikin harrastamisessa nuorelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on omaehtoisuus ja vapaamuotoisuus, sill\u00e4 mahdollisuudet itsens\u00e4 toteuttamiseen ja oman toiminnan ohjaamiseen mahdollistavat my\u00f6s itsehallinnan kokemisen. (Saarikallio 2009, 225.) Oppilaan kanssa on siis hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 tavoitteet l\u00e4pi, antaa h\u00e4nellekin mahdollisuus tehd\u00e4 valintoja.<\/p>\n Ihminen ihmisen\u00e4<\/strong><\/p>\n Lapset verkostoituvat taitavaan musanoitaan, joka asui hienossa musatalossa. He luulivat p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 helpolla, kun p\u00e4\u00e4siv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n mestarin oppeihin. Hannu ja Kerttu yrittiv\u00e4t ahmia musanoidan kaikkea tietoutta. Musanoita painosti Kerttua itsen\u00e4iseen ty\u00f6skentelyyn ja arvioi koko ajan Kertun musiikillista itseilmaisua. Hannun h\u00e4n taas pisti sy\u00f6m\u00e4\u00e4n kaiken infon ja motivoi h\u00e4nt\u00e4 mahdollisimman tuottavaan ja nopeaan rahan tekoon. Kertun itsetunto mureni jatkuvasta moittimisesta ja Hannun p\u00e4\u00e4 ei kest\u00e4nyt kaikkea informaatiota kerralla ja h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 pystynyt oppimaan enemp\u00e4\u00e4. Musanoita ei kohdellut Hannua ja Kerttua yksil\u00f6in\u00e4 tai arvokkaina ja ainutlaatuisina vaan toimi tavalla, jolla ehk\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kohtaan oli joskus toimittu. Kun Hannu ja Kerttu eiv\u00e4t osanneet jotain harjoitusta kunnolla, musanoita uhkasi kepill\u00e4, jollei Hannu ja Kerttu alkaneet opiskelemaan ahkerammin.<\/em><\/p>\n Jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 arviointi ja virheiden esilletuonti voi olla jonkun opettajan k\u00e4sitys oppilaan motivoinnista ja voidaan ajatella, ett\u00e4 liika kehuminen voi hidastaa oppimista, mutta Kerttu olisi selv\u00e4sti kaivannut enemm\u00e4n tsemppausta kuin arviointeja. Hannu taas ei pystynyt sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkia oppeja kerrallaan, vaan olisi kaivannut hitaampaa tahtia. \u201dOpettajan on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 ihmisyytens\u00e4 ja viestitt\u00e4v\u00e4 samalta lattialta ihmisen\u00e4 ihmiselle\u201d, kirjoittaa Pollari ja Koppinen kirjassaan Ket\u00e4 kannattaa opettaa (2010, 25 ). Opettajana on laskeuduttava opiskelijan kanssa samalle viivalle ja pyrki\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ongelmat h\u00e4nen tasoltaan. Opettajan t\u00e4ytyy jossain m\u00e4\u00e4rin unohtaa opettaja \u2013 oppilas asetelma ja oppia tuntemaan oppilas ihminen, ihmisen\u00e4. Erilaisia oppijoita on niin paljon kuin oppijoita on. Tiettyyn tasoon asti oppijan taustojen tiet\u00e4minen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen voi auttaa opettamisessa.<\/p>\n Kun on tunteet<\/strong><\/p>\n Hannu ja Kerttu pyrkiv\u00e4t aina tekem\u00e4\u00e4n parhaansa mukaan niin kuin musanoita oli k\u00e4skenyt. Joskus he yrittiv\u00e4t kertoa musanoidalle, ettei jokin harjoitus tuntunut luonnistuvan ja ettei tietty kappale tuntunut omalta, mutta musanoita k\u00e4ski heid\u00e4n siirt\u00e4\u00e4 tunteet sivuun ja keskitty\u00e4 soittamiseen. Kerttu ei pystynyt avautumaan kappaleelle, koska sit\u00e4 kuunneltiin aina kotona is\u00e4n kanssa kes\u00e4-iltaisin ja muistot siit\u00e4 olivat liian arkoja. Musanoita ei pystynyt k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tunteet yksin\u00e4\u00e4n pystyisiv\u00e4t kontrolloimaan niin paljon soittamista.<\/em><\/p>\n \u00a0<\/em>Musiikkipedagogi joutuu usein opettamaan aihetta, johon oppilaalla on jo jokin, yleens\u00e4 vahvojakin tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 suhde. Parhaimmillaan t\u00e4m\u00e4 tunteiden ja musiikin voimakas yhteys voi tarjota syvi\u00e4 ja henkil\u00f6kohtaisia el\u00e4myksi\u00e4 opetustilanteissa ja ne tukevat jopa minuuden ja sosiaalis-emotionaalisten taitojen kehittymist\u00e4. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 voi joissain tilanteissa olla haasteellista: kuinka opettaa tunnekokemuksia? (Saarikallio 2012, 37.) Musanoidan olisikin hyv\u00e4 pohtia my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 asiaa opettamisessaan, kun Hannu ja Kerttu ovat kokeneet kovia musiikin kuoppaisella polulla ja omaavat varmasti vahvojakin tunteita tiettyihin asioihin. Musiikki ja tunnetilat ovat tiiviisti yhteydess\u00e4 toisiinsa ja siksi opettajuudessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tulkita oppilasta oikein my\u00f6s ihmisen\u00e4. Vahvat tunteet esimerkiksi jotain tietty\u00e4 kappaletta kohtaan ovat opettavaisia, koska ne voi vaikuttaa jopa l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n, aina kun kuulet kappaleen uudelleen. N\u00e4it\u00e4 tunteita on my\u00f6s hyv\u00e4 oppia k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n ja opettajana siin\u00e4 ohjaaminen on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n Jokainen on yksil\u00f6<\/strong><\/p>\n Pian musanoita\u00a0 huomasikin, ett\u00e4 ylen sy\u00f6tt\u00e4minen ja\u00a0 jatkuva piiskaaminen ei tuottanut toivottua tulosta, ja alkoikin pohtimaan omaa opettajuuttaan. Musanoita alkoi tutkimaan opettajuutensa mutkaista polkua ja h\u00e4nen oli pakko perehty\u00e4 omaan opettamiseensa ja tutkia pintaa syvemm\u00e4lle. H\u00e4nen oli mietitt\u00e4v\u00e4 oman opettajuuden alkuperi\u00e4, keskitytt\u00e4v\u00e4 nykyaikaan ja katsottava tulevaan omassa opettamisessa. H\u00e4nen t\u00e4ytyi oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaitaan omilla erityisill\u00e4 tavoillaan ja toteuttaa heid\u00e4n musiikilliset tavoitteensa. <\/em><\/p>\n \u00a0<\/em>Niin kuin Marja Olsonen kirjassaan Hyv\u00e4 soiton opettaminen (2012, 7) toteaa, on soiton oppimisen ohjaaminen monella tasolla haasteellista. Jokaiselle oppijalle instrumentin hallinta ja oppiminen on yksil\u00f6llist\u00e4. Jokainen ihminen on kohdattava yksil\u00f6n\u00e4, toista kunnioittaen ja koettava ainutlaatuisena, arvokkaana ja itse\u00e4\u00e4n toteuttavana olentona. (Olsonen 2012, 7.) Oppijoita on erilaisia ja se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Tapa joka toimii t\u00e4ydellisesti toiselle, voi tehd\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 hallaa toiselle. Kaikki oppilaat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tavoittele musiikista muuta, kuin mukavaa pari kertaa viikossa harrastamista. Toiset taas tiet\u00e4v\u00e4t t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ammattilaisiksi, t\u00e4ll\u00f6in arvioinnin ja l\u00e4ksyjen tason tulee olla korkeampi ja vaativampi kuin harrastelijalla. Joskus onkin hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, toimiiko t\u00e4m\u00e4 opetustyyli t\u00e4lle oppilaalle vai pystyisink\u00f6 muokkaamaan opettamistani h\u00e4nelle sopivammaksi.<\/p>\n Lopulta musanoita ymm\u00e4rsi oman opettajuutensa puutteet ja muutti k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u00e4n. Hannu ja Kerttu innostuivat\u00a0 musiikin palosta niin paljon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 palon tunne seurasi heit\u00e4 koko loppuel\u00e4m\u00e4n. Vanhemmilleen Hannu ja Kerttu lahjoittivat joskus p\u00e4\u00e4sylippuja konsertteihinsa.<\/em><\/p>\n Kirjoittajat: Tiina Heikkinen ja Katja Kurttio 2016, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n \u00a0L\u00e4hteet<\/strong>:<\/p>\n Olsonen, Marja. 2012. Hyv\u00e4 soiton opettaminen. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkea-\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 koulu.<\/p>\n Pollari, Jorma & Koppinen, Marja-Leena 2010. Ket\u00e4 kannattaa opettaa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus<\/p>\n Saarikallio, Suvi. 2012. Musiikki on kokemuslaji. Teoksessa: Jordan-Kilkki, P.,Kauppinen,\u00a0E. & Korolainen-Viitasalo (Toim.) Musiikkipedagogin k\u00e4sikirja : vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa. Tampere: Juvenes Print \u2013 Suomen Yliopistopaino.<\/p>\n Saarikallio, Suvi. 2009. Musiikki ja nuoren psykososiaalinen kehitys. Teoksessa:Louhivuori, J., Paananen, P. & V\u00e4kev\u00e4, L. (Toim.) Musiikkikasvatus\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 N\u00e4k\u00f6kulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. <\/em>Vaasa: Ykk\u00f6s Offset<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olipa kerran k\u00f6yh\u00e4t vanhemmat, jotka halusivat lapsensa mets\u00e4n armoille opettelemaan musiikkia. Vanhempien tavoitteena oli hy\u00f6ty\u00e4 lapsistaan niin, ett\u00e4 he tuottaisivat rahaa musiikilla ja toisivat leip\u00e4\u00e4 ja hienouksia taloon. Vanhemmat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t l\u00e4hte\u00e4 johdattamaan lapsiaan musiikin tielle, koska n\u00e4kiv\u00e4t heiss\u00e4 potentiaalia. Hannu ja Kerttu olivat fiksuja lapsia ja ymm\u00e4rsiv\u00e4t paljon enemm\u00e4n, mit\u00e4 antoivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. He tiputtelivat omaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[38,289],"class_list":["post-1212","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-lasten-musiikin-oppiminen","tag-tunteet-musiikin-oppimisessa"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1212","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1212"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1212\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2470,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1212\/revisions\/2470"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1212"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1212"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1212"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}