{"id":1159,"date":"2016-05-17T12:01:57","date_gmt":"2016-05-17T09:01:57","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1159"},"modified":"2023-09-11T11:10:40","modified_gmt":"2023-09-11T08:10:40","slug":"muskarissa-lapsille-aikaa-syntyy-luovuuden-taikaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/muskarissa-lapsille-aikaa-syntyy-luovuuden-taikaa\/","title":{"rendered":"Muskarissa lapsille aikaa – syntyy luovuuden taikaa"},"content":{"rendered":"

Hidasta, hidasta, yksinkertaista muskaritunteja! T\u00e4t\u00e4 olen hokenut itselleni jo toista vuotta. Luonteeltani olen h\u00e4t\u00e4inen ja nopea, ja olen tehnyt ty\u00f6t\u00e4 sen kanssa, ett\u00e4 saan tehty\u00e4 muskaritunnit j\u00e4sennellymmin, ja nivottua yhden asian ymp\u00e4rille. Lapsille kun antaa aikaa, he my\u00f6s nauttivat enemm\u00e4n. N\u00e4in uskon. Luovuus tarvitsee aikaa ja seuraavaksi pohdinkin, mit\u00e4 muuta luovuuden kukkimisen hyv\u00e4ksi voisin tehd\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Mit\u00e4 on luovuus ja mit\u00e4 siihen tarvitaan?<\/strong><\/h2>\n

Luovuudella tarkoitetaan sujuvuutta, joustavuutta, omaper\u00e4ist\u00e4 ajattelua, avoimuutta uusille kokemuksille, aistiherkkyytt\u00e4 sek\u00e4 halukkuutta riskeihin. Luova ihminen on omap\u00e4inen ja h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oman tapansa toteuttaa itse\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on usein sis\u00e4isesti aktiivinen, ulkoisesti passiivinen. (Viljamaa 2013, 149-150.) Kotsalaisen (2014,2) mukaan luovalla lapsella on mielikuvitusta, h\u00e4n on utelias ja kiinnostunut useista eri asioista samaan aikaan ja h\u00e4n osaa ratkaista ongelmia. Lasten luova prosessi on monivaiheinen ja siin\u00e4 painotus on oivallusten syntymisess\u00e4 sek\u00e4 innostuneisuudessa. Lapset ovat usein my\u00f6s innoissaan tuotoksestaan.<\/p>\n

Vapaus synnytt\u00e4\u00e4 luovuutta ja auttaa toteuttamaan n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n. \u201dErehtyminen on luovuuden edellytys\u201d, eli yrityksen ja erehdyksen kautta menn\u00e4\u00e4n. Luova ihminen tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 haluaa, ja luova lapsi tiet\u00e4\u00e4, milloin h\u00e4n onnistuu. On hyv\u00e4 antaa lapsen kokeilla ja tehd\u00e4 ilman, ett\u00e4 liikaa h\u00e4nt\u00e4 rajoitetaan ja korjaillaan. Lasta tulee opettaa ajattelemaan uudella tavalla, kokeilemaan uusia asioita, hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n virheet ja itsens\u00e4 nolaamisen, koska jos on luova, taatusti mokailee. Lasta tulee rohkaista olemaan oma itsens\u00e4, ilmaisemaan ja puolustamaan omia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n, opettaa nauramaan omille virheilleen, auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielikuvitusta mm. musiikin ja kuvataiteen avulla ja ottamalla lapsi mukaan arjen askareisiin. (Viljamaa 2013, 181-184.)<\/p>\n

Mik\u00e4 tappaa luovuuden?<\/strong><\/h2>\n

Lapsen luovuus tyrehtyy, jos pistet\u00e4\u00e4n liian tiukkoja aikatauluja, annetaan v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaista palautetta ja kontrolloidaan lapsen osaamista. Tulee antaa siis palautetta ty\u00f6n hyvist\u00e4 ja huonoista puolista, ei niin, ett\u00e4 sanoo lasta hyv\u00e4ksi tai huonoksi. Aineellista palkkiotakaan ei pidet\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4, koska se voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luovuutta ja motivaatiota. Sen sijaan esimerkiksi hymy, rohkaisu ja ehk\u00e4 jokin lis\u00e4ty\u00f6 kannustaa parhaiten. Vanhempi voi my\u00f6s omien kokemusten perusteella varoittaa ja rajoittaa lasta sek\u00e4 tehd\u00e4 asioitakin liikaa lapsen puolesta.\u00a0 (Uusikyl\u00e4 2001, 19; Viljamaa 2013, 182-183.)<\/p>\n

Olisi hienoa, jos muskarissakin lapset saisivat vapaammin toteuttaa itse\u00e4\u00e4n. Kaikki tekeminen ei tarvitse olla niin valmiiksi pureskeltua, vaan j\u00e4tett\u00e4isiin tyhji\u00e4 hetki\u00e4 enemm\u00e4n. Muskarissa tulisi siis my\u00f6s olla tilaa virheille ja erehdyksille. Ohjaajan tulisi kannustaa niin, ettei lapsi nolostu tai mene muuten lukkoon. Improvisaation ohjaukseen p\u00e4tee mielest\u00e4ni samat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t kuin luovan hetken ohjaamiseen. Ohjaajan tulee olla avoin lasten tuotoksille, h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 olla turvallisen tuntuinen, ottaa kaikki lapset huomioon ja olla innostunut lasten ideoista. H\u00e4nen tulee olla my\u00f6s leikkimielinen ja \u201dmenossa mukana\u201d. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 koossa luovan hetken ja huolehtii rajoista. (Malander & Ojala 2013, 30.)<\/p>\n

Mist\u00e4 ideoita luovuuden lis\u00e4\u00e4miseen muskarissa?<\/strong><\/h2>\n

Muskarik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n olevia lauluja ja oppaita on runsaasti tarjolla valmiine leikkiehdotuksineen ja muunnelmineen. Niiss\u00e4 on hyvin otettu huomioon luovuus, joten ohjaajan on helppo kokeilla erilaisia tapoja laulattaa ja leikitt\u00e4\u00e4. Esimerkiksi Ipana-impro-kirjassa annetaan esimerkkej\u00e4 improamisesta soittimien kanssa. Satujakin voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rajattomasti muskarissa. Esimerkiksi kitara voi olla laiva aallokossa, soitetaan paria kielt\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 aallot pyyhk\u00e4isev\u00e4t yli, sitten r\u00e4mps\u00e4ist\u00e4\u00e4n kaikkia kieli\u00e4. Piano voi olla ritarilinna, ja sormilla menn\u00e4\u00e4n portaita pitkin, eli koskettimia pitkin, alas kellariin m\u00f6rk\u00f6\u00e4 mets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n. Samalla tutustutaan eri soittimiin ja kokeillaan niit\u00e4 eri tavoin. T\u00e4m\u00e4 antaa lapselle ty\u00f6kaluja olla luova ja h\u00e4n uskaltaa kokeilla, mit\u00e4 soittimen kanssa voi tehd\u00e4. (Malander & Ojala 2013, 60-66.)<\/p>\n

Lapsen musiikillisen ajattelun kehittymisess\u00e4 olennaista on ongelmanratkaisu ja keksiminen. Oppiminen tapahtuu leikin ja keksimisen kautta. On hyv\u00e4 kannustaa lasta omiin ratkaisuihin ja leikiss\u00e4 kaikki vastaukset ja kysymykset tulee olla hyv\u00e4ksyttyj\u00e4. Perinteisess\u00e4 musiikkikasvatuksessa opeteltavat asiat opetellaan leikin ja mielikuvituksen avulla. Lasten musiikillisen toiminnan ja leikin v\u00e4liset yhteydet voidaan jakaa seuraavasti: ohjattu leikki<\/em>, s\u00e4\u00e4nt\u00f6leikki<\/em> sek\u00e4 vapaa kuvitteluleikki<\/em>. Musiikkipedagogiikka ja laululeikkiperinne ovat ohjattua leikki\u00e4, taputusleikit, improvisaatio, tanssi ja soittaminen taas s\u00e4\u00e4nt\u00f6leikkej\u00e4. Kuuntelu, s\u00e4vellys, luova tanssi, maalaus ja dramatisointi ovat vapaata kuvitteluleikki\u00e4. (Ruokonen 2001, 129-130.) Opettajalla on suuri rooli luovuuden tuottamisessa. Jotta ilmapiiri luovuudelle olisi otollinen, opettajan tulee olla l\u00e4mmin ja empaattinen, ja h\u00e4nen tulee v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kontrollia. Torrancen mukaan on hyv\u00e4 ottaa huomioon, ett\u00e4 luovuus v\u00e4henee vanhetessa eli aikuisen ja lapsen luovuus on erilaista. (Kotsalainen 2014, 25.)<\/p>\n

Elliotin mukaan tulisi erottaa lapsen luovuus ja spontaani omaper\u00e4isyys toisistaan. Se, ett\u00e4 lapsi soittelee innoissaan itse keksimill\u00e4\u00e4n soittimilla, on spontaania toimintaa, mutta ei Elliotin mielest\u00e4 varsinaisesti luovaa. H\u00e4n varoittaa lasten musiikkiopetuksessa siit\u00e4, ett\u00e4 jos pidet\u00e4\u00e4n kaikenlaista musiikkia luovana, kaikesta tulee merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ja mill\u00e4\u00e4n ei ole en\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4. Jos kaikkea soittamista pidet\u00e4\u00e4n jo luovana, ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n opetettavaa. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ensin tulisi tehd\u00e4 luovia asioita, ja sitten tarkastella tuotoksia kriittisemmin. Luovuudesta ajatellaan, ett\u00e4 sen tulisi perustua aiemmin opittuun. (Jylh\u00e4 2009, 10-11.)<\/p>\n

Mielest\u00e4ni muskariopetuksessa ei tarvitse t\u00e4llaisesta murehtia. P\u00e4\u00e4asia, ett\u00e4 ohjaaja tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 opetetaan ja mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Kehua ja kannustaa ei voi liikaa. Alle 3-vuotiaiden muskarissa on t\u00e4rkeint\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiinnostusta musiikkiin ja ett\u00e4 se tuottaa iloa. Isompien lasten muskarissa eiv\u00e4t vanhemmat ole en\u00e4\u00e4 mukana ja voidaan keskitty\u00e4 enemm\u00e4n musiikillisiin asioihin soittaen, laulaen ja lorutellen.\u00a0 Ohjaajan on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, miten lapsi kehittyy musiikillisesti eri ik\u00e4isen\u00e4. Alla olevasta taulukosta n\u00e4kee lapsen musiikillisen kehityksen eri ik\u00e4kausina (Ruokonen 2001, 125-126).<\/p>\n

Lapsen musiikilliset valmiudet eri ik\u00e4kausina:<\/strong><\/h2>\n

0-1 -vuotias\u00a0<\/strong>
\nVauva nauttii kauniista \u00e4\u00e4nist\u00e4 ja vastaa niihin \u00e4\u00e4ntelem\u00e4ll\u00e4 tai liikkeell\u00e4. On herkk\u00e4 \u00e4\u00e4nille, reagoi.\u00a0 Tunnistaa oman \u00e4idin \u00e4\u00e4nen.\u00a0 Ilmaisee tunteitaan eri \u00e4\u00e4nens\u00e4vyill\u00e4. \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Jokelluslaulut ovat ei-diatonisia, \u00e4\u00e4niala on laaja ja mukana on mikrointervalleja. \u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Harvat osaavat toistaa laulun sanoja tai sanaa.<\/p>\n

1 – 2 -vuotias<\/strong>
\nLapsi on kiinnostunut \u00e4\u00e4nist\u00e4 ja leikkii \u00e4\u00e4ni\u00e4 suullaan tehden ja k\u00e4sill\u00e4. H\u00e4n matkii \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 melodioita ja rytmej\u00e4. Kiinnostuu spontaanista laulusta, joka on viel\u00e4 ei-diatonista ja \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 rytmillisesti yksinkertaista.<\/p>\n

2- 3 -vuotias<\/strong>
\nLapsi osaa jo laulaa pidempi\u00e4 p\u00e4tki\u00e4 laulusta ja on kiinnostunut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotoa \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 l\u00f6ytyvi\u00e4 esim. keitti\u00f6tarvikkeita soittimina. Lapsi osaa jo taputtaa perussykett\u00e4 ja \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 toistaa sanoihin liittyvi\u00e4 rytmej\u00e4.<\/p>\n

3 \u2013 4 -vuotias\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/strong>
\nLapsi oppii hallitsemaan ja arvioimaan \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n, havainnoi tempoa, melodiaa, \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 s\u00e4velkulkua ja sykett\u00e4. H\u00e4n osaa soittaa helppoja rytmisoittimia toistaen, osaa loruja \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 ja niihin yhdistettyj\u00e4 muutaman s\u00e4velen lauluja. \u00c4\u00e4niala on 1-viivaisen oktaavin \u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 alueella (c1 \u00a0\u00a0 \u2013 h1). Useimmat erottavat musiikissa nopean ja hitaan. T\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 \u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutukset alkavat n\u00e4ky\u00e4, eli lapsi, jolle lauletaan paljon, osaa ja \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 haluaa itse toistaa lauluja ja kehitell\u00e4 niit\u00e4.<\/p>\n

4 \u2013 5 -vuotias\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/strong>
\nLapsi erottaa musiikissa vastakohtia eli korkea-matala, pitk\u00e4-lyhyt, nopea-hidas. H\u00e4n \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 opettelee toistamaan sanarytmej\u00e4 taputtaen, tunnistaa eri soittimia kuulemalla, reagoiliikkeell\u00e4 eri tempoihin, osaa jo laulaa ulkoa lauluja, laulaa spontaanisti ja nauttii ryhm\u00e4lauluista, havainnoi \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n

5 \u2013 6 -vuotias\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/strong>
\nLapsi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 s\u00e4velkorkeuden, rytmin ja melodian. H\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sointujen ja \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 harmonian olemassaolon, osaa tehd\u00e4 jaloilla perussykkeess\u00e4 ja taputtaa k\u00e4sill\u00e4 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 sanarytmi\u00e4. Kiinnostus soittimen soittamiseen her\u00e4\u00e4.<\/p>\n

7-8 -vuotias<\/strong>
\nLapsi alkaa tutustua nuotteihin, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 s\u00e4velkorkeuksille ja rytmeille on \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 symbolinen merkitsemistapa, syvent\u00e4\u00e4 aiemmin oppimia valmiuksiaan.<\/p>\n

On hyv\u00e4, jos muskariryhm\u00e4t ovat ik\u00e4ryhmitt\u00e4in. N\u00e4in ohjaajan on helpompi suunnitella ik\u00e4kaudelle sopivaa opetusta. Sisarus- tai perheryhmiss\u00e4 on mietitt\u00e4v\u00e4 sopivaa materiaalia nuoremmille ja vanhemmille. Itse teen niin, ett\u00e4 perheryhmiss\u00e4 on jokaiselle jotakin. Olen antanut vanhemmillekin selke\u00e4mp\u00e4\u00e4 roolia, eli he saavat osallistua soittamalla ik\u00e4\u00e4n kuin taustab\u00e4ndin\u00e4 tai sitten osallistuvat vaikka liikkeell\u00e4 esimerkiksi olemalla huojuvia palmuja, joiden ymp\u00e4rill\u00e4 lapset kulkevat.<\/p>\n

Kyselin parilta kokeneelta muskariopettajalta luovuudesta, miten lapset vapautuvat ja ovat luovia. He olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 tuttu ymp\u00e4rist\u00f6<\/em> ja tuttu ohjaaja<\/em> auttavat lasta vapautumaan. Virikkeellisyys, el\u00e4myksellisyys, ohjaajan heitt\u00e4ytyminen, toistot ja motivoivat v\u00e4lineet<\/em> lis\u00e4\u00e4v\u00e4t lasten luovuutta. Niin, kukapa huonoa nokkahuilua soittaisi, hyv\u00e4t v\u00e4lineet tosiaan ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Kannattaakin pyyt\u00e4\u00e4 koulua tai opistoa hankkimaan kunnon soittimet, joilla soittaa. Soili Perki\u00f6, joka on tunnettu muusikko, lastenlauluekspertti ja kouluttaja, on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4st\u00e4kin saa paljon irti. H\u00e4n sanoo er\u00e4\u00e4ss\u00e4 artikkelissa, ett\u00e4 lapsi on luonnostaan musikaalinen. Lapsi osaa tuottaa itse \u00e4\u00e4nt\u00e4, musiikkia ja rytmej\u00e4, esimerkiksi lusikalla sy\u00f6dess\u00e4\u00e4n h\u00e4n naputtelee p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja kokeilee eri materiaaleja. Perki\u00f6 sanoo, ett\u00e4 musikaalisuus ei ole osaamista, vaan ihan tavallista el\u00e4m\u00e4\u00e4, yhdess\u00e4oloa ja arkea sek\u00e4 itsens\u00e4 ilmaisemista. Lapsen kanssa kannattaa lauleskella ja kokeilla, mit\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 mist\u00e4kin l\u00e4htee. Ilon kautta tekeminen kannattaa. \u201dMinua naurattaa ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen lapsi kasvaa maailmaan \u00e4itins\u00e4 syd\u00e4men sykkeess\u00e4, joka on kuin ison bassorummun jytkett\u00e4. Meh\u00e4n tulemme maailmaan yhdeks\u00e4n kuukauden sambajuhlista!” (Ruohonen 2014.)<\/p>\n

Ideoita muskariin<\/strong><\/h2>\n

Muskarin virikkeellisyytt\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 muun muassa toteuttamalla mets\u00e4muskarin. Se on oivallinen ja helposti toteutettava idea. Se tarkoittaa siis mets\u00e4ss\u00e4 toteutettavaa muskaria. T\u00e4st\u00e4 ovat Essi Asikainen ja Reetta Kumpulainen tehneet opinn\u00e4ytety\u00f6n 2014.\u00a0 He veiv\u00e4t lapsiryhm\u00e4n mets\u00e4\u00e4n kahtena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja tekiv\u00e4t mets\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 luonnonmateriaaleista. Seuraavalla muskarikerralla mietittiin sis\u00e4tiloissa, mink\u00e4lainen soitin voisi kuvata eri asioita mets\u00e4ss\u00e4. Mets\u00e4muskari on mielest\u00e4ni tosi inspiroiva, koska siin\u00e4 vaihtunut ymp\u00e4rist\u00f6, eli mets\u00e4, vapauttaa lasta ja pist\u00e4\u00e4 huomion eri asioihin kuin sis\u00e4ll\u00e4 ollessa.\u00a0 Jos lapselle antaa kiven, ei h\u00e4n mieti, osaako niit\u00e4 soittaa vai ei. H\u00e4n vain antaa menn\u00e4. Jos taas antaa lapselle vaikka kanteleen, h\u00e4n voi menn\u00e4 lukkoon ja ajatella, ettei osaa sit\u00e4 soittaa.<\/p>\n

Kirjassa Taiteen ja leikin lumous oli toinen esimerkki, kun p\u00e4iv\u00e4kodin lapset vietiin mets\u00e4retkelle. He kuuntelivat mets\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja samalla \u00e4\u00e4nittiv\u00e4t ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nimaailmaa.\u00a0 Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 he kuuntelivat \u00e4\u00e4ni\u00e4 nauhalta ja lapset saivat piirt\u00e4\u00e4 oman mets\u00e4ns\u00e4 paperille. Sitten heit\u00e4 pyydettiin valitsemaan piirustuksestaan mieluisin paikka ja kuvittelemaan itselleen hahmo. Kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 he liittiv\u00e4t hahmonsa \u00e4\u00e4nen soittimiin ja tekiv\u00e4t \u00e4\u00e4nist\u00e4 ja soittimista teoksen. Lapset itse p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4rjestyksen ja s\u00e4vellyksen kulun ja merkitsiv\u00e4t symbolein. (Ruokonen 2001, 130.)<\/p>\n

Monet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muskareissa eri teemoja pitkin vuotta. Ne auttavat ohjaajaa keksim\u00e4\u00e4n sopivan rungon tunnille, jonka ymp\u00e4rille saa kivasti teemalauluja.\u00a0 Teemat my\u00f6s viev\u00e4t turhaa huomiota opeteltavista asioista ja leikin avulla voi helpommin opettaa lapsia. Olisi mielest\u00e4ni my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella musiikkia ja juuri n\u00e4it\u00e4 \u00e4\u00e4nimaisemia ja eri musiikkityylej\u00e4.<\/p>\n

Omissa muskareissa on ollut sirkusteemaa, el\u00e4inteemaa, seikkailua, puutarhanhoitoa, talviteemaa sek\u00e4 tietysti juhlateemat, joulu ja p\u00e4\u00e4si\u00e4inen esimerkiksi. Musiikki ja leikkimateriaalia l\u00f6ytyy eritt\u00e4in paljon, ja tiukan paikan tullen olen saanut nopeaa apua Facebookin Muskari-ideoita -ryhm\u00e4st\u00e4. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy laulu- ja leikkiehdotuksia teemoittain ja jos on jonkun kappaleen sanat hukassa, apua saa varmasti, jo muutamassa minuutissa. Teemojen lis\u00e4ksi mielest\u00e4ni olisi hyv\u00e4 tehd\u00e4 rinnalle suunnitelma musiikillista opeteltavista asioista. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi rytmi, nyanssit, melodiat, musiikkityylit, soittimien tunnistus, liike ja \u00e4\u00e4ni. Itse olen ollut melko laiska t\u00e4ss\u00e4, mutta olen panostanut siihen, ett\u00e4 tunneilla on kivaa, sinne on kiva tulla ja kiva l\u00e4hte\u00e4. Luovin ja s\u00e4\u00e4d\u00e4n joka tunnilla, yrit\u00e4n olla siin\u00e4 hetkess\u00e4 ja muutan suunnitelmia, jos silt\u00e4 tuntuu. Kun itse olen mukana t\u00e4ysill\u00e4, on lastenkin helppo tulla mukaan, ja silloin on matalampi kynnys my\u00f6s kokeilla kaikenlaista ja olla se luova ihminen. Eih\u00e4n anneta edes mielikuvituksen olla rajana!<\/p>\n

Kirjoittaja: Maarit Hotakainen 2016, Centria-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00c4HTEET:<\/strong><\/p>\n

Asikainen, Essi, Kumpulainen, Reetta. 2014. Mets\u00e4muskari. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 17.5.2016.
\nhttp:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/85688<\/p>\n

Jylh\u00e4, P\u00e4ivi. 2009.\u00a0 Musiikillinen keksint\u00e4. Oppikirja-analyysi musiikillisen keksinn\u00e4n teht\u00e4vist\u00e4 Musiikin mestarit 1\u20136 opettajankirjoissa.\u00a0 Pro gradu. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Kasvatustieteiden ja musiikkikasvatuksen laitos. Viitattu 17.5.2016.
\nhttps:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/21810\/URN_NBN_fi_jyu-200909283947.pdf?sequence=1<\/p>\n

Kotsalainen, Inka. 2014. El\u00e4\u00e4k\u00f6 luovuus p\u00e4iv\u00e4kodissa? N\u00e4kemyksi\u00e4 luovuudesta varhaiskasvatuskontekstissa. Pro gradu. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Kasvatustieteiden laitos.
\nhttps:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/43989\/URN:NBN:fi:jyu-201408122332.pdf?sequence=1<\/p>\n

Malander, E. & Ojala, T.\u00a0 2013: Ipana-impro: Opas osallistavaan satuimprovisaatioon.\u00a0 Tallinna Book Printers.<\/p>\n

Ruohonen, Anna. 2014. ”Musikaalisuus ei ole osaamista”, haasteltavana Perki\u00f6, Soili. Meid\u00e4n Perhe 9\/2014.
\n<\/em>http:\/\/www.vauva.fi\/artikkeli\/perhe\/vapaa_aika\/soili_perkio_musikaalisuus_ei_ole_osaamista<\/p>\n

Ruokonen, Inkeri, 2001: \u00c4\u00e4nimaisemia ja ilmaisun iloa musiikin kielell\u00e4. Taiteen ja leikin lumous. 4-8 -vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus. Tampere: Tammer-Paino.<\/p>\n

Uusikyl\u00e4, Kari, 2001: Lapsen luovuus el\u00e4\u00e4 vapaudessa. Taiteen ja leikin lumous. 4-8 -vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus. Tampere: Tammer-Paino.<\/p>\n

Viljamaa, Janne 2013.\u00a0 Tue lapsesi lahjakkuutta. Helsinki: WSOY.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hidasta, hidasta, yksinkertaista muskaritunteja! T\u00e4t\u00e4 olen hokenut itselleni jo toista vuotta. Luonteeltani olen h\u00e4t\u00e4inen ja nopea, ja olen tehnyt ty\u00f6t\u00e4 sen kanssa, ett\u00e4 saan tehty\u00e4 muskaritunnit j\u00e4sennellymmin, ja nivottua yhden asian ymp\u00e4rille. Lapsille kun antaa aikaa, he my\u00f6s nauttivat enemm\u00e4n. N\u00e4in uskon. Luovuus tarvitsee aikaa ja seuraavaksi pohdinkin, mit\u00e4 muuta luovuuden kukkimisen hyv\u00e4ksi voisin tehd\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[262,66,27],"class_list":["post-1159","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-lapsen-musiikilliset-valmidet","tag-luovuus","tag-varhaisian-musiikkikasvatus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1159","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1159"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1159\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2502,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1159\/revisions\/2502"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1159"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1159"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1159"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}