{"id":1157,"date":"2016-05-17T11:24:39","date_gmt":"2016-05-17T08:24:39","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1157"},"modified":"2016-05-17T11:54:44","modified_gmt":"2016-05-17T08:54:44","slug":"musiikkipedagogin-kannettava-luokkahuone","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/musiikkipedagogin-kannettava-luokkahuone\/","title":{"rendered":"Musiikkipedagogin kannettava luokkahuone"},"content":{"rendered":"<p><strong>Mit\u00e4 teen, jos oppilaalla j\u00e4\u00e4 nuotit kotiin tai oppilas tulee tunnille katkenneen viulunkielen kanssa? Eri puolilla Suomea sijainneet luokkahuoneet ovat olleet hyvin eri tavoin varustettuja ja eik\u00e4 ikin\u00e4 voi tiet\u00e4\u00e4, millainen oppilas astuu seuraavana sis\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmassa instrumenttiopettajan tulee varautua siihen, ett\u00e4 t\u00f6it\u00e4 saattaa olla joka p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eri paikkakunnalla ja jokaista luokkaa ei voi aina varustaa mieleisekseen. Mit\u00e4 siis tarvitsen mukaani kannettavaan luokkahuoneeseeni?<\/strong><\/p>\n<p>1990-luvun alussa on alettu puhumaan oppimisymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. <a href=\"http:\/\/itk.fi\/2013\/attachments\/93\/Oppimisen%20iloa%20tukeva%20oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6%20-artikkeli.pdf\">Oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/a> voi olla joko fyysinen, kuten rakennus, tilat ja v\u00e4lineet; psyykkinen, jolla tarkoitetaan esim. tietoa, taitoja, tunteita ja motivaatiota; tai sosiaalinen, johon vaikuttavat kaikki oppimistilanteessa olevat ihmiset ja heid\u00e4n v\u00e4linen vuorovaikutuksensa. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6 voi olla my\u00f6s pedagoginen, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 opetuksessa k\u00e4ytetyt menetelm\u00e4t ja k\u00e4yt\u00e4nteet. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6n visuaalisella ja auditiivisella \u201dulkon\u00e4\u00f6ll\u00e4\u201d on v\u00e4li\u00e4, sill\u00e4 tutkimusten mukaan v\u00e4rit, valaistus ja luokan \u00e4\u00e4nimaisema vaikuttavat sek\u00e4 oppimisasenteisiin, ett\u00e4 oppimistuloksiin. (Aksovaara &amp; Maunonen-Eskelinen 2013.)<\/p>\n<h2><strong>Fyysinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6: Valot sammuvat 10 minuutin v\u00e4lein ja piano on ep\u00e4vireess\u00e4<\/strong><\/h2>\n<p>Fyysinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 osa oppitunnin kulkua ja olen itse huomannut viulun opettajan sijaisuuksia tehdess\u00e4ni, ett\u00e4 luokkatila vaikuttaa suuresti nimenomaan siihen, mit\u00e4 tunnilla voi tehd\u00e4: Onko luokassa pianoa, jolla s\u00e4est\u00e4\u00e4 oppilasta? L\u00f6ytyyk\u00f6 cd-soitinta, jotta voidaan kuunnella musiikkia? Onko luokassa mit\u00e4\u00e4n materiaalia, jos oppilaalla on j\u00e4\u00e4nyt nuotit kotiin? Onko nuottiteline tukeva, jotta opettaja voi tehd\u00e4 merkint\u00f6j\u00e4 nopeasti ja vaivattomasti nuottiin? Aksovaara ym. (2013) painottavat my\u00f6s luokkatilan muunneltavuutta, johon liittyy esim. kalusteiden helppo siirrelt\u00e4vyys kesken tunnin. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s instrumenttiopettajalle, sill\u00e4 tunnilla saattaa olla tarve k\u00e4vell\u00e4 esteett\u00f6m\u00e4sti samalla kun soittaa, tai pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 venyttelem\u00e4\u00e4n sein\u00e4n viereen.<\/p>\n<p>Marko Kuuskorpi (2012, 3) arkastelee v\u00e4it\u00f6skirjassaan tulevaisuuden oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja mainitsee, ettei koulun<a href=\"http:\/\/www.doria.fi\/bitstream\/handle\/10024\/...\/vaitoskirja2012Kuuskorpi.pdf\"> fyysinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/a> ole viimeisen sadan vuoden aikana uudistunut juuri lainkaan, vaikka uutta teknologiaa ja uusia tarpeita syntyy koko ajan lis\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on mielest\u00e4ni huolestuttavaa ja kun ajattelen esimerkiksi viulunsoiton opetusta, voisin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luokkatila on n\u00e4ytt\u00e4nyt samalta viel\u00e4 kauemmin. Luokan ulkon\u00e4k\u00f6 on my\u00f6s suuressa merkityksess\u00e4 lasten keskittymiskyvyn s\u00e4ilymisess\u00e4. Yhdess\u00e4 luokassa valot sammuivat liiketunnistusmekanismin takia 10 minuutin v\u00e4lein, sill\u00e4 seisoimme vain yhdess\u00e4 kohdassa luokkaa koko ajan. Toisessa luokassa oli my\u00f6s b\u00e4ndisoittimia, joita etenkin nuoret oppilaat ihmetteliv\u00e4t ja halusivat testata. Jossakin luokassa oli hyvin voimakkaan v\u00e4riset sein\u00e4t ja seinill\u00e4 paljon oppilaiden piirustuksia. Toisaalla taas luokka oli hyvin pieni ja kaikuisa ja piano ep\u00e4vireess\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka opettaja ei voi maalata luokkansa seini\u00e4, tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 piano on joka kerta vireess\u00e4, mist\u00e4 tulee kyll\u00e4 keskustella ty\u00f6nantajan kanssa, opettaja voi silti vaikuttaa siihen, onko fyysinen ymp\u00e4rist\u00f6 toimiva. Omaan kannettavaan luokkahuoneeseeni ottaisin mukaan ainakin:<\/p>\n<ul>\n<li>Tukevan nuottitelineen.<\/li>\n<li>Penaalin, josta l\u00f6ytyy lyijykyni\u00e4 ja joko teroitin tai t\u00e4ytelyijyj\u00e4, kumi, sek\u00e4 vihre\u00e4, punainen, sininen ja keltainen korostuskyn\u00e4, sill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n nuoremmille oppilailleni Colourstrings-metodin vaatimaa v\u00e4rij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 viulunkielien hahmottamiseksi nuottiviivastolla.<\/li>\n<li>Viulunkieli\u00e4 silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 oppilaalta tai itselt\u00e4ni katkeaa kieli kesken tunnin.<\/li>\n<li>Nuottivalon, jos luokkahuoneen valaistus on huono.<\/li>\n<li>Viritysmittarin ja metronomin.<\/li>\n<li>Pienen radion, joka toistaa sek\u00e4 cd-levyj\u00e4, ett\u00e4 mp3-tiedostoja, jos mahdollista.<\/li>\n<li>Kansion, josta l\u00f6ytyy sek\u00e4 nuottimateriaalia, ett\u00e4 mahdollisesti opettajan p\u00e4iv\u00e4kirja ja oppilastiedot, sek\u00e4 tyhj\u00e4\u00e4 nuottipaperia ja valkoista paperia tai ruutupaperia erilaisten musiikillisten asioiden havainnollistamiseen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kannettavaan luokkahuoneeseen voisi my\u00f6s ottaa valinnaisesti mukaan:<\/p>\n<ul>\n<li>Postereita, joita voi kiinnitt\u00e4\u00e4 sein\u00e4lle esim. sinitarralla. Postereissa voisi olla kuvia soittoasennosta, tai innostavia iskulauseita, tai teoria-asioita yksinkertaisesti selitettyn\u00e4.<\/li>\n<li>Soittokaveri nallen, jos on paljon pieni\u00e4 oppilaita.<\/li>\n<li>Sesonkiin liittyvi\u00e4 tavaroita, kuten pieni\u00e4, helposti levitett\u00e4vi\u00e4 joulu- tai p\u00e4\u00e4si\u00e4iskoristeita tai vaikka suklaata lukukauden viimeisille tunneille.<\/li>\n<li>Ev\u00e4\u00e4t, sill\u00e4 pitk\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 tuntuu heti paljon lyhyemm\u00e4lt\u00e4, kun maha ei murise.<\/li>\n<\/ul>\n<h2><strong>Psyykkinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6: Kun haaveet kohtaavat todellisuuden<\/strong><\/h2>\n<p>Musiikkipedagogiksi l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n usein opiskelemaan siksi, ett\u00e4 rakkaasta harrastuksesta halutaan tehd\u00e4 ammatti. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 musiikin opettajan ty\u00f6 on kuitenkin hyvin pirstaleista ja virkoja musiikkiopistoista on vaikea saada, etenkin jos on vasta valmistunut. Ty\u00f6 ei aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastaa sit\u00e4 haavekuvaa, jonka opintojen aikana on ehtinyt ehk\u00e4 muodostaa. Pienill\u00e4 paikkakunnilla oppilaita ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 kuin yhdelle tai kahdelle p\u00e4iv\u00e4lle viikossa, jolloin \u201dleiv\u00e4n murut\u201d pit\u00e4\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 useilta paikkakunnilta ja luokkatilaa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina suunniteltu ihan soitonopetukseen. T\u00e4ll\u00f6in oma luovuus ja motivaatio ovat koetuksella.<\/p>\n<p>Terhi Friman kirjoittaa Pia Alanteen haastattelussaan, ett\u00e4 \u201dK<em>ansalaisopiston opettajat ovat er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 v\u00e4liinputoajia. Heill\u00e4 saattaa olla paljon viikkotunteja, &#8212; mutta vain harva on p\u00e4\u00e4toiminen opettaja. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa paljon kes\u00e4lomiin ja el\u00e4kkeeseen, sek\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n sairauslomaan. Ty\u00f6sopimukset sovitaan monesti puoleksi vuodeksi kerrallaan. &#8211;Ty\u00f6tovereita ja ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 monessa eri paikassa ty\u00f6skentelevill\u00e4 ei varsinaisesti ole.\u201d<\/em> (Friman 2013.)<\/p>\n<p>Psyykkinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on melkein vaikeampaa luoda, kuin fyysinen tila, jos opettajalla on pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuutta ty\u00f6n jatkuvuudesta tai murheita siihen liittyvist\u00e4 asioista. \u201d<em>Jos opettaja nauttii omasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n, se heijastuu oppilaisiin ja synnytt\u00e4\u00e4 positiivista ilmapiiri\u00e4\u201d <\/em>(Ahonen 2004, 165). Toki uusien tilanteiden kohtaaminen ja \u201dyksik\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4 ei ole samanlainen\u201d -ajattelu lis\u00e4\u00e4v\u00e4t opettajan motivaatiota ja monipuolistavat ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4, mutta on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sek\u00e4 opettajalle, ett\u00e4 oppilaalle, ett\u00e4 tunneissa on aina jotakin tuttua. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 etuk\u00e4teissuunnittelulla on t\u00e4rke\u00e4 rooli opettajan ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Jos luokkahuone on huono, ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 ei oikeastaan ole ja oppilaiden kanssa on mahdotonta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 esimerkiksi ryhm\u00e4opetusta, opettajan motivaatio voi olla kovalla koetuksella. Motivaatiolla on suuri merkitys opettajan omalle jaksamiselle, mutta my\u00f6s oppilaan opiskelumotivaatiolle. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilaalla olisi oma sis\u00e4inen motivaatio ja innostus instrumentin opiskelua kohtaan, sill\u00e4 vain silloin h\u00e4nen kiinnostuksensa riitt\u00e4\u00e4 jatkamaan soittoharrastusta. T\u00e4ll\u00f6in oppilas kokee ty\u00f6n iloa ja motiivit ty\u00f6n tekemiselle ovat pidempikestoisia. Ulkoisilla motiiveilla tarkoitetaan esimerkiksi kannusteita ja palkkioita, joilla opettaja voi kannustaa oppilasta ja palkitsemalla vahvistaa haluttuja tuloksia. (Kiviniemi 2003, 5-6.)<\/p>\n<p>Oppiminen perustuu muistiin ja mieliala ja tunteet vaikuttavat siihen (Vilkko-Riihel\u00e4 &amp; Laine 2007, 62-63). Jos ihminen on hyv\u00e4ll\u00e4 tuulella, h\u00e4n my\u00f6s muistaa oppimansa paremmin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 opettajan tulisi pysty\u00e4 luomaan oppilaalle hyv\u00e4 mieli soittotunnille tulemisesta. Yksinkertainen kysymys tunnin alussa: \u201dMiten p\u00e4iv\u00e4 on sujunut\u201d, antaa oppilaalle mahdollisuuden kertoa, jos jokin painaa mielt\u00e4. Usein oppilas saattaa vastata vain \u201dHyvin\u201d, mutta se ett\u00e4 joku kysyy ja kuuntelee saattaa helpottaa oppilaan oloa niin, ett\u00e4 h\u00e4nen mielialansa paranee, jolloin oppiminenkin tehostuu. Jos oppilas miettii koko tunnin itsekseen koulun tai kodin asioita, h\u00e4nen energiansa ei riit\u00e4 oppimaan tunnilla k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 asioita. \u201dMit\u00e4 kuuluu?\u201d kysymykseen ei tarvitse saada kovin pitk\u00e4\u00e4 vastausta, eik\u00e4 opettajan tarvitse ryhty\u00e4 terapeutiksi, mutta se avaa hyvin tunnin ja parhaassa tapauksessa antaa opettajalle ty\u00f6kaluja ja mahdollisuuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppilaan omia kokemuksia vaikkapa kun haetaan kappaleeseen tulkintaa.<\/p>\n<p>Psyykkiseen kannettavaan luokkahuoneeseeni ottaisin mukaan:<\/p>\n<ul>\n<li>Oppilaan huomioimisen, eli esim. \u201dMit\u00e4 kuuluu? Miten on p\u00e4iv\u00e4\/viikko sujunut? Miten se teid\u00e4n jalkapallojoukkueen peli sujui?\u201d Tai viel\u00e4 laajempi kysymys, johon ei voi vastata vain \u201dhyvin tai huonosti\u201d, eli \u201dKerro jotain p\u00e4iv\u00e4st\u00e4si\u201d. Oppilaan huomioimista voi olla my\u00f6s se, ett\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 oppilasta toivomaan jotakin kappaletta ja ottaa sen ohjelmistoon, mahdollisuuksien mukaan.<\/li>\n<li>Kohteliaan ja rennon asenteen, eli oppilaan kanssa saa olla kivaa, vaikka ei tarvitsekaan olla oppilaan kaveri.<\/li>\n<li>Hyvin valitut kehut, sill\u00e4 opettajalta oikeasti saadut kehut tuntuvat aina mukavilta, mutta liika on liikaa.<\/li>\n<li>Yll\u00e4tyksi\u00e4, sill\u00e4 kukaan ei jaksa viikosta toiseen k\u00e4yd\u00e4 tunnilla, jonka kaava on t\u00e4ysin sama ja kappaleet kuulostavat toisiltaan.<\/li>\n<li>Joillekin oppilaille arviointi tuo lis\u00e4\u00e4 motivaatiota ja joko yksin tai yhdess\u00e4 opettajan kanssa tehty arviointilomake saattaa antaa paremman konkreettisen kuvan siit\u00e4, miss\u00e4 oppilas on menossa kehityksess\u00e4\u00e4n. Arviointilomakkeeseen voi eritell\u00e4 esimerkiksi tulkinnallisia tai tekniikallisia asioita. Niit\u00e4 ei tarvitse ottaa liian vakavasti, mutta t\u00e4mm\u00f6inen arviointi saattaa antaa molemmille paremman kuvan siit\u00e4, milt\u00e4 oppilaasta tuntuu sen hetkinen tilanne ja sen tiedostaminen usein lis\u00e4\u00e4 motivaatiota.<\/li>\n<li>Tulkinnan mukaan ottamisen soittoon heti alusta alkaen. Tulkintaa voi harjoitella niin, ett\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 oppilasta ensin soittamaan vaikka \u201diloisesti\u201d tai \u201dsurullisesti\u201d, tai \u201dniin kuin pupu tai karhu\u201d. Vanhemmalta oppilaalta voi pyyt\u00e4\u00e4 jo monimutkaisempia asioita, kuten \u201dmilt\u00e4 kuulostaisit, jos olisit mustasukkainen. Ent\u00e4 jos olisit rakastunut tai vihainen tai miten soittaisit, jos kaipaisit jotakuta kovasti.\u201d Mik\u00e4\u00e4n tulkintatapa ei ole v\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta jos se on t\u00e4ysin vastoin opettajan n\u00e4kemyst\u00e4, tulkinnasta voidaan keskustella.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Opettajalle suosittelisin, ett\u00e4 h\u00e4n suunnittelisi tunnit etuk\u00e4teen ja saapuisi t\u00f6ihin vaikka kymmenen minuuttia aikaisemmin, jotta ehtii nollata yksityisel\u00e4m\u00e4n murheet ja ottaa ensimm\u00e4isen oppilaan vastaan rauhassa. Tuntien suunnittelua varten ottaisin luokkahuoneeseen mukaan vihkon, johon kirjoittaisin tunnin kuluessa, jos seuraavaksi viikoksi tarvitsee ottaa jollekin oppilaalle uusi kappale mukaan tai jos jokin muu asia pit\u00e4\u00e4 muistaa. T\u00e4ll\u00f6in on helppo tarkistaa ennen seuraavaa tuntia, mit\u00e4 on sovittu.<\/p>\n<h2><strong>Sosiaalinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6: Kolmen K:n s\u00e4\u00e4nt\u00f6<\/strong><\/h2>\n<p>Moni lapsi aloittaa musiikkiharrastuksen peruskoului\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in innostuksen musiikkiin saattaa aiheuttaa koulun musiikintunnit, vanhemmat, kiinnostus jotakin tietty\u00e4 instrumenttia kohtaan tai vaikkapa kaverin musiikkiharrastus. Ensimm\u00e4iset vuodet ovat hyvin merkitt\u00e4vi\u00e4 soittoharrastuksen jatkumisen ja harjoittelumotivaation kannalta ja siin\u00e4 erityisen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa on opettaja. Opettajan tulee pit\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ja soittotaitonsa kunnossa ja ajan hermolla, jotta h\u00e4n jaksaa vuodesta toiseen innostaa oppilaitaan jatkamaan soittoharrastuksen parissa.<\/p>\n<p>Jotta opettaja pystyisi tarjoamaan oppilaalle kaikkein parasta ja mahdollisimman innostavaa opetusta, h\u00e4nen tulisi pysty\u00e4 ottamaan huomioon oppilaan ik\u00e4, taso ja kiinnostuksen kohteet. Aikuisen tulisi osata n\u00e4hd\u00e4 maailma lapsen silmin ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opetuksessaan mielikuvitusta, jotta lapsen soitonilo ei t\u00f6rm\u00e4isi opettajan taipumattomaan asenteeseen ja vuosikausien ty\u00f6rutiineihin (Tuohino 2009). Lapselle satumaailmassa leikkiminen ja mielikuvitukselliset harjoitukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t omaa motivaatiota, sek\u00e4 aktivoivat lasta soittotunneilla. Oppimateriaalien kuvat ja v\u00e4rit ovat l\u00e4hes yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa kuin itse asia. Sen sijaan teini-ik\u00e4iselle oppilaalle pupun ja sammakon kuvat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi ja \u201dkarhu-kielest\u00e4\u201d, joka on Colourstrings-menetelm\u00e4n nimitys viulun G-kielelle, puhuminen voi tuntua lapselliselta. Etenkin nuoria innostaa Idols- ja Talent-kilpailuista nousevat idolit ja olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 he saisivat my\u00f6s viulisti-esikuvan, jota ihailla (Tuohino 2009).<\/p>\n<p>Sellainen sosiaalinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6, jossa opettaja kohtaa oppilaan tai oppilaat mukavalla tavalla, asettuu v\u00e4lill\u00e4 itsekin oppilaan asemaan, on k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvitustaan, sek\u00e4 kuuntelee oppilaan omia tarpeita, on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 mink\u00e4 ik\u00e4iselle oppilaalle tahansa. Olen itse aloittanut viulistin urani niin, ett\u00e4 minulla oli joka viikko oma soittotunti, mutta sen lis\u00e4ksi parin viikon v\u00e4lein ryhm\u00e4tunti opettajani muiden oppilaiden kanssa. Ryhm\u00e4tunneilla soitettiin kappaleita yhdess\u00e4, opeteltiin orkesterisoittamisen periaatteita, k\u00e4ytiin l\u00e4pi teoria-asioita ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4: tutustuttiin toisiin saman ik\u00e4isiin ja vanhempiin soittajiin, jotka innostivat ja inspiroivat soittamaan. Vanhemmilta oppilailta otettiin mallia omaankin soittamiseen. Ilman t\u00e4t\u00e4 ryhm\u00e4kokemusta, en uskoisi, ett\u00e4 olisin jatkanut soittamista n\u00e4in pitk\u00e4lle.<\/p>\n<p>Kannettavaan luokkahuoneeseen sosiaalisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n keinoja voi olla vaikea laittaa, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t yleens\u00e4 ole konkreettisia asioita, mutta sosiaalisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n t\u00e4rkeydest\u00e4 muistuttavia asioita voi ottaa mukaan:<\/p>\n<ul>\n<li>Opettaja voi tehd\u00e4 itselleen pienen listan, johon kirjaa hyvi\u00e4 ja huonoja sosiaalisen tilanteen kulmakivi\u00e4. Listan ei tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4ky\u00e4 oppilaalle, mutta ainakin opettajan olisi hyv\u00e4 aina v\u00e4lill\u00e4 vilkaista sit\u00e4, jotta muistuttaisi itse\u00e4\u00e4n siit\u00e4, miten tunnista saa molemmille mukavan tilanteen.<\/li>\n<li>Levyt eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n korvaa aitoa ryhm\u00e4soittamista, mutta mahdollisuuksien rajoissa tarjoavat silti oppilaalle mahdollisuuden soittaa jonkun toisen kanssa.<\/li>\n<li>Opettajan tulisi joko itse soittaa oppilaan kanssa, tai antaa h\u00e4nelle mahdollisuus soittaa jonkun toisen kanssa, eli opettajalla tulisi olla esimerkiksi s\u00e4estysnuotit mukana, tai duetto nuotteja yhdess\u00e4 soittamiseen.<\/li>\n<li>Vanhempien tuominen tunnille ainakin soittoharrastuksen alkuvaiheessa voi olla hyv\u00e4 idea, sill\u00e4 samalla kun jonkin asian opettaa oppilaalle, sen voi opettaa aikuiselle ja t\u00e4ll\u00f6in aikuisen on helpompi auttaa kotona esimerkiksi asentojen tarkkailussa. Jos oppilas itse suostuu siihen, vanhemmat voisi joskus pyyt\u00e4\u00e4 tunnille ihan vain kuuntelemaan, jotta paikalla olisi v\u00e4h\u00e4n yleis\u00f6\u00e4. Joillekin oppilaille t\u00e4m\u00e4 toimii ja he saavat lis\u00e4\u00e4 esiintymiskokemusta, mutta jotkut oppilaat saattavat hermostua siit\u00e4, etenkin jos vanhemmat puuttuvat tunnin kulkuun.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kodilla on my\u00f6s suuri sosiaalinen merkitys oppilaan kehityksen kanssa ja opettajan olisi my\u00f6s hyv\u00e4 tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 oppilaiden perheiden kanssa, jotta kotona pysyt\u00e4\u00e4n k\u00e4rryill\u00e4 oppilaan soittoharrastuksesta ja pystyt\u00e4\u00e4n auttamaan tarvittaessa. Er\u00e4\u00e4n viulistin is\u00e4 tiivisti joskus vanhempien t\u00e4rkeimm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n kolmen K:n s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n: kuljeta, kustanna ja kannusta. Ilman t\u00e4llaista tukea vanhemmilta, oppilaan on melkein mahdotonta jatkaa soittoharrastustaan. Vilkko-Riihel\u00e4 ja Laine (2008, 85) kirjoittavatkin, ett\u00e4 <em>\u201dJos kotona moititaan opettajaa ja asetutaan koulua vastaan, vaikeutetaan lapsen sopeutumista ja v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n oppimismotivaatiota.\u201d<\/em><\/p>\n<h2><strong>Pedagoginen oppimisymp\u00e4rist\u00f6: Etuk\u00e4teissuunnittelu kantaa pitk\u00e4lle<\/strong><\/h2>\n<p>Pedagoginen oppimisymp\u00e4rist\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki edell\u00e4 mainitut oppimisymp\u00e4rist\u00f6t: fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen. Hyv\u00e4ss\u00e4 pedagogisessa oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 osataan yhdistell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kaikkia niin, ett\u00e4 oppilas kokee onnistumisen tunteita ja oppii. Siin\u00e4 otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit ja aistikanavat. Oppimisen ohjaus, sek\u00e4 teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suhde ovat tasapainossa. (Eskola 2011.)<\/p>\n<p>Pedagogiseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluu my\u00f6s opettajan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t metodit ja materiaalit. Vaikka kaikkeen ei aina voi varautua, moniin tilanteisiin silti aina voi. Lapsi-oppilaiden vanhemmat yleens\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t huolen siit\u00e4, ett\u00e4 oppilaalla on nuotit mukana, mutta etenkin vanhemmat oppilaat saattavat aina v\u00e4lill\u00e4 unohtaa, jos huolehtivat itse nuottien mukaan tulemisesta. T\u00e4h\u00e4n opettaja voi varautua kasaamalla itselleen kansion, joko paperisen tai s\u00e4hk\u00f6isen esim. tabletille, josta l\u00f6ytyy hieman kaikenlaista perusmateriaalia. T\u00e4ll\u00f6in tunnilla ei kuluteta aikaa turhaan ja opettajalla on varasuunnitelma yll\u00e4tysten varalle. Materiaalikansion ei tarvitse olla paksu tai kattaa kaikkea mahdollista, mutta sen tulisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ainakin seuraavia asioita:<\/p>\n<ul>\n<li>Asteikot, ainakin muutamassa s\u00e4vellajissa ja muutamaa eri tasoa, jotta lapun voi lyk\u00e4t\u00e4 niin lapselle, kuin pidemm\u00e4ll\u00e4 olevalle oppilaalle. Asteikoita voi my\u00f6s harjoitella ilman nuotteja tai asteikon jo sujuessa harjoitella erilaisia jousiharjoituksia.<\/li>\n<li>Etydej\u00e4, sek\u00e4 helpohkoja jousi- tai asemanvaihtoharjoituksia. Helppoja harjoituksia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pidemm\u00e4ll\u00e4 oleville oppilaille kertauksena, tai niist\u00e4 voi tehd\u00e4 teknisesti hankalia harjoituttamalla erilaisia asioita, esim. Kreutzer nro. 2. Sellaiset tunnit, jolloin oppilaalla ei ole muita nuotteja mukana, ovat hyvi\u00e4 nimenomaan tekniikan ja teorian k\u00e4ymiseen, sill\u00e4 yleens\u00e4 soittotunneilla soitetaan kuitenkin l\u00e4ksyt l\u00e4pi ja teoria saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle.<\/li>\n<li>Kappaleet, jos on esimerkiksi sellaisia kappaleita, joita oppilaat yleens\u00e4 soittavat, tai joita moni oppilas soittaa samaan aikaan. Tasojen tulisi vaihdella, jotta jokaiselle l\u00f6ytyisi jotakin ja jokaiselle tasolle voisi olla vaikka muutama eri kappale mukana.<\/li>\n<li>Hieman eritasoisia duettoja on helppo ottaa mukaan tunnin kulkuun, vaikka oppilaalla olisikin omat nuotit mukana. Yhdess\u00e4 soittaminen monipuolistaa tunnin kulkua ja opettaa oppilaalle my\u00f6s kamarimusiikkitaitoja. Joulun aikaan mukaan kannattaa ottaa helppoja sovituksia joululauluista.<\/li>\n<li>Itselleen kannattaa kasata pieni paketti musiikinteorian perusasioita, jotta niit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4isiin my\u00f6s tunnilla l\u00e4pi. Usein teoria ja soittaminen j\u00e4\u00e4v\u00e4t hieman et\u00e4isiksi toisistaan ja niiden asioiden k\u00e4yminen tunnilla opettajan kanssa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Pienten oppilaiden kanssa voi k\u00e4yd\u00e4 vaikka nyanssimerkkej\u00e4 ja s\u00e4velten nimi\u00e4, vanhempien oppilaiden kanssa s\u00e4vellajeja, etumerkkej\u00e4 ja musiikkisanastoa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>T\u00e4llaisen peruspaketin mukaan ottaminen helpottaa t\u00f6ihin menemist\u00e4, eik\u00e4 sen kasaaminen kest\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kauaa. Joka tapauksessa se varmasti tulee muuttumaan vuosien aikana. Kun siihen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n viel\u00e4 muut kannettavan luokkahuoneen perustarvikkeet niin fyysisen, psyykkisen, kuin sosiaalisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n puolelta, opettaja voi olla varma, ett\u00e4 oppitunneilla on aina jotakin tekemist\u00e4 yll\u00e4tysten varalle.<\/p>\n<h2><strong>Kirjoittaja: Krista Kairaneva 2016, Centria-ammattikorkeakoulu <\/strong><\/h2>\n<p><strong>\u00a0L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n<p>Ahonen, K. 2004. Johdatus musiikin oppimiseen. Helsinki: \u00a0FINN LECTURA.<\/p>\n<p>Aksovaara, S. &amp; Maunonen-Eskelinen, I., 2013, Oppimisen iloa tukeva oppimisymp\u00e4rist\u00f6. PDF-artikkeli. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Viitattu 5.11.2015. <a href=\"http:\/\/itk.fi\/2013\/attachments\/93\/Oppimisen%20iloa%20tukeva%20oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6%20-artikkeli.pdf\">http:\/\/itk.fi\/2013\/attachments\/93\/Oppimisen%20iloa%20tukeva%20oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6%20-artikkeli.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Eskola, N. 2011. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6t. Viitattu 19.2.2016 <a href=\"http:\/\/www.slideshare.net\/NinaEskola\/oppimisympristt\">http:\/\/www.slideshare.net\/NinaEskola\/oppimisympristt<\/a><\/p>\n<p>Friman, T. 2013. Leip\u00e4 pienin\u00e4 paloina. Opettaja 38, 22-27.<\/p>\n<p>Kiviniemi, S. 2003. Musiikinopiskelijan motivaatio. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Musiikin ja taiteen yksikk\u00f6, Musiikin koulutusohjelma.<\/p>\n<p>Kuuskorpi, M. 2012. Tulevaisuuden fyysinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6inen muunneltava ja joustava opetustila. Kasvatustieteen v\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikk\u00f6. Viitattu 16.12.2015. <a href=\"http:\/\/www.doria.fi\/bitstream\/handle\/10024\/...\/vaitoskirja2012Kuuskorpi.pdf\">www.doria.fi\/bitstream\/handle\/10024\/&#8230;\/vaitoskirja2012Kuuskorpi.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Tuohino, P. 2009. Ev\u00e4it\u00e4 ensimm\u00e4iselle viuluvuodelle. Savonia-ammattikorkeakoulu, Musiikki ja tanssi.<\/p>\n<p>Vilkko-Riihel\u00e4, A. &amp; Laine, V. 2007. Mielen maailma 1. Psykologian perustiedot. 4.painos. Helsinki: WSOY.<\/p>\n<p>Vilkko-Riihel\u00e4, A. &amp; Laine, V. 2008. Mielen maailma 2. Kehityspsykologia. 4. painos. Helsinki: WSOY.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mit\u00e4 teen, jos oppilaalla j\u00e4\u00e4 nuotit kotiin tai oppilas tulee tunnille katkenneen viulunkielen kanssa? Eri puolilla Suomea sijainneet luokkahuoneet ovat olleet hyvin eri tavoin varustettuja ja eik\u00e4 ikin\u00e4 voi tiet\u00e4\u00e4, millainen oppilas astuu seuraavana sis\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmassa instrumenttiopettajan tulee varautua siihen, ett\u00e4 t\u00f6it\u00e4 saattaa olla joka p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eri paikkakunnalla ja jokaista luokkaa ei voi [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,7],"tags":[256,261,255,259,257,260,258],"class_list":["post-1157","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-fyysinen-oppimisymparisto","tag-luokkahuone","tag-oppimisymparisto","tag-pedagoginen-oppimisymparisto","tag-psyykkinen-oppimisymparisto","tag-soitonopettaminen","tag-sosiaalinen-oppimisymparisto"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1157"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1157\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1165,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1157\/revisions\/1165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1157"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1157"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}