On j\u00e4lleen uusi soittotunti. Oppilas vaikuttaa turhautuneelta, eik\u00e4 jo monta kuukautta tahkotut tekniikkaharjoitukset ole edist\u00e4neet h\u00e4nt\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla. Ensimm\u00e4isill\u00e4 tunneilla kirkkaista silmist\u00e4 t\u00e4hden lailla tuikkinut motivaatio on silminn\u00e4hden hiipumassa ja opettaja joutuu tiukan kiirastulen eteen: Opetanko h\u00e4nt\u00e4 oikein? Onko opetusmateriaali riitt\u00e4v\u00e4n motivoivaa? T\u00e4llaisina hetkin\u00e4 voi olla syyt\u00e4 mietti\u00e4, saisiko opetuksen liittym\u00e4\u00e4n l\u00e4hemmin oikeaan, \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n rikkaaseen musiikkimaailmaan. Voisiko oppilas kenties oppia kaiken tarvittavan soittamalla vain hyv\u00e4\u00e4 musiikkia?<\/p>\n
Kiinnostuin aiheesta itse pit\u00e4mieni, kuin my\u00f6s oppilaana kokemieni soittotuntien pohjalta. Olen pop\/jazz-puolen kitaristina henkil\u00f6kohtaisesti kokenut soittamisen melko p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, mik\u00e4li se ei mill\u00e4\u00e4n lailla liity levytettyyn tai esitt\u00e4miseen taipuvaan musiikkiin. Ep\u00e4musikaaliset tekniikka- ja sormiharjoitukset voivat toimia pedagogisessa mieless\u00e4 toisille oppilaille hyvin, mutta omalla sek\u00e4 useimpien oppilaideni kohdalla olen havainnut soittomotivaation s\u00e4ilymiselle elint\u00e4rke\u00e4ksi jonkinlaisen yhteyden omaan lempimusiikkiin. V\u00e4lill\u00e4 on hyv\u00e4 hyp\u00e4t\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4mukavuusalueelle, mutta mielest\u00e4ni pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa, hyv\u00e4ss\u00e4 ja pitk\u00e4j\u00e4nteisess\u00e4 soitonopiskelussa on ensisijaisesti kyse siit\u00e4, ett\u00e4 oppilaalla on hauskaa. Soittamisen harjoittelu on mukavampaa, jos se mit\u00e4 soittaa, kuulostaa my\u00f6s omaan korvaan hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
Sama p\u00e4tee musiikin teorian opiskeluun: Mit\u00e4 jos sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t ilmi\u00f6t ja rakenteet saisi opetettua oppilaille hyvien kappaleiden kautta, ilman ett\u00e4 oppilas v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes huomaa opiskelevansa teoriaa? Olisiko t\u00e4ll\u00e4 lailla edes tarvetta eriytt\u00e4\u00e4 teorian opiskelua soiton harjoittelusta, vaan sen sijaan kutsua kaikkea musiikin opiskeluksi?<\/p>\n
Muun muassa n\u00e4it\u00e4 aiheita pohdin samalla kun tein loka-marraskuussa 2015 empiirist\u00e4 kokeilua kahden oman oppilaani kanssa kappalel\u00e4ht\u00f6isest\u00e4, musikaalisesta soitonopetuksesta. Olettamuksena ja hypoteesina oli, ett\u00e4 t\u00e4llainen musiikinopetuksen malli olisi kaikkein innostavinta niin oppilaalle kuin opettajallekin. Opettajan on hyv\u00e4 analysoida my\u00f6s omaa historiaansa soittotunneilta, sill\u00e4 monet koetut tavat ja kokemukset tulevat esiin tiedostamatta my\u00f6s omia oppilaita ohjatessa (Harju 2013, 10).<\/p>\n
Mahdollisina haasteina pidin ennakkoon t\u00e4m\u00e4n opetustyylin kuluttavuutta opettajalle, sill\u00e4 jokaisen asian opettamiseenhan oli l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 sopiva kappale kullekin oppilaalle. Mielen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hestymistavan mahdollinen pedagoginen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys opettaa ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 laajempia kokonaisuuksia. Muutamien l\u00e4hteiden ja omien kokemuksieni kautta sis\u00e4llyt\u00e4n t\u00e4h\u00e4n artikkeliin tietopaketin, josta jokainen soitonopettaja saa hyvi\u00e4 ja innostavia neuvoja oman soitonopetuksen maustamiseen musikaalisella, oppilasl\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 opetustavalla.<\/p>\n
Aiempia ajattelijoita<\/strong><\/p>\n Musikaalista opetusta on tutkittu historian saatossa kohtuullisesti, joskaan ei liikaa. 1900-luvun alkupuolelta l\u00e4htien aihe on mietitytt\u00e4nyt musiikkipedagogeja ymp\u00e4ri maailmaa, ja erilaisten ajatusten pohjalta on syntynytkin monipuolinen liuta soitonopetuksen tyylej\u00e4, kuten Suzuki-metodi ja Kod\u00e1ly-konsepti. Zolt\u00e1n Kod\u00e1ly pelk\u00e4si sit\u00e4, ett\u00e4 musiikkiopinnot keskittyv\u00e4t liikaa tekniikan harjoitukseen ja ett\u00e4 sormiharjoitukset olivat j\u00e4tt\u00e4neet muut, tasavertaisesti t\u00e4rke\u00e4t ominaisuudet taka-alalle (Kallioniemi 2012, 7). Opetuksen suunnittelussa ja j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida jokaisen oppilaan tarpeet, ja kartoittaa mit\u00e4 he haluavat soitonopetukselta (Harju, 2013; 21). T\u00e4rke\u00e4\u00e4 motivoivassa soitonopetuksessa on soittamisen ilo ja mielekk\u00e4iden kappaleiden soittaminen (Kosonen 2001).<\/p>\n Kohti innostavaa oppimista<\/strong><\/p>\n Omien kitaraoppilaideni kanssa otimme t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 esille monia uusia kitaransoiton aiheita, joita pyrin opettamaan nimenomaan reaalimaailman musiikkikappaleet mieless\u00e4ni. Molemmat \u201dkoekaniineistani\u201d olivat melko lailla samalla tasolla olevia vasta-alkajia, joten p\u00e4\u00e4sin sek\u00e4 soveltamaan opetustyyli\u00e4 kitaransoiton perusasioilla, ett\u00e4 my\u00f6s vertailemaan n\u00e4iden kahden oppilaan edistymist\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Toisen, noin 10-vuotiaan kanssa ryhdyimme k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n c-duuri- ja a-molliasteikoita, jotka ovat musiikin teoriassa ylennyksett\u00f6min\u00e4 yksinkertaisimpia asteikoita. Soitimme asteikot \u00e4\u00e4net semmoisenaan l\u00e4pi ja saman tien otettiin oppimisen tueksi tuota molliasteikkoa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 rautalankakappale Walk Don\u2019t Run (the Ventures). T\u00e4m\u00e4 oppilas oli kertonut minulle aiemminkin soittaneensa tuon tyylisi\u00e4 kappaleita ja pit\u00e4neens\u00e4 niist\u00e4. Valitsin sitten oman ja oppilaan kokemusmaailman pohjalta parhaan mahdollisen kappaleen tuon asteikon opetteluun, ja tulokset osoittautuivat erinomaisiksi. H\u00e4n innostui kappaleesta ja p\u00e4\u00e4tyi harjoittelemaan sit\u00e4 my\u00f6s kotona aina tuntien v\u00e4lill\u00e4. Tunneilla muita aiheita k\u00e4ydess\u00e4mme h\u00e4n halusi aina palata tuohon kappaleeseen. Opettajana tiesin onnistuneeni jossain.<\/p>\n Toisen, jo yliopistossa opiskelevan oppilaan kanssa meill\u00e4 oli useamman tunnin projektina uusien sointuotteiden opettelu. Sen sijaan ett\u00e4 olisimme soittaneet niit\u00e4 yksitellen vailla mit\u00e4\u00e4n musiikin rytmi\u00e4, valitsin soitettavaksi s\u00e4estyskappaleita, joissa suurin osa soinnuista oli jo oppijalle tuttuja. N\u00e4iden sointujen lis\u00e4ksi haasteena kappaleissa oli aina joko yksi tai kaksi uutta sointua per kappale. T\u00e4ll\u00e4 tavalla oppilaalle tuli alusta l\u00e4htien kuva, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on helppoa ja ett\u00e4 h\u00e4n osaa vaadittavan asian jo suhteellisen hyvin. Ty\u00f6t\u00e4 teetti vain muutama uusi sointuote ja niiden yhdist\u00e4minen vanhoihin.<\/p>\n Kappaleiksi valikoitui esimerkiksi vanhaa rock-musiikkia Creedence Clearwater Revivalin tahtiin tai oppilaan toiveesta vanhempaa suomalaista pop-musiikkia, Miljoonasadetta. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli nimenomaan kuunnella oppilaan mielipidett\u00e4 musiikkivalinnoista ja mietti\u00e4 samalla tarkkaan, mik\u00e4 oli se asia, mik\u00e4 kulloinkin haluttiin oppia. N\u00e4m\u00e4 ajatukset toimivat seinustana kappalevalinnoille sek\u00e4 niiden oppimiselle. Opettajana huomasin t\u00e4m\u00e4n olevan nerokasta ja toimivaa, sill\u00e4 oppilas joutui aina hieman kurottamaan ja ponnistelemaan ett\u00e4 sai kappaleen menem\u00e4\u00e4n, mutta ei liikaa. T\u00e4ll\u00e4 tavoin oppilas voittaa, sill\u00e4 sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 h\u00e4n oppii aina hieman uutta, h\u00e4n my\u00f6s samalla kertaa vanhaa ja ennen kaikkea saa polttoaineeksi soittamisen iloa oikeiden, innostavien musiikkikappaleiden avulla.<\/p>\n Opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/strong><\/p>\n Ennen opetuskokeilua ajattelin kyseisen, musikaalisen ja kappalel\u00e4ht\u00f6isen opettamistyylin saattavan olla ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 opettajalle. Jokaista oppilasta kohtaan joutuisi tekem\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ajatusty\u00f6t\u00e4 ja tarkkaa kartoitusta h\u00e4nen soittohistoriastaan ja musiikkimieltymyksist\u00e4\u00e4n. Sen lis\u00e4ksi pit\u00e4isi mietti\u00e4 kappaleet tavallista tarkemmin my\u00f6s teknisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta; onko oppilaan tekninen suorituskyky riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla oppimaan haluttu asia juuri t\u00e4st\u00e4 musiikkiteoksesta? T\u00e4ss\u00e4 opetusty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytin hyv\u00e4kseni Keith Swanwickin oppeja ja ajatusta musiikista ideoiden kauppapaikkana. Sek\u00e4 oppilas ja opettaja k\u00e4yv\u00e4t jatkuvaa dialogia tuntien ohjenuorista, ja opettajankin on hyv\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 joustaa ja kuunnella vastapuolen ideoita ja mieltymyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hyv\u00e4 opettaja el\u00e4\u00e4 tunneilla jatkuvasti tiiviiss\u00e4 vuorovaikutuksessa ymp\u00e4r\u00f6ivien asioiden kanssa (Swanwick 1999).<\/p>\n \u201dOlisi hyv\u00e4, jos opettaja n\u00e4kisi oppilaan kyvyt ja sen suunnan, mihin ollaan menossa. T\u00e4ll\u00f6in osataan my\u00f6s valita oikeanlaiset kappaleet oppilaalle. Olisi ideaalia, jos oppilas osaisi etsi\u00e4 my\u00f6s itse osan soitettavista kappaleista.\u201d (Kallioniemi 2013, 23) Pyysin molempia oppilaita tuomaan haluamiaan soittokappaleita tunneille. Vanhempi oppilas toikin useita er\u00e4\u00e4lle kerralle, ja saimme niist\u00e4 runsaasti materiaalia tulevaisuuteen. H\u00e4n sai my\u00f6s kokemuksia soittotunnin joustavuudesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen valinnoillaan ja teoillaan on paljon merkityst\u00e4, my\u00f6s h\u00e4nen oman oppimisensa kannalta. On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 opettajan on hyv\u00e4 tuoda jokin t\u00e4ysin uusi kappale tai musiikkityyli k\u00e4sittelyyn. Jotain sellaista uutta, joka laajentaa oppilaan k\u00e4sityst\u00e4 musiikista ja kulttuurista sek\u00e4 asettaa h\u00e4net pois mukavuusalueelta. Joissain tilanteissa se on parasta mit\u00e4 opettaja voi oppilaalleen tehd\u00e4 (Swanwick 1999).<\/p>\n En kokenut t\u00e4t\u00e4 opetustyyli\u00e4 kovin ty\u00f6l\u00e4\u00e4ksi. Se kuitenkin vaatii opettajalta sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on ajan tasalla musiikkimaailmasta, on riitt\u00e4v\u00e4n innokas oppimaan uutta ja ottamaan selv\u00e4\u00e4 uusista tuulista ja l\u00e4hestymistavoista. Otin tarkan kappaleiden valinnan ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6innin oppilaille enemm\u00e4nkin haasteena ja opettavaisena kokemuksena my\u00f6s omalle opettajaminuudelle, sill\u00e4 sit\u00e4 kautta opin poimimaan olennaiset asiat oikeista kappaleista ja samalla laajennan omaa kappalerepertuaariani tunti tunnilta. N\u00e4inkin lyhyell\u00e4 aikajaksolla tuli siis tunne, ett\u00e4 kasvan ja kehityn oppilaan mukana.<\/p>\n K\u00e4vin jatkuvaa dialogia oppilaiden kanssa heid\u00e4n aiemmista kokemuksistaan ja tulevaisuuden odotuksista, ja opin sit\u00e4 kautta my\u00f6s paremmin tuntemaan oppilaani. On totta, ett\u00e4 oppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa voi tulla ongelmia ajan l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 jokaisen tunnin tarkkaan suunnitteluun. Siin\u00e4 tapauksessa luulen t\u00e4m\u00e4n opetustyylin toimivan enemm\u00e4nkin ohjenuorana, jota hektisemp\u00e4n\u00e4 aikana voi hieman h\u00f6ll\u00e4t\u00e4.<\/p>\n Kirjoittaja: Timo Rantama 2016, Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Kallioniemi, A. 2012. Kod\u00e1ly-metodin hy\u00f6dynt\u00e4minen instrumenttipedagogiikassa : Musiikki kuuluu kaikille. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Metropolia-Ammattikorkeakoulu, kulttuuriala, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 17.02.2016<\/p>\n Harju, A. 2013. Oppijal\u00e4ht\u00f6inen soitonopetus. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulu, kulttuuriala, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 19.02.2016.<\/p>\n Swanwick, K. 1999. Teaching Music Musically. Englanti. Routledge.<\/p>\n Rantama, T. 2015. Opetusp\u00e4iv\u00e4kirja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" On j\u00e4lleen uusi soittotunti. Oppilas vaikuttaa turhautuneelta, eik\u00e4 jo monta kuukautta tahkotut tekniikkaharjoitukset ole edist\u00e4neet h\u00e4nt\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla. Ensimm\u00e4isill\u00e4 tunneilla kirkkaista silmist\u00e4 t\u00e4hden lailla tuikkinut motivaatio on silminn\u00e4hden hiipumassa ja opettaja joutuu tiukan kiirastulen eteen: Opetanko h\u00e4nt\u00e4 oikein? Onko opetusmateriaali riitt\u00e4v\u00e4n motivoivaa? T\u00e4llaisina hetkin\u00e4 voi olla syyt\u00e4 mietti\u00e4, saisiko opetuksen liittym\u00e4\u00e4n l\u00e4hemmin oikeaan, \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n rikkaaseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[76,288,89,10],"class_list":["post-1210","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kitaransoiton-opetus","tag-musikaalisuuden-opettaminen","tag-oppilaslahtoisyys","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1210","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1210"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1210\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2471,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1210\/revisions\/2471"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1210"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1210"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1210"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}