{"id":1187,"date":"2016-05-17T15:56:06","date_gmt":"2016-05-17T12:56:06","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1187"},"modified":"2023-09-11T11:05:01","modified_gmt":"2023-09-11T08:05:01","slug":"aanenhuolto-laulunopetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/aanenhuolto-laulunopetuksessa\/","title":{"rendered":"\u00c4\u00e4nenhuolto laulunopetuksessa"},"content":{"rendered":"<p>Monet pitk\u00e4\u00e4nkin laulutunneilla k\u00e4yneet laulajat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole koskaan saaneet tarpeeksi tietoa siit\u00e4 mink\u00e4laisia vaivoja \u00e4\u00e4nielimist\u00f6\u00f6n voi ilmesty\u00e4, miten huomata vaivat ajoissa ja tunnistaa ne, sek\u00e4 miten ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 vaivojen ilmestymist\u00e4. \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on aina olemassa \u00e4\u00e4nil\u00e4hteen vaurioitumisen riski (Peltomaa &amp; Vilkman 2002, 1587\u20131588). T\u00e4ss\u00e4 kohtaa esiin astuu laulunopettaja, joka ohjaa oppilasta tuntemaan \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n sek\u00e4 terveit\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6tapoja, jotta suuremmilta ongelmilta v\u00e4ltytt\u00e4isiin (Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2005).<\/p>\n<p><em>Laulaminen yhdistet\u00e4\u00e4n helposti kurkunp\u00e4\u00e4h\u00e4n, miss\u00e4 sijaitseekin \u00e4\u00e4nen muodostumisen kannalta keskeisi\u00e4 rakenteita. Laulajan instrumentti on kuitenkin useiden elinj\u00e4rjestelm\u00e4n osien muodostama monipuolinen kokonaisuus, jonka kaikkien osien on pelattava moitteettomasti yhteen huipputuloksen saavuttamiseksi. <\/em>(Peltomaa &amp; Vilkman 2002, 1587.)<\/p>\n<p><strong>Lauluelimist\u00f6n yleisimpi\u00e4 ongelmia<\/strong><\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nemme toimintaan vaikuttaa \u00e4\u00e4nen k\u00e4ytt\u00f6tapa sek\u00e4 ulkoisesti ja sis\u00e4isesti vaikuttavat tekij\u00e4t. Ulkoisia tekij\u00f6it\u00e4 ovat esimerkiksi ty\u00f6asennot ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6t ja sis\u00e4isi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 esimerkiksi stressi (Heikkurinen 2009, 13\u201314).\u00a0 \u00c4\u00e4nen k\u00e4heys on yleisimpi\u00e4 merkkej\u00e4 laulajalla, josta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jokin \u00e4\u00e4nielimist\u00f6ss\u00e4 on v\u00e4\u00e4rin (Sadolin 2008, 216). T\u00e4ll\u00f6in ongelmana voi olla jokin seuraavista:<\/p>\n<p><strong>\u00c4\u00e4nihuulikyhmyt<\/strong><\/p>\n<p>Laulu\u00e4\u00e4nen hyperfunktio, eli ylitoiminta aiheuttaa kurkunp\u00e4\u00e4n j\u00e4nnityst\u00e4 ja aikaa my\u00f6ten ongelmaksi voi muodostua \u00e4\u00e4nihuulikyhmyt (Heikkurinen 2009, 13). Jos \u00e4\u00e4nesi on rasittunut, mutta jatkat laulamista, aiheuttaa se \u00e4\u00e4nihuulten turpoamista kudosnesteiden kertyess\u00e4 \u00e4\u00e4nihuuliin. T\u00e4m\u00e4 reaktio on vain elimist\u00f6n puolustusmekanismi, joka pyrkii korjaamaan kudosvauriot. Jos \u00e4\u00e4nen ei anna lev\u00e4t\u00e4 ja \u00e4\u00e4nirasitus jatkuu, \u00e4\u00e4nihuuliin j\u00e4\u00e4 jatkuva turvotus. T\u00e4ll\u00f6in kyseess\u00e4 ovat \u00e4\u00e4nihuulikyhmyt. (Foniatriaa suomeksi, \u00e4\u00e4nihuulikyhmyt 2016.) \u00c4\u00e4nihuulikyhmyj\u00e4 ei yleens\u00e4 hoideta kirurgisesti, vaan \u00e4\u00e4nilevolla ja \u00e4\u00e4niterapialla (Peltomaa &amp; Vilkman 2002, 1593).<\/p>\n<p><strong>\u00c4\u00e4nihuulipolyyppi<\/strong><\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nihuulipolyyppi on \u00e4\u00e4nihuulen reunassa oleva yksitt\u00e4inen pullistuma, joka syntyy mahdollisesti normaalia kovemmasta \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 esimerkiksi flunssaisena. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole aina polyypin taustalla. \u00c4\u00e4nihuulipolyyppi poistetaan yleens\u00e4 vain kirurgisesti. (Foniatriaa suomeksi, \u00e4\u00e4nihuulipolyyppi 2016.)<\/p>\n<p><strong>\u00c4\u00e4nihuulen verenvuoto<\/strong><\/p>\n<p>Kurkunp\u00e4\u00e4ntulehduksen aiheuttama mekaaninen vaurio, yskiminen, pitk\u00e4aikainen huutaminen ja muu voimakas \u00e4\u00e4nihuulten rasittaminen voi aiheuttaa \u00e4\u00e4nihuulten verenvuodon. T\u00e4m\u00e4n huomaa \u00e4killisest\u00e4 \u00e4\u00e4nenlaadun heikkenemisest\u00e4. Hoitokeino on olla \u00e4\u00e4nilevossa. (Laato 2011, 35.)<\/p>\n<p><strong>\u00c4\u00e4nihuulikysta<\/strong><\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nihuulikysta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nihuulipolyypilta. Se on syyt\u00e4 hoitaa leikkauksella, jos se h\u00e4iritsee \u00e4\u00e4nen tuottoa (Foniatriaa suomeksi, \u00e4\u00e4nihuulikysta 2016). \u00c4\u00e4nihuulikysta voi olla synnynn\u00e4inen vaiva, mutta se voi kehitty\u00e4 my\u00f6s limakalvon rauhasen tukkeutuessa mekaanisen rasituksen j\u00e4lkeen. (Laato 2011, 36.)<\/p>\n<p><strong>Reinken edeema<\/strong><\/p>\n<p>Reinken edeema on \u00e4\u00e4nihuulten pintakerroksen alla olevaa turvotusta, jonka yleisimpin\u00e4 syin\u00e4 ovat tupakointi, refluksitauti ja mekaaninen rasitus. Reinken edeemalle alttiimpia ovat kuitenkin naiset ja poplaulajat. Jos turvotus on suurta, voidaan vaiva poistaa leikkaamalla. (Laato 2011, 37.)<\/p>\n<p><strong>Kurkunp\u00e4\u00e4n granuloma<\/strong><\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nihuulten takap\u00e4\u00e4h\u00e4n tai kannurustoihin voi ilmesty\u00e4 limakalvovaurion aikaansaamasta tulehdusreaktiosta johtuva muutaman millimetrin kokoinen nysterm\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi tuntua pist\u00e4v\u00e4n\u00e4 kipuna tai kutinana kurkunp\u00e4\u00e4ss\u00e4. \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ongelmien lis\u00e4ksi kurkunp\u00e4\u00e4n granuloman takana voi olla my\u00f6s refluksitauti, eli mahan sis\u00e4ll\u00f6n nousu ruokatorveen johtuen sen alaosassa olevan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta. T\u00e4m\u00e4 tuntuu n\u00e4r\u00e4styksen\u00e4 ja voi aiheuttaa \u00e4\u00e4nen k\u00e4heytt\u00e4 (Mustajoki 2015). Jos granuloma johtuu t\u00e4st\u00e4, tulee h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 hoitaessa keskitty\u00e4 nimenomaan refluksitaudin hoitoon. Muussa tapauksessa kurkunp\u00e4\u00e4n granuloman hoitona on \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6tekniikan muokkaaminen v\u00e4hemm\u00e4n rasittavaksi. (Foniatriaa suomeksi, Kurkunp\u00e4\u00e4n granuloma 2016.)<\/p>\n<p><strong>\u00c4\u00e4nihuulihalvaus<\/strong><\/p>\n<p>Joskus toinen \u00e4\u00e4nihuuli voi halvaantua, eli muuttua veltoksi ja t\u00e4m\u00e4n takia \u00e4\u00e4nihuulten v\u00e4linen sulku j\u00e4\u00e4 vajaaksi ja ilma p\u00e4\u00e4see \u00e4\u00e4nihuulten l\u00e4pi aiheuttaen \u00e4\u00e4nen k\u00e4heytymist\u00e4 tai sen muuttumista heikoksi. \u00c4\u00e4nihuulihalvaus johtuu yleisimmin virusinfektiosta, mutta joskus jokin voi painaa \u00e4\u00e4nihuulihermoa aiheuttaen sen lamaantumisen. (Foniatriaa suomeksi, \u00e4\u00e4nihuulihalvaus 2016.) \u00c4\u00e4nihalvausta hoidetaan tarpeen mukaan \u00e4\u00e4niterapialla ja \u00e4\u00e4nikirurgialla, riippuen \u00e4\u00e4nih\u00e4iri\u00f6n asteesta. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 \u00e4\u00e4niterapiaakaan, vaan \u00e4\u00e4nihuulihalvaus voi parantua my\u00f6s itsekseen (Reijonen 2010, 1778).<\/p>\n<p><strong>Toiminnalliset h\u00e4iri\u00f6t<\/strong><\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nih\u00e4iri\u00f6t eiv\u00e4t aina johdu \u00e4\u00e4nihuulten rakenteellisista muutoksista. \u00c4\u00e4nih\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 useimmat ovatkin toiminnallisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Toiminnalliset h\u00e4iri\u00f6t voivat tuntua kipe\u00e4n\u00e4 tai kuivana kurkkuna, tarpeena ryki\u00e4 tai nieleskell\u00e4 usein, voimattomana ja heikkona \u00e4\u00e4nen\u00e4 tai my\u00f6s liian voimakkaana ja vivahteettomana \u00e4\u00e4nen\u00e4. \u00c4\u00e4ni voi olla k\u00e4hisev\u00e4 tai nariseva ja voit tuntea, ett\u00e4 happi ei riit\u00e4. Toiminnallisten h\u00e4iri\u00f6iden takana ovat muun muassa v\u00e4\u00e4r\u00e4 hengitystapa, fyysiset ja psyykkiset j\u00e4nnitykset, v\u00e4\u00e4r\u00e4 puhetapa, huono yleiskunto tai ryhti, tulehdukset nielun ja kurkunp\u00e4\u00e4n alueella sek\u00e4 hormonaaliset tekij\u00e4t. My\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6lliset tekij\u00e4t, kuten p\u00f6ly, ilmastointi, tupakansavu ja melu voivat vaikuttaa \u00e4\u00e4neen. (\u00c4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 2016.)<\/p>\n<p><strong>Laulunopettajien kokemuksia oppilaiden \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmista<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Artikkeliani varten haastattelin kolmea laulunopettajaa heid\u00e4n kokemuksistaan \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmista opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yleisimpi\u00e4 \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmia, joihin haastattelemani opettajat ovat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4nneet, ovat olleet \u00e4\u00e4nen k\u00e4heys, refluksitauti, \u00e4\u00e4nihuulikyhmyt, kropan j\u00e4nnitykset ja asentovirheet, \u00e4\u00e4nihuulten vuotoisuus, sek\u00e4 allergiat. Tyypillisi\u00e4 virheit\u00e4, jotka johtavat \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmiin ovat olleet v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen tuen k\u00e4ytt\u00f6, huono ryhti, \u00e4\u00e4nen puskeminen ja puristaminen, hengitysvirheet, leuan ja purentalihasten j\u00e4nnitykset, sek\u00e4 puhe\u00e4\u00e4nen v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen kuormitus.<\/p>\n<p><strong>Opettajan rooli \u00e4\u00e4nenhuollossa tunneilla ja sen ulkopuolella<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Haastattelujeni perusteella laulunopetus itsess\u00e4\u00e4n on jo \u00e4\u00e4nenhuoltoa. Laulutunneilla tehdyt \u00e4\u00e4ni-, hengitys-, rentous-, ja tekniikkaharjoitukset t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t kaikki terveeseen \u00e4\u00e4neen. Oppilaan yksityisel\u00e4m\u00e4st\u00e4 heijastuviin \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmiin ei opettaja voi puuttua liikaa, mutta esimerkiksi tupakan tai p\u00e4ihteiden vaikutuksesta \u00e4\u00e4neen voi asiallisesti kertoa. My\u00f6s liikunnan t\u00e4rkeydest\u00e4 ja \u00e4\u00e4nen tarvitsemasta levosta on hyv\u00e4 opettajan puhua.<\/p>\n<p>Laulutunneilla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 tuen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kotiin on hyv\u00e4 antaa selkeit\u00e4, jo tunnilla opittuja harjoituksia. Hyvi\u00e4 \u00e4\u00e4niterapiaan liittyvi\u00e4 harjoituksia ovat esimerkiksi huuli- ja kielit\u00e4ryharjoitukset, kurkunp\u00e4\u00e4n ja kielen venytysharjoitukset, sek\u00e4 kropan \u201dimun\u201d harjoitukset.<\/p>\n<p><strong>Oppilaan oma vaisto \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmia kohtaan<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Laulunopettajien mukaan opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kysy\u00e4 oppilaalta milt\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n tuntuu laulaessa. T\u00e4t\u00e4 kautta oppilas oppii tiedostamaan, mik\u00e4 on tervett\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ja luottamaan omaan vaistoonsa. Opettaja ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi tuntea oppilaan kehossa tapahtuvia asioita ja oman kehon analysoiminen on oppilaalle itselleen hyvin opettavaista. Kun oppilas oppii itse tunnistamaan kehossaan tapahtuvia tuntemuksia, on h\u00e4nen my\u00f6s helpompi tunnistaa, toimiiko \u00e4\u00e4nielimist\u00f6ss\u00e4 kaikki oikein. Itse jo laulua pitemp\u00e4\u00e4n opiskelleena osaan analysoida oman kehoni tuntemuksia laulaessa ja hakeutua tarpeen vaatiessa tutkittavaksi esimerkiksi foniatrille, eli puhe- ja \u00e4\u00e4nih\u00e4iri\u00f6iden erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rille (Suomen audiologian yhdistys Ry. 2016).<\/p>\n<p><strong>\u00c4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmien tunnistaminen<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Haastattelujeni perusteella opettajat tunnistavat \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmat parhaiten katsomalla ja kuuntelemalla, sek\u00e4 analysoimalla laulun vaiheita ja ongelmakohtia. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s keskustella oppilaan kanssa, onko h\u00e4n esimerkiksi ollut sairaana. Oppilaan kanssa voi yhdess\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 ongelma voi johtua. V\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisesta tekniikasta johtuvat ongelmat voidaan mahdollisesti selvitt\u00e4\u00e4 hyvinkin nopeasti, mutta muussa tapauksessa oppilas kannattaa neuvoa foniatrille tarkastukseen tai \u201dvoice massageen\u201d. Voice massage tarkoittaa hengitykseen ja \u00e4\u00e4nentuottoon osallistuviin lihaksiin kohdistuvaa hierontaa (Aalto 2011).<\/p>\n<p><strong>\u00c4l\u00e4 varoittele turhaan!<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Laulunopettajien mukaan jotkut oppilaat voivat olla herkki\u00e4, mit\u00e4 tulee \u00e4\u00e4nihuulikyhmyist\u00e4 tai muista \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmista varoittelemiseen. Laulutunti on jo osaltaan \u00e4\u00e4niterapiaa, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nen korjaamiseen ja vapauttamiseen, joten ongelmista ei kannata jatkuvasti varoitella. Asian voi \u201dnostaa p\u00f6yd\u00e4lle\u201d l\u00e4hinn\u00e4 silloin, kun oppilas on toipumassa esimerkiksi flunssasta, jotta oppilas ottaisi tarpeeksi aikaa parantuakseen ja pit\u00e4isi \u00e4\u00e4nilepoa.<\/p>\n<p>Lauluoppilaana muistan aiemmin s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4neeni, kun joku opettaja mainitsi minulle \u00e4\u00e4nihuulikyhmyjen mahdollisuudesta. Toinen opettaja taas sanoi, ett\u00e4 minulla ei henkil\u00f6kohtaisesti ole pel\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ongelman suhteen. Oppilaan pelotteleminen saattaa aiheuttaa vaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 j\u00e4nnityksi\u00e4, joten oman kokemukseni mukaan en opettajana l\u00e4htisi sanomaan suoraan, ett\u00e4 oppilaalle saattaa muodostua \u00e4\u00e4nielimist\u00f6\u00f6n ongelmia. Kuten haastatteluissakin k\u00e4vi ilmi, on j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 varoitella oppilasta esimerkiksi \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 rasittuneena tai flunssaisena ja n\u00e4in ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 tulevia mahdollisia ongelmia. Laulunopettajana meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kuitenkin ongelmien ennaltaehk\u00e4isy ja jos ep\u00e4ilemme jonkinlaisia \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n ongelmia, on meid\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4mpi ohjata oppilas l\u00e4\u00e4k\u00e4rille, kuin diagnosoida itse mahdolliset ongelmat.<\/p>\n<p><strong>Kirjoittaja: Tiia Katajam\u00e4ki 2016, Centria-ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Aalto, M. 2011. Voice massage tasapainottaa ryhdin.\u00a0Viitattu 14.1.2016. http:\/\/anna.fi\/liikunta-ja-terveys\/kotilaakari\/hyva-olo-ja-liikunta\/voice-massage-tasapainottaa-ryhdin.<\/p>\n<p>FONIATRIAA SUOMEKSI.\u00a0Viitattu 14.1.2016.\u00a0 http:\/\/www.foniatri.fi\/?q=node\/5.<\/p>\n<p>Heikkurinen, M. 2009. LAULAJAN \u00c4\u00c4NELLINEN KRIISI. Pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Opettajan pedagogiset opinnot musiikin ja tanssin alalla.<\/p>\n<p>Laato, K. 2011. Laulajan \u00e4\u00e4nenhuolto-opas. Opintoprojekti. Turun l\u00e4\u00e4ketieteellinen tiedekunta.\u00a0Viitattu 14.1.2016. http:\/\/www.turunkonservatorio.fi\/admin\/userfiles\/files\/nenhuolto-opas-valmis.pdf.<\/p>\n<p>Mustajoki, P. 2015. Refluksitauti (mahan sis\u00e4ll\u00f6n nousu ruokatorveen). Viitattu 14.1.2016.http:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=dlk00072.<\/p>\n<p>Opetushallitus 2005. Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2005. Viitattu 14.1.2016. http:\/\/www.oph.fi\/download\/123012_taideyl_ops.pdf.<\/p>\n<p>Peltomaa, M., Vilkman E. 2002. Laulu hukassa \u2013 mist\u00e4 apu? Laulajan terveys l\u00e4\u00e4k\u00e4rin haasteena.\u00a0 Viitattu 14.1.2016. http:\/\/www.ebm-guidelines.com\/xmedia\/duo\/duo93086.pdf.<\/p>\n<p>Reijonen, P., Toispuolisen \u00e4\u00e4nihalvauksen hoito.\u00a0Viitattu 17.3.2016. <a href=\"http:\/\/www.terveysportti.fi\/xmedia\/duo\/duo98980.pdf\">http:\/\/www.terveysportti.fi\/xmedia\/duo\/d<\/a>u<a href=\"http:\/\/www.terveysportti.fi\/xmedia\/duo\/duo98980.pdf\">o98980.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Sadolin, C. 2008. Complete Vocal Technique. K\u00f6\u00f6penhamina: CVI Publications ApS.<\/p>\n<p>SUOMEN AUDIOLOGINEN YHDISTYS RY. \u2013 FINLANDS AUDIOLOGISKA F\u00d6RENING RF.Viitattu 17.3.2016.\u00a0 http:\/\/www.say-ry.fi\/foniatri.htm.<\/p>\n<p><strong>Haastattelut:<\/strong><\/p>\n<p>Laulunopettajien haastattelut, 3kpl. 3.11.2015<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monet pitk\u00e4\u00e4nkin laulutunneilla k\u00e4yneet laulajat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole koskaan saaneet tarpeeksi tietoa siit\u00e4 mink\u00e4laisia vaivoja \u00e4\u00e4nielimist\u00f6\u00f6n voi ilmesty\u00e4, miten huomata vaivat ajoissa ja tunnistaa ne, sek\u00e4 miten ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 vaivojen ilmestymist\u00e4. \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on aina olemassa \u00e4\u00e4nil\u00e4hteen vaurioitumisen riski (Peltomaa &amp; Vilkman 2002, 1587\u20131588). T\u00e4ss\u00e4 kohtaa esiin astuu laulunopettaja, joka ohjaa oppilasta tuntemaan \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n sek\u00e4 terveit\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6tapoja, [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[99,271,272,18],"class_list":["post-1187","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-aanenhuolto","tag-aanielimisto","tag-laulu","tag-laulunopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1187"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2490,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187\/revisions\/2490"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}