{"id":1192,"date":"2016-05-18T14:14:11","date_gmt":"2016-05-18T11:14:11","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1192"},"modified":"2023-09-11T11:03:39","modified_gmt":"2023-09-11T08:03:39","slug":"kun-on-tunteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/kun-on-tunteet\/","title":{"rendered":"Kun on tunteet"},"content":{"rendered":"

\"KunOnTunteetSarjakuva\"<\/a><\/strong>Oppilaan kanssa on tunnin aluksi harjoiteltu hengitystekniikkaa ja \u00e4\u00e4nen kannattelua. On aika aloittaa laulamaan kappaletta, joka on oppilaalle teknisesti haastava. Oppilas saa laulettua ensimm\u00e4isen s\u00e4keist\u00f6n, mutta kertos\u00e4keen alkaessa purskahtaa itkuun. T\u00e4m\u00e4 on varmasti monelle laulupedagogille tuttu tilanne, mutta mit\u00e4 opettajan pit\u00e4isi tehd\u00e4? Tuleeko opettajan reagoida tilanteeseen ollenkaan?<\/p>\n

Oma mielenkiintomme aiheeseen syntyi omista havainnoistamme liittyen kehon ja mielen yhteyteen laulun opiskelussa ja opettamisessa. Halusimme artikkelia varten moniammatillisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi haastattelimme kokeneita laulupedagogeja, musiikkiterapeuttia, fysioterapeuttia sek\u00e4 opintojaan viimeistelev\u00e4\u00e4 tulevaa psykologia. Lis\u00e4ksi perehdyimme alan kirjallisuuteen.<\/p>\n

Mielest\u00e4mme laulunopetuksessa pit\u00e4isi ottaa huomioon se, ett\u00e4 ihminen on kokonaisvaltainen olento, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n erilaisia tunteita kehoon k\u00e4tkeytynein\u00e4. Mahdolliset pelot, ahdistukset ja surut voivat olla oppilaalle itselleen jopa t\u00e4ysin tiedostamattomia, kunnes tulevat laulutunnilla esille, kun aletaan avata kehoa ja mielt\u00e4.<\/p>\n

Tunne-el\u00e4m\u00e4n vaikutukset laulajan fysiologiaan<\/strong><\/p>\n

\u201dKeho on ihmisen varasto, ainoa paikka johon voi s\u00e4il\u00f6\u00e4 ne asiat, joita ei voi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ulos ja joita alkaa kantaa mukanaan. Lihaksiin varastoidaan ilmaisematta j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 mielipahaa, surua, vihaa ja aggressioita. Nauramatta j\u00e4\u00e4neet naurut ja itkem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neet itkut ovat kehossa piilossa. Suhtautuminen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja itseen muovaa kehoa.\u201d (Saraste 2006, 111).<\/p>\n

\u00c4\u00e4ni kuvaa ihmist\u00e4. Kun ihminen on tasapainossa itsens\u00e4 kanssa, p\u00e4\u00e4see \u00e4\u00e4ni toimimaan luonnollisesti ja vapaasti. (Ahonen 1993, 210). Yleisesti tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 l\u00e4nsimainen l\u00e4\u00e4ketiede puolestaan perustuu siihen, ett\u00e4 vaivat ovat irrallisia ihmist\u00e4 kiusaavia ilmi\u00f6it\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in haukutaan niin sanotusti v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 puuta, eli hoidetaan oiretta aiheuttajan sijaan. (Saraste 2006, 81). Laulunopetuksessa tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltainen ajattelu, jossa ihminen on yksi suuri kokonaisuus. T\u00e4ll\u00f6in keho heijastaa ajatuksiamme ja tunteitamme ja t\u00e4m\u00e4 kulkee molempiin suuntiin.<\/p>\n

Kaikki haastateltavamme vastasivat yksimielisesti tunne-el\u00e4m\u00e4n vaikuttavan laulajan fysiologiaan. Tunne-el\u00e4m\u00e4n reaktiot voivat heijastua kehossa eri tavoin, esimerkiksi vatsaoireina, hengityksess\u00e4, j\u00e4ykk\u00e4n\u00e4 olemuksena tai kiputiloina. Tunne-el\u00e4m\u00e4n solmut voivat olla ulosp\u00e4in n\u00e4kyvi\u00e4 tai n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Ne voivat n\u00e4ky\u00e4 kehossa esimerkiksi huonona ryhtin\u00e4 tai ne voivat piill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4, esimerkiksi v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4 tai itsekriittisyyten\u00e4. Haastattelemamme musiikkiterapeutin mielest\u00e4 ihminen voi kehitt\u00e4\u00e4 itse my\u00f6s fyysisi\u00e4 reaktioita ja stressi\u00e4 huomaamattaan, eik\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 oireet kumpuavat tunne-el\u00e4m\u00e4n puolelta.<\/p>\n

Kehon j\u00e4nnitystilat voivat vaikuttaa suuresti esimerkiksi hengitystekniikkaan. P\u00e4ivi Saraste kertoo kirjassaan, ett\u00e4 laulaessa hengitystekniikka pohjautuu meiss\u00e4 luonnostaan tapahtuville ilmi\u00f6ille. Hengitys on tiedostamaton refleksi, mutta laulaessa se muuttuu tiedostetuksi tekemiseksi. T\u00e4st\u00e4 johtuen hengitys voi muuttua ep\u00e4luonnolliseksi, koska tottumuksenmukaiset j\u00e4nnitykset s\u00e4ilyv\u00e4t kehossa ja voivat lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen tekemisen my\u00f6t\u00e4. (Saraste 2006, 128).<\/p>\n

Tehottoman hengityksen ja kehon lihasj\u00e4nnityksien takana voivat siis olla alitajuntaan painetut kielteiset muistot. (Ljungberg 2012, 26). Musiikkiterapeutin mielest\u00e4 n\u00e4m\u00e4 muistot ovat syv\u00e4ll\u00e4 ihmisen persoonassa. Ne ovat muodostuneet mahdollisesti jopa lapsuudesta asti. Laulunopetus perustuu usein vanhojen opittujen maneerien poiskitkemiseen, jolloin muutos on tuskallista, koska ihminen pyrkii viimeiseen asti pysym\u00e4\u00e4n persoonassaan. N\u00e4in ollen lauluteknisi\u00e4 ongelmia tulisi l\u00e4hesty\u00e4 mieluummin fysiologian kuin tunne-el\u00e4m\u00e4n kautta, koska t\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa on turvallisempi laulupedagogin koulutuksella.<\/p>\n

Laulajan fysiologiaan tunne-el\u00e4m\u00e4 voi heijastua my\u00f6s positiivisella tavalla. Kun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuu positiivisia asioita, mieli ja keho ovat eri tavalla avoinna ja rentona, jolloin keho pystyy tuottamaan vapaata ja soivaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 helpommin, toteaa laulupedagogi. Musiikkiterapeutin n\u00e4kemyksen mukaan hyv\u00e4 mieli vaikuttaa my\u00f6s tulkinnalliseen heitt\u00e4ytymiseen ja sallii tunnetilan vied\u00e4 mukanaan. Laulun pariin valikoituu henkil\u00f6it\u00e4, joilla on rohkeutta ja joustavuutta heitt\u00e4yty\u00e4 tunne-el\u00e4m\u00e4n ja fyysisyyden vuorovaikutustilanteisiin.<\/p>\n

Mielen ja kehon yhteyden harjoittaminen<\/strong><\/p>\n

Saraste kertoo kirjassaan Alexander-tekniikan perusajatuksista, jonka mukaan ihmisen vaivoja tai sairauksia ei voida luokitella puhtaasti henkisiksi tai fyysisiksi, vaan ett\u00e4 kaikessa el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4ss\u00e4 on mukana molempia osa-alueita. (Saraste 2006,79). Alexander-tekniikan kehitti Frederick Matthias Alexander k\u00e4rsiess\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ongelmista. H\u00e4n tutki, voisiko ongelmien taustalla olla jotain mink\u00e4 h\u00e4n itse aiheuttaa. Pitk\u00e4llisen tutkimusty\u00f6n seurauksena h\u00e4n l\u00f6ysi ratkaisun \u00e4\u00e4niongelmiinsa sek\u00e4 perustavaa laatua olevia periaatteita ihmisen toiminnasta. Alexander ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 ihminen toimii psykofyysisen\u00e4 kokonaisuutena.<\/p>\n

Alexander-tekniikkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n stressi\u00e4 ja parantamaan suorituskyky\u00e4 esim. soittamisessa, laulamisessa, parantamaan ryhti\u00e4 ja \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 helpottamaan niska-, hartia- ja selk\u00e4kipuja. Alexander-tekniikkaa opetetaan maailmanlaajuisesti erilaisissa taiteenalan oppilaitoksissa sek\u00e4 perinteisesti yksityistunneilla ja monet laulajat ja laulupedagogit ovat l\u00f6yt\u00e4neet oman instrumenttinsa huoltoon apua kyseisest\u00e4 tekniikasta. (Hietala n.d). Alexander- opettajat eiv\u00e4t kuitenkaan saa varsinaista koulutusta tunteiden k\u00e4sittelyyn. Artikkelin kirjoittajilla ole omakohtaista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta t\u00e4st\u00e4 tekniikasta.<\/p>\n

Toinen kirjoittajista valmistui joogaohjaajaksi t\u00e4t\u00e4 artikkelia ty\u00f6stett\u00e4ess\u00e4, ja on havainnut saman tunnereaktioilmi\u00f6n niin laulun- kuin joogankin maailmassa. My\u00f6s joogatuntien aikana joogaajat ajoittain saattavat purskahtaa itkuun tai naurahtaa itsekseen, kun keho p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti j\u00e4nnityksist\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n tapahtuessa vapautuu patoutuneita tunteita my\u00f6s mielest\u00e4. Joogan on havaittu olevan oiva keino \u00e4\u00e4ni-instrumentin huoltoon. Jooga on kokonaisvaltainen keino avata sek\u00e4 fyysisi\u00e4 ett\u00e4 henkisi\u00e4 lukkoja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keskushermostoa rauhoittava syv\u00e4hengitys fyysiseen asanaharjoitukseen. Fyysisen joogaharjoituksen varsinainen perimm\u00e4inen merkitys on valmistaa kehoa istumaan pitki\u00e4 aikoja paikallaan meditaatiossa, joka on sek\u00e4 mielen ett\u00e4 hengellisyyden harjoitus. Hyvin hallinnassa oleva hengitystekniikka on joogassa yht\u00e4 lailla eritt\u00e4in suuressa roolissa, kuten laulussakin.<\/p>\n

My\u00f6s artikkelin kirjoittajien omiin kokemuksiin perustuen laulunopetuksessa ja laulamisessa on huomioitava ihminen kokonaisuutena, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4, millainen on \u00e4\u00e4nen toiminnan perusmekaniikka fyysisell\u00e4 tasolla.<\/p>\n

Laulunopetuksen haasteet<\/strong><\/p>\n

Oppilaan tunteet, ja tarve pid\u00e4tell\u00e4 niit\u00e4, vaikuttavat voimakkaasti laulamiseen. Laulunopettajan tulisi muistaa, ett\u00e4 mit\u00e4 reaktioita tapahtuu h\u00e4nelle itselleen laulaessa, voi tapahtua my\u00f6s toiselle. Jos emme ole valmiita kohtaamaan omia tunteitamme, emme halua kohdata tilannetta, jossa joku muu kohtaa omansa, koska se pakottaisi tiedostamaan oman tilanteemme. (Saraste 2006, 182).<\/p>\n

Mit\u00e4 keinoja laulunopettajalla sitten on? L\u00e4hes kaikkien haastateltaviemme mielest\u00e4 laulutunnin aloittamistavalla voi olla suurikin merkitys tunnin kulkuun. Perushuomaavaisuudella, esimerkiksi kysym\u00e4ll\u00e4 oppilaalta aina kuulumiset tunnin alussa, voi osoittaa huomioivansa h\u00e4net yksil\u00f6n\u00e4, eik\u00e4 vain yhten\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 muiden joukossa. Kysym\u00e4ll\u00e4 kuulumiset opettaja voi my\u00f6s arvioida, millainen p\u00e4iv\u00e4 oppilaalla on, ja mahdollisesti jo heti tehd\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n muutoksia suunnittelemansa tunnin kulkuun. Musiikkiterapeutti pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 oppilaan mielentilan huomiointia tunnin aikana. Oppilaan mielentilasta riippuen, opettaja voi pit\u00e4\u00e4 harjoitteet niin helppoina, ettei oppilaan tarvitse tunnereaktionsa lis\u00e4ksi kohdata my\u00f6s riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta, mist\u00e4 tunnereaktiot my\u00f6s voivat olla per\u00e4isin.<\/p>\n

Laulutunnilla voi esiinty\u00e4 monenlaisia tunnereaktioita. Opetusty\u00f6ss\u00e4 voi tulla vastaan muun muassa lohduttomasti itkev\u00e4, hysteerisesti naurava, kehonkielelt\u00e4\u00e4n levoton tai flegmaattinen tai koko keholtaan j\u00e4nnittynyt oppilas.<\/p>\n

Haastattelujen pohjalta pystyimme havaitsemaan monia eri tapoja l\u00e4hesty\u00e4 t\u00e4llaisia tilanteita. Jos oppilas alkaa yht\u00e4kki\u00e4 itke\u00e4 voimakkaasti, opettajan on hyv\u00e4 pysytell\u00e4 rauhallisena. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 oppilaan reaktio. T\u00e4ll\u00f6in oppilas saa turvallisesti kohdata tunteen, joka reaktion aiheuttaa. Opettajan on hyv\u00e4 todeta oppilaalleen t\u00e4llaisessa tilanteessa tunnereaktioiden laulutunneilla olevan t\u00e4ysin normaaleja, koska keho ja mieli ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa, ja ett\u00e4 esimerkiksi \u00e4\u00e4niharjoitukset voivat avata tunne-el\u00e4m\u00e4n solmuja. Opettajan ei kannata kiirehti\u00e4 eteenp\u00e4in tilanteesta, vaan antaa oppilaan edet\u00e4 omaan tahtiinsa. Hyv\u00e4n\u00e4 keinona haastattelemamme laulupedagogit pit\u00e4v\u00e4t laulutunnin kulun ohjaamista hienovaraisesti taas tekemiseen, kun oppilas on saanut hetken rauhoittua tunnereaktionsa \u00e4\u00e4rell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oppilaalta itselt\u00e4\u00e4n voi kysy\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4n haluaisi seuraavaksi tehd\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4nnittyneen tai hermostuneen oppilaan kanssa voi olla hyv\u00e4 tehd\u00e4 erilaisia rentouttavia hengitysharjoituksia, joiden kautta voidaan luontevasti siirty\u00e4 puhumisesta laulamiseen. Uupunutta ja flegmaattista oppilasta voi her\u00e4tell\u00e4 kehollisilla harjoituksilla, jotka yhdistet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4niharjoitukseen tai kappaleen laulamiseen. Ylivire\u00e4\u00e4, hysteerist\u00e4 tai levotonta oppilasta voi rauhoitella my\u00f6s hengitysharjoituksella, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei opettaja l\u00e4hde mukaan hysteriaan tai hihittelyyn, koska t\u00e4m\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti vain voimistaa oppilaan tunnetilaa. Sarasteen kirjassa mainitaan my\u00f6s, ett\u00e4 laulunopettajan on hyv\u00e4 mietti\u00e4 tarkoin millaisin sanoin eri oppilailleen kommunikoi. Sanat ja opetuskeinot, jotka toimivat yhdelle, eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi toiselle. (Saraste 2006, 182 – 183).<\/p>\n

Musiikkiterapeutti haastattelussaan korosti, ett\u00e4 opettajan pit\u00e4isi pysty\u00e4 erottamaan, milloin kyse on aidosta ongelmasta ja tunnereaktiosta ja milloin defenssist\u00e4. Joskus oppilas voi tiedostetusti tai tiedostamattaan suunnata huomion muihin ongelmiin, jotta tekeminen j\u00e4isi v\u00e4hemm\u00e4lle. T\u00e4llaiseen opettaja ei voi menn\u00e4 mukaan, vaan h\u00e4nen tulee pyrki\u00e4 ohjaamaan huomio takaisin aiheeseen, tuntematta ep\u00e4onnistumisen tunteita, mik\u00e4li h\u00e4n ei t\u00e4ss\u00e4 onnistu; laulunopetuksessa ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n aina oppilaan ehdoilla.<\/p>\n

Koulutusta ty\u00f6ss\u00e4jaksamisen tueksi<\/strong><\/p>\n

Vanhan koulukunnan mukaan opettaja on opettaja ja laulutunnilla keskityt\u00e4\u00e4n vain k\u00e4sill\u00e4 olevaan aiheeseen. T\u00e4llainen ei ole en\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Nykysukupolvi on avoimempaa, ja kokee tarvetta sek\u00e4 halukkuutta keskustella asioista, jotka vaikuttavat opiskeltavaan aiheeseen.<\/p>\n

Omien kokemuksiemme mukaan laulunopettajien, ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n musiikkipedagogien, opetussuunnitelmaan tulisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 psykologian perusopintoja. Koulutuksen tulisi olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 ja suoraan sovellettavissa opetustilanteisiin. N\u00e4iden perustietojen avulla musiikkipedagogien olisi helpompaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oppilaiden k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 opetustilanteissa, jolloin he pystyv\u00e4t auttamaan oppilaitaan paremmin. T\u00e4m\u00e4 helpottaa my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4jaksamista. Joskus oppilaat projisoivat esimerkiksi omaa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydentunnettaan opettajaan, jolloin opettajan on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 oppilaan voimakkaatkin mielialanvaihtelut johtuvat.<\/p>\n

Molemmat haastateltavista laulupedagogeista painottivat my\u00f6s laulupedagogin omaa jaksamista. Vaikka laulupedagogin ty\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 oppilaista ihmisin\u00e4 ja pysty\u00e4 olemaan empaattinen, on kuitenkin osattava vet\u00e4\u00e4 raja ty\u00f6n ja oman el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lille. Kaikkien kymmenien oppilaiden ongelmia murehtimalla v\u00e4syy itse. Opettajan ty\u00f6ss\u00e4 jaksaminen on my\u00f6s oppilaiden saaman opetuksen laadun kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Haastavista opetustilanteista on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 voida my\u00f6s keskustella kollegoiden kanssa, koska ihan jokainen laulunopettaja t\u00f6rm\u00e4\u00e4 haasteisiin ty\u00f6uransa aikana. N\u00e4in voi saada tilanteiden ratkaisemiseen uusia l\u00e4hestymiskeinoja. Vertaistuki my\u00f6s edesauttaa opettajan ty\u00f6ss\u00e4jaksamista.<\/p>\n

Laulunopettaja on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tekemisiss\u00e4 oppilaansa tunne-el\u00e4m\u00e4n kanssa. Vaikka laulaminen toimisikin fyysisesti, voi instrumentti silti olla rikki jos tunne-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on s\u00e4r\u00f6j\u00e4. Laulunopettajan ja oppilaan muodostettua syv\u00e4n luottamussuhteen, voi oppilaan tunteiden vapautuminen laulutunneilla saada aikaan nopeampaa edistymist\u00e4. Kirjoittajien mielest\u00e4 t\u00e4llainen menettelytapa tunneilla ei ole terapian harjoittamista, vaan toisen ihmisen kohtaamista h\u00e4net kokonaisuutena huomioiden.<\/p>\n

Kirjoittajat: Sonja Kangastalo & Martta Saksa, Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00c4HTEET:<\/strong><\/p>\n

Ahonen, H. 1993. Musiikki \u2013 sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet. Loimaan Kirjapaino.<\/p>\n

Hietala, Tuula n.d. Vireytt\u00e4 & vapautta Alexander-tekniikan keinoin. Viitattu 28.1.2016. http:\/\/www.alexandertuula.fi<\/p>\n

Ljungberg, T. 2012. Rentoutumisen avaimet \u2013 vapaudu stressist\u00e4 ja j\u00e4nnityksest\u00e4. Tallinna: Tallinna Raamatutr\u00fckikoja O\u00dc.<\/p>\n

Saraste, P. 2006. Suuntana vapaus. Alexander-tekniikan perusajatuksia \u2013 laulaminen ja \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 Alexander-tekniikan valossa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus Kirjapaino Oy.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oppilaan kanssa on tunnin aluksi harjoiteltu hengitystekniikkaa ja \u00e4\u00e4nen kannattelua. On aika aloittaa laulamaan kappaletta, joka on oppilaalle teknisesti haastava. Oppilas saa laulettua ensimm\u00e4isen s\u00e4keist\u00f6n, mutta kertos\u00e4keen alkaessa purskahtaa itkuun. T\u00e4m\u00e4 on varmasti monelle laulupedagogille tuttu tilanne, mutta mit\u00e4 opettajan pit\u00e4isi tehd\u00e4? Tuleeko opettajan reagoida tilanteeseen ollenkaan? Oma mielenkiintomme aiheeseen syntyi omista havainnoistamme liittyen kehon […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[276,275,273,274],"class_list":["post-1192","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-alexander-tekniikka","tag-laulajan-fysiologia","tag-laulupedagogiikka","tag-tunne-elama"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1192"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2485,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1192\/revisions\/2485"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}