{"id":1152,"date":"2016-05-17T11:07:35","date_gmt":"2016-05-17T08:07:35","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1152"},"modified":"2016-05-17T14:07:57","modified_gmt":"2016-05-17T11:07:57","slug":"yhteissoittoa-pienella-porukalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/yhteissoittoa-pienella-porukalla\/","title":{"rendered":"Yhteissoittoa pienell\u00e4 porukalla"},"content":{"rendered":"

Mieless\u00e4ni risteilee ajatuksia oman, pienen orkesterin perustamisesta paikkakuntani musiikkiopiston opiskelijoille. Olisiko sen mahdollista? Onnistuisiko yhteisty\u00f6 eri-ik\u00e4isten ja eritasoisten, vasta-alkajien ja jo pidemm\u00e4lle ehtineiden kanssa? Olisinko riitt\u00e4v\u00e4n uskottava ohjaaja? L\u00f6yt\u00e4isink\u00f6 sopivaa ja motivoivaa ohjelmistoa soitettavaksi? Osaisinko sovittaa musiikkia sopivaksi omaa ryhm\u00e4\u00e4ni varten?<\/strong><\/p>\n

\"Henna\"<\/a><\/p>\n

Sivutoimipisteen haasteet<\/strong><\/h2>\n

Musiikkioppilaitosten opetus keskittyy p\u00e4\u00e4asiassa kaupunkien ja isojen musiikkioppilaitosten sek\u00e4 kasvukeskusten l\u00e4heisyyteen. Suuremmilla yksik\u00f6ill\u00e4 on luonnollisesti omat tilat toiminnan harjoittamiseen. Oppilaita ja opettajia on enemm\u00e4n, sek\u00e4 soitonopetuksen soitinvalikoima on laajempi.<\/p>\n

Pienemm\u00e4t paikkakunnat pyrkiv\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s musiikkiopistojen opetusta muodostaen pienempi\u00e4 sivutoimipisteit\u00e4. Usein n\u00e4m\u00e4 sivutoimipisteet toimivat pienemmill\u00e4 resursseilla. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on pienemm\u00e4t soitin- ja opettajamahdollisuudet.<\/p>\n

Sivutoimipisteiden toiminta keskittyy yleens\u00e4 yksityistunneilla k\u00e4ymiseen. Ryhm\u00e4opetukset j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kauempana, keskitetysti toisella paikkakunnalla. Ryhm\u00e4opetukseen lukeutuvat teoriaopetuksen perustason opetus sek\u00e4 erilainen yhteismusisointi.<\/p>\n

Itse asun pieness\u00e4 Evij\u00e4rven kunnassa, jossa Kokkolan musiikkiopisto el\u00e4\u00e4 omaa aktiivista sivutoimipiste-el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Meid\u00e4n vajaasta kahdestakymmenest\u00e4 oppilaastamme l\u00e4hes puolet ovat pianisteja, loput ovat viulisteja lukuun ottamatta yht\u00e4 kitaristia. Ainoastaan pianonopettaja k\u00e4y omalla paikkakunnallamme opettamassa. Viulistit sek\u00e4 kitaristi k\u00e4yv\u00e4t naapuripaikkakuntien opettajien ohjauksessa.<\/p>\n

Osa viulisteista k\u00e4y oman soittotuntinsa yhteydess\u00e4 viulistien ryhm\u00e4soitossa, joka j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n naapuripaikkakunnalla. Omalla paikkakunnallamme ei ole j\u00e4rjestetty mahdollisuutta osallistua ryhm\u00e4- tai yhteissoittoon.<\/p>\n

Miksi yhteissoittoa?<\/strong><\/h2>\n

Tied\u00e4mme, ett\u00e4 musiikkioppilaitosten soittoharrastus perustuu p\u00e4\u00e4asiassa tietyn soittimen harjoitteluun yksin kotona ja soitonopettajan ohjauksessa yleens\u00e4 kerran viikossa tapahtuvalla soittotunnilla.<\/p>\n

Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteisiin (2005) on laadittu sen arvot ja yleiset tavoitteet. Tavoitteiden mukaan Opetus perustuu ihmisk\u00e4sitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sek\u00e4 vaikuttaa aktiivisesti el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. <\/em>http:\/\/www.oph.fi\/download\/123012_taideyl_ops.pdf.<\/p>\n

Yhteismusisointi sek\u00e4 yhdess\u00e4 opiskelu ja oppiminen ovat musiikin yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4h\u00e4n yksityistunnit ja henkil\u00f6kohtainen opetus antavat hyv\u00e4t valmiudet. Oppilasta ohjataan soittamaan yhdess\u00e4 toisten kanssa ja toimimaan ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4. Usein nuori saa ryhm\u00e4st\u00e4 uutta innostusta omaan soittoharrastuksensa, musisointiin ja harjoitteluun.<\/p>\n

Ryhm\u00e4\u00e4n kuuluminen on luonteva osa jokaista meist\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4 maailma on rikkaampi ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mpi kuin yksityinen maailmamme. Ryhm\u00e4ss\u00e4 opimme itseilmaisua sek\u00e4 muiden kuuntelemista paremmin. (Kaukkila, Lehtonen 2011, 12.)Ryhm\u00e4ss\u00e4 toimiminen opettaa suullista ilmaisua sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 kommunikointi taitoja. Ryhm\u00e4ss\u00e4 soittaminen kehitt\u00e4\u00e4 ottamaan vastuuta toisista ryhm\u00e4n j\u00e4senist\u00e4. Se opettaa huomioimaan muiden ajatukset ja tekemiset. (Aho 2009, 17.)Ryhm\u00e4ss\u00e4 jokainen j\u00e4sen kuuluu osana isompaan kokonaisuuteen. Kaikilla on oma t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Oppilasta ohjataan arvostamaan koko ryhm\u00e4n toimintaa, sen ty\u00f6skentely\u00e4 ja ty\u00f6n tuloksia, mutta my\u00f6s arvostamaan omaa panostaan ryhm\u00e4n kokonaisuudessa.<\/p>\n

Ryhm\u00e4musisointia voivat harrastaa l\u00e4hes kaikenik\u00e4iset ja -tasoiset soittajat. Yhdess\u00e4 soittaminen on todella mukavaa. Ryhm\u00e4ss\u00e4 on monesti helpompi yritt\u00e4\u00e4, kokeilla eri tapoja harjoitella pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 virheit\u00e4 sek\u00e4 kokea onnistumisia. (Aho 2009, 17.)<\/p>\n

Ryhm\u00e4n perustaminen<\/strong><\/h2>\n

Yhteismusisointiin tarvitaan yhtye ja soittajat. Ryhm\u00e4n toiminnan pit\u00e4\u00e4 ensisijaisesti perustua vapaaehtoisuuteen. N\u00e4in l\u00f6ytyy todenn\u00e4k\u00f6isemmin motivoitunut ryhm\u00e4. Oman paikkakuntani soittajavalikoima on jo valmiiksi pieni, siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 etuk\u00e4teisty\u00f6t\u00e4 oppilaiden ja heid\u00e4n soitonopettajiensa sek\u00e4 huoltajien kanssa.<\/p>\n

Soittajam\u00e4\u00e4r\u00e4n ollessa jo valmiiksi pieni, ohjaaja ei voi itse vaikuttaa ryhm\u00e4n perustamistilanteessa sen sis\u00e4iseen toimivuuteen esim. valitsemalla kesken\u00e4\u00e4n sopivan tasoisia tai luonteisia soittajia. Mielest\u00e4ni t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada yhteen asiasta kiinnostuneita muusikon alkuja. \u00a0Ryhm\u00e4\u00e4n otetaan kaikki innokkaat soittajat, joilla on kohtuulliset valmiudet nuotinluvussa ja rytmin k\u00e4sittelyss\u00e4.<\/p>\n

Ryhm\u00e4n muodostamisessa ohjaaja on yhteydess\u00e4 solistisen aineen opettajaan ja selvitt\u00e4\u00e4 mahdolliset taidot ja mahdollisuudet soittaa eri stemmoja. Sen lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6t\u00e4 voi tehd\u00e4 yksityistuntien ja ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyn v\u00e4lill\u00e4, jolloin ainakin v\u00e4hemm\u00e4n aikaa soittaneet oppilaat voisivat harjoitella omaa stemmaansa soittotunnilla opettajansa ohjauksessa.<\/p>\n

Toimiva ryhm\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Ryhm\u00e4ss\u00e4 jokaisen pit\u00e4\u00e4 tuntea olevansa t\u00e4rke\u00e4 ja hyv\u00e4ksytty sellaisenaan ja niill\u00e4 taidoilla mitk\u00e4 kullakin on. Toimivasta ryhm\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy keskin\u00e4inen luottamus ryhm\u00e4l\u00e4isten v\u00e4lill\u00e4, kun j\u00e4senet voivat antaa tukea ja kannustusta toisilleen.\u00a0 Vapaassa ja luontevassa ryhm\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutus on avointa ja kaikilla on siell\u00e4 hyv\u00e4 olla. Ryhm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla yhteinen tavoite (Kaukkila 2011, 13).<\/p>\n

Pienell\u00e4 paikkakunnalla soittajat ovat jo ennest\u00e4\u00e4n tuttuja toisilleen. Silti ajattelen, ett\u00e4 on tarpeen j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. T\u00e4t\u00e4 voisi olla esimerkiksi kummitoiminta, jossa vanhemmat soittajat ottaisivat nuoremmat oppilaat huolehdittavakseen ja toimisivat vertaisohjaajina.\u00a0 N\u00e4in voi olla helpompi hyv\u00e4ksy\u00e4 se tosiasia, ett\u00e4 samassa ryhm\u00e4ss\u00e4 on eri-ik\u00e4isi\u00e4, ja \u2013 tasoisia soittajia.<\/p>\n

Ryhm\u00e4soiton onnistumiselle on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 jokainen saa osakseen mielek\u00e4st\u00e4 ja omalle tasolleen sopivaa soitettavaa. Kaikkien soittotaidot sek\u00e4 aikaisemmat kokemukset otetaan huomioon. Pidemm\u00e4lle ehtineet soittajat voivat olla avuksi stemmaharjoittelutilanteessa, ohjaamassa omaa pienemp\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tasoerot<\/strong><\/h3>\n

Nuorten soittajien ryhm\u00e4ss\u00e4 tasoerot ovat yleisi\u00e4. Niit\u00e4 on erityisesti erikoisempien soitinten kohdalla, joiden soittaminen aloitetaan hiukan my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. (Aho 2009, 25.)<\/p>\n

Musiikkiopiston sivutoimipisteen tapauksessa soittajien v\u00e4hyys vaikuttaa v\u00e4kisinkin tasoeroina ryhm\u00e4n kokoonpanossa. Tasoerot vain t\u00e4ytyy hyv\u00e4ksy\u00e4 ja kaikkien on joustettava ja mukauduttava tilanteen mukaan.<\/p>\n

Harjoittelutilanteessa ohjaajan luovuutta kysyt\u00e4\u00e4n \u201dsekalaisen\u201d orkesteriporukan ollessa kyseess\u00e4. Tasoerot huomioon ottaen ohjaajan on suunniteltava esim. stemmaharjoittelutilanteessa ryhm\u00e4n hajottamista erilleen, niin ett\u00e4 se auttaisi enemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 vaativien oppilaiden harjoittelussa.<\/p>\n

Pienemmille oppilaille vaihtoehtona on helpottaa heid\u00e4n soitettavan stemman nuotteja niin, ett\u00e4 se olisi mielek\u00e4st\u00e4 ja kunkin omille taidoille sopivaa soitettavaa. Jokaisella on hyv\u00e4 olla tasoaan vastaavaa ohjelmistoa. N\u00e4in ei p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n turhautumista liian helpon tai vaikean soitettavan edess\u00e4 (Aho 2009, 25).<\/p>\n

Ohjaajan osuus<\/strong><\/h2>\n

L\u00e4ht\u00f6kohtana on saada oppimisymp\u00e4rist\u00f6 turvalliseksi, mik\u00e4 tukee nuoren oppilaan kasvua ja antaa h\u00e4nelle onnistumisen kokemuksia. T\u00e4m\u00e4 asia on kirjattuna jo Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa (2005).<\/p>\n

Ilmapiirilt\u00e4\u00e4n avoin ja my\u00f6nteinen oppimistilanne rohkaisee kaikkia ryhm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 osallistumaan ja rohkeasti yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n parastaan. Ryhm\u00e4n ohjaajalla on suuri merkitys t\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4n ilmapiirin luomisessa ja yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Ohjaajan on etuk\u00e4teen tunnettava ja tiedett\u00e4v\u00e4 kunkin oppilaan soittimen hallinta. Se tieto ohjaa soitettavien kappaleiden valintaa. Mielekk\u00e4\u00e4n kappaleen etsimiseen on hyv\u00e4 paneutua huolella ja valita jokaiselle sopivaa soitettavaa.<\/p>\n

Ohjaustavat<\/strong><\/h3>\n

Yhteismusisoinnissa ohjaaja voi toimia ryhm\u00e4keskeisesti, jossa h\u00e4n keskittyy ryhm\u00e4n henkil\u00f6iden v\u00e4listen suhteiden rakentamiseen. Toinen mahdollinen ryhm\u00e4ty\u00f6skentelytapa on toimia ohjaajana, kappalekeskeisesti. Siin\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n soitettavaan kappaleeseen; stemmojen harjoitteluun, nyansseihin, harjoittelu tekniikoihin jne. (Aho 2009, 21.)<\/p>\n

Nuorten soittajien ryhm\u00e4 vaatii ohjaajaa, joka hallitsee molemmat tavat ohjata. Uskoisin kuitenkin, ett\u00e4 ryhm\u00e4soittoa aloitteleva nuori tarvitsee enemm\u00e4n ohjausta itse kappaleen opettelussa ja sen sis\u00e4ll\u00f6n hionnassa, kuin henkil\u00f6suhteiden rakentamisessa.<\/p>\n

Ohjaajaksi kasvaminen<\/strong><\/h3>\n

Alussa ohjaaja toimii vaistojensa mukaan, mutta ajan kuluessa kokemuksen ja itseluottamuksen karttuessa kiinnostus aiheeseen kasvaa ja samalla halu syvent\u00e4\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 (Aho 2009, 20). Ohjaajan on t\u00e4rke\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oma tyyli, jolla on luonteva tapa k\u00e4sitell\u00e4 asioita. Ohjaajan on hyv\u00e4 aktivoida ryhm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 itse osallistumaan musiikkikappaleiden ty\u00f6st\u00e4misess\u00e4. Ahon mukaan t\u00e4t\u00e4 voi edesauttaa se, jos ohjaaja itse soittaa yhtyeen mukana.<\/p>\n

Ryhm\u00e4n ohjaajan t\u00e4rkeimpi\u00e4 ominaisuuksia on joustavuus. H\u00e4nell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla taito mukautua eri tilanteiden mukaan. Ohjaajan aikaa kuluu paljon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioiden j\u00e4rjestelemiseen. Tilanteet voivat muuttua nopeastikin (Aho 2009, 21).<\/p>\n

Motivointi<\/strong><\/h3>\n

Yksi ohjaajan merkitt\u00e4vimpi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 on oppilaiden motivointi. Usein ongelmia tulee eteen, kun motivaatio puuttuu. Sama henkil\u00f6 toimii tilanteessa aivan toisella tavalla, kun h\u00e4nell\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4 kiinnostus asiaa kohtaan, motivaatio on silloin kohdallaan. Motivaatiota ja onnistumisen mahdollisuutta lis\u00e4\u00e4 se, jos tekemisen tavoite on saavutettavissa. (Kauppila 2007, 136.)<\/p>\n

Soittajia ei ole syyt\u00e4 palkita ja motivoida karkeilla tms., koska silloin helposti palkkio tulee itse soittoa t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi. Sit\u00e4 vastoin soittajan k\u00e4sitys omasta soittamisesta ja onnistumisesta lis\u00e4\u00e4 motivaatiota. (Kauppila 2007, 135.)<\/p>\n

Valmiita vastauksia ja malleja ei kannata suoraan antaa, vaan on hyv\u00e4 kysell\u00e4 soittajien mielipiteit\u00e4 ja eri n\u00e4kemyksi\u00e4 soitettavasta kappaleesta. Jokaisen mielipide on t\u00e4rke\u00e4 ja n\u00e4in jokainen ryhm\u00e4ss\u00e4 voi osallistua yhteiseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4semisess\u00e4. (Aho 2009, 20.)<\/p>\n

Motivaatiota lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 oppilas otetaan mukaan tavoitteiden suunnitteluun. Kokonaistavoite on hyv\u00e4 jakaa v\u00e4litavoitteisiin sopivan v\u00e4limatkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n toisistaan. V\u00e4litavoitteen saavuttaminen lis\u00e4\u00e4 oppilaan innostusta ja motivaatiota sek\u00e4 samalla vahvistaa nuoren itsetuntoa.<\/p>\n

Ohjelmisto<\/strong><\/h3>\n

Haasteen yhteissoitolle tuo se, ett\u00e4 oppilaat soittavat toisiinsa verrattuna hyvin eritasoista ohjelmistoa. Valmista soittomateriaalia ei t\u00e4llaiselle kokoonpanolle ole luultavasti ollenkaan, joten soitettavat kappaleet on muokattava ja sovitettava aina kyseiselle kokoonpanolle sopivaksi.<\/p>\n

Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ohjelmiston hankkiminen on jo yksist\u00e4\u00e4n iso haaste. Soittajalista on olennainen osa ryhm\u00e4soiton suunnittelun perusta (Vartiainen 2009, 277). Pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 teos, josta on mahdollisuus sovittaa sopivat stemmat ryhm\u00e4n soittajille soitettavaksi.<\/p>\n

Varteenotettava tapa aloittaa yhteinen musisoiminen on, ett\u00e4 yhden vaativamman teoksen lis\u00e4ksi harjoittelemme, yhdess\u00e4 soittajien kanssa valitsemaa, ennest\u00e4\u00e4n tuttua kappaletta. Tutut ja mahdolliset helpommat kappaleet kevent\u00e4v\u00e4t harjoitustilanteita ja toimivat motivoivana v\u00e4lipalana. Niiden soittaminen ja nopea valmistuminen innostaa uuden opetteluun.<\/p>\n

Konkretiaa<\/strong><\/h2>\n

Kokkolan musiikkiopiston sivupisteess\u00e4 Evij\u00e4rvell\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 seitsem\u00e4ntoista aktiivista oppilasta. Viulisteja heist\u00e4 on seitsem\u00e4n, pianisteja yhdeks\u00e4n, sek\u00e4 yksi kitaristi.<\/p>\n

Viulistien osalta stemmojen jako sujunee kohtuullisen hyvin. Heist\u00e4 kolme on suorittanut perustason toisen tutkinnon ja kolme perustason kolmannen tutkinnon. N\u00e4iden soittajien kanssa selvi\u00e4isimme hyvin kolmi\u00e4\u00e4nisest\u00e4 viulustemmasta.<\/p>\n

Sit\u00e4 vastoin pianistien kanssa on hyv\u00e4 mietti\u00e4, montako soittajaa osallistuu yhden teokseen soittamiseen. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti voisi ajatella, ett\u00e4 kukin sovitettava ja soitettava kappale sis\u00e4lt\u00e4isi yhden nelik\u00e4tisen pianostemman. N\u00e4in riitt\u00e4isi soitettavaa kahdelle pianistille kerrallaan.<\/p>\n

Pianisteille voi kirjoittaa lis\u00e4ksi stemmaa erilaisille ly\u00f6m\u00e4soittimille soitettavaksi, jolloin halukkaat saavat osallistua yhteiseen musisointiin. Kitaristille on mahdollista kirjoittaa ko. kappaleen ja mieltymyksen mukaan sopivaa, joko sointuihin pohjautuvaa satsia tai melodiakulkua n\u00e4pp\u00e4illen.<\/p>\n

Ryhm\u00e4soiton ja yhteisen toiminnan aluksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aikaa hyv\u00e4n ja turvallisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n luomiseen. Tapaamisten alussa on hyv\u00e4 vaihtaa kuulumiset ja huomioida jokainen oppilas erikseen. Silloin jokainen voi halutessaan kertoa p\u00e4iv\u00e4n hyv\u00e4t ja huonot uutiset, esim. jos on takana raskas p\u00e4iv\u00e4, v\u00e4sy tms. Kun on tiedossa soittamiseen ja mielialaan vaikuttavat tekij\u00e4t, ne on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Monesti my\u00f6s mielt\u00e4 painava asia pienenee, kun sen saa sanottua \u00e4\u00e4neen.<\/p>\n

Ryhm\u00e4ss\u00e4 keskusteleminen rikastuttaa yhdess\u00e4 oloa. Keskustelu soitettavasta kappaleesta helpottaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen musiikillista sanomaa. Kun nuori oppii tuntemaan soitettavan kappaleen ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, soittaminen muuttuu mielenkiintoisemmaksi. Kappaleita yhdess\u00e4 ty\u00f6stett\u00e4ess\u00e4 jokainen voi osallistua osaltaan soitettavan kappaleen lopputulokseen. N\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainitut keskustelut motivoivat ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vastuuntuntoa haluttuun lopputulokseen p\u00e4\u00e4semiseksi.<\/p>\n

Jokaisen soittokerran alussa on hyv\u00e4 asettaa tavoite ko. tunnille, esim. Soitamme kaikki stemmat yhteen kertaukseen asti, kaaret ja nyanssit huomioon ottaen. Lis\u00e4ksi jokainen voi asettaa itselleen oman tavoitteensa. Lopussa annetaan realistinen palaute ja mietit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4stiink\u00f6 tavoitteeseen. Itsetuntoa vahvistaa kuulla onnistumiset toisen sanomana. Palautteessa saa my\u00f6s itse sanoa, mik\u00e4 tuntui t\u00e4n\u00e4\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4 tai miss\u00e4 asiassa p\u00e4\u00e4sin eteenp\u00e4in. My\u00f6s parannettavat asiat ja ne mitk\u00e4 eiv\u00e4t viel\u00e4 onnistuneet, on hyv\u00e4 mainita.<\/p>\n

Yhteissoitossa rimaa ei kannata asettaa liian korkealle. Tavoitteet asetetaan sille tasolle, ett\u00e4 ne pystyt\u00e4\u00e4n saavuttamaan. Lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi tehd\u00e4\u00e4n useita v\u00e4litavoitteita ja v\u00e4hitellen saavutetaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Ohjelmistoa valittaessa on muistettava, ett\u00e4 soitettavat kappaleet eiv\u00e4t saa olla liian vaikeita. Erityisesti niille soittajille, jotka eiv\u00e4t ole soittaneet yhdess\u00e4 moni\u00e4\u00e4nist\u00e4 kappaletta, teett\u00e4\u00e4 omaan stemmaan keskittyminen suurimman huomion. \u00a0Alkuun p\u00e4\u00e4sty\u00e4 yhteissoitto vaatii kaikilta herkk\u00e4\u00e4 korvaa kuulla my\u00f6s toiset soittajat, jolloin teos saadaan harjoiteltua ehj\u00e4ksi esitykseksi.<\/p>\n

Mielest\u00e4ni yhteissoitossa on t\u00e4rkeint\u00e4 osallistumisen mahdollisuus ja onnistumisen riemu. Ja lopputulos, mit\u00e4 sen kautta saavutetaan, on pelkk\u00e4\u00e4 plussaa!<\/p>\n

Kirjoittaja: Henna M\u00e4kinen 2016, Centria-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h2>\n

L\u00c4HTEET:<\/strong><\/p>\n

Aho, K. 2009. Kamarimusiikin taito. Ohjaajan opas. Nurmes: Classisus Oy.<\/p>\n

Kaukkila, V., Lehtonen, E. 2011. Ryhm\u00e4st\u00e4 enemm\u00e4n. K\u00e4sikirja ryhm\u00e4nohjaajan taitoja tarvitsevalle. SMS Hansaprint Oy.<\/p>\n

Kauppila, R.A. 2007. Ihmisen tapa oppia. Johdatus sosiokonstruktiiviseen oppimiseen. Juva: WS Bookwell Oy.<\/p>\n

Taiteen perusopetuksen yleisen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2005, Musiikk. Opetushallitus. Viitattu 17.3.2016. http:\/\/www.oph.fi\/download\/123012_taideyl_ops.pdf<\/a>.<\/p>\n

Vartiainen, O. 2009. \u201cEr\u00e4\u00e4n tireht\u00f6\u00f6rin Kertomukset\u201d. Oppilasorkesterin johtaminen ja orkesteritoiminnan kehitt\u00e4minen musiikkioppilaitoksessa. Helsinki: Sibelius-Akatemia, DocMus-yksikk\u00f6.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n\n\n\n
<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mieless\u00e4ni risteilee ajatuksia oman, pienen orkesterin perustamisesta paikkakuntani musiikkiopiston opiskelijoille. Olisiko sen mahdollista? Onnistuisiko yhteisty\u00f6 eri-ik\u00e4isten ja eritasoisten, vasta-alkajien ja jo pidemm\u00e4lle ehtineiden kanssa? Olisinko riitt\u00e4v\u00e4n uskottava ohjaaja? L\u00f6yt\u00e4isink\u00f6 sopivaa ja motivoivaa ohjelmistoa soitettavaksi? Osaisinko sovittaa musiikkia sopivaksi omaa ryhm\u00e4\u00e4ni varten? Sivutoimipisteen haasteet Musiikkioppilaitosten opetus keskittyy p\u00e4\u00e4asiassa kaupunkien ja isojen musiikkioppilaitosten sek\u00e4 kasvukeskusten l\u00e4heisyyteen. Suuremmilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[21,15,254,150],"class_list":["post-1152","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-musiikin-ryhmaopetus","tag-opetussuunnitelma","tag-ryhman-ohjaaminen","tag-yhteissoitto"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1152","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1152"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1152\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1178,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1152\/revisions\/1178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1152"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1152"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}