{"id":1167,"date":"2016-05-17T13:49:10","date_gmt":"2016-05-17T10:49:10","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1167"},"modified":"2023-09-11T11:09:50","modified_gmt":"2023-09-11T08:09:50","slug":"laulajan-anatomia-ja-sen-opetus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/laulajan-anatomia-ja-sen-opetus\/","title":{"rendered":"Laulajan anatomia ja sen opetus"},"content":{"rendered":"

Taideaineiden opetusta on usein kansanomaisesti ajateltu abstraktina ja v\u00e4lill\u00e4 jopa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 tunteiluna. Monet laulajat ovat tottuneita kuulemaan k\u00e4sitteit\u00e4 kuten \u201djuo laulua\u201d ja \u201dhengit\u00e4 alaselk\u00e4\u00e4n\u201d. Miten laulua sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 juodaan tai siirtyv\u00e4tk\u00f6 laulajan keuhkorakkulat pikkuhiljaa alaselk\u00e4\u00e4n kovan harjoittelun my\u00f6t\u00e4? Mitk\u00e4 ovat laulamisen fysiologiset perusteet ja n\u00e4kyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetusty\u00f6ss\u00e4? <\/strong><\/p>\n

Ihmiskeho instrumenttina luo omat haasteensa, mutta my\u00f6s uniikit mahdollisuudet. Ihminen aistii ja kokee ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 monin tavoin ja kaikkea t\u00e4t\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s laulun opetuksessa. Kun instrumenttina on \u201dmin\u00e4 itse\u201d, instrumentin k\u00e4ytt\u00f6 on paljon henkil\u00f6kohtaisempi el\u00e4mys ja pienill\u00e4kin yksityiskohdilla voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 laulunopettajat ohjaavat oppilaitaan usein erilaisin mielikuvin, joiden tarkoituksena olisi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteita ja lis\u00e4t\u00e4 kehon hallintaa. K\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 t\u00e4llaista \u201dkokemuksellista\u201d ja aistimiseen perustuvaa ohjausta liikaa verrattuna k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4n opetukseen ja kuinka paljon oppilasta valaistaan siit\u00e4, mit\u00e4 anatomian tasolla konkreettisesti tapahtuu?<\/p>\n

Hannele Valtasaari (2012, 8) v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Pro Gradu \u2013tutkielmassaan, ett\u00e4 puutteelliset tiedot fysiologiasta voisivat olla osasyyn\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n ongelmiin. Marketta Sihvo (2006, 9) toteaa kirjassaan Terve \u00e4\u00e4ni: \u00c4\u00e4nenhoidon ABC : \u201dPerusasiat on tiedett\u00e4v\u00e4, jotta harjoitusten vaikutukset voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Selv\u00e4ksi on k\u00e4ynyt, ett\u00e4 oman elimist\u00f6n ja toiminnan aistiminen ja tiedostaminen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin lihasten nimien tiet\u00e4minen. Harjoitusten osaaminen ja muistaminen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin niit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paperit. \u00c4\u00e4nen parantaminen on kuitenkin paljolti aivoty\u00f6t\u00e4.\u201d<\/p>\n

\u00c4\u00e4nen anatomiaa<\/strong><\/h2>\n

Oikeastaan koko ihmiskeho vaikuttaa \u00e4\u00e4nen tuottoon (Thayer Sataloff 1987, 1). T\u00e4rkeimpiin \u00e4\u00e4nentuottoon liittyviin osiin voidaan kuitenkin nimet\u00e4 sek\u00e4 hengityselimist\u00f6 ja sen lihakset, ett\u00e4 kurkunp\u00e4\u00e4, jossa sijaitsevat mm. \u00e4\u00e4nihuulet.<\/p>\n

Laato kuvaa \u00e4\u00e4nentuottoon liittyv\u00e4\u00e4 toimintaprosessia n\u00e4in: \u201dYl\u00e4hengitystiet toimivat ilman kulkuv\u00e4yl\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 hengityksess\u00e4 ett\u00e4 \u00e4\u00e4nentuotossa. Ontelot<\/p>\n

toimivat \u00e4\u00e4nen vahvistimina, toisin sanoen kaikukoppina. Itse \u00e4\u00e4ni syntyy kurkunp\u00e4\u00e4ss\u00e4.\u201d Yl\u00e4hengitysteill\u00e4 Laato viittaa suuhun, nieluun, kurkunp\u00e4\u00e4h\u00e4n ja p\u00e4\u00e4n onteloihin. P\u00e4\u00e4nonteloilla tarkoitetaan nen\u00e4onteloa, joka ylt\u00e4\u00e4 molempiin poskip\u00e4ihin, sek\u00e4 otsaonteloa, joka sijaitsee silmien v\u00e4liss\u00e4. Ontelot toimivat ik\u00e4\u00e4n kuin kaikukoppina \u00e4\u00e4nentuotannossa resonoiden ja antaen \u00e4\u00e4nelle voimakkuutta. (Laato 2011, 7-9.)<\/p>\n

Keuhkoilla on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti suuri merkitys \u00e4\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4,\u00a0 koska \u00e4\u00e4nentuotossa tarpeellista on ilmavirta sek\u00e4 hapen kulku \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n lihaksiin. Rintakeh\u00e4 laajentuu kylkiv\u00e4lilihasten ansiosta samalla pallean vet\u00e4ess\u00e4 keuhkoja alasp\u00e4in ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 syntyy rintakeh\u00e4\u00e4n alipaine. Pallea ja kylkiv\u00e4lilihakset auttavat alipaineen synnytt\u00e4misess\u00e4, joka vet\u00e4\u00e4 ilmavirran keuhkoihin saaden keuhkot t\u00e4yttym\u00e4\u00e4n. Pallea on \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rkein hengityslihas. Laato kertoo pallean toiminnasta n\u00e4in: \u201dSen laskeutuessa kurkunp\u00e4\u00e4 laskeutuu laululle edulliseen asentoon. Pallea ja muut hengityslihakset s\u00e4\u00e4telev\u00e4t ilman sis\u00e4\u00e4n- ja ulosvirtausta \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Laulaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4nhengityksess\u00e4 saavutettu tila. Sis\u00e4\u00e4nhengityslihakset toimivatkin laulun aikana uloshengitysliikett\u00e4 vastustaen. \u201d (Mts. 9-14.)<\/p>\n

Kurkunp\u00e4\u00e4 on paikka, jossa \u00e4\u00e4ni syntyy. Se koostuu kolmesta rustosta ja sijaitsee kielen takana ja alapuolella ja sen paikan voi sormenp\u00e4ill\u00e4 kokeilla kaulalta nielaistessa. Kurkunp\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevat \u00e4\u00e4nihuulet, joiden v\u00e4r\u00e4htely synnytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nen. (Mts. 15-17.)<\/p>\n

\u00c4\u00e4nen anatomian opetus<\/strong><\/h2>\n

Mielest\u00e4ni laulunopetuksessa tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa laulajan instrumentin opiskeluun, sill\u00e4 jokaiselle muusikolle kuuluu perustieto omasta instrumentistaan. Rondo \u2013lehden artikkelissa Marina Salonen (2011, 76) kertoo, ett\u00e4 muusikolle on tyypillist\u00e4 huoltaa soitinta, mutta itse muusikko j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huollolle. Laulajan soitin on laulaja itse, joten tarvitaan tietoa, miten lauluelimist\u00f6\u00e4 huolletaan. \u00c4\u00e4nensuojeluun liittyen on vireill\u00e4 monia tutkimuksia, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n runsaasti ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 suomalaisia on yli 40% ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yv\u00e4st\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 (Rantala 2000, 15).<\/p>\n

Laulun anatomian ymm\u00e4rt\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 oman \u00e4\u00e4nen toiminnasta ja auttaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nelle haitallisia laulutapoja sek\u00e4 poistaa turhia laulamiseen liittyvi\u00e4 myyttej\u00e4. Yksi oppilas esimerkiksi v\u00e4itti, ettei pysty laulamaan koskaan aamuisin. Toki aamulla hengitysteiss\u00e4 ja suuontelossa voi kokea y\u00f6n j\u00e4ljilt\u00e4 limaisuutta ja tuki voi olla kateissa energian puutteen vuoksi, mutta mit\u00e4\u00e4n todellista anatomista syyt\u00e4 ei t\u00e4lle v\u00e4itteelle l\u00f6ydy. Kyse on pikemminkin omasta tuntemuksesta laulamiseen tarvittavan energian puuttuessa.<\/p>\n

Valtasaari (2012, 5) kertoo, ett\u00e4 h\u00e4n koki velvollisuudekseen laulajan fysiologian opiskelun aloittaessaan lauluopetusty\u00f6n \u2013 oppilaiden miksi \u2013kysymykset ajoivat h\u00e4net opiskelemaan anatomiaa, jota h\u00e4nen koulutuksessaan oltiin puutteellisesti opetettu. Olisi hyv\u00e4 jos kaikille laulunopettajille olisi olemassa tietty laulun anatomian opetuspaketti, joka olisi pakollisena oppiaineena laulunopettajiksi opiskeleville. Eerolaa (2011a) siteeraten: \u201dTietoisuus \u00e4\u00e4nifysiologiasta on yksi laulunopetuksen monista osa-alueista, mutta se luo perustan hyv\u00e4lle laulutekniikalle sek\u00e4 auttaa terveen, kest\u00e4v\u00e4n ja ilmaisuvoimaisen \u00e4\u00e4nen tuottamisessa\u201d (Valtasaari 2012, 9). Monet laulunopettajat mainostavat kotisivuillaan ensimm\u00e4isten asioiden joukossa, ett\u00e4 heid\u00e4n laulutunteihinsa kuuluu laulajan anatomian <\/a>ja fysiologian opetus. Esimerkkej\u00e4<\/a> l\u00f6ytyy verkosta.<\/p>\n

Fysiologiseen faktaan perustuva tiet\u00e4mys luo luottamusta opettajan p\u00e4tevyyteen. Anatomiaan perustuva opetus antaa loogista pohjaa laulunopetukseen, joka muuten usein on\u00a0 mielikuviin ja kokemuksiin perustuvaa. N\u00e4in ollen anatomian hyv\u00e4 tunteminen ja siihen nojautuminen opetuksessa lis\u00e4isi varmasti monen opettajan varmuutta.<\/p>\n

Itse olen saanut omaan opettamiseeni t\u00e4rkeit\u00e4 lis\u00e4ty\u00f6kaluja anatomian tutkimisesta. Edelleen pid\u00e4n mielikuvia ja oppilaan oman kokemuksen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 opetusmetodina, mutta samalla koen, ett\u00e4 pystyn selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarvittaessa fysiologiset perusteet miksi joku harjoitus voi tuntua hankalalta tai miksi \u00e4\u00e4ni kuulostaa tietynlaiselta. Esimerkiksi jos laulun opiskelija miettii miksi h\u00e4nen on todella vaikea laulaa matalalta niin t\u00e4lle l\u00f6ytyy selke\u00e4 fysiologinen peruste. (En puhu nyt klassiseen lauluun liittyv\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4-\u00e4\u00e4ni rinta\u00e4\u00e4ni vaihdoksesta, joka voi my\u00f6s tuntua haastavalta monelle laulajalle vaan rinta\u00e4\u00e4nen jo l\u00f6yt\u00e4neest\u00e4 naislaulajasta, joka ei pysty laulamaan esim. suurta D:t\u00e4.) \u00c4\u00e4nen mataluuteen vaikuttaa sek\u00e4 \u00e4\u00e4nihuulten paksuus, ett\u00e4 niiden rentous laulaessa. Mit\u00e4 rennommat \u00e4\u00e4nihuulet, sit\u00e4 matalampi s\u00e4vel. Korkeat s\u00e4velet p\u00e4invastoin syntyv\u00e4t, kun \u00e4\u00e4nihuulet venyv\u00e4t pituutta. (Sadolin 2009, 44.) Matalia s\u00e4veli\u00e4 laulettaessa jossain vaiheessa \u00e4\u00e4nihuulet ovat niin rentoina, ettei matalampia s\u00e4veli\u00e4 pysty en\u00e4\u00e4 tuottamaan, koska \u00e4\u00e4nihuulet ovat niin rentoja kuin v\u00e4r\u00e4hdelless\u00e4\u00e4n voivat olla. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 \u00e4\u00e4nialamme rajoittuu tiettyyn rekisteriin matalammissa s\u00e4veliss\u00e4 kun taas korkeammalle p\u00e4in rekisteri\u00e4 on mahdollisuus kasvattaa pidemm\u00e4lle. N\u00e4in ollen sopraanolaulajalle ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 todella mataliin altto\u00e4\u00e4nin ja taas alttolaulajalle sopraanostemmojen laulu voi olla paljon ty\u00f6l\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja vaatii enemm\u00e4n tukea ja harjoittelua. Omien anatomisten ominaisuuksien tunnistaminen ja vahvuuksien l\u00f6yt\u00f6 saattaa helpottaa laulunopiskelijaa ja t\u00e4ten edesauttaa harjoittelun kehityst\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja: Piritta Savolainen 2016, Centria-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/h2>\n

Hakanp\u00e4\u00e4, T. Kotisivu. Viitattu 17.4.2016 http:\/\/www.tuasofia.net\/opetus\/.<\/p>\n

Jaantila, A. 2011. Vuosihuoltoa muusikoille. Rondo. 4, 76-77.<\/p>\n

Laato, K. 2011. \u00c4\u00c4NENHUOLTO-OPAS.
\nViitattu 17.4.2016 http:\/\/www.turunkonservatorio.fi\/admin\/userfiles\/files\/nenhuolto-opas-valmis.pdf.<\/p>\n

Rantala, L. 2000. \u00c4\u00e4ni Ty\u00f6ss\u00e4. Naisopettajien \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 ja \u00e4\u00e4nen kuormittuminen. Oulun Yliopisto. Viitattu 17.4.2016 http:\/\/jultika.oulu.fi\/files\/isbn9514256921.pdf.<\/p>\n

Sadolin, C. 2009. Kokonaisvaltaisen \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n Tekniikka. Copenhagen: CVI Publications.<\/p>\n

Sihvo, M. 2006. Terve \u00e4\u00e4ni: \u00c4\u00e4nen hoidon ABC. Helsinki: Kirjapaja Oy.<\/p>\n

Thayer Sataloff, R. 1987. The Professional Voice: Part I. Anatomy, Function, and General Health. Department of Otolaryngology, Thomas Jefferson University, Philadelphia, Pennsylvania, U.S.A. Journal of Voice Vol. 1, No.1, pp. 92-104 \u00a9 1987 Raven Press, New York. Viitattu 17.4.2016 http:\/\/famona.tripod.com\/ent\/cummings\/cumm109.pdf.<\/p>\n

Vaalio, K. Kotisivu. Viitattu 17.4.2016 http:\/\/personal.inet.fi\/koti\/vaalio\/<\/p>\n

Valtasaari, H. 2012. \u00c4\u00c4NT\u00d6BALANSSI-METODI\u2122 LAULUNOPETUKSESSA, Pro-Gradu \u2013tutkielma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Viitattu 17.4.2016. https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/38298\/URN:NBN:fi:jyu-201208172166.pdf?sequence=1.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taideaineiden opetusta on usein kansanomaisesti ajateltu abstraktina ja v\u00e4lill\u00e4 jopa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 tunteiluna. Monet laulajat ovat tottuneita kuulemaan k\u00e4sitteit\u00e4 kuten \u201djuo laulua\u201d ja \u201dhengit\u00e4 alaselk\u00e4\u00e4n\u201d. Miten laulua sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 juodaan tai siirtyv\u00e4tk\u00f6 laulajan keuhkorakkulat pikkuhiljaa alaselk\u00e4\u00e4n kovan harjoittelun my\u00f6t\u00e4? Mitk\u00e4 ovat laulamisen fysiologiset perusteet ja n\u00e4kyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetusty\u00f6ss\u00e4? Ihmiskeho instrumenttina luo omat haasteensa, mutta my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[264,263,18],"class_list":["post-1167","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-aanen-anatomia","tag-laulajan-anatomia","tag-laulunopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1167"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2500,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1167\/revisions\/2500"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}