{"id":1150,"date":"2016-05-17T10:46:15","date_gmt":"2016-05-17T07:46:15","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=1150"},"modified":"2016-05-17T11:52:17","modified_gmt":"2016-05-17T08:52:17","slug":"synnytyslaulu-osana-kivunlievitysta-ja-varhaisen-vuorovaikutuksen-valineena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2016\/05\/synnytyslaulu-osana-kivunlievitysta-ja-varhaisen-vuorovaikutuksen-valineena\/","title":{"rendered":"Synnytyslaulu osana kivunlievityst\u00e4 ja varhaisen vuorovaikutuksen v\u00e4lineen\u00e4"},"content":{"rendered":"

Synnytyslaulu, eli rentouttava \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 on yksinkertainen menetelm\u00e4, jonka avulla raskaana oleva nainen voi saada helpotusta odotusaikaan ja synnytyskipuihin. Menetelm\u00e4 on helppo ja kaikkien mahdollista oppia. Pohdin artikkelissani voisiko menetelm\u00e4 olla tulevaisuudessa osana neuvolan synnytysvalmennusta. <\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/em>Oma kokemus<\/strong><\/h2>\n

Olen itse synnytt\u00e4nyt kaksi lasta. Ensimm\u00e4ist\u00e4 synnytyst\u00e4 en enemm\u00e4lti suunnitellut. Ajattelin vain, ett\u00e4 heitt\u00e4ydyn tilanteeseen ja annan ammattilaisten hoitaa homman. Synnytys oli melko pitk\u00e4 ja turvauduin useisiin l\u00e4\u00e4kkeellisiin kivunlievitysmenetelmiin. Vaikka lapsi saatiinkin onnellisesti maailmaan, j\u00e4i synnytyksest\u00e4 osittain hiukan h\u00e4m\u00e4r\u00e4t muistikuvat.<\/p>\n

Toista lasta odottaessani kiinnostuin ottamaan selv\u00e4\u00e4 synnytyksest\u00e4 ja siihen liittyvist\u00e4 asioista. Halusin p\u00e4\u00e4st\u00e4 paremmin sis\u00e4lle synnytyksen kulkuun ja erityisesti siihen, miten voisin itse paremmin valmistaa kehoa ja mielt\u00e4 synnytykseen.\u00a0 En halunnut toisella kertaa olla passiivinen sivusta seuraaja, vaan aktiivinen synnytt\u00e4j\u00e4, joka on l\u00e4sn\u00e4 joka hetkess\u00e4.<\/p>\n

El\u00e4kkeell\u00e4 oleva anoppini on toiminut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ollessaan k\u00e4til\u00f6n\u00e4 ja h\u00e4n ohjeisti minua ennen toista synnytyst\u00e4. H\u00e4n ei suoranaisesti puhunut synnytyslaulusta, vaan korosti rennon leuan merkityst\u00e4. Supistuksien voimistuessa keskityin erityisesti leuan rentouttamiseen ja huokailin vapaasti eri vokaaleja. Avautumisvaihe oli eritt\u00e4in paljon nopeampi kuin ensimm\u00e4isess\u00e4 synnytyksess\u00e4. K\u00e4ytin joitakin l\u00e4\u00e4kkeellisi\u00e4 kivunlievitysmenetelmi\u00e4, mutta ensimm\u00e4iseen synnytykseen verrattuna selvisin paljon v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Koen, ett\u00e4 oman kokemukseni ja tiet\u00e4mykseni kautta pystyn jakamaan tietoa ja tuomaan esille synnytyslaulun positiivisia vaikutuksia. Mielest\u00e4ni jokaisen odottavan \u00e4idin kannattaisi tutustua menetelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tietoa synnytyslaulusta odottaville \u00e4ideille ja puolisoille<\/strong><\/h2>\n

Tiet\u00e4mys synnytyslaulusta ei ole laajalle levinnytt\u00e4. Oma kokemukseni on, ett\u00e4 neuvolassa tai synnytysvalmennuksessa synnytyslaulusta ei puhuttu lainkaan. Synnytyslaulun koetaan ehk\u00e4 liittyv\u00e4n luomusynnytt\u00e4miseen ja sen takia sit\u00e4 ei perinteisten kanavien kautta haluta korostaa. Synnytyslaulun k\u00e4ytt\u00f6 ei est\u00e4 muita kivunlievitysmenetelmi\u00e4. Sen rinnalla voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita l\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mi\u00e4 kivunlievitysmenetelmi\u00e4 ja perinteisi\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeellisi\u00e4 kivunlievitysmenetelmi\u00e4.<\/p>\n

Varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksen opinnoissa Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa synnytyslaulua k\u00e4ytiin pintapuolisesti l\u00e4pi. Varsinaisia \u00e4\u00e4nen tuottamisen harjoituksia ei tehty. L\u00e4hinn\u00e4 tietoa synnytyslaulusta saa yksitt\u00e4isilt\u00e4 synnytyslaulukursseilta. Kursseja pit\u00e4v\u00e4t musiikkipedagogit ja k\u00e4til\u00f6t ja usein kouluttajilla on omakohtaisia positiivisia kokemuksia synnytyslaulusta ja he haluavat jakaa tietoa muillekin.<\/p>\n

Synnytyslaulu eli rentouttava \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6<\/strong><\/h2>\n

Synnytyslaulun kehitt\u00e4j\u00e4 on musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuori. Metodi perustuu I\u00e9gor Reznikoffin opettamaan kehoresonanssiin ja mietiskely- eli rukouslauluun. Reznikoffiin opettamasta laulutavasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Suomessa monia nimi\u00e4: harmoninen laulu, gregoriaaninen laulu ja meditatiivinen laulu. (Lepp\u00e4nen 2010, 53.)<\/p>\n

Reznikoff kannusti Vuorta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n toisessa synnytyksess\u00e4 (Lepp\u00e4nen 2010, 53). Oman positiivisen kokemuksen kautta Vuori alkoi jakamaan tietoa synnytyslaulusta. H\u00e4n alkoi kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Reznikoffin ajatuksia eteenp\u00e4in. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 Vuoren kanssa synnytyslaulumetodia ovat kehitt\u00e4neet musiikkiterapeutti Marjaana Laitinen ja k\u00e4til\u00f6-terveydenhoitaja Aila Sir\u00e9n. (Puumala 2015, 18).<\/p>\n

Synnytyslaulusta puhuttaessa her\u00e4\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille ensin kysymys, ett\u00e4 mit\u00e4 lauluja synnytyslaulut ovat. Usein my\u00f6s ep\u00e4varmuus omasta laulu\u00e4\u00e4nest\u00e4- ja taidosta saattaa synnytt\u00e4\u00e4 mielikuvan, ett\u00e4 synnytyslaulun k\u00e4ytt\u00f6 ei ole mahdollista. Synnytyslaulu ei olekaan laulamista perinteisess\u00e4 merkityksess\u00e4, vaan mieluummin pit\u00e4isi puhua rentouttavasta \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 (Puumala 2015, 18).<\/p>\n

Synnytyslaulu on hyvin pelkistetty metodi. Hyv\u00e4\u00e4 laulutaitoa ei tarvita ja jokainen pystyy halutessaan oppimaan synnytyslaulun periaatteet. Omalla \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4\u00e4n nainen voi helpottaa oloaan raskausaikana ja synnytyksess\u00e4. Metodi on lis\u00e4ksi tehokas kivunlievitysmenetelm\u00e4 ja synnytyslaululla on positiivisia vaikutuksia my\u00f6s vauvan vointiin. (Vuori 2005, 7).<\/p>\n

Synnytyslaulun k\u00e4ytt\u00f6<\/strong><\/h2>\n

Kipu saa ihmisen j\u00e4nnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n leukaa ja puremaan hampaat yhteen. J\u00e4nnitys levi\u00e4\u00e4 lantioon ja j\u00e4nnitys lihaksistossa lis\u00e4\u00e4 kipua. Seurauksena on usein hallitsematonta huutoa ja kiljuntaa. Monilla on synnytyksest\u00e4 t\u00e4llainen k\u00e4sitys. Synnytyslaulun nainen pystyy rentoutumaan ja kest\u00e4\u00e4 n\u00e4in paremmin kipua. Vuori (2005, 67) toteaa, ett\u00e4 kannattaa \u201dpyrki\u00e4 kivun hetkell\u00e4 antautuneeseen ja kipua vastustamattomaan tilaan\u201d.<\/p>\n

Synnytyslaulumenetelm\u00e4ll\u00e4 nainen voi tuottaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 yhden ainoan vokaalin avulla, esim. a-vokaali. Harjoitteleminen kannattaa aloittaa vain sanomalla aa. Kun aa:n sanominen sujuu rennosti, voi nainen koettaa laulaa omalta puhe\u00e4\u00e4nelt\u00e4\u00e4n aa.(Vuori 2015).<\/p>\n

\u00c4\u00e4nen tuottaminen<\/a> tehd\u00e4\u00e4n oman hengityksen rytmiss\u00e4 ja ensimm\u00e4iset \u00e4\u00e4net ovat enemm\u00e4nkin huokauksia. Kun huokailua jatketaan levollisesti, hengitys syvenee ja synnytt\u00e4j\u00e4 alkaa tekem\u00e4\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4. Mielest\u00e4 tulee keskittynyt ja levollinen ja fyysinen rentoutuminenkin on helpompaa. (Vuori, n.d.).<\/p>\n

Vuoren uusin idea on au-\u00e4\u00e4nne raskausaikana. My\u00f6s raskausaikana voi kevyesti laulaa aoum. Synnytyksess\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s aouma-\u00e4\u00e4nneyhdistelm\u00e4\u00e4. (Vuori 2015). My\u00f6s muihin vokaaleihin ja konsonantteihin kannattaa tutustua, jotta kehosta l\u00f6ytyisi erilaisia resonoivia kohtia (Lepp\u00e4nen 2010, 53).<\/p>\n

Joiltakin tulee synnytyksess\u00e4 omia sanoja ja jotkut saattavat laulaa pient\u00e4 laulunp\u00e4tk\u00e4\u00e4. Riippumatta siit\u00e4 mit\u00e4 laulaa, yksitt\u00e4inen vokaali tai laulunp\u00e4tk\u00e4, oleellista on pit\u00e4\u00e4 leuka rentona. Erityisesti supistuksien v\u00e4liss\u00e4 leuan rentouttaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska kipu liittyy supistuksiin ja supistusten v\u00e4liset ajat ovat kivuttomia (Paananen, Pietil\u00e4inen, Raussi-Lehto, \u00c4im\u00e4l\u00e4 2015, 258).<\/p>\n

Jos leuka on rentona, on \u00e4\u00e4nen resonanssi mahdollista kokea kehossaan. Synnytyslaulun teho perustuu nimenomaan siihen, ett\u00e4 leuan alueelta on hermoyhteys lantion alueelle ja kohdunsuulle. (Puumala 2015, 18). Eli yksinkertaistettuna voi sanoa, ett\u00e4 mit\u00e4 rennompi leuka, sit\u00e4 nopeammin kohdunsuu avautuu.<\/p>\n

\u00a0\u00c4\u00e4nen korkeudella ja volyymill\u00e4 on merkityst\u00e4<\/strong><\/h2>\n

Raskausaikana harjoiteltaessa \u00e4\u00e4ni on aina hiljainen. Raskauden loppuvaiheessa voi koettaa ottaa my\u00f6s voimakkaampaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 mukaan harjoituksiin, esimerkiksi puhe\u00e4\u00e4nelt\u00e4 ment\u00e4ess\u00e4 matalampaan \u00e4\u00e4neen. Synnytyksess\u00e4 \u00e4\u00e4nen voimakkuus on suhteessa supistuksen voimaan. Mit\u00e4 voimakkaampi supistus on, sit\u00e4 voimakkaampi \u00e4\u00e4ni tuotetaan<\/a> (Vuori, n.d.).<\/p>\n

\u00c4\u00e4nen resonanssin<\/a> tuntemista harjoitellaan k\u00e4sin kehoa koskemalla. Korkeat \u00e4\u00e4net resonoivat vahvasti yl\u00e4kehossa ja varsinkin p\u00e4\u00e4n alueella. Keskikehossa soivat parhaiten puhe\u00e4\u00e4nen korkuiset \u00e4\u00e4net ja matalat \u00e4\u00e4net resonoivat parhaiten lantion alueella ja matalalla kehossa. Kun synnytyksess\u00e4 on pyrkimyksen\u00e4 rentouttaa lantion aluetta, ovat matalat \u00e4\u00e4net siihen parhaita (Vuori, n.d.).<\/p>\n

Varhainen \u00e4\u00e4nellinen vuorovaikutus<\/strong><\/h2>\n

Monilla on virheellisesti k\u00e4sitys, ett\u00e4 siki\u00f6 ja vastasyntynyt ei kuule kunnolla. Vastasyntynyt vauva ei kuitenkaan ole tyhj\u00e4 taulu, tabula rasa, vaan h\u00e4nell\u00e4 on kuukausien kokemus \u00e4\u00e4nimaailmasta ja \u00e4\u00e4nimaailman ja muun maailman v\u00e4lisist\u00e4 assosisaatioista (Huotilainen 2009, 121).<\/p>\n

Jo siki\u00f6aikana kohtuun kuuluu selv\u00e4sti \u00e4idin puhe ja laulu sek\u00e4 \u00e4idin kuuntelema voimakas musiikki ja muut \u00e4\u00e4net, esimerkiksi \u00e4idin kanssa keskustelevien henkil\u00f6iden puhe. \u00c4\u00e4net kuuluvat kohtuun vaimentuneina ja erityisesti vaimentumista tapahtuu korkeilla taajuuksilla. Musiikin melodia, rytmi ja \u00e4\u00e4nenvoimakkuuden kuuluvat kohtuun v\u00e4\u00e4ristym\u00e4tt\u00f6min\u00e4. My\u00f6s siki\u00f6n kuulon erottelutarkkuus on hyv\u00e4. Siki\u00f6 pystyy erottamaan alle puolen s\u00e4velaskeleen taajuusmuutokset ja melko pienet kestomuutokset. (Huotilainen 2009, 121-122).<\/p>\n

Varhainen \u00e4\u00e4nellinen vuorovaikutus<\/a> on yksi lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen perustekij\u00f6ist\u00e4 (Vuori 2005, 9.). Rauhallisen \u00e4\u00e4nen tekeminen itselle ja siki\u00f6lle on hyv\u00e4\u00e4 valmistautumista uuteen tilanteeseen. Vauva ei kritisoi sit\u00e4 laulaako \u00e4iti nuotilleen tai musikaalisesti. Monelle \u00e4idille my\u00f6s synnytyksen j\u00e4lkeen \u00e4\u00e4ni on ollut rauhoittavaa h\u00e4nelle itselleen ja t\u00e4t\u00e4 kautta my\u00f6s vauvalle. \u00c4idit ovat k\u00e4ytt\u00e4neet \u00e4\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s j\u00e4lkisupistuksissa, imett\u00e4ess\u00e4\u00e4n ja nukuttaessaan vauvaa. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 \u00e4idin \u00e4\u00e4ni olisi my\u00f6s keskosvauvoille. (Vuori, n.d.).<\/p>\n

Synnytyslaulu osana synnytysvalmennusta<\/strong><\/p>\n

Synnytysvalmennuksen teht\u00e4v\u00e4 on antaa riitt\u00e4v\u00e4 ja realistinen kuva synnytyksest\u00e4 ja antaa tietoa kivunlievitysmenetelmist\u00e4 (Paananen ym. 2015, 258). L\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mist\u00e4 kivunlievitysmenetelmist\u00e4 kerrottaessa pit\u00e4isi mielest\u00e4ni mainita my\u00f6s synnytyslaulu. My\u00f6s Vuori toivoo, ett\u00e4 synnytyslaulu tulisi luonnolliseksi osaksi \u00e4itiysneuvoloiden synnytysvalmennusta (Vuori 2005, 8).<\/p>\n

Jotta tieto synnytyslaulusta levi\u00e4isi, pit\u00e4isi siit\u00e4 jo koulutusvaiheessa kertoa k\u00e4til\u00f6ille ja terveydenhoitajille. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4til\u00f6koulutuksessa synnytyslaulusta puhutaan lyhyesti l\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mien kivunlievitysmenetelmien yhteydess\u00e4. My\u00f6s neuvolan henkil\u00f6kunnalle tulisi kertoa menetelm\u00e4st\u00e4, jotta he pystyisiv\u00e4t jatkossa ohjaamaan ja kannustamaan synnytyslaulun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Synnytyslaulusta voisi kertoa odottajille hyvin tiivistetysti: pid\u00e4 leuka rentona, aloita huokailemalla, k\u00e4yt\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 hallitusti, k\u00e4yt\u00e4 matalia \u00e4\u00e4ni\u00e4, yksikin \u00e4\u00e4ni riitt\u00e4\u00e4 ja uskalla heitt\u00e4yty\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi voisi antaa informaatiota synnytyslaulukirjallisuudesta- ja kursseista.<\/p>\n

Odottavien \u00e4itien ja puolisoiden valmennuskurssi<\/strong><\/h2>\n

Pid\u00e4n oman kuntani synnytysvalmennuksessa esitelm\u00e4n synnytyslaulusta, jonka j\u00e4lkeen halukkailla on mahdollisuus osallistua kolmen kerran synnytyslaulukurssille. Synnytt\u00e4j\u00e4n lis\u00e4ksi kurssille voi osallistua puoliso\/tukihenkil\u00f6.<\/p>\n

Mies tai tukihenkil\u00f6 voi tehd\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 synnytyksess\u00e4 mukana. Osallistumalla \u00e4\u00e4nen tekemiseen mies voi kokea olevansa tarpeellinen. Varsinkin miehen matala \u00e4\u00e4ni on naiselle muistutus pit\u00e4\u00e4 oma \u00e4\u00e4ni my\u00f6s matalana. Matala \u00e4\u00e4ni v\u00e4r\u00e4htelee naisen lantion alueella ja auttaa kehon alaosia rentoutumaan. Kosketuksella voi vahvistaa rentouttavaa vaikutusta. Pit\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 toisen \u00e4\u00e4nen ja kosketuksen kokeminen on yksil\u00f6llist\u00e4. (Vuori 2005, 91)<\/p>\n

Kurssin tavoitteena on antaa synnytt\u00e4jille ja heid\u00e4n tukihenkil\u00f6illeen tietoa synnytyslaulusta ja rohkeutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Metodi on tehokas ja yksinkertainen v\u00e4line mihin synnytyksen vaiheeseen tahansa. Kurssilla tehd\u00e4\u00e4n paljon harjoituksia, jotta kynnys tehd\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 madaltuu ja sujuu luontevammin. Pedagogisena l\u00e4hestymistapana k\u00e4yt\u00e4n David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen mallia. Kokemuksellisen oppimisen malli on hy\u00f6dyllinen l\u00e4ht\u00f6kohta opetukselle, jos tarkoituksena on syventy\u00e4 johonkin tiettyyn teemaan (Puuper\u00e4 2009, 75). Kokemuksellinen oppiminen on my\u00f6s todettu hyv\u00e4ksi menetelm\u00e4ksi aikuisia opettaessa, koska aikuiset pystyv\u00e4t tietoisesti ja johdonmukaisesti kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota omaan oppimiseensa (Puuper\u00e4 2009, 71).<\/p>\n

Kokemuksellinen oppiminen <\/strong><\/p>\n

Kokemuksellisen oppimisen<\/a> voidaan katsoa alkaneen 1930-luvulla ja sit\u00e4 ovat kehitelleet monet tutkijat. Sanonta \u201dlearning by doing\u201d, eli tekem\u00e4ll\u00e4 oppiminen on per\u00e4isin John Deweylt\u00e4. Kokemuksellisessa oppimisn\u00e4kemyksess\u00e4 korostetaan perinteist\u00e4 kognitiivista n\u00e4kemyst\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n soveltamista. Muita t\u00e4m\u00e4n suuntauksen edustajia ovat esimerkiksi David Kolb ja Philip Burnard. (Oppimis-ja ohjausk\u00e4sityksi\u00e4, n.d.).<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4n Kolbin kokemuksellisen oppimisen mallia. Kolbin mallissa keskeist\u00e4 on opiskelijan kokemukset ja el\u00e4mykset. Oppiminen etenee nelivaiheisena syklin\u00e4, joka l\u00e4htee liikkeelle opiskelijan omista kokemuksista (konkreettinen kokemus). Seuraavaksi kokemuksia havainnoidaan (reflektiivisen tutkimisen vaihe) ja k\u00e4sitteellistet\u00e4\u00e4n (abstrakti k\u00e4sitteellist\u00e4minen) ja viimeisess\u00e4 vaiheessa opittua kokeillaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 (aktiivinen kokeilu). (Pruuki, 2008, 14).<\/p>\n

Valmennuskurssin rakenne kokemuksellisen oppimisen pohjalta<\/strong><\/h2>\n

Kurssi alkaa lyhyill\u00e4 esittelyill\u00e4 (ohjaajien ja ohjattavien), jonka j\u00e4lkeen siirryt\u00e4\u00e4n kokemuksellisen oppimisen ensimm\u00e4iseen vaiheeseen, eli konkreettiseen kokemukseen<\/em>. Synnytyslauluun tutustutaan toiminnan kautta. Alamme yhdess\u00e4 ensin sanomaan aa omalta puhekorkeudelta ja v\u00e4hitellen lis\u00e4\u00e4mme mukaan laulun. Pyrkimyksen\u00e4 on tuottaa mahdollisimman rento ja luonnollinen \u00e4\u00e4ni. \u00c4\u00e4ni on hengityksen jatke. Koetamme my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri vokaaleja ja laulaa eri korkeuksilta. Vertailun vuoksi kokeilemme my\u00f6s milt\u00e4 kehossa tuntuu, kun kirist\u00e4mme kaikki lihakset ja karjumme kuin peloissaan olevat villiel\u00e4imet. Teemoja ei viel\u00e4 sanallisteta, vaan oppijoille annetaan mahdollisuus tekemiseen ja kokemiseen.<\/p>\n

Toinen vaihe on reflektiivisen tutkimisen vaihe<\/em>. Oppijat etsiv\u00e4t itselle parin ja parit alkavat kesken\u00e4\u00e4n pohtia kokemaansa. Jos haluaa voi my\u00f6s pohtia yksin. Tarkoituksena on mietti\u00e4 milt\u00e4 kehossa tuntui, kun lauloi rennosti. Pohdimme my\u00f6s milt\u00e4 tuntui, kun karjui holtittomasti. Paripohdinnan j\u00e4lkeen mietimme samoja teemoja yhdess\u00e4. Rento laulaminen pit\u00e4\u00e4 kehon rentona ja mielen keskittyneen\u00e4, kun taas holtiton karjuminen kirist\u00e4\u00e4 lihakset vie nopeasti voimat.<\/p>\n

Kolmannen vaiheen nimi on abstrakti k\u00e4sitteellist\u00e4minen<\/em>. Ryhm\u00e4keskustelun j\u00e4lkeen aloitamme k\u00e4sitteellist\u00e4misen, eli annamme nimi\u00e4 kokemuksille. Kirjaamme yl\u00f6s oppijoiden kokemuksia ja t\u00e4ydenn\u00e4n kokemuksia my\u00f6s omilla kokemuksillani. Tuon esille synnytyslaulun hy\u00f6dyt:<\/p>\n