Laulun opettaminen ryhm\u00e4ss\u00e4 on yleistyv\u00e4 trendi ja esimerkiksi monissa kansalaisopistoissa tarjotaankin yksinlaulun opetusta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4opetuksena, oli kyseess\u00e4 sitten popjazz laulu tai klassinen laulu. Miten ryhm\u00e4opetus kannattaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 asioita ryhm\u00e4ss\u00e4 voi opettaa?<\/p>\n
Ryhm\u00e4opetus on yleistym\u00e4ss\u00e4 oleva opetusmuoto laulunopetuksessa, mutta siit\u00e4 huolimatta en l\u00f6yt\u00e4nyt aiheesta kovinkaan paljon suomenkielist\u00e4 kirjallisuutta, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetkisiss\u00e4 musiikkipedagogiopinnoissani anneta juurikaan opastusta laulun opettamiseen ryhm\u00e4lle. Minulla itsell\u00e4ni ei ole kokemusta laulun ryhm\u00e4opetuksesta, ei oppilaana eik\u00e4 opettajana. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 p\u00e4\u00e4tin tarttua toimeen ja selvitt\u00e4\u00e4 itse, mist\u00e4 laulun ryhm\u00e4opetuksessa on kyse, miten sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ja millaisilla toimintatavoilla. Etsin tietoa aiheesta eri l\u00e4hteist\u00e4 ja opinn\u00e4ytet\u00f6ist\u00e4. Lis\u00e4ksi haastattelin kokenutta laulupedagogia ja Estill Voice Training opettaja Jaana Turusta ja tein kyselyn laulunopettajille, jotka opettavat ty\u00f6kseen ryhmi\u00e4. Tarkoituksenani oli selvitt\u00e4\u00e4 miten laulun ryhm\u00e4opetusta on j\u00e4rjestetty, mit\u00e4 asioita voi opettaa ryhm\u00e4ss\u00e4 ja millaisia opetusmenetelmi\u00e4 voi ryhm\u00e4n kanssa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ryhm\u00e4opetuksesta tehoa laulunopetukseen<\/strong><\/p>\n Laulunopetus on perinteisesti j\u00e4rjestetty yksil\u00f6opetuksena. N\u00e4in ollaan toimittu kaikilla eri koulutusasteilla, l\u00e4htien vasta-alkajista ammattitason opiskelijoihin. Opiskelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 on tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4y kerran viikossa 45 minuutin tai tunnin mittaisella laulutunnilla ja loput ajasta h\u00e4n harjoittelee itsen\u00e4isesti. Opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 toimintatapa taas tarkoittaa er\u00e4\u00e4nlaista liukuhihnaty\u00f6t\u00e4. Samalla opettajalla voi olla useampi kymmenen oppilasta, joita h\u00e4n opettaa kutakin kerran viikossa. Yksityistuntien kiistattomana etuna on se ett\u00e4 oppilas saa opettajansa jakamattoman huomion koko laulutuntinsa ajan, jolloin voidaan keskitty\u00e4 oppilaan omiin haasteisiin ja mielenkiinnonkohteisiin. Kuitenkin monia yksil\u00f6tunneilla opiskeltavia asioita voitaisi opiskella my\u00f6s ryhm\u00e4ss\u00e4 ja jotkin asiat soveltuvat jopa paremmin ryhm\u00e4ss\u00e4 opiskeltaviksi kuin yksin. Vaikka jokaisella oppilaalla on omat henkil\u00f6kohtaiset haasteensa ja tavoitteensa, kaikkien oppilaiden kanssa opetellaan pitk\u00e4lti samoja teknisi\u00e4 asioita ja harjoitellaan samojen tyylilajien fraseerausta. Opettajan kannalta n\u00e4iden asioiden opettaminen ryhm\u00e4ss\u00e4 samalla kertaa useammalle oppilaalle kuulostaakin siis mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4. Lis\u00e4ksi yhdess\u00e4 laulaminen ja ryhm\u00e4ss\u00e4 tekeminen on kivaa ja ryhm\u00e4ss\u00e4 harjoittelusta saa voimaa ja uusia ideoita omaan tekemiseen, joten uskoisin oppilaidenkin saavan paljon irti ryhm\u00e4opetuksesta.<\/p>\n Haastattelin ryhm\u00e4opetuksen etuihin liittyen laulupedagogi Jaana Turusta, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n paljon ryhm\u00e4opetusta. Turusen mukaan ryhm\u00e4opetuksen ilmeisin etu on siin\u00e4 ett\u00e4 se s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 aikaa kun opettaja voi opettaa useampaa oppilasta yht\u00e4 aikaa ja samalla s\u00e4\u00e4styy my\u00f6s rahaa. Taloudelliset s\u00e4\u00e4st\u00f6t lienev\u00e4t syy sille, miksi ryhm\u00e4opetus on yleistym\u00e4ss\u00e4, mutta ryhm\u00e4opetukselle on olemassa kuitenkin my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 pedagogisia perusteita taloudellisten seikkojen lis\u00e4ksi. Turusen mukaan monet asiat ovat sellaisia, ett\u00e4 ne voidaan opettaa aivan hyvin ryhm\u00e4opetuksena, sen sijaan ett\u00e4 opettaja opettaisi ne vuoronper\u00e4\u00e4n jokaiselle oppilaalle erikseen. N\u00e4in toimittaessa yksityistuntien aika ei kulu teknisist\u00e4 asioista luennoimiseen vaan niiden aikana voidaan syventy\u00e4 tarkemmin oppilaan omaan harjoitteluun ja kehittymiseen. Opetuksesta ja oppimisesta voidaan siis saada ryhm\u00e4opetuksen avulla tehokkaampaa. (Turunen 2015.) Ryhm\u00e4opetuksessa my\u00f6s vertaisoppiminen on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa.<\/p>\n Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4tunteja vai my\u00f6s yksil\u00f6tunteja?<\/strong><\/p>\n Tutustuin kahteen ammattikorkeakoulun opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n, joissa tutkittiin laulun ryhm\u00e4opetusta. Ensimm\u00e4inen opinn\u00e4ytety\u00f6 on Kristiina Borgelinin vuonna 2003 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoululle tekem\u00e4 ty\u00f6, jossa tutkittiin ryhm\u00e4lauluopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia ja ryhm\u00e4opetuksen k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta laulunopiskelussa (Borgelin 2003). Toinen opinn\u00e4ytety\u00f6 on Salli Helmisen ja Henna Juvosen vuonna 2015 Metropolia ammattikorkeakouluun tekem\u00e4 ty\u00f6, jonka tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 erilaisia ty\u00f6skentelytapoja pop-laulun ryhm\u00e4opetukseen (Helminen & Juvonen 2015). K\u00e4ytin n\u00e4it\u00e4 kahta opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4ni etsiess\u00e4ni tietoa siit\u00e4 kuinka laulun ryhm\u00e4opetus kannattaisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja vertailin haastatteluissa saamiani tietoja n\u00e4ihin.<\/p>\n Borgelin on opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n haastatellut kolmea laulupedagogia, jotka ovat tehneet pitk\u00e4\u00e4n laulun ryhm\u00e4opetusta ja kehitt\u00e4neet siin\u00e4 omat ty\u00f6skentelytapansa. Kaikki haastateltavat ovat sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 paras malli olisi sellainen, jossa ryhm\u00e4opetus ja yksil\u00f6opetus olisi j\u00e4rjestetty rinnakkain. Aluksi opetus voisi olla ryhm\u00e4opetusta, josta siirrytt\u00e4isiin my\u00f6s yksil\u00f6opetukseen, mutta kuitenkin niin, ett\u00e4 ryhm\u00e4opetus s\u00e4ilyisi rinnalla jatkuvasti kaikilla koulutusasteilla. (Borgelin 2015.)<\/p>\n Se ett\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4nk\u00f6 laulunopetus pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4opetuksena vai j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4nk\u00f6 ryhm\u00e4opetusta ja yksil\u00f6opetusta rinnakkain, on merkitt\u00e4v\u00e4 seikka ryhm\u00e4laulutuntien sis\u00e4ll\u00f6n ja tavoitteiden kannalta. Mik\u00e4li opetus on j\u00e4rjestetty osaksi ryhm\u00e4muotoisena ja osittain yksil\u00f6tunteina, voidaan ryhm\u00e4tunneilla keskitty\u00e4 asioihin, jotka soveltuvat hyvin ryhm\u00e4ss\u00e4 opetettavaksi ja keskitty\u00e4 yksil\u00f6tunneilla oppilaiden omiin haasteisiin. Jos taas kaikki opetus on ryhm\u00e4muotoista, t\u00e4ytyy tuntien rakenne suunnitella siten, ett\u00e4 kaikki oppilaat saavat my\u00f6s tarvittaessa yksil\u00f6kohtaista ohjausta. Vaikka yksil\u00f6tunnit ryhm\u00e4opetuksen lis\u00e4n\u00e4 olisivatkin hyv\u00e4st\u00e4, esimerkiksi monissa kansalaisopistoissa se ei ole mahdollista vaan kaikki laulun opetus tarjotaan ryhm\u00e4muotoisena.<\/p>\n Ryhm\u00e4opetuksen erilaisia toimintatapoja<\/strong><\/p>\n Er\u00e4s kyselyyni vastanneista laulunopettajista opettaa laulua ty\u00f6v\u00e4enopistossa niin ett\u00e4 kaikki opetus tapahtuu ryhm\u00e4muotoisena. H\u00e4n kertoi jakavansa 90 minuutin mittaiset tunnit siten, ett\u00e4 alussa tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 noin viidentoista minuutin ajan \u00e4\u00e4niharjoituksia, jonka j\u00e4lkeen j\u00e4ljell\u00e4 oleva aika jaetaan tasan paikalla olevien kesken, 6-10 minuuttia per oppilas riippuen l\u00e4sn\u00e4olijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Tekniikkaa opiskellaan siis ensin yhdess\u00e4 ja sitten lyhyell\u00e4 yksil\u00f6ajalla voidaan keskitty\u00e4 kunkin oppilaan henkil\u00f6kohtaisiin tarpeisiin. Lis\u00e4ksi haastateltava kertoi j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kerran lukuvuodessa laulutekniikkapainotteisen tunnin, jolloin kaikki ty\u00f6skentelev\u00e4t ryhm\u00e4n\u00e4 koko tunnin ajan.<\/p>\n Metropolia Ammattikorkeakoululle tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 Juvonen ja Helminen kokeilivat kolmea erilaista ty\u00f6skentelymuotoa ja ker\u00e4siv\u00e4t niist\u00e4 palautetta oppilailta sek\u00e4 opettajalta. Kenties perinteisin ryhm\u00e4opetuksen malli on sellainen, jossa tunti on jaettu niin ett\u00e4 aluksi tehd\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4niharjoituksia yhdess\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4, jonka j\u00e4lkeen j\u00e4ljell\u00e4 oleva aika jaetaan tasan oppilaiden kesken lyhyiksi yksil\u00f6ajoiksi. Lyhyiden yksil\u00f6aikojen aikana opettaja opettaa yht\u00e4 oppilasta kerrallaan toisten seuratessa opetusta. (Helminen & Juvonen 2015.)<\/p>\n Helmisen ja Juvosen mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4opetukseen osallistuville oppilaille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada opettajalta yksityisaikaa, vaikka aika olisikin lyhyt. Muiden edess\u00e4 laulamisesta saa esiintymiskokemusta, mutta toisaalta j\u00e4nnitys voi my\u00f6s pilata arvokasta yksil\u00f6opetusaikaa. (Helminen & Juvonen 2015, 17-18.) T\u00e4m\u00e4n mallin hyvin\u00e4 puolina voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki oppilaat saavat varmasti opettajalta yksil\u00f6llist\u00e4 huomioita. Lis\u00e4ksi muiden laulajien seuraaminen ja muilta oppiminen ovat Borgelinin mukaan ryhm\u00e4opetuksen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 antia (Borgelin 2003.) Huonoa t\u00e4ss\u00e4 mallissa on se ett\u00e4 oppilaiden aktiivista osallistumisaikaa tunnista on vain alun \u00e4\u00e4niharjoituksissa ja omalla lyhyell\u00e4 yksil\u00f6ajalla. Muutoin tunti on l\u00e4hinn\u00e4 passiivista tarkkailua.<\/p>\n Toinen vaihtoehto ryhm\u00e4tunnin j\u00e4rjest\u00e4miseen on ty\u00f6skentelymalli, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n ryhm\u00e4n voimaa ja yhdess\u00e4 harjoittelemisen ja oppimisen mahdollisuuksia, siten ett\u00e4 koko tunnin ajan harjoitellaan yhdess\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4. Helmisen ja Juvosen ker\u00e4\u00e4m\u00e4n palautteen mukaan oppilaat kokivat ryhm\u00e4muotoisen opetuksen positiivisena. Oppilaat olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 uskaltaa laulaa rennommin. Opettajat kokivat ett\u00e4 ryhm\u00e4muotoisesta harjoittelusta oli oppilaille enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 kun aktiivista aikaa tunnilla oli enemm\u00e4n. Opettaminen on rennompaa ja mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 kun saa keskitty\u00e4 samaan aiheeseen tunnin ajan. (Helminen & Juvonen 2015, 22-24.) T\u00e4m\u00e4n toimintamallin ehdoton etu on siin\u00e4 ett\u00e4 oppilaat saavat olla aktiivisia toimijoita koko opetuksen ajan ja saavat yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4 voimaa ja uskallusta yritt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n. N\u00e4in voidaan saavuttaa tuloksia, joihin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pelk\u00e4ll\u00e4 yksityisopetuksella p\u00e4\u00e4st\u00e4isi. Haasteena opettajan kannalta on se kuinka jakaa huomiota kaikkien oppilaiden kesken tasapuolisesti, kun ei voi antaa henkil\u00f6kohtaista ohjausta.<\/p>\n Yksi kyselyyni vastanneista opettajista opettaa laulua sek\u00e4 taiteen perusopetuksessa ett\u00e4 ammattipuolella. H\u00e4n oppilaitoksessaan laulunopetus on j\u00e4rjestetty p\u00e4\u00e4osin yksil\u00f6opetuksena, mutta t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on ryhm\u00e4opetusta joka keskittyy nelj\u00e4 kertaa vuodessa oleville projektiviikoille. Koska kaikilla oppilailla on my\u00f6s yksil\u00f6opetusta, voidaan ryhm\u00e4tunneilla keskitty\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n\u00e4 harjoittelemiseen. Oppilaat saattavat laulaa yksin esimerkiksi joitakin fraaseja, mutta p\u00e4\u00e4asiassa tunneilla koko ryhm\u00e4 on aktiivisesti toiminnassa mukana. Vastaajan mukaan oppilaat ovat olleet eritt\u00e4in tyytyv\u00e4isi\u00e4 ryhm\u00e4opetukseen ja h\u00e4n on my\u00f6s itse siit\u00e4 hyvin innoissaan.<\/p>\n Asioita joita ryhm\u00e4tunneilla voi opiskella<\/strong><\/p>\n Jaana Turunen opettaa Estill Voice Training \u2013metodilla laulua niin suurille kuin pienillekin ryhmille, aloittelijoista \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ammattilaisille. H\u00e4nen mukaansa my\u00f6s laulutekniikkaa ja \u00e4\u00e4nen toimintaa voi aivan hyvin opettaa ryhm\u00e4ss\u00e4. Aluksi perusasioiden opettelua voi tehd\u00e4 hyvin ryhm\u00e4ss\u00e4 ja mutta my\u00f6hemmin my\u00f6s yksil\u00f6llisempi opettaminen on tarpeellista, jotta voidaan varmistaa, ett\u00e4 oppilas on oppinut asiat oikein.<\/p>\n Lauluteknisten asioiden lis\u00e4ksi kyselyyni vastanneet laulunopettajat listasivat paljon asioista, joita he opettavat ryhm\u00e4opetuksessa. Improvisointi on yksi t\u00e4rke\u00e4 popjazz laulun osa-alue, jonka opiskelu sopii hyvin ryhm\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi. Ryhm\u00e4ss\u00e4 voidaan opetella esimerkiksi asteikkojen laulamista ja niill\u00e4 improvisointia sek\u00e4 erilaisten likkien eli valmiiden fraasien harjoittelua ja jakamista muille. Eri tyylilajien fraseeraukseen tutustuminen on helppo toteuttaa ryhm\u00e4ss\u00e4. Yhdell\u00e4 ryhm\u00e4kerralla voidaan vaikka keskitty\u00e4 yhden tyylilajin fraseeraukseen ja samalla on my\u00f6s hauskaa opetella yhdess\u00e4 kunkin tyylilajin ominaista rytmiikkaa. Samalla laulajat voivat koota omaa ohjelmistoaan eri tyylilajeista ja jakaa kappaletietouttaan toistensa kanssa.<\/p>\n Harmonian ja stemmalaulun harjoittelu toimii tietenkin hyvin ryhm\u00e4ss\u00e4, kun paikalla on enemm\u00e4n laulajia kuin vain oppilas ja opettaja. Lis\u00e4ksi ryhm\u00e4ss\u00e4 voi opiskella hyvin laulujen tulkintaa ja tunnetiloja ja esiintymiseen liittyvi\u00e4 asioita, esimerkiksi v\u00e4lispiikkej\u00e4. Yksi haastateltavistani kertoi opettavansa ryhm\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s erilaisten efektien laulamista ja laulun kirjoittamista, mik\u00e4li oppilaat ovat niist\u00e4 kiinnostuneita. Popjazz laulajille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s tuntea \u00e4\u00e4nentoistolaitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, laulusoundin s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4 ja mikrofonitekniikkaa, joita on hyv\u00e4 opiskella ryhm\u00e4ss\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4 voisi my\u00f6s opetella itsen\u00e4ist\u00e4 harjoittelua, kuinka kannattaa harjoitella ja harjoittelup\u00e4iv\u00e4kirjan pit\u00e4mist\u00e4, sill\u00e4 laulutekniikan opettamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4h\u00e4n on opettaa oppilaita itseohjautuviksi omassa harjoittelussaan.<\/p>\n \u00a0Turvallisuus ennen kaikkea!<\/strong><\/p>\n Oma \u00e4\u00e4ni on instrumenttina hyvin henkil\u00f6kohtainen ja t\u00e4rke\u00e4 osa ihmisen omaa identiteetti\u00e4. Oppilaille voi olla vaikeaa tarkastella omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n objektiivisesti ja ottaa vastaan palautetta omasta \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Aloittelijalla voi olla suuri kynnys jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toisten kuullen laulamiseen. Ryhm\u00e4ytt\u00e4miseen ja ryhm\u00e4turvallisuuden kehitt\u00e4miseen onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 panostaa ryhm\u00e4opetusta aloitettaessa, jotta kaikki uskaltaisivat laulaa ryhm\u00e4ss\u00e4 ja ryhm\u00e4opetuksesta saataisi kaikki hy\u00f6ty irti.<\/p>\n Omasta kokemuksestani sosionomi ja kirkonnuorisoty\u00f6nohjaaja opinnoista ja t\u00f6ist\u00e4 tied\u00e4n kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaiselle ryhm\u00e4toiminnalle on ryhm\u00e4ytyminen, eli ryhm\u00e4\u00e4n tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen erilaisilla toiminnallisilla harjoituksilla. Vasta kun ryhm\u00e4 on saavuttanut tietyn tason ryhm\u00e4turvallisuudessa, syntyy ryhm\u00e4n oma me-henki ja ryhm\u00e4 alkaa toimia itsen\u00e4isesti tuoden kunkin ryhm\u00e4l\u00e4isen parhaat puolet esille.<\/p>\n Turvallisella ryhm\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sellaista ryhm\u00e4\u00e4, jossa ihminen uskaltaa olla oma itsens\u00e4 ilman pelkoa, h\u00e4pe\u00e4\u00e4, syyllisyytt\u00e4 tai arvottomuuden tunneta. Tarpeeksi turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ihminen uskaltaa kokeilla asioita, joihin ei olisi uskonut kykenev\u00e4ns\u00e4. (Aalto 2000, 15-17.) Turvattomassa ryhm\u00e4ss\u00e4 taas vuorovaikutusta leimaa pelko tulla haavoitetuksi ja loukatuksi. Pelon vallassa toimivat ryhm\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t uskalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 osaavat eiv\u00e4tk\u00e4 ilmaista itse\u00e4\u00e4n rehellisesti ja pahimmillaan tulevat loukanneeksi muita puolustaessaan omaa min\u00e4\u00e4ns\u00e4. (Aalto 2000, 15-17.)<\/p>\n Ryhm\u00e4turvallisuuden rakentaminen on my\u00f6s laulun ryhm\u00e4opetuksessa ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ihmeellinen ihmis\u00e4\u00e4ni \u2013kirjassa Laukkanen ja Leino suosittelevat \u00e4\u00e4niharjoittelussa ryhm\u00e4n kooksi maksimissaan 10 henke\u00e4, jotta saadaan tarpeeksi luottamuksellinen ja intiimi ymp\u00e4rist\u00f6. N\u00e4in my\u00f6s jokaiselle j\u00e4\u00e4 tarpeeksi yksil\u00f6llist\u00e4 harjoitusaikaa. (Laukkanen & Leino 1999, 196.)<\/p>\n \u00c4\u00e4niharjoituksia on syyt\u00e4 tehd\u00e4 aluksi yhdess\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4 ja vasta kun ilmapiiri on tarpeeksi turvallinen, voidaan siirty\u00e4 yksil\u00f6llisiin harjoituksiin. Kaikki eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koskaan pysty tekem\u00e4\u00e4n harjoituksia yksin, jolloin niit\u00e4 on vain teht\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4 siten ett\u00e4 opettaja kiert\u00e4\u00e4 oppilaiden luona kuullakseen jokaista. (Laukkanen & Leino 1999, 196.) \u00c4\u00e4niharjoitusten tekeminen yksin muiden kuunnellessa voi olla aloittelijalle vaikeaa. Mik\u00e4li oppilaalla ei ole tarpeeksi luottavainen mieli muihin, voi yksil\u00f6llisill\u00e4 harjoituksilla aiheuttaa vain entist\u00e4 enemm\u00e4n henkisi\u00e4 lukkoja, jotka taas vaikuttavat negatiivisesti \u00e4\u00e4nentuottoon.<\/p>\n \u00a0Laulun ryhm\u00e4opetukseen liittyvi\u00e4 ennakkoluuloja<\/strong><\/p>\n Ryhm\u00e4opetukseen liittyy paljon ennakkoluuloja, joista yksi yleisimmist\u00e4 on, ettei opettaja voi tarkkaan kontrolloida sit\u00e4 miten yksitt\u00e4inen ryhm\u00e4l\u00e4inen laulaa ja uhkana on ett\u00e4 oppilas oppii tunnilla v\u00e4\u00e4ri\u00e4 tapoja. Turunen on t\u00e4st\u00e4 asiasta eri mielt\u00e4. H\u00e4nen mukaansa ryhm\u00e4tunnilla opettaja voi ohjata ja kontrolloida yhteist\u00e4 tekemist\u00e4 sill\u00e4 tasolla ett\u00e4 virheelliset tavat voidaan est\u00e4\u00e4. Tarkempi henkil\u00f6kohtainen tilannekatsaus on kuitenkin hyv\u00e4 tehd\u00e4 yksil\u00f6tunneilla ja ryhm\u00e4tunnin yksil\u00f6ajalla. (Turunen 2015.)<\/p>\n Vuonna 2003 Kristiina Borgelin kirjoittaa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 keskustellessaan laulunopettajien kanssa ryhm\u00e4opetuksesta useat opettajat ovat olleet sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 lauluopetusta ei suositella ryhm\u00e4ss\u00e4 annettavaksi ja jos ryhm\u00e4opetukseen p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n, olisi siit\u00e4 hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 mahdollisimman pian yksil\u00f6tunteihin. (Borgelin 2003). N\u00e4ist\u00e4 ajatuksista on jo kolmetoista vuotta ja asenneilmapiiriss\u00e4 ryhm\u00e4opetusta kohtaan n\u00e4kyy jo muutosta.<\/p>\n Aikoinaan laulun ryhm\u00e4opetuksen j\u00e4rjest\u00e4minen on n\u00e4hty l\u00e4hinn\u00e4 taloudellisena ratkaisuna, mutta viime vuosina on ryhm\u00e4opetuksen tuomia vertaisoppimisen etuja alettu arvostaa ja ryhm\u00e4opetusta pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona yksil\u00f6opetukselle. T\u00e4st\u00e4 asennemuutoksesta kertoo kenties osaltaan se ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jo ainakin Metropolia ammattikorkeakoulussa tarjotaan laulupedagogeille opetusta ja ohjausta ryhmien opettamiseen. My\u00f6s Sibelius Akatemian musiikkikasvatuksen laitoksella on testattu laulun ryhm\u00e4opetusta vuosina 2008-2009 sivuaineisten laulajien opetuksessa, juuri pedagogisista syist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4opetuskokeilussa laulajat opiskelivat ensimm\u00e4isen vuoden laulua siten, ett\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t sek\u00e4 yksil\u00f6tunneilla ett\u00e4 ryhm\u00e4tunneilla. Ryhm\u00e4t oli koostettu sek\u00e4 klassisista ett\u00e4 popjazz laulajista ja tunneilla harjoiteltiin tekniikkaa ja tyylej\u00e4 genrerajoista riippumatta. Sekaryhm\u00e4ss\u00e4 opiskelijat saivat monipuolista opetusta ja samalla saivat oppia toisiltaan \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja eri tyylilajeista paljon. (Puurtinen 2009, 9-12.)<\/p>\n Rohkeasti ryhm\u00e4\u00e4 opettamaan!<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong>Mik\u00e4 olisi siis oikea tapa opettaa laulua ryhm\u00e4ss\u00e4? Tietoa ker\u00e4tess\u00e4ni t\u00e4st\u00e4 aiheesta olen yll\u00e4ttynyt kuinka monipuolista laulun ryhm\u00e4opetus voikaan olla. Ryhm\u00e4opetuksen ei siis tarvitse olla vain yksil\u00f6opetuksen taloudellisempi korvikevaihtoehto, vaan ryhm\u00e4opetuksessa voidaan tehd\u00e4 paljon asioita, joita periteisill\u00e4 yksil\u00f6tunneilla ei voida tehd\u00e4. Ryhm\u00e4opetuksella voidaan hyvin tehostaa perinteist\u00e4 yksil\u00f6opetusmallia. Ryhm\u00e4opetus soveltuu kuitenkin my\u00f6s hyvin ainoaksi opetustavaksi. Itse ajattelen ett\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in olisi hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monipuolisesti erilaisia ty\u00f6skentelytapoja. Toisinaan perinteinen malli, jossa ensin tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 \u00e4\u00e4nenavaus ja sen j\u00e4lkeen jaetaan yksil\u00f6ajat, on paikallaan, kun halutaan antaa kaikille oppilaille yksil\u00f6llist\u00e4 ohjausta. Kuitenkin koen ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista mallia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 j\u00e4\u00e4 paljon ryhm\u00e4opetuksen mahdollisuuksista hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi siis my\u00f6s harjoitella paljon yhdess\u00e4 koska se on hy\u00f6dyllist\u00e4, ja koska yhdess\u00e4 laulaminen on kivaa!<\/p>\n Kirjoittaja: Pasi Hanhisalo 2016, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Aalto, M. 2000. Rypp\u00e4\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4ksi. Ryttyl\u00e4: My Generation.<\/p>\n Borgelin, K. 2003. Ryhm\u00e4opetus laulunopiskelussa. Opinn\u00e4ytety\u00f6 AMK. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu: Ammatillinen opettajakorkeakoulu.<\/p>\n Helminen, S. & Juvonen H. 2015. Pop- & jazzlaulunopetus pienryhm\u00e4ss\u00e4: eri harjoitusmuotojen vaikutus oppimiseen ja ilmapiiriin. Opinn\u00e4ytety\u00f6 AMK. Metropolia ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma.<\/p>\n Laukkanen, A-M., Leino, T. 1999. Ihmeellinen ihmis\u00e4\u00e4ni: \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ja puhetekniikan perusteet, arviointi, mittaaminen ja kehitt\u00e4minen. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n Puurtinen, A. 2009. Ryhm\u00e4opetusta sivuaineisille laulajille. Laulupedagogi 2009-2010. Helsinki: Laulupedagogit.<\/p>\n Turunen, J. 2015. Musiikin maisteri ja Certified Master Teacher of Estill Voice Training. Haastateltu 13.11.2015.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Laulun opettaminen ryhm\u00e4ss\u00e4 on yleistyv\u00e4 trendi ja esimerkiksi monissa kansalaisopistoissa tarjotaankin yksinlaulun opetusta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4opetuksena, oli kyseess\u00e4 sitten popjazz laulu tai klassinen laulu. Miten ryhm\u00e4opetus kannattaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 asioita ryhm\u00e4ss\u00e4 voi opettaa? Ryhm\u00e4opetus on yleistym\u00e4ss\u00e4 oleva opetusmuoto laulunopetuksessa, mutta siit\u00e4 huolimatta en l\u00f6yt\u00e4nyt aiheesta kovinkaan paljon suomenkielist\u00e4 kirjallisuutta, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetkisiss\u00e4 musiikkipedagogiopinnoissani anneta juurikaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[96,287,273,279],"class_list":["post-1208","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-klassisen-laulun-opetus","tag-laulun-ryhmaopetus","tag-laulupedagogiikka","tag-pop-jazz-laulun-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1208","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1208"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2472,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1208\/revisions\/2472"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/strong><\/p>\n