{"id":1185,"date":"2016-05-17T15:24:08","date_gmt":"2016-05-17T12:24:08","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1185"},"modified":"2023-09-11T11:05:53","modified_gmt":"2023-09-11T08:05:53","slug":"motivaatio-toiminnan-voima","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/motivaatio-toiminnan-voima\/","title":{"rendered":"Motivaatio \u2013 toiminnan voima"},"content":{"rendered":"

Mist\u00e4 motivaation l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja miten sen valjastaisi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n? Kuinka soitonopiskelija voi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 soittoinnostustaan? Moni musiikin opiskelija kohtaa motivaatio-ongelmia opiskeluidensa varrella. Itsekin asian kanssa kamppailleena halusin tutkia tarkemmin mist\u00e4 motivaation ongelmat saattavat synty\u00e4, kuinka motivaatiota voi rakentaa ja miten sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4 motivaatio?<\/strong><\/p>\n

Motivaatio on voima, joka ohjaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tekemisi\u00e4mme (Pruuki 2008, 21). Se on psyykkinen tila, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ihmisen vireystilan ja sen, mihin h\u00e4n suuntaa energiansa (Vuorinen 1993, 12). Motivaatio k\u00e4sitteen\u00e4 jaetaan usein sis\u00e4iseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sis\u00e4inen motivaatio saa oppilaan soittamaan, vaikkei kukaan h\u00e4nt\u00e4 siit\u00e4 palkitsisi. Ulkoisesti motivoitunut oppilas taas soittaa saadakseen palkinnon (Pruuki 2008, 22). Vuorinen (1993, 20) m\u00e4\u00e4rittelee motivaation voimakkuuden olevan yht\u00e4 paljon kuin tavoitteen arvo ja kiinnostavuus x tavoitteen saavuttamisen todenn\u00e4k\u00f6isyys<\/strong>. Jos toinen tekij\u00f6ist\u00e4 on 0, on koko tulos 0. Tavoitteen arvoon ja kiinnostavuuteen vaikuttaa yksil\u00f6n henkil\u00f6kohtaiset arvot ja senhetkiset tarpeet. Tavoite motivoi yksil\u00f6\u00e4, jos h\u00e4n kokee sen saavuttamisen olevan mahdollista ja sopivasti haastavaa (Vuorinen 1993, 21).<\/p>\n

Heikko motivaatio<\/strong><\/p>\n

Heikko motivaatio tuntuu syyllisyyten\u00e4, kyll\u00e4styneisyyten\u00e4, \u00e4rtymyksen\u00e4, tuskaisuutena ja ahdistuneisuutena. Fyysisesti se ilmenee jaksamisen ongelmina ja v\u00e4symisen\u00e4. (Kauppila 2003, 50)<\/p>\n

Negatiiviset oppimiskokemukset ovat yleisin syy heikkoon motivaatioon. Negatiivisen kokemuksen on voinut aiheuttaa esimerkiksi oppilaan liian korkea vaatimustaso, mik\u00e4 on johtanut toistuviin pettymyksiin. Toistuvat pettymykset taas heikent\u00e4v\u00e4t itseluottamusta. Itsetunnon ongelmat taas aiheuttavat usein heikkoja oppimistuloksia ja puutteellista motivoitumista. (Kauppila 2003, 49.) Itse ajattelisin, ett\u00e4 opettajan teht\u00e4v\u00e4 on n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa auttaa vahvistamaan oppilaan uskoa itseens\u00e4 ja kykyihins\u00e4.<\/p>\n

Toinen heikon motivaation syy voi l\u00f6yty\u00e4 muista intresseist\u00e4. Jos energiaa kuluu muuhun kuin opiskeluun, motivoituminen k\u00e4rsii. Harrastukset yleens\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t oppimista, mutta toisinaan ne kilpailevat oppilaan mielenkiinnosta niin, ett\u00e4 niiden j\u00e4lkeen ei j\u00e4\u00e4 aikaa opiskeluun (Kauppila 2003, 49-50.) Oppilaan olisi t\u00e4llaisessa tilanteessa mielest\u00e4ni hyv\u00e4 pohtia omaa ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n ja tarpeen mukaan jakaa aikaansa tasapuolisemmin harrastuksille ja opiskelulle.<\/p>\n

Motivaatiota voi my\u00f6s heikent\u00e4\u00e4 tavoitteiden sis\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Oppilas ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ymm\u00e4rt\u00e4nyt tavoitteen saavuttamisen vaatimuksia, eik\u00e4 siksi ole sitoutunut niihin. Heikon motivaation taustalla voi olla my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisia syit\u00e4 tai ongelmia. On hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s opiskelustrategioihin ja \u2013tekniikkaan. Kehittyneet strategiat joustavat tilanteiden mukaan, kehittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t taas ovat kaavoittuneita ja kankeita. (Kauppila 2003, 50.)<\/p>\n

Jos oppilaan motivaatio vaikuttaa olevan hakoteill\u00e4, opettajan kannattaa aktiivisesti etsi\u00e4 ongelmakohtaa. Onko opiskelusis\u00e4lt\u00f6 sopiva oppilaalle? Kiinnostaako ohjelmisto oppilasta? Palvelevatko ty\u00f6skentelytavat opiskelua vai kannattaisiko niiss\u00e4 hakea muutosta? Onko h\u00e4nelle annettu palautetta rakentavasti? Millainen on opetustila; onko siell\u00e4 hyv\u00e4 olla? (Pruuki 2008, 41, 55-57, 61.) Onko oppilaalta vaadittu liikaa tai liian v\u00e4h\u00e4n? Saattaisiko oppilaalla olla henkil\u00f6kohtaisia ongelmia? (Kauppila 2003, 50, 52.) Omasta mielest\u00e4ni n\u00e4iden asioiden ollessa kunnossa on soittotunneille ja soiton oppimiselle luotu jo eritt\u00e4in hyv\u00e4 pohja. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen loppu riippuu oppilaan omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta.<\/p>\n

Kohti motivaatiota<\/strong><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen askel motivaation viritt\u00e4miseen on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n tai tavoitteen asettaminen ja sen sis\u00e4ist\u00e4minen. P\u00e4\u00e4tavoitteen voi my\u00f6s jakaa osa- tai v\u00e4litavoitteisiin. (Kauppila 2003, 52.) On t\u00e4rke\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 tavoite on oppilaan saavutettavissa. Jos usko onnistumiseen on suurempi kuin ep\u00e4onnistumisen pelko, yksil\u00f6 motivoituu ja suuntautuu toimimaan. Jos taas pelko on voimakkaampi kuin usko onnistumiseen, yksil\u00f6 pyrkii v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaa. H\u00e4n ei viitsi edes yritt\u00e4\u00e4, jos h\u00e4n kokee, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole mahdollisuuksia onnistua. <\/em>(Pruuki 2008, 32-33) Musiikin opiskelijalla p\u00e4\u00e4tavoite voisi olla esimerkiksi lukuvuoden lopussa odottava tutkinto ja v\u00e4litavoitteina tutkintokappaleiden soittaminen yksi kerrallaan matineoissa pitkin vuotta. V\u00e4litavoitteisiin on helpompi motivoitua ja niit\u00e4 suunnitellessa onkin hyv\u00e4 huomioida se, ett\u00e4 ne palvelevat p\u00e4\u00e4tavoitetta. Jos oppilas soittaa matineoissa jotain aivan muuta kuin tutkintokappaleitaan, h\u00e4n ei ole ottanut kovin isoa askelta kohti tutkintoa. Kun h\u00e4n taas harjoittelee joka matineaan yhden tutkintokappaleistaan, h\u00e4n valmistautuu samalla kuin huomaamattaan tutkintoon.<\/p>\n

Toinen askel on tavoitteen t\u00e4rkeyden tarkastelu. Oppilaan on hyv\u00e4 kysy\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, kuinka kovasti h\u00e4n haluaa saavuttaa tavoitteen. Tavoitteen edelle menev\u00e4t asiat kannattaa listata ja huomioida ajank\u00e4yt\u00f6n suunnittelussa. Kauppila (2003, 52) nostaa pohdittavaksi my\u00f6s, mit\u00e4 tavoitteen saavuttaminen merkitsee l\u00e4heisille ja yst\u00e4ville. Itse hieman varautuen suhtaudun l\u00e4hijoukkojen merkityksen painottamiseen. Suurin osa l\u00e4heisist\u00e4 ja yst\u00e4vist\u00e4 haluavat varmasti soittajalle hyv\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s soittamista vastustavia mielipiteit\u00e4 saattaa l\u00e4hipiirist\u00e4 l\u00f6yty\u00e4. Heid\u00e4n mielipiteidens\u00e4 ajatteleminen saattaa jarruttaa oppilaan etenemist\u00e4 kohti tavoitetta. Oppilas voi my\u00f6s ottaa turhia paineita ajatellessaan, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy saavuttaa tavoite, jottei tuottaisi pettymyst\u00e4 l\u00e4heisilleen.<\/p>\n

Motivaatiota yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n harjoittelun jatkumiseksi oppilaalle tulisi mielest\u00e4ni antaa tarpeeksi keinoja ja vinkkej\u00e4 harjoitella itsen\u00e4isesti. Olen havainnut hyv\u00e4ksi keinoksi selke\u00e4n harjoitteluohjelman etuk\u00e4teen suunnittelemisen ja siin\u00e4 pysytt\u00e4ytymisen. Ohjelmaan kannattaa kirjata, mit\u00e4 harjoittelee ja kuinka kauan. Harjoitustuokioihin sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s l\u00e4mmittely, taukoja ja loppurentoutus tehostamaan harjoittelua. Toki kannattaa ottaa huomioon oppilaan tarpeet: joku oppilas tarvitsee tarkan minuuttiaikataulun, kun taas toista oppilasta joustamattomat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ahdistavat.<\/p>\n

Kolmas askel on opiskeluvastuun siirt\u00e4minen oppilaalle. Oppilaan tulee vaatia suoritusta itselt\u00e4\u00e4n, ja aloittaa sill\u00e4 tavalla ty\u00f6nteko eli opiskelu. Puurtamista kevent\u00e4v\u00e4t mielikuvat tavoitteen saavuttamisesta ja siit\u00e4 syntyv\u00e4st\u00e4 ilosta. Kauppila suosittelee my\u00f6s opiskeluasenteen muuttamista entist\u00e4 positiivisemmaksi, jotta saavutettaisiin onnistumisen el\u00e4myksi\u00e4. Olen saanut opiskelua itselleni mielekk\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi, kun aloin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n monipuolisesti eri oppimistyylej\u00e4 harjoitellessani. Itse\u00e4\u00e4n voi motivoida my\u00f6s palkinto- tai rankaisuj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. My\u00f6nteiset keinot ovat kuitenkin aina negatiivisia keinoja suositeltavampia. (Kauppila 2003, 53.) Olen havainnut itselleni sopivimmaksi palkinnoksi vapaaillan, jonka aikana ei tarvitse ajatella yht\u00e4\u00e4n stressaavia asioita. Vapaailta ei tarvitse olla edes muuta kuin kotiaskareiden tekemist\u00e4 ollakseen eritt\u00e4in virkist\u00e4v\u00e4 \u2013 kun vain osaa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 oikeasti vapaalle!<\/p>\n

Opettajan keinot motivaation yll\u00e4pit\u00e4miseen<\/strong><\/p>\n

Mit\u00e4 opettaja sitten voi tehd\u00e4 vahvistaakseen oppilaansa motivaatiota? Motivaatioon voi vaikuttaa opiskelun aikana ainakin selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oppilaan omia tavoitteita (Vuorinen 1993, 23). Motivaation syntymiseen voi vaikuttaa pelkk\u00e4 opettajan olemus tai aihe, joka kiinnostaa oppilasta. Opettajan kannattaa opetella tuntemaan, miss\u00e4 oppilaan kiinnostuksen kohteet ovat. Kun h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 oppilasta kiinnostaa, voi h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 opetuksessa hyv\u00e4ksi, vaikkei se suoraan liittyisik\u00e4\u00e4n opetettavaan asiaan. (Vuorinen 1993, 24-25.)<\/p>\n

Kun opettaja huomaa, ett\u00e4 oppilaan keskittyminen alkaa rakoilla, h\u00e4nen on hyv\u00e4 kysy\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n ja oppilailtaan seuraavat kysymykset.<\/p>\n