{"id":1202,"date":"2016-05-18T15:25:15","date_gmt":"2016-05-18T12:25:15","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1202"},"modified":"2023-09-11T08:33:16","modified_gmt":"2023-09-11T05:33:16","slug":"onko-laulun-yksiloopetus-alle-16-vuotiailta-kielletty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/onko-laulun-yksiloopetus-alle-16-vuotiailta-kielletty\/","title":{"rendered":"Onko laulun yksil\u00f6opetus alle 16\u2013vuotiailta kielletty?"},"content":{"rendered":"

Yh\u00e4 useammat lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita laulun yksil\u00f6opetuksesta (Puurtinen), mutta miksi laulupedagogi-opiskelijoita ei juurikaan valmenneta nuorten laulunohjaamiseen? <\/strong>Monille alle 16 \u2013 vuotiaille nuorille ei ole tarjolla laulun yksil\u00f6opetusta musiikkioppilaitoksissa, vaan heille tarjotaan vain kuorotoimintaa tai ryhm\u00e4opetusta.<\/strong><\/p>\n

Suomen musiikkioppilaitosten liitto teki alle 16-vuotiaiden laulunopetuksesta kyselyn. Vastanneita oppilaitoksia oli 43 ja n\u00e4ist\u00e4 vain 17 ilmoitti antavansa yksil\u00f6opetusta alle 16-vuotiaille. Kyselyss\u00e4 k\u00e4vi ilmi ett\u00e4 yksinlaulunopetus ei toiminnan uutuuden vuoksi tavoittanut kovinkaan suurta laulavien lasten joukkoa. (Pihkanen 2011, 22.)<\/p>\n

Koska suuriosa musiikkioppilaitoksista ei tarjoa lapsille laulun yksil\u00f6opetusta, uskomme ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 my\u00f6s kysynt\u00e4 on ollut v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Erityisesti haasteita alle 16-vuotiaiden laulunohjaukseen tuo murrosik\u00e4, joka tyt\u00f6ill\u00e4 alkaa n. 8-10 vuotiaana ja pojilla muutamaa vuotta my\u00f6hemmin (Repo & Rissanen 2009, 8). My\u00f6s \u00e4\u00e4nenmurros on yksi perustelu sille, miksi lasten laulun yksil\u00f6opetuksessa on ollut rajoituksia. (Pihkanen 2011, 22.)<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 asiat jokaisen opettajan tulisi tiet\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nenmurroksesta<\/strong><\/u><\/p>\n

<\/u>Pojilla \u00e4\u00e4nenmurros alkaa n. ik\u00e4vuosien 10\u201314 v\u00e4lill\u00e4 ja tyt\u00f6ill\u00e4 12\u201314 (Koistinen 2003, 98\u201399) ja \u00e4\u00e4nenmurros kest\u00e4\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s 1,5 vuotta (Rautamaa 2013, 25). Hormonitoiminta kiihdytt\u00e4\u00e4 lapsen kurkunp\u00e4\u00e4n hidasta ja tasaista kasvua, samalla lapsen niska ja kurkunp\u00e4\u00e4nrustot kasvavat ja kurkunp\u00e4\u00e4 asettuu paikalleen keskelle kaulaa (Rautamaa 2013, 22). \u00c4\u00e4nenmurroksen aikana poikien \u00e4\u00e4nihuulet kasvavat keskim\u00e4\u00e4rin 10mm, kun taas tytt\u00f6jen n.4 mm (Sadolin 2009, 70). Tyt\u00f6ill\u00e4 \u00e4\u00e4ni laskee 2,5 s\u00e4velaskelta ja pojilla oktaavin (Rautamaa 2013, 24).<\/p>\n

\u00c4\u00e4nenmurrokseen vaikuttaa paitsi \u00e4\u00e4nihuulten, my\u00f6s ihmisen fyysinen kasvu, kuten resonoivien onteloiden esimerkiksi henkitorven, nielun ja rintakeh\u00e4n kasvu. \u00c4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 \u00e4\u00e4nenmurroksen aikana voi olla hankalaa, koska kehon on totuttauduttava uusiin mittasuhteisiin. (Rautamaa 2013, 23.)<\/p>\n

\u00c4\u00e4nenmurros on kaikilla yksil\u00f6llinen ja my\u00f6s ongelmat ovat t\u00e4ten yksil\u00f6llisi\u00e4. \u00c4\u00e4nenmurroksen aikana nuori ei pysty hallitsemaan \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 vuoksi opetettaessa on oltava todella varovainen! (Rautamaa 2013, 22.)
\nOn t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 laulamista ei unohdeta \u00e4\u00e4nenmurroksen aikana, koska \u00e4\u00e4ni pysyy kunnossa kun sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Jos \u00e4\u00e4nenmurros on todella hankala, t\u00e4ll\u00f6in laulamisesta kannattaa pit\u00e4\u00e4 taukoa. (Rautamaa 2013, 79\u201380.)
\nVaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 opettajan kannattaa tuoda esille \u00e4\u00e4nenmurrokseen liittyvi\u00e4 faktoja ja korostaa nuorelle, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nenmurros on luonnollinen asia (Rautamaa 2013, 88).<\/p>\n

Tuleeko laulamisesta pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 \u00e4\u00e4nenmurroksen aikana?!<\/strong><\/p>\n

Pojilla on erilaisia \u00e4\u00e4nenmurrostyyppej\u00e4. Hyppymutaatiossa \u00e4\u00e4ni muuttuu t\u00e4ydellisesti lyhyess\u00e4 ajassa ja t\u00e4m\u00e4 ei h\u00e4iritse normaalia \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. \u00c4\u00e4niala on aluksi kapea ja \u00e4\u00e4nt\u00e4 tulee laajentaa hiljalleen.<\/p>\n

Rajala viittaa Hofmanniin (1983) sanoessaan ett\u00e4 glissandomutaatio on yleisin \u00e4\u00e4nenmurrostyypeist\u00e4. Siin\u00e4 \u00e4\u00e4niala laskee pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Oppilas voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n alueella, joka on hallittavissa ja \u00e4\u00e4nialan \u00e4\u00e4rialueiden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. (Rajala 2014, 15.)<\/p>\n

Kovamutaatiossa \u00e4\u00e4nen keskialue ei toimi ja tyypillist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4nenmurroksessa on \u00e4\u00e4nen katkeaminen ja oktaavihypyt, sek\u00e4 se, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nenmurros saattaa kest\u00e4\u00e4 kauan ja aiheuttaa \u00e4\u00e4nihuuliin punertavaa v\u00e4ri\u00e4. On toivottavaa, ett\u00e4 t\u00e4llaisen \u00e4\u00e4nenmurroksen aikana pid\u00e4tt\u00e4ytyy laulunharjoittelusta siihen saakka, kunnes uusi \u00e4\u00e4niala on hallittavissa ja tunnistettavissa. (Rautamaa 2013, 25)<\/p>\n

Mielen taistelukentt\u00e4<\/strong><\/p>\n

Murrosik\u00e4 on my\u00f6s henkisen muutoksen aikaa. Lyhyess\u00e4 ajassa nuoren kehon muutosten lis\u00e4ksi yksil\u00f6n min\u00e4kokemus k\u00e4y l\u00e4pi suuria ja nopeita muutoksia (Ihanus 1991, 55). N\u00e4m\u00e4 kaikki muutokset voivat tuntua nuoresta h\u00e4mment\u00e4vilt\u00e4 ja saattavat aiheuttaa ep\u00e4varmuutta omasta itsest\u00e4. El\u00e4m\u00e4\u00e4 saattaa rajoittaa \u00e4\u00e4rirajoissa kulkevat tunteet ja nuori kokee tunteita, joita ei ole aiemmin tiennyt olevan olemassa. Sek\u00e4 opettajan ett\u00e4 vanhempien on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuori haluaa itsen\u00e4isty\u00e4, mutta itsen\u00e4istyminen voi tuntua pelottavalta. Nuoren mieless\u00e4 voi py\u00f6ri\u00e4 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kelpaako ja onko tarpeeksi hyv\u00e4 sellaisena kuin on. Nuori siirt\u00e4\u00e4 mahdolliset ep\u00e4varmuuden tunteensa suoraan l\u00e4hell\u00e4 olevaan aikuiseen, joten my\u00f6s laulunopettajan on syyt\u00e4 huomioida ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuuluu nuoren kehitysvaiheeseen. (Karjalainen & Kukkonen 2005, 77.)<\/p>\n

Opettajan tulee huomioida murrosik\u00e4inen oppilas ja h\u00e4n voi tukea nuoren identiteetin kehittymist\u00e4 antamalla nuorelle hyv\u00e4ksytyksi tulemisen kokemuksia ja kunnioittamalla nuoren tekemi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Nuori tarvitsee sek\u00e4 kannustusta ett\u00e4 rohkaisua ja h\u00e4nelle tulee antaa mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 taitojaan. (Karjalainen & Kukkonen 2005, 79.)<\/p>\n

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi<\/strong><\/p>\n

Nuorten laulun yksil\u00f6opetuksesta on eri koulukuntia. Koulukunta, joka puoltaa nuorten yksil\u00f6opetusta toteaa, ett\u00e4 laulutekniikan harjoitteleminen kannattaa kaikenik\u00e4isen\u00e4, koska se ehk\u00e4isee mahdollisia \u00e4\u00e4niongelmia. (Williams n.d.)<\/p>\n

Toisen koulukunnan n\u00e4kemys on, ett\u00e4 tekniikan opettaminen lapselle voi olla tuhoisaa, koska lapsi hengitt\u00e4\u00e4 tiedostamatta ja puberteetin aikana tapahtuvat luonnolliset muutokset kehossa voivat h\u00e4iriinty\u00e4 jos opettaja kajoaa niihin. (Sadolin 2009, 70.)<\/p>\n

Teimme kyselyn laulupedagogeille ja kaikki vastanneista puoltavat nuorten yksil\u00f6opetusta. Muutamat kyselyyn vastanneista kertoivat opettaneensa vain \u00e4\u00e4nenmurrosi\u00e4ss\u00e4 olevia tytt\u00f6j\u00e4, mutta vastauksista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 oppilailla ei ole ollut ongelmia \u00e4\u00e4nenmurroksen kanssa. Vain yksi vastaajista on opettanut sek\u00e4 tytt\u00f6j\u00e4 ett\u00e4 poikia. Opettaja mainitsi, ett\u00e4 h\u00e4n on huomannut tyt\u00f6ill\u00e4 \u00e4\u00e4nenmurrosvaiheen olevan helpompi, mik\u00e4 toisaalta saattaa aiheuttaa ongelmia, koska \u00e4\u00e4nenmurrosta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huomata tai huomioida, esimerkiksi annetaan liian raskaita lauluja laulettavaksi.<\/p>\n

Kaikki vastanneet olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ohjelmiston valintaan on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota. Ohjelmiston on oltava motivoiva, muttei liian haastava. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi olisi hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomioita sanoitusten sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, jotta ne ovat sopivia nuoren laulettavaksi. T\u00e4rkeint\u00e4 on kannustaa laulamiseen, ei pyrki\u00e4 liian tavoitteelliseen ty\u00f6skentelyyn. \u00c4\u00e4nt\u00e4 kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alueella, mik\u00e4 tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4. (Rautamaa 2012, 78.)<\/p>\n

Tekniikkaan ei kannata puuttua liikaa ja nuoria opettaessa kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen sijaan paljon mielikuvia ja liikett\u00e4. Tunneilla olisi hyv\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vaativien efektien opettelua, eik\u00e4 \u00e4\u00e4neen kannata hakea voimaa. Opetuksen on perustuttava luottamukseen ja yksil\u00f6lliseen huomioimiseen. Opetettaessa alle 16 \u2013 vuotiasta, tunneilla voidaan keskitty\u00e4 musiikin kokemiseen, fraseeraukseen, hengitykseen, tulkintaan, artikulaatioon ja rytmin k\u00e4sittelyyn. (Rautamaa 2013, 77.)
\nOppilaan mieltymykset on t\u00e4rke\u00e4 huomioida, mutta on my\u00f6s hyv\u00e4 muistuttaa, ettei oppilas imitoi liikaa alkuper\u00e4isten esitt\u00e4jien tulkintaa, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole parhaita \u00e4\u00e4nellisi\u00e4 esimerkkej\u00e4 nuorelle (Rautamaa 2013, 78).<\/p>\n

Kukaan vastaajista ei ole saanut opiskeluaikana opastusta \u00e4\u00e4nenmurrosvaiheessa olevien nuorten opettamiseen. Aiheeseen on perehdytty itsen\u00e4isesti, kirjallisuutta tutkien ja kollegojen kanssa kokemuksia jakaen. Oppilaan voi olla vaikea suhtautua kehollisiin muutoksiin ja \u00e4\u00e4nenmurroksen takia tapahtuvat \u00e4\u00e4nelliset muutokset voivat aiheuttaa negatiivisia tuntemuksia. Kun opettaja kohtaa oppilaan empaattisesti, avoimen keskustelun vallitessa, on oppilaan helpompi hyv\u00e4ksy\u00e4 murrosi\u00e4n tuomat muutokset.<\/p>\n

Rohkaisemme jokaista laulupedagogia opettamaan nuoria laulunharrastajia murrosi\u00e4n tuomista haasteista huolimatta.<\/p>\n

Kirjoittajat: Miia Luoma, Iida Pekkarinen ja Elisa Pellinen 2016, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkekoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Ihanus, B. 1991. Psykologian kertauskirja: lukion kurssit 1-3. Keuruu: Otava.<\/p>\n

Karjalainen, S & Kukkonen, P. 2005. Psykologista k\u00e4ytt\u00f6tietoa. Helsinki: Edita publishing Oy.<\/p>\n

Koistinen, M. 2003. Tunne kehosi vapauta \u00e4\u00e4nesi: \u00c4\u00e4nitimpurin k\u00e4sikirja. Helsinki: Sulasol.<\/p>\n

Pihkanen, T. 2011. Lapset laulavat. Lisensiaatinty\u00f6. Sibelius-akatemia. Musiikkikasvatuksen osasto. Viitattu 30.10.2015. http:\/\/ethesis.siba.fi\/files\/timon_lisuri_27.1.11.pdf<\/p>\n

Puurtinen, A. N.d. Popjazz laulunopetuksen haasteita: nuoret laulajat ja laulunharrastajat. Viitattu 30.10.2015. http:\/\/laulupedagogit.suntuubi.com\/?cat=22<\/p>\n

Rajala, E. 2014. \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ja laulutekniikan opettaminen peruskoulun yl\u00e4luokilla. Kandidaatintutkielma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Musiikkikasvatus. Viitattu 10.11.2015. https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/44705\/URN:NBN:fi:jyu-201411213324.pdf?sequence=1<\/p>\n

Repo, A. Rissanen, E. 2009. \u201dALETAANKS OLEEN?\u201d Opetusmateriaali seurustelusta, murrosi\u00e4st\u00e4 ja seksuaalisuudesta erityist\u00e4 tukea tarvitseville nuorille. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Viitattu 28.4.2016
\nhttp:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/4557\/Repo_Anna.pdf?sequence=1<\/p>\n

Rautamaa, P. 2012. \u00c4\u00e4nenmurros ja laulaminen: \u00c4\u00e4nenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen. Pro Gradu-tutkielma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Musiikkikasvatus. Viitattu 10.11.2015.https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/37332\/URN:NBN:fi:jyu-201202071138.pdf?sequence=1<\/p>\n

Sadolin, C. 2009. Kokonaisvaltaisen \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n tekniikka. Gehrmans Musikf\u00f6rlag.<\/p>\n

Williams, J. Teaching singing to children and young adults. N.d. Viitattu 4.12.2015.
\nhttp:\/\/www.jenevorawilliams.com\/wp-content\/uploads\/2012\/11\/Inside-the-book.pdf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yh\u00e4 useammat lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita laulun yksil\u00f6opetuksesta (Puurtinen), mutta miksi laulupedagogi-opiskelijoita ei juurikaan valmenneta nuorten laulunohjaamiseen? Monille alle 16 \u2013 vuotiaille nuorille ei ole tarjolla laulun yksil\u00f6opetusta musiikkioppilaitoksissa, vaan heille tarjotaan vain kuorotoimintaa tai ryhm\u00e4opetusta. Suomen musiikkioppilaitosten liitto teki alle 16-vuotiaiden laulunopetuksesta kyselyn. Vastanneita oppilaitoksia oli 43 ja n\u00e4ist\u00e4 vain 17 ilmoitti antavansa […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[7,5],"tags":[281,282],"class_list":["post-1202","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-lasten-laulun-opetus","tag-nuorten-laulun-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1202","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1202"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1202\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2474,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1202\/revisions\/2474"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1202"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1202"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1202"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}